Marianna Kalske
Puumalaan suunnitellaan uutta, noin 21 kilometrin mittaista Tarinareitti 62 -ulkoilureittiä. Suunnitteilla oleva reitti kulkee Puumalan kirkonkylältä Sahanlahden kautta Pistohiekalle. Ulkoilureitin kirkonkylän ja Sahanlahden välinen osuus suunnitellaan ympärivuotiseksi monikäyttöreitiksi, ja tälle osuudelle tehdään talvikaudella hiihtolatu. Sahalahden ja Pistohiekan välinen reitti olisi puolestaan kesäaikainen pyöräily- ja patikointireitti. Kunnanjohtaja Niina Kuuvan mukaan reitti edistää matkailun ympärivuotistumista.
– Meille on ilmaistu yrityspuolelta tarvetta tällaiselle reitille. Varsinkin talviaikainen reitti on äärimmäisen tärkeä, jotta matkailuyritykset pystyisivät harjoittamaan ympärivuotista toimintaa, hän perustelee.
Puumalan tunnetuin retkeilyreitti lienee Norppapolku. Kuuvan mukaan se on tullut monelle jo tutuksi, joten uusi reitti on tervetullut lisä Puumalaan. Vaikka yritysnäkökulma on ollut reittihankkeessa merkittävässä roolissa, reitistä hyötyvät myös muut.
– Paikalliset, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat ovat aktiivisia luonnossa liikkujia ja tämä uusi reitti palvelee tietysti heidänkin tarpeitaan.
Tarinareitille ei ole itse reitin ja opasteiden lisäksi suunnitteilla suurempia rakenteita, kuten kotia tai laavuja. Reitin varrelta löytyy jo nyt yksityisiä palveluntuottajia, ja Kuuva ajattelee, että reitti voi avata mahdollisuuksia myös uusille yksityisille toimijoille.
Reittisuunnitelmia on tehty jo hankkeen esiselvitysvaiheessa, ja yhteistyö maanomistajien kanssa on ollut tiivistä. Keskustelut maanomistajien kanssa jatkuvat edelleen. Kuuvan mukaan neuvottelut ovat sujuneet pääosin hyvässä yhteisymmärryksessä.
– Tottakai se mietityttää maanomistajia, kun oman maan läpi tulee tuollainen reittilinjaus. Reitin tulee palvella käyttäjiä, mutta myös tuoda lisäarvoa ja iloa maanomistajillekin, Kuuva sanoo.
Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 24. maaliskuuta sitoutua hankkeen omarahoitusosuuteen, joka on suuruudeltaan enintään 156 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset nousevat 520 000 euroon, mutta 70 prosenttia summasta suunnitellaan haettavaksi Euroopan aluekehitysrahoituksena (EAKR).
Tällä hetkellä reitin hankesuunnitelma on jätetty arvioitavaksi ja päätöksiä ulkopuolisesta rahoituksesta odotetaan juhannuksen tienoilla. Menee kuitenkin aikaa, ennen kuin ulkoilijat pääsevät nauttimaan reitistä.
– Kaudella 2026–2027 voisi olla hyvä mahdollisuus siihen, että talviaikainen reitti olisi kuntalaisten käytössä. Vuonna 2027 valmistuisi reitin pidempi osa Sahanlahdesta Pistohiekalle, Kuuva toteaa.
Puumalan luontoretkeilijät pitävät reittihanketta tervetulleena lisänä paikkakunnan retkeilyreitistöön. Puumalan luontoretkeilijöiden puheenjohtaja Hannele Rusila ja rahastonhoitaja Leena Huikko ajattelevat, että hanke edistää ennen kaikkea Puumalan matkailua.
– Norppapolkukin on tuonut luontomatkailijoita ja päiväkävijöitä Puumalaan ja tehnyt paikkakuntaa tunnetuksi. On hyvä, että myös toiselle puolelle Puumalaa tulee vastaavia mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen, Huikko sanoo.
Uudella reitillä retkeilijä voi itse määritellä kulkemansa reitin pituuden, sillä kyseessä on yhdensuuntainen reitti, jolla voi kääntyä ympäri koska tahansa.
Puumalan luontoretkeilijät ovat olleet aiemmin aktiivisesti mukana paikallisen retkeilyreittiverkoston kehittämisessä. Rusila ja Huikko kertovat, että Norppapolku syntyi luontoretkeilijöiden aloitteesta ja kirkonkylällä sijaitseva Hiisipolku on niin ikään Puumalan luontoretkeilijöiden ideoima.
– Kunta on ottanut meidän tarpeemme huomioon erittäin hyvin. Siellä on ollut hyvin myönteinen asenne, Rusila kehuu.
Tarinareitin suunnitteluun luontoretkeilijät eivät ole osallistuneet, mutta Rusila ja Huikko näkevät mahdollisuuden osallistua hankkeeseen reitin valmistuessa.
– Voisimme järjestää sellaista käytännön toimintaa. Esimerkiksi kävelyretkiä, joilla voisi lähteä yhdessä katsomaan uutta reittiä. Miksi ei pyöräillenkin, Rusila visioi.
Luontoretkeilijät toivovat, että retkeilyreitin peruspalvelut ovat kunnossa, jotta luonto säilyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa. Huikon mukaan esimerkiksi Norppapolun varrelle ilmestyi varsinkin reitin alkuaikoina luvattomia tulipaikkoja, joita piti käydä aika ajoin purkamassa pois.
– Retkeilijöillä pitää olla tiedossa missä on vessa, roskis ja tulipaikka, jossa lämmittää eväitä. On myös tärkeää, että polku on merkitty, jotta kulkijat eivät eksy luvatta yksityisalueille, Huikko sanoo.
Kaiken kaikkiaan Rusila ja Huikko pitävät Puumalan retkeilyreitistöä kattavana. He kuitenkin kokevat, että osa reiteistä on painunut hieman unohduksiin.
– Kukkeistenpolku on ollut ennen enemmän esillä, mutta nykyisin siitä puhutaan vähemmän. Ajattelen, ettei aina tarvitse keksiä uutta, vaan voisi nostaa jo olemassaolevien reittien profiilia, Huikko pohtii.
