Puumalan majavat Kanadan siirtolaisia

Majavan äänet syntyvät lähinnä suomupintaisen hännän läpsyttelystä.

Viikon 12 luontoääni Yleisradiossa

Puumalassa esiintyvät majavat ovat lajiltaan kanadanmajavia. Ne ovat aikoinaan syrjäyttäneet euroopanmajavan, joka on Suomen alkuperäinen laji. Kanadan serkun voittokulku sai alkunsa vuonna 1937, jolloin ensimmäiset yksilöt istutettiin Suomeen.

Luonnonvarakeskuksen lähes 300 Etelä-Savon metsästysseuralta keräämien tietojen mukaan alueella on yli 800 majavanpesää eli lähes kolme pesää seuraa kohden.

Euroopanmajavan ja kanadanmajavan suhde on samankaltainen kuin kotimaisen, nykyään uhanalaisen jokiravun ja pohjoisamerikkalaisen täpläravun. Amerikan serkku tuli Suomen rapukantojen pelastajaksi, mutta siitä tuli lopulta haitallinen vieraslaji. Alkuperäisiä euroopanmajavia esiintyy eniten Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa. Niiden kanta on lievästi elpymässä.

Majava pystyy kaatamaan vankan haavan niin kuin norsu savannin akaasian. Haapa on majavalle tärkeä ravintopuu ja pesän rakennusaine, joten ihmisen ja luontokappaleen intressit menevät ristiin.

Majava viihtyy parhaiten virtaavien vesien äärellä. Jos veden pinta vaihtelee rajusti kevään tulvista kesän kuivuuteen, talttahammas ryhtyy vesitalousinsinööriksi ja rakentaa patoja. Tarkoituksena on, että pesä ei huku veteen, mutta ei myöskään joudu kuivalle maalle pedoille alttiiksi.

Jos haluaa säilyttää majavan pesän ja samalla estää ylenmääräisen tulvan, keinona voi olla juoksutusputken asentaminen patorakennelmaan.

Kanadanmajavan metsästys vaatii maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan, euroopanmajavan metsästys riistahallinnon luvan. Lajien tarkka määritys tapahtuu kallonmittauksilla.

Markku Paakkinen