11.4.2019

Kau­nii­ta mai­se­mia, luon­toa, nel­jän vuo­de­na­jan Sai­maa. Sii­nä pää­e­le­men­tit elo­ku­vaan Ve­den­nei­to, joka sai maa­il­man en­si-il­tan­sa vii­me vii­kon­lop­pu­na, myös Puu­ma­las­sa. Elo­ku­vaa esi­te­tään Puu­ma­las­sa vie­lä ai­na­kin täl­lä vii­kol­la.

Elo­ku­va ker­too 13-vuo­ti­aan Emi­kan ja hä­nen serk­kun­sa An­tin het­kis­tä Sai­maan saa­res­sa hui­kai­se­van jär­vi­luon­non kes­kel­lä.

Yh­des­sä ser­kuk­set me­ne­vät kos­ke­mat­to­maan met­sään, ui­vat, ka­las­ta­vat ja ke­rää­vät mus­ti­koi­ta. Tal­vel­la he yö­py­vät jär­ven jääl­lä, re­von­tul­ten al­la. Ke­vääl­lä he koh­taa­vat maa­il­man har­vi­nai­sim­man hyl­keen, sai­maan­nor­pan.

Elo­ku­vaa on ku­vat­tu eri puo­lil­la Sai­maa­ta, lä­hin­nä Pih­la­ja­ve­del­lä, myös Hau­ki­ve­del­lä ja Ko­lo­ve­del­lä. Puu­ma­las­sa ku­vauk­sia ei teh­ty.

ELO­KU­VA

kes­kit­tyy ku­vaan, jon­ka taus­tal­la kul­kee 13-vuo­ti­aan ty­tön ker­to­mus Sai­maas­ta.

-Koen hy­vin tär­ke­ä­nä, et­tä teh­dään ker­ran­kin sel­lai­nen do­ku­men­taa­ri­nen elo­ku­va, jos­sa se ko­ki­ja on ni­me­no­maan nuo­ri, joka pys­tyy in­nos­ta­maan omal­la esi­mer­kil­lään nuo­ria läh­te­mään ulos ja sa­mal­la ha­vait­se­maan sen, mi­ten luon­nos­sa on kaik­ki­na vuo­den ja vuo­ro­kau­den ai­koi­na mie­len­kiin­tois­ta te­ke­mis­tä, sel­vit­tää elo­ku­van oh­jaa­ja Pet­te­ri Saa­rio.

-Ei luon­nos­sa ole kos­kaan tyl­sää, vaan siel­lä voi näh­dä eri­lai­sia asi­oi­ta. Siel­lä voi ui­da, telt­tail­la, hiih­tää ja voi teh­dä vaik­ka mitä. Ja sa­mal­la op­pii asi­oi­ta esi­mer­kik­si kas­veis­ta, viit­taa Saa­rio var­sin­kin kau­pun­ki­lai­siin, jot­ka ovat jo ai­na­kin hie­man etään­ty­neet luon­nos­ta.

ELO­KU­VA on kan­na­not­to luon­non ja sen suo­je­lun puo­les­ta. Se on tar­koi­tet­tu koko per­heel­le.

-Läh­tö­koh­ta koko elo­ku­vas­sa on in­nos­taa ja roh­kais­ta lap­sia ja nuo­ria läh­te­mään ulos ja mie­lel­lään pait­si kes­ke­nään, niin ai­na­han se on mu­ka­vaa, jos men­nään van­hem­pien tai iso­van­hem­pien kans­sa luon­toon, sa­noo Pet­te­ri Saa­rio.

Saa­rio ker­too, et­tä täl­lä het­kel­lä ti­lan­ne on se, et­tä lap­set ja nuo­ret viet­tä­vät luon­nos­sa vä­hem­män ai­kaa kuin kos­kaan.

-Ul­ko­na ole­mi­nen on ro­mah­ta­nut. Nuor­ten ajas­ta kil­pai­lee niin pal­jon mui­ta asi­oi­ta.

-Ei­kä ole ihan har­mi­ton­ta, et­tei ul­ko­na ol­la. Sa­maan ai­kaan on ha­vait­tu muun mu­as­sa, et­tä kuu­lon taa­juus­s­pekt­ri on ka­pe­ne­mas­sa ja hä­mä­rä­nä­kö heik­ke­ne­mäs­sä.

-Yhä suu­rem­pi osa ih­mi­sis­tä elää jat­ku­vas­sa me­lu­saas­tees­sa, sa­moin va­lo­saas­tees­sa.

Saa­rio nos­taa myös esiin au­toim­mu­ni­sai­rau­det.

-Tyy­pil­li­ses­ti al­ler­gia ja ast­ma ovat täl­lai­sia. Ih­mi­set ei­vät enää al­tis­tu mik­ro­beil­le, kun ei­vät ole ul­ko­na.

Duo­de­cim Ter­veys­kir­jas­ton mu­kaan au­toim­muu­ni­tau­tien (ja al­ler­gi­oi­den) yleis­ty­mi­sen ar­vel­laan ai­na­kin osit­tain joh­tu­van ny­kyi­ses­tä lii­an hy­gie­e­ni­ses­tä elä­mäs­tä lap­suu­den ai­ka­na.

Ter­veys­kir­jas­to on si­vus­to, jot­ta yl­lä­pi­tää Suo­ma­lai­nen Lää­kä­ri­seu­ra Duo­de­cim ry. Se on alun pe­rin lää­ke­tie­teen kan­san­ta­juis­ta­mis­työ­hön vuon­na 1881 pe­rus­tet­tu jär­jes­tö.

PET­TE­RI Saa­rio sa­noo, et­tä tä­män het­ken maa­il­mas­sa lap­sia ja nuo­ria huo­les­tut­taa luon­non tila enem­män kuin kos­kaan.

-Hei­dän­kin ää­nen­sä on hyvä saa­da täs­sä­kin kuu­lu­viin.

-Luon­to on val­ta­va voi­ma­va­ra kai­ke­ni­käi­sil­le ih­mi­sil­le.

-Se tie­de­tään tut­ki­mus­ten poh­jal­ta, kun lap­set leik­ki­vät luon­nos­sa, niin leik­ki-ikäis­ten las­ten fyy­si­nen kun­to, koor­di­naa­ti­o­ky­ky ja ta­sa­pai­no ke­hit­ty­vät pa­rem­min kuin mis­sään oh­ja­tus­sa ur­hei­lu­har­ras­tuk­ses­sa.

Saa­rio nos­taa esil­le myös luon­non luon­nol­li­suu­den.

-Tei­neil­lä on val­ta­vat ul­ko­nä­kö­pai­neet yh­te­näis­kult­tuu­ris­sa. Luon­nos­sa täl­lä ta­voin ei ole. Siel­lä voi ol­la ihan re­la­na. Ei haa­pa­na vä­li­tä, on­ko ne­nän­pääs­sä fin­ni tai et­tä muo­ti­far­kut ei­vät ole ja­las­sa.

Kari Kaup­pi­nen