Mummo opetti viisivuotiaan Päivin neulomaan, ja siitä pitäen ovat käsityöt kuuluneet tiiviisti hänen elämäänsä. Päivi ja Ismo Näkki muuttivat kymmenen vuotta sitten Mikkelistä Hurissaloon, jossa Päivi verkostoitui pian käsityön kautta.
– Menin kansalaisopiston ompeluryhmään, ja kun kerroin neuleistani, niin kyläläiset ehdottivat neulekerhon perustamista. Kaksi vuotta kokoonnuimme vuorotellen kodeissa pari kertaa kuussa, mutta porukkaa alkoi olla paljon. Saimme neuletapaamisen kansalaisopiston kurssiksi kylätalolle. Olen vetänyt sitä jo viisi vuotta. Näytän aina jotain uutta, vaikkapa valepatentin neulomisen, Päivi kertoo.
Puumalassa kehräämöä pyörittävään Sanski Matikaiseen Päivi tutustui hänen pitämällään kehräyskurssilla kansalaisopistossa.
– Sanski pyysi minua auttamaan lankojen kanssa. Olen parin vuoden aikana koeneulonut lähes kaikki kehräämön langat, tehnyt näytetilkkuja ja laskenut tiheyksiä. Ihan rakkaudesta lajiin tein tätä ja sain lankaa vastalahjaksi.
Päivi kehuu Saimas Spinneryn lankoja hyvin luonnonläheiseksi, sillä niistä puuttuvat turhat käsittelyt. Ei ole homesuojausta eikä super washia. Villan pesu kehräämöllä on niin hellä, että langan luonnollinen tuntuma ja lanoliini säilyy.
– Kun neulon suosikkilankaani Liehtalaa, suomenlampaan villasta tehtyä lankaa, minulle tulee syleilevän lämmin olo. Lanka tuntuu käsissä niin hyvältä.
Päivi on tehnyt ohjeet esimerkiksi Liehtala-pipoon, jonka tuotepaketteja on myynnissä kehräämöllä ja verkkokaupassa.
Viime talvena Päivi piipahti kehräämöllä ja kuuli Sanskilta, että yksi osakkaista on luopumassa osakkeistaan. Siitä lähti idea hyrräämään, ja Päivi ja Ismo ostivat osan osakkeista.
– Tuntui hienolta aloittaa vielä tällä iällä jotain uutta. Vierivä kivi ei sammaloidu. Pääsen syvälle omaan harrastukseeni ja näen langan syntyvän. On hienoa olla kehräämön kehityksessä mukana, Päivi kuvailee.
Päivi ja Ismo osallistuvat kehräämön toimintaan omilla vahvuusalueillaan parina päivänä viikossa. Päivi hoitaa myymälää, laittaa lankoja esille ja päivittää verkkokauppaa. Ismo tekee hallinnollisia tehtäviä, joihin hän tottui työelämässä ollessaan. Mutta on Ismo välillä tuotannossakin esimerkiksi karstaamassa villaa.
– Minäkin olen ollut mukana villan lajittelussa ja kuitujen karstaamisessa. Tavoitteenani on opetella langan prosessi kokonaan, että osaisin tehdä lankaa kehräämössä. Lanka tehdään pienteollisesti, mutta tuotanto on hyvin käsityövaltaista. Prosessin oppimiseen menee aikaa.
Avoimilla kehräämökierroksilla käy vieraita tutustumassa langan tuotantoon. Myös ryhmiä käy. Saimas Spinnery on yhteistyössä Puumalan matkailuyritysten kanssa, ja kunnan sivuilta pääsee suoraan kehräämön verkkokauppaan. Kehräämö on piristysruiske kunnalle, sillä mökkiläisiä ja heidän vieraitaan poikkeaa myymälässä usein.
– Langan myynti on kehräämöltä suurempaa kuin verkkokaupasta, sillä yleensä neulojat haluavat hypistellä lankaa ja nähdä sen värin ennen ostopäätöstä. Ulkomaalaiset ostavat eniten Liehtala-lankaa, koska haluavat tuliaisiksi alkuperäisrodun eli suomenlampaan villaa.
Päivi kertoo, että monissa lankakaupoissa myydään alpakkalankaa, jossa onkin vain viisi prosenttia alpakan villaa ja loppu jotain ihan muuta.
– Meidän alpakkalankamme on 90–100 prosenttia alpakkaa. Kymmenesosa voi olla jotain muuta. Langan lämpimyys tulee kuiduista. Lampaan villan kuitu on täysi sisältä. Alpakan kuitu on täysi sisältä mutta ulkokuoressa on ilmataskuja, jotka pidättävät ilmaa ja tekevät siitä lämpimän. Koirankarvan kuitu on ontto, joka tekee siitä tosi lämpimän. Neuloin koiranpohjavillalangasta sukat itselleni ja tuntui kuin olisin laittanut jalat lämpöpatterille.
Päivi haluaa oppia neulomisesta uutta ja osallistuu Taito Keski-Suomen ja Kansan sivistysliiton järjestämään neuleohjeen suunnittelukoulutukseen Jyväskylässä. Koulutus kestää puoli vuotta ja lähiopetus on yhden viikonlopun kuussa, ja kerran kuussa on etäopetusta.
– Minun päätavoitteeni on oppia neuleohjeen kirjoittaminen ja tuotteen sarjoittaminen kaikkiin kokoihin. Lopputyö tehdään omilla mitoilla. Meitä on kiva ryhmä monen ikäisiä naisia. Saan uusia näkemyksiä ja ideoita, ja koen uusien lankojen lumoa.
Sanski innostui tekemään Päiville ihan oman langan koulutusta varten. Siinä on indigolla siniseksi värjättyä kainuunharmasta, Sanskin omien vuohien mohairia ja ripaus mulperisilkkiä.
– Tavoitteena on saada kiiltoa lankaan, jotta saan siitä välkehtivä Saimaa - henkisen villatakin. Nyt se on koeneulonnassa, ja mietin erilaisia pintakuvioita. Tämä on hyvin innostavaa!
Päivi toteaa, että pitkästä neulomiskokemuksesta ja -koulutuksesta on paljon hyötyä myös myyntityössä, kun pääsee jakamaan ideoita muillekin. Päivi ja Sanski jalkautuvat ainakin Kuopioon ja Tampereelle käsityömessuille, ja muutamilla joulumarkkinoillakin käydään.
– Mutta osallistumme harkiten, sillä jos Sanski lähtee messuille, tuotanto kehräämöllä seisoo. Työntekijä ei voi tehdä yksin lankaa.
Päivi ei koskaan kyllästy neulomiseen, vaan puikot heiluvat joka päivä. Talvella siihen on enemmän aikaa, kun ei ole puutarhatöitä.
– Saatan neuloa 5–8 tuntia päivässä ja katson samalla telkkaria. Sukkaparin neulominen kestää langan paksuudesta riippuen 8–10 tuntia. Kirjoneulesukkapari voi olla viiden päivän työ. Mutta aina se on yhtä kivaa!
Teksti ja kuvat: Reija Ypyä.