Tiina Puputti
Greenpeace nosti viime kesäkuun alussa kansallisesti esiin UPM:n suunnittelemat hakkuut omistamallaan luonnonsuojelualueella Rokansaaressa. Järjestö avasi verkkosivuilleen vetoomuksen, jonka tavoite on suojella alue hakkuilta. Tähän mennessä sen on allekirjoittanut lähes 21 000 ihmistä. Viime keskiviikkona ympäristöjärjestön työntekijät ja aktivistit kokoontuivat Helsingissä Kansalaistorilla, ja aloite luovutettiin metsäyhtiön edustajille UPM:n pääkonttorilla.
– On se paljon nimiä. Rokansaarella on yllättävän paljon tunnettavuutta ilman meitäkin. On tuntunut koko matkan, että niin moni tuntee sen alueen, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.
– Yleisesti jokin niissä saarihakkuissa herättää ihmisissä tunteita. Saaret ja vesistöt ovat varmaan erityisiä meille suomalaisille, hän jatkaa.
Sipoolainen Tuula Kalima on yksi vetoomuksen allekirjoittaneista. Hän kiinnostui asiasta, koska vierailu Rokansaaressa oli yksi hänen tämän kesän matkakohteista. Käynnin jälkeen hän perehtyi asiaan netissä.
– Aiemmat hakkuut saarella oli toteutettu kuvien perusteella niin rankasti, että en ymmärtänyt uusien hakkuiden kuuluvan osaksi luonnonsuojelualueeksi nimettyä saarta. UPM ei mitenkään pystynyt perustelemaan, miten noin voimakas ihmisen puuttuminen luontoon säilyttäisi alueella luonnonjärjestyksen. Oma näkemykseni oli lähimpänä Greenpeacen asiaa koskevia näkemyksiä ja sieltä saamaani informaatiota. Siksi allekirjoitin vetoomuksen, Kalima sanoo.
Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri valitti viime heinäkuussa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ely-keskuksen päätöksestä, joka liittyi UPM:n suunnittelemiin hakkuisiin. Piiri vaatii valituksessa, että hallinto-oikeus asettaa valituksen kohteena olevalle alueelle toimenpidekiellon oikeuskäsittelyn ajaksi. Tämä perusteltiin sillä, että toteutuessaan hakkuut hävittäisivät peruuttamattomasti valituksen kohteena olevat, Natura-alueen suojeluperusteisiin kuuluviin luontotyyppeihin liittyvät luontoarvot, ja tekisivät siten muutoksenhakuoikeuden tyhjäksi.
Itä-Suomen hallinto-oikeus teki valituksesta välipäätöksen, että hakkuut ovat kielletty, jottei alueelle aiheudu mitään peruuttamatonta oikeuskäsittelyn aikana.
– Optimistina ja muutenkin uskon, ettei hakkuita tule. Se on kuitenkin UPM:lle niin pieni asia taloudellisesti ja muutenkin. Jos hallinto-oikeudesta tulee kielteinen päätös, uskon, että Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri valittaa asiasta. Näistä on tullut aiemminkin myönteisitä päätöksiä, pohtii Liimatainen.
Oulujärven saarimetsät olivat vuonna 2017 hakkuu-uhan alla, ja luontojärjestöt puuttuivat asiaan. Tämän vuoden alussa hallitus päätti metsien lisäsuojelusta valtion mailla, ja Oulujärven saaret ovat nyt rauhoitettu osana tätä suojelupäätöstä. Liimatainen näkee Rokansaaren tapauksessa samat perusteet.
– Tässä on ihan samat elementit: saari, Natura-alue ja puutteellinen luontotyyppi-kartoitus, mistä alun perin valitettiin. Kyllä muutaman aikaisemman tapauksen on tämä meidän puoli voittanut, sanoo Liimatainen.
Hallinto-oikeuden välipäätöksellä Rokansaaressa on nyt toimenpidekielto. UPM:n ympäristöpäällikkö Tuomas Karan mukaan hakkuut ovat odottavassa tilassa, ja oikeuden päätös ohjaa jatkossa yrityksen päätöksentekoa. Käsittelyajat ovat pitkiä, ja Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Heikki Härkösen mukaan päätös saadaan ehkä ennen ensi kesää tai vasta kesän jälkeen.
– Nyt odotetaan. Ei olisi huono asia, jos UPM päättäisi omaehtoisesti suojella alueen. Myös valtio voisi osallistua ostamalla UPM:ltä maita, Härkönen toteaa.
Ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Pasi Ryhäsen mukaan kiinteistökaupasta keskusteltiin, kun Rokansaaren luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2017. Tällöin kuitenkin päädyttiin yksityisen luonnonsuojelualueen perustamiseen.
– Perusteluna oli, että sillä turvattiin riittävällä tavalla suojeltavat luontoarvot, kuten rantojensuojeluohjelman ja norpansuojelun tarpeisiin rantojen säilyminen rakentamattomana. Tarkoituksenmukaisen metsätalouskäytön jatkuminen perusteltiin harjuluontotyypin säilyttämisellä. Yksityinen luonnonsuojelualue on valtiontaloudelle merkittävästi kiinteistökauppaa edullisempi vaihtoehto, Ryhänen kertoo.
– UPM on itsekin hoksannut, että suojelu olisi parempi kuin hakkuut. Tietenkin meidän kysymys on, että eikö heillä ole itse varaa, ja miksi veronmaksajien pitäisi maksaa, sanoo Liimatainen.
– Suojeltaisiin vaan ja sillä siisti. Sitten ely-keskus voisi tehdä sinne harjualueille aidosti luontoa parantavan hoitohakkuun ilman metsätaloudellista tarkoitusta ja ilman metsäkoneita, hän jatkaa.
Puumala-lehden artikkeli 26.6.2023, jossa käydään läpi UPM:n omistaman luonnonsuojelualueen perustaminen 2017, suunnitellut hakkuut ja niiden pysäyttämistavoitteet perusteluineen (kaikille avoin artikkeli): https://www.puumalalehti.fi/uutiset/upmn-hakkuut-rokansaaressa-ovat-pysahdyksissa-6.3.3394.4d98ea3ddb