Hanna-Mari Tyrväinen
Puumala-lehti järjesti torstaina Yrittäjäillan, jonka pääpuhujavieras Jani Halme tunnetaan paitsi mediaurastaan myös vahvasta siteestään Saimaan seudulle. Halme tunnusti heti kytköksensä Puumalaan.
– Puumala on tuttu ja tärkeä paikka. Nuorena poikana tultiin juhannuksena Pistohiekalle "syntiä harjoittamaan", ja toimin myös RaJuPuSu:n kirjeenvaihtajana. Sittemmin olen seurannut Puumalaa jopa kateellisena. Lähivuodet ovat kohdelleet teitä poikkeuksellisen hyvin, hän totesi.
– Teillä on valovoimaisia lähettiläitä. Puumalalaiset ovat häpeilemättömän ylpeitä kotikunnastaan ja sitä tuodaan esiin. On ollut kiva huomata se muutos. Minulla on kavereita, joilla oli viis vuotta sitten mökki Saimaalla. Nyt se on Puumalassa. Siinä on selvä ero, velmuili Halme.
Halme piti tilaisuudessa innostavan ja käytännönläheisen puheenvuoron tarinankerronnan ja markkinoinnin merkityksestä. Hänen mukaansa tarina on maailman tehokkain viestinnän muoto – se huomataan, muistetaan ja kerrotaan eteenpäin.
– Jokainen kunta, yritys, lehti, tapahtuma tai tuote haluaa, että siitä kerrotaan tyyliin "oletko kuullut että...". Tarinoitettu viesti on ylivoimainen. Se huomataan kaiken viestikohinan keskeltä paremmin ja se jää mieleen. Ihaninta on, että se on helppo kertoa eteenpäin.
– Olen kuullut lukuisia tarinoita Puumalasta. Ajoin itse viime kesänä saaristoreitin ja minähän markkinoin sen jälkeen Puumalaa maksutta, koska se reitti oli minulle tarina.
Halme korosti, että hyvä tarina perustuu poikkeukseen. Siihen, että jokin asia on eri tavalla kuin muualla. Juuri se asia jää mieleen ja kerrotaan eteenpäin.
– Aina kun puhutaan jostain kiehtovasta firmasta, kunnasta, tapahtumasta tai tuotteesta, aivot suodattavat kaikesta aineistosta esiin sen poikkeuksen. Sahanlahti on aivan valtavan kauniilla paikalla ja poikkeus kerrotaan aina ensin, otti Halme esimerkiksi.
Viestinnän ammattilainen muistutti, ettei markkinointi ole pikavoittojen laji, vaan pidempien muistijälkien luomista.
– Markkinointiin kohdistuu aivan kohtuuttomia odotuksia. Usein kuulee, miksi kauppa ei käy, vaikka laitettiin lehteen ilmoitus. Ihmisen käyttäytyminen muuttuu hitaasti. Markkinointi on toistuvaa tuuppimista oikeaan suuntaan, selvitti Halme.
Siksi tunnettuus on kaiken perusta. Ostopäätös menee tarpeesta kiinnostukseen ja haluun hankkia palvelu tai tavara, joka johtaa toimintaan.
– "Ei ole harkinnassa, ellei ole tiedossa" on markkinoinnin tärkein sääntö. Kukaan ei harkitse teidän palveluanne, ellei tiedä sen olemassaolosta. Toisto lisää tehoa, eikä Suomessa voi ylimarkkinoida.
Halme korosti erityisesti paikallislehtien merkitystä viestinnän ja yhteisöllisyyden rakentajina.
– Markkinointi on vapaaehtoista, mutta se kannattaa. Kannattaa luottaa tarinaan ja kertoa se toistuvasti. Näissä asioissa paikallislehti on erinomainen kumppani. Se tavoittaa ihmiset. Se tukee puumalalaista elämänlaatua ja meininkiä tavalla, joka on ihailtavaa. Lyhyesti sanottuna markkinointi on kilpailuedun kommunikoimista.
Innotools Yrittäjä Mika Sjöholm otti luennon jälkeen Halmetta hihasta kiinni, lahjoittaen hänelle paketin sähköstaattisia muistilappuja. Keltaiset viestilaput ovat Puumalaan vuoden vaihteessa Turusta muuttaneen yhtiön päätuote
– Illasta jäi mieleen tarinan tärkeys, erilaisuus ja sen korostaminen sekä miten erottua muista. Meillä on tosiasiassa juuri sellainen tuote, millä me erotumme 3M:stä eli niistä keltaisista liimapohjaisista lapuista. Toki iso kysymys on se väylä, millä löytää asiakkaan, totesi Sjöholm.
Muutto Turusta oli Innotoolsille iso muutos ja tehdas käynnistelee parhaillaan tuotantolinjoja Takakujalla.
– Seuraava vaihe on sitten, miten me hyödynnämme tämän luonnonkauniin paikan. Varmasti se oma tarina rakennetaan nyt Puumalan kautta. Täältä tulee tällainen tuote, jota voidaan myydä ympäri maailmaa. Yhtiön tuotteista menee tällä hetkellä yli 90 % vientiin.
Etelä-Savon uusi maakuntajohtaja Heini Utunen haluaa tuoda maakunnan vahvuudet rohkeasti esiin. Hän painottaa myös tarinankerronnan ja yhteisen äänen merkitystä alueen kehittämisessä.
Maakuntaliiton keskeisiä tehtäviä ovat aluekehitysrahojen koordinointi, maakuntakaavoitus ja edunvalvonta. Utusen mukaan Etelä-Savo tarjoaa vastauksia aikamme suuriin kysymyksiin, kuten omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen.
– Siinä Etelä-Savolla on isompi rooli, miltä se ehkä tällä hetkellä näyttäytyykään koko Suomen aluekehityksen kuvassa. Sitä me haluamme Maakuntaliitossa puolustaa. Siksi toivon, että me kaikki miettisimme, mikä on Etelä-Savo kymmenen vuoden kuluttua ja mihin me haluamme.
Utunen toivoo, että tulevaisuudessa kunnat voisivat keskittyä kehittämiseen, eivät selviytymiseen.
– Siinä toivon, että saamme sanoitettua sellaisen tarinan, joka myös kuullaan ja ymmärretään esimerkiksi Helsingissä, ettei meidän tarvitse aina yrittää puolustaa ja perustella, miksi aluekehitystä täytyy tehdä. Pitäisi saada ajatus yhteisestä Euroopasta, jossa tasataan alueiden välisiä eroja.