Työeläkejärjestelmän kestävyys hyvällä tolalla

7.9.2017
Työeläkejärjestelmän kestävyydestä on noussut keskustelua viime aikoina. Asia on tärkeä, koska se koskee lähes kaikkia suomalaisia. Talousnobelisti Bengt Holmström avasi tällä kertaa keskustelun esittämällä Suomen Keskuskauppakamarijärjestön 100-vuotisjuhlassa epäilynsä suomalaisen työeläkejärjestelmän kestävyydestä.

Eläkejärjestelmän kestävyys on maassamme yleensä ottaen hyvällä tolalla. Tämän vuoden alusta voimaan astunut eläkeuudistus on osaltaan parantanut järjestelmän kestävyyttä luomalla sen sisään joustoa, jossa eläkkeelle siirtymisen ajankohta riippuu jatkossa ikäryhmän elinaikaodotteesta. Samankaltaisia, eläkejärjestelmän joustavuutta ja kestävyyttä lisääviä eläkeuudistuksia on tehty monissa muissakin Euroopan maissa. Tämä vuoden alusta voimaan astunut uudistus ei ole ainoa laatuaan maassamme, vaan eläkejärjestelmää on kyetty uudistamaan tarpeen mukaan. Tämä uudistumiskyky on yksi keskeisimmistä eläkejärjestelmämme kestävyyden takeista.

Työeläketoimijoiden eläkerahastojen varallisuus on yhteensä yli 190 miljardia euroa, mikä on historiallisesti korkein arvo ja suhteutettuna maamme kokoon kestää vertailun minkä muun maan kanssa tahansa. Ihan maailman huippua emme ole, mutta selvästi esim. OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Kannattaa muistaa, että myös järjestelmämme laskennalliset eläkevastuut ovat huomattavat, olennaisesti tuota yhteenlaskettua varallisuusarvoa suuremmat.

Esimerkiksi julkisen alan työeläketoimija Kevan sijoitusvarallisuus on hieman yli 50 miljardia euroa, mutta Kevalain mukaisen järjestelmän laskennalliset vastuut 113 miljardia euroa. Eläkejärjestelmämme kantavia perusasioita on se, että työssä olevat maksavat eläkkeellä olevien eläkkeistä valtaosan. Näin on jatkossakin, vaikka rahastoista ja niiden tuotoista tuloutetaan aiempaa suurempi osuus maksetuista eläkkeistä.

Ratkaisevaa eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta onkin se, miten suomalainen työ pärjää kansainvälisesti, miten kansantalous kasvaa, miten työikäisten ja työssä olevien määrä kehittyy. Muun muassa automaatio, pätkätyöt ja yksinyrittäjyys haastavat työeläkejärjestelmän kestävyyttä epävarmojen talousnäkymien ohella. Eläkejärjestelmämme kasvava jännite nuorten ja vanhempien sukupolvien välillä on perustellusti noussut esiin.

Nuorten ikäluokkien kannalta olisi ollut kohtuutonta, jos nykyisten eläkkeellä olevien eläke-etuja olisi kohennettu parantamalla eläkkeiden indeksikorotuksia nykyisestä kansalaisaloitteen mukaan ja näin syöty rahastoja merkittävästi ennakoitua enemmän. Se olisi johtanut uuteen eläkeuudistukseen, jossa maksuja olisi nostettu ja turvaa heikennetty tulevilta eläkeläisiltä.

Työeläkejärjestelmämme kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti työeläketoimijoiden pitkän aikavälin sijoitustuotot, joihin on ladattu varsin kunnianhimoiset tavoitteet. Mielestäni Holmström aivan oikein kyseenalaisti tavoitteen pitkän aikavälin 3,5 prosentin reaalituotosta. Tuo tavoite on todella kunnianhimoinen, joskaan ei aivan mahdoton. Kun tuottoja tarkastellaan, ei yksittäisillä näyttävästi julkaistuilla neljännesvuosituloksilla ei ole merkitystä, vaan vain pitkän aikavälin tuotto ratkaisee.

Timo Kietäväinen
Kirjoittaja on Kevan toimitusjohtaja ja pitkäaikainen Puumalan vapaa-ajan asukas