Tiina Judén
Nuorten politiikkaviikon teemat kytkeytyivät tänä vuonna presidentinvaaleihin sekä ulkopolitiikkaan ja Suomeen kansainvälisen yhteisön osana. Kyseessä oli valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille.
Politiikkaviikko ja Nuorten vaalit järjestettiin tammikuun toisella viikolla ja ensimmäistä kertaa samaan aikaan.
Puumalan nuoret saivat äänestää ennakkoon nuorten ”varjovaaleissa” jo perjantaina 12. tammikuuta ja nyt tulokset ovat tiedossa. Nuorten presidentti Puumalassa olisi Hjallis Harkimo, joka sai 16 ääntä, toisen sijan jakaisivat Alexander Stubb ja Olli Rehn, kumpikin yhdeksällä äänellä. Kolmanneksi ylsivät tasaäänin Li Andersson ja Sari Essayah.
Puumalan tulokset poikkesivat jonkin verran valtakunnallisista nuorten vaalien tuloksista, joiden mukaan Suomen uudeksi tasavallan presidentiksi valittaisiin kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb. Nuorten vaaleissa annettiin tällä kertaa 94 456 ääntä, mikä on viime vuosina järjestettyjen Nuorten vaalien ennätys. Nuorten vaalit järjestettiin yhteensä 545:ssä koulussa, oppilaitoksessa, nuorisovaltuustossa, nuorten tilassa tai nuorten harrastusryhmässä. Vaalit pidettiin 198:ssa kunnassa alle 18-vuotiaille nuorille. Puumalassa äänestystä pääsivät harjoittelemaan neljäsluokkalaiset ja sitä vanhemmat. Yhteensä ääniä annettiin 53.
Opettajan sijaisena toimivan Tarja Kainulaisen luokka kävi tutustumassa myös siihen, miten oikeasti äänestetään. Hän näytti yhdeksäsluokkalaisilleen, miten Puumalan kunnantalolla äänestetään ennakkoon. Ensin todistettiin henkilöllisyys passilla, sitten sai äänestyslipun, jonka kanssa pääsi vaalikoppiin äänestämään ja kirjoittamaan lappuun oman ehdokkaansa numeron.
Vaalisalaisuus säilyy, kun äänilappu leimataan päältä ja laitetaan omaan kirjekuoreen, joka päätyy sitten vielä toiseen kirjekuoreen yhdessä äänestäjän allekirjoittaman vaalikirjeen kanssa. Tieto käytetystä äänestä joko jää tai menee eteenpäin äänestäjän kotikuntaan, eikä sitä voi enää toista kertaa käyttää varsinaisena äänestyspäivänä. Ääni pysyy kutenkin omassa kuoressaan avaamattomana varsinaiseen vaalipäivään saakka, kunnes niitä aletaan laskemaan.
– 9.-luokkalaiset nuoret ovat aktiivisia ja lukevat ja kirjoittavat paljon. Tästä porukasta osa vaikuttaa nuorisovaltuustossa, oppilaskunnassa ja tukioppilastoiminnassa, sanoi Kainulainen.
Nuorten itsensäkin mielestä he pääsevät vaikuttamaan nuorten asioihin paljon.
– Ihan tarpeeksi. Ainakin skeittiparkin osalta, sanoi Lumi Malinen.
– Se onkin ainoa, kuittasi nuorisolautakunnan puheenjohtaja Niko Luukkonen.
Luukkosella on kuitenkin puheoikeus myös kunnanvaltuuston ja hyvinvointilautakunnan kokouksissa.
Kainulainen on ottanut politiikkaviikon ja presidentinvaalit osaksi yhteiskuntaopin opetusta.
– Nuoret ovat tutustuneet presidenttiehdokkaiden vaalikampanjoihin ja tentteihin omalla ajallaan. Koulussa tehtiin sitten kirjallinen tehtävä yhdestä kunkin valitsemasta ehdokkaasta, Kainulainen kertoi.
Kokonaisuutena tämä vahvisti sisäistä kansalaispätevyyttä ja vahvisti yhteiskunnallisen osallistumisen taitoja sekä nuorten aktiivista toimijuutta. Yksi osa kokonaisuutta oli media, jonka kautta vaikuttaminen on vahvaa.