Puumalan Melkahalliin suunnitellaan kehräämötoimintaa ja tehtaanmyymälää

Sanskin luonnonvärein värjättyjä lankoja oli myynnissä viimeksi perjantaina käsityömarkkinoilla Norppapuistossa.

Uuden katkokuituihin keskittyvän kehräämön perustaminen Puumalaan antaisi mahdollisuuden perinteisten villojen sekä kierrätysvaatejakeiden kehräämiseen ja alan kehittämiseen Suomessa.

 

Saimas Spinnery Oy suunnittelee yritystoimintansa laajentamista ja 7-8 henkilön työllistämistä Puumalaan. Yritys on ilmaissut kiinnostuksensa Puumalan kunnan omistamaa, Koskenseläntie 3:ssa sijaitsevaa Melka-​hallia kohtaan ja haluaisi vuokrata 600 neliömetrin kokoisen tilan hallista.

Sanski Matikaisen omistama Saimas Spinnery Oy on perustettu toukokuussa 2021 kotipaikkanaan Puumala. Saimas Spinnery Oy:n eli kehräämön toimialoiksi on hyväksytty käsityömatkailu,​ mutta myös kahvilatoiminta sekä majoitus. Yritys perustaa kehräämölle verkkokaupan ja tulisi harjoittamaan tilassa kehräämötoimintaa.

Saimaan saaristossa sijaitseva Rukki ja Rautapata on Matikaisen käsityöyritys, joka on perustettu jo vuonna 2007. Käsin kehrääminen ja luonnon väreillä värjääminen on ollut vuonna 2000 artesaaniksi valmistuneen Matikaisen ammatti jo yli 10-vuotta.

-Tämä on pidemmän ajan suunnitelma, mutta minulla oli ajatus julkaista tästä tiedote vasta 11.syyskuuta. Asia on kesken ja vasta kunnanhallituksen asialistalla. Toivoisin valtuutetuille päätösrauhaa, sanoo Matikainen.

Melkahallista vuokralle haettava tila on 600 neliömetrin kokoinen. Kuva: Juhis Ranta

 

Melkan tiloihin suunnitellulla kehräämöllä tulisi kunnanhallituksen esityslistalla olevien tietojen mukaan olemaan oma pesula sekä mahdollisesti myöhemmin myös värjäämö. Pesulan toiminta mitoitettaisiin yrityksen omaan tarpeeseen. Kehräämön varsinainen tuote tulisi olemaan lanka ja kehräämön yhteyteen suunnitellaan myös tehtaanmyymälän tyylistä toimintaa.

Kyseisestä tilasta kunta ei tällä hetkellä saa vuokratuloja muutoin kuin Kostioniemen Golf-​osuuskunnan vuokraaman 50 neliömetrin tilan osalta.

Kehräämö tarjoaisi työtä yrittäjän itsensä lisäksi 3-​7 henkilölle ympäri vuoden kokopäiväisesti. Kehräämö voisi tarjota työtä myös sosiaalisista lähtökohdista. Alkuvaiheessa yritys toimisi yhdessä vuorossa työllistäen yrittäjän lisäksi 3-​4 henkilöä. Tavoitteena on toiminnan harjoittaminen kahdessa vuorossa,​ jolloin yritys työllistäisi 7-​8 henkilöä. Uuden katkokuituihin keskittyvän kehräämön perustaminen antaa mahdollisuuden perinteisten villojen sekä kierrätysvaatejakeiden kehräämiseen ja alan kehittämiseen Suomessa. Raaka-​aineina olisivat lampaanvilla,​ alpakanvilla sekä mohair.

 

Uutuutena yritys kokeilee myös poistotekstiilien kehräämistä sekä mahdollisesti puupohjaisia raaka-​aineita. Lopputuote on suoraan kuluttajalle tai teolliseen kankaankudontaan sopivaa. Saimas Spinnery valmistaisi tuotteita omaan myyntiin sekä​ brand label- ja rahtikehruutuotteita suoraan asiakkaiden omaan myyntiin.

