18.5.2017

Kah­laa­jil­la on yh­tä kyy­tiä teh­dyn muut­to­len­non yli 10 000 ki­lo­met­rin maa­il­ma­nen­nä­tyk­set. Pu­na­kui­ri voi tait­taa ke­väi­sen mat­kan Poh­jan­me­ren ran­noil­ta Poh­jo­lan pe­ril­le ker­taa­kaan vä­lil­lä las­keu­tu­mat­ta, jos tuu­let ovat suo­tui­sat.

Sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä pu­na­kui­ri pe­sii Tun­tu­ri-La­pis­sa ja tal­veh­tii Eng­lan­nin ka­naa­lin ran­ta­mil­la, sitä voi­daan näh­dä muut­to­ai­koi­na Ete­lä-Sa­vos­sa.

Pu­na­kui­ri on vä­hen­ty­nyt ku­ten mo­net muut­kin kah­laa­jat, mut­ta sen muu­ta­man tu­han­nen pa­rin kan­ta ar­vi­oi­tiin lin­tu­at­lak­ses­sa elin­voi­mai­sek­si.

Kah­laa­jat ei­vät Suo­mes­sa kau­an vii­vy. Pu­na­kui­rit saa­pu­vat tou­ko­kuun puo­li­vä­lis­sä ja ryh­ty­vät pe­si­mä­puu­hiin ke­sä­kuus­sa. Kun poi­ka­set ovat it­se­näis­ty­neet, van­hat lin­nut läh­te­vät ete­län­mat­kal­le.

Hei­nä­kuun lop­pu­puo­lel­ta al­ka­en, kun on sa­teen tun­tua il­mas­sa ja koil­lis­tuu­li pu­hal­taa, kui­rit suun­taa­vat lou­naa­seen. Syys­muu­tol­la ne ovat her­kem­piä las­keu­tu­maan le­vol­le kuin ke­vääl­lä, jol­loin on kova kii­re omal­le re­vii­ril­le.

Pu­na­kui­rien muut­to­reit­ti kul­kee Liet­ve­den ja Puu­ma­lan ete­lä­puo­li­sen Suur-Sai­maan kaut­ta. Jos­kus liik­keel­lä on sa­to­jen­kin kui­rien par­via.

Luon­to­ää­ni kuul­laan Yleis­ra­di­os­sa.

Mark­ku Paak­ki­nen