Marianna Kalske
Keväällä peruskoulun päättäneet Lumi Malinen, 15, ja Eeva Luukkonen, 16, ovat viettäneet heinä-elokuun vaihteen muuttolaatikoita pakaten. Käsillä on muutto täysin uudelle paikkakunnalle toisen asteen opintojen perässä ja samalla itsenäisen elämän aloittaminen. Vaikka Malisen ja Luukkosen lapsuudenkodit jäävät taakse aiemmin kuin suomalaisnuorilla keskimäärin, molemmilla on odottavaiset tunnelmat uudesta elämänvaiheesta.
Opetushallituksen tilastopalvelun mukaan perusopetuksen jälkeisiin toisen asteen koulutuksiin valittiin Suomessa tänä vuonna 60 678 opiskelijaa. Etelä-Savon osuus tästä luvusta on 1221 henkilöä ja Puumalasta toisen asteen koulutuspaikan vastaanotti 12 nuorta.
Toisen asteen opintojen aloitus tarkoittaa puumalalaisnuorille yleensä paikkakunnan vaihtoa, sillä lukio lakkautettiin Puumalasta vuonna 2015, eikä kunnassa ole sen jälkeen voinut suorittaa peruskoulun jälkeisiä opintoja.
Opetushallituksen tilastopalvelusta selviää, että puumalalaisia lähtee tänä syksynä opiskelemaan lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin esimerkiksi Savonlinnaan, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Imatralle, Turkuun, Pieksämäelle ja Tampereelle.
Malinen suuntaa Pieksämäelle yli sadan kilometrin päähän Puumalasta opiskelemaan kosmetologiksi Etelä-Savon ammattiopistoon. Hän aikoo suorittaa kaksoistutkinnon. Maliselle käytännönläheinen opiskelu on tärkeää ja hän odottaa opintojaan innolla.
– Olen ollut aina kiinnostunut alasta ja ihan pienestä asti sanonut, että minusta tulee kosmetologi, Malinen perustelee.
Luukkonen puolestaan muuttaa yli 400 kilometrin päähän Turkuun Kerttulin lukion urheilulinjalle. Hän pelaa salibandyjoukkueessa maalivahtina ja kertoo, että Turussa on hyvät mahdollisuudet harrastaa lukion ohella. Luukkoselle kaupunkiin muuttaminen on ainoa vaihtoehto, jos hän haluaa pelata kilpailullisesti.
– Aloitin salibandyn Ruokolahdella ja sen jälkeen pelasin Imatralla neljä vuotta. Vanhemmat ovat vieneet aina autolla treeneihin. Harrastamisen kannalta olisi tietenkin iso etu, että treenipaikat olisivat lähellä.
Nuoret ovat innoissaan muutosta suuremmille paikkakunnille, koska Puumala on alkanut tuntua heistä kovin pieneltä. Alkavaan itsenäiseen elämään he suhtautuvat luottavaisesti, sillä kummankin sisarukset ovat muuttaneet opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ennen heitä, ja se on antanut muuttoon varmuutta.
– Olen nähnyt, miten hyvin molemmat isosisarukseni ovat sopeutuneet uuteen elämänvaiheeseen, joten minulle ei ole tullut mitään pelkoa muuttamisesta. On kiva lähteä ja tutustua uusiin ihmisiin, Luukkonen sanoo.
Hänen isosiskonsa opiskelee lääketiedettä Turun yliopistossa, joten uudelta paikkakunnalta löytyy ainakin yksi tuttu.
Luukkonen ja Malinen uskovat, että itsenäistyminen nuorella iällä on loppujen lopuksi hyvä asia, sillä siten oppii hoitamaan käytännön asioita varhain. Toisen asteen opintojen jälkeen he ovat askeleen edellä monia ikätovereitaan ja osaavat pyörittää arkeaan ja etsiä esimerkiksi asuntoja, kun sitä on voinut harjoitella vanhempien kanssa jo nuorena.
– Eivät kaikki ole valmiita muuttamaan vielä ja monelle voisi olla parempi vaihtoehto asua vähän pidempään kotona. En kuitenkaan pidä muuttoa huonona asiana. Mitä aiemmin oppii, sitä vähemmän ongelmia tulee myöhemmin, Malinen arvelee.
Monen pienen kunnan väestön keski-ikä kasvaa, kun nuoret lähtevät isompiin kaupunkeihin opintojen perässä, eivätkä palaa takaisin kotipaikkakunnilleen.
– Uudella paikkakunnalla luodaan uudet ihmissuhteet ja yleensä niiden mukana lähdetään johonkin muualle. Jos tänne palaa 20-vuotiaana, ei täällä ole ketään kavereita, sillä kaikki muutkin ovat lähteneet pois, Malinen uskoo.
Luukkonen ajattelee, että maa- ja metsätalouteen panostaminen saisi osan nuorista palaamaan opintojen jälkeen, sillä osa nuorista jatkaa maataloutta vanhempiensa jalanjäljissä.
– Täällä työllistävä tekijä on maa- ja metsätalous ja siksi niihin on tärkeää saada tarpeeksi tukea. Tiedän nuoria, jotka aikovat tulla takaisin jatkamaan vanhempiensa tilaa. Muita syitä takaisin palaamiselle on vaikea keksiä, Luukkonen sanoo.
Malisen mielestä pienten kuntien tyhjeneminen nuorista on väistämätön tosiasia, sillä esimerkiksi uuden yrityksen perustaminen Puumalaan ei ole hänen mielestään niin kannattavaa kuin kaupunkiin, sillä talvikausi on varsin hiljainen.
– Jotta Puumalasta tulisi houkuttelevampi nuorille, ihmisten määrän pitäisi muuttua. Ei tänne voi tehdä parempia palveluita, jos palveluille ei ole käyttäjiä, hän pohtii.
Malinen suunnittelee jatkavansa opintojaan kaksoistutkinnon jälkeen ammattikorkeakoulussa estonomi-opintojen parissa. Luukkonen taas aikoo hakea lukion jälkeen Turun kauppakorkeakouluun, eikä kumpikaan aio palata Puumalaan opintojen jälkeen.
– Minusta tuntuu, että tykkään asua sellaisissa paikoissa, joissa on enemmän ihmisiä eivätkä piirit ole niin pienet. Se on välillä ärsyttävää, kun kaikki tuntevat kaikki, Malinen sanoo.
Luukkonen on samaa mieltä ja pienet piirit ovat myös hänelle iso syy olla palaamatta Puumalaan. Vaikka paikkakunta on kesäisin elävä ja ihmisiä on enemmän, talvella kylä on hiljainen ja etäisyydet lähimpiin kaupunkeihin pitkiä.
– Jokaisesta tietää suurin piirtein kaiken ja täällä kuulee koko ajan sellaisia juttuja, mitä ei välttämättä edes haluaisi muista ihmisistä tietää. Olisi kiva, jos ympärillä olisi uusiakin kasvoja, hän pohtii.