Yrityksen tavoitteena on käynnistää toiminta maaliskuussa 2022. Laitteiston toimitusaika on 7 kuukautta,​ joten edellytys liiketoiminnalle on,​ että sopimus-​ ja rahoituspäätökset ovat selvillä 2021 syyskuussa. Tarvittavat muutostyöt tehtäisiin tiloihin syys-​helmikuun aikana. Yritys on hakenut laiteinvestointeihin investointitukea Etelä-​Savon ELY-​keskuksesta maaseuturahastosta. Toiminnan käynnistyminen maaliskuussa 2022 edellyttää,​ että muutostyöt olisivat valmiina helmikuun 2022 lopussa.

-Totta se on, että olemme lähteneet mukaan tutkimushankkeeseen, sillä tekstiilijätteen keräys on tarkoitus aloittaa Suomessa jo vuonna 2023, kaksi vuotta EU:n edellyttämää aikarajaa aikaisemmin. Kaikista vaatteista ei voi tehdä ompelemalla ja jalostamalla uutta. EU suunnittelee, ettei tekstiilijätettä saa lähettää vuoden 2025 jälkeen kolmansiin maihin, vaan sen olisi pysyttävä EU:n sisällä, Matikainen kertoo.

Jätelain laaja uudistus astui voimaan 19. heinäkuuta 2021. Tekstiilijäte mainitaan uudessa jätesäädöspaketissa ensimmäistä kertaa erilliskerättävien jätelajien listassa.Tekstiilijätteen keräyksen järjestäminen tulee olemaan kuntien vastuulla. Keräys toteutetaan todennäköisesti pääsääntöisesti kuntien ylläpitämillä alueellisilla keräyspisteillä.

Sanski Matikainen kertoo osaltaan lähteneensä selvittämään, minkälaisia mahdollisuuksia tässä olisi.

-Suomessa ei ole toista katkokuitukehräämöä, joka olisi mukana tässä toiminnassa ja tietotaidon soisi pysyvän Suomessa. Hankekaan ei ole vielä käynnistynyt, mutta sellaisesta on suunnitteilla jättää hakemus syksyn aikana,  Matikainen sanoo.

Puumalalaisten tuntema Sanski oli viime perjantaina käsityömarkkinoilla ja näytti, miten lankaa kehrätään värttinällä. Kuva: Tiina Judén

Ekologisella sekrotilla on Matikaisen mukaan pöhissyt jo useamman vuoden ajan. Ekologisuutta kehitetään eteenpäin monella saralla. Esimerkiksi valtakunnallinen Telaketju-hanke koostuu viidestä eri hankkeesta, joista kaksi on edelleen meneillään. Telaketju-hankkeen osallistujat edustavat laajasti erilaisia toimijoita, jotka pystyvät yhteistyössä erilaisiin nopeisiin kiertotalouskokeiluihin sekä prosessointi- ja tuotedemoihin mahdollisimman laajasti mallintaen tulevia kierrätyksen arvoketjuja. Hankkeessa tutkitaan uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja hankitaan työkaluja kiertotalousratkaisuista viestimiseen yrityksien arvoverkostoissa.

Välillisesti myös isot yritykset kuten UPM ja Metsä Group suunnittelevat investointeja biotekstiilikuituihin. Maailmanlaajuinen tekstiilimarkkina on valtava, sillä tekstiilikuituja tuotetaan yli 100 miljoonaa tonnia vuodessa ja määrä vain kasvaa väestön lisääntyessä.

-Meillä on ajatus tehdä yhteistyötä Puumalan Vesiosuuskunnan kanssa ja kaikki mitä teemme pitäisi olla osaltaan sellaista, mikä ei lisää kemikaalikuormaa, Matikainen kertoo.

Juttua on päivitetty uudistuneen jätelain osalta 9.8.2021 klo 8.20.