Tiina Judén
Metsähallitus sai kalastajalta tiedon kalaverkkoon jääneestä saimaannorpasta perjantaina 20.1.2023. Verkkoon hukkunut norppa oli noin metrin mittainen, eli kyseessä on viime talvena syntynyt kuutti.
Kuollut norppa toimitetaan Ruokavirastoon ruumiinavaukseen. Metsähallitus kiittää kalastajaa asianmukaisen ilmoituksen tekemisestä.
Norppa jäi kiinni ankkuroimattomaan, kaksoispauloitettuun verkkoon, jonka solmuväli oli 60 millimetriä ja langan paksuus 0,20 millimetriä. Verkko oli noin 19 metrin syvyydessä ja sen korkeus oli kolme metriä ja pituus 30 metriä.
Kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista pyydetään ilmoittamaan viipymättä Metsähallitukselle puhelimitse numeroon 020 639 5000. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, on varmistettava, etteivät aallot vie sitä mennessään.
Viikko sitten 9. tammikuuta Savonlinnan Pihlajavedellä jäi myös norppa kalaverkkoon. Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jouni Koskelan mukaan tässä tapauksessa kalastaja oli ankkuroinut verkon jään alle.
– Ankkuroiminen jään alle on työlästä ja vaikeaa, mutta Pihlajaveden tapauksessa kalastaja oli ankkuroinut 60 metrin ja 30 metrin verkon äärimmäiset päät 5 kilon painoilla. Siitä huolimatta norppa oli jäänyt verkkoon, Koskela sanoo.
Hän muistuttaa, että tässä on kaksi koulukuntaa, joista toisen mukaan verkon hyvä ankkurointi estää pussien tulon verkon päihin, mikä pienentää norpan todennäköisyyttä jäädä verkkoon.
– Kalastajat sanovat, ettei yhtään norppaa jää verkkoon, jos verkot ankkuroidaan hyvin. Sitten taas telaketjusuojelupuoli ei luota edes tähän oppiin. He sanovat, että se tuudittaa kalastajat tiettyyn uskoon. Maalaisjärki sanoo, että norppa jää pienemmällä todennäköisyydellä ankkuroituun verkkoon, mutta laillisia verkkoja olivat kumpikin, joihin norppa jäi, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan kuuttien apukinosten tekoaika on alkanut ja tänäkin viikonloppuna Saimaalla tehdään vapaaehtoisten talkoilla apukinoksia norpan pesintää varten. Ongelmana Puumalassa on suurien selkien huono jäätilanne. Metsähallituksella suojelubiologi Riikka Alakoski vastaa apukinosten tekotalkoista ja häneltä voi pyytää vinkkiä vapaaehtoisryhmistä, joiden mukaan voi lähteä avustamaan kuuttien pesintää. Metsähallitukselta saa talkoisiin lainaksi myös lumikolia.
Vuosi 2022 oli luminen ja suotuisa norpan pesinnälle. Silti viime vuonnakin Saimaalla tehtiin Koskelan mukaan noin 100–200 apukinosta. Saimaannorpan säilymisen uhkina ovat kalanpyydykset, ilmastonmuutos, rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä sekä kannan pieni koko ja hajanaisuus.