Han­na-Mari Tyr­väi­nen

Moni aloit­ti pää­si­äi­se­nä mök­ki­kau­den, sil­lä pit­ki­nä py­hi­nä eh­ti hy­vin käy­mään kau­em­pa­na­kin ole­val­la mö­kil­lä. Kun pit­kä pak­kas­tal­vi al­kaa vii­mein tait­tua, ke­lien läm­me­tes­sä ja lu­mien su­la­es­sa, yhä use­am­pi al­kaa hai­kail­la omal­le va­paa-ajan­viet­to­pai­kal­leen.

En­sim­mäi­nen käyn­ti mö­kil­lä pit­kän pois­sa­o­lon jäl­keen voi ai­heut­taa mie­les­sä etu­kä­teen pien­tä jän­ni­tys­tä, on­ko pai­kan pääl­lä kaik­ki kun­nos­sa vai on­ko siel­lä odo­tet­ta­vis­sa ikä­viä yl­lä­tyk­siä, ku­ten merk­ke­jä lu­vat­to­mis­ta vie­rais­ta tai luon­non ai­heut­ta­mia va­hin­ko­ja. Pit­kän pak­kas­tal­ven jäl­jil­tä mö­kil­tä voi pal­jas­tua vaik­ka rik­kou­tu­nut ve­si­put­ki.

Mi­kä­li mö­kil­lä on läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä­nä il­ma­läm­pö­pump­pu tai pe­rus­läm­pöä pi­de­tään yl­lä säh­kö­pat­te­reil­la, sään­nöl­li­nen tar­kis­tus tal­vi­ai­kaan on tar­peen, sil­lä nii­hin voi tul­la tal­ven ai­ka­na häi­ri­öi­tä, sa­noo mök­ki­talk­ka­ri Vesa Koi­vu­la.

– Käyn it­se te­ke­mäs­sä mö­keil­lä muu­ta­mia ker­to­ja yleis­sil­mäyk­sen, et­tä siel­lä on kaik­ki kun­nos­sa. Jos on ol­lut poik­keuk­sel­li­sia sää­o­lo­suh­tei­ta, ku­ten run­sai­ta lu­mi­sa­tei­ta, ko­via pak­ka­sia tai myrs­ky, käyn­ti on hy­vin­kin tar­peel­li­nen, muis­tut­taa Koi­vu­la.

Jot­ta mö­kil­lä olei­lu al­kai­si mah­dol­li­sim­man mu­ka­vas­ti, tal­vi­le­vol­la ol­leel­la va­paa-ajan asun­nol­la kan­nat­taa teh­dä en­sim­mäi­se­nä yleis­sil­mäys. Eli ovat­ko ik­ku­nat eh­jät, on­ko mö­kil­lä käy­nyt var­kai­ta, löy­tyy­kö pi­ha­pii­ris­tä kaa­tu­nei­ta pui­ta tai on­ko lumi ja pak­ka­nen teh­neet va­hin­ko­ja.

– Ve­si­kat­to ja ka­ton lä­pi­vien­te­jä on tal­ven jäl­keen hyvä tar­kis­taa, et­tei lumi tai jää ole rik­ko­nut ve­si­ra­ken­tei­ta. Vii­me tal­vi­na on ol­lut run­saas­ti lun­ta, joka on su­la­es­saan pai­na­nut ja vään­tä­nyt ka­tol­la ole­via il­mas­toin­ti­put­kia ja jopa sa­vu­piip­pu­ja. Sil­mäl­lä­kin nä­kee pal­jon, mut­ta toki to­del­li­set va­hin­got huo­ma­taan vas­ta ve­si­sa­tei­den ai­kaan, sa­noo Koi­vu­la.

Kyl­mää mök­kiä voi ol­la kiu­saus läm­mit­tää mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti, mut­ta läm­mit­tä­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa va­ro­vas­ti ja har­ki­ten palo- ja sa­vu­va­hin­ko­jen vält­tä­mi­sek­si.

– Pit­kän tal­ven jäl­keen ve­don kans­sa voi ol­la pul­mia ja sa­vut tu­le­vat si­säl­le. Hor­mia kan­nat­taa esi­läm­mit­tää nuo­hous­luu­kuis­ta esi­mer­kik­si polt­ta­mal­la sa­no­ma­leh­teä tai läm­mit­tä­mäl­lä sitä läm­mi­tys­pu­hal­ti­mel­la tai kaa­su­pu­hal­ti­mel­la, toki va­ro­vai­suut­ta nou­dat­ta­en, neu­voo Koi­vu­la.

Tä­män jäl­keen tu­li­si­jaan lai­te­taan pie­net tu­let ja läm­mi­tys­tä jat­ke­taan vä­hi­tel­len, sil­lä lii­an äk­ki­näi­nen ja kova läm­mi­tys hal­kai­see hel­pos­ti pa­lo­hor­min. Kun hor­mi on läm­men­nyt ja kui­vu­nut, sii­nä vai­hees­sa tu­len voi­mak­kuut­ta voi li­sä­tä.

Myös ke­sä­ve­den kyt­ken­näs­sä on hyvä toi­mia har­ki­ten. Kun saa ve­det kyt­ket­tyä ja pump­pu al­kaa tuot­taa vet­tä, pai­net­ta kan­nat­taa aluk­si ra­joit­taa ja tar­kis­taa, et­tei ole vuo­to­ja.

– Vet­tä voi jää­dä var­sin hel­pos­ti tal­vek­si al­las­vie­mä­riin tai sul­ku­vent­tii­liin, jot­ka ovat voi­neet rik­kou­tua tal­ven ai­ka­na. Ve­si­jär­jes­tel­mää on hyvä tark­kail­la myö­hem­min­kin, kos­ka vuo­to­ja voi il­maan­tua jäl­ki­kä­teen. Var­sin­kin, jos put­kis­tol­la on jo ikää, to­te­aa Koi­vu­la.

Käyt­tö­ve­den kyt­ken­nän yh­tey­des­sä on syy­tä tar­kis­taa myös kai­vo, et­tei sin­ne ole pääs­syt tal­ven ai­ka­na hii­riä tai vas­taa­via. Myös po­ra­kai­voon kan­nat­taa kur­ka­ta, et­tei pin­ta­ve­si ole nou­sut lii­an kor­ke­al­le ja pääs­syt po­ra­kai­vo­put­keen, jos sel­lai­nen mah­dol­li­suus on.

Mök­ki­talk­ka­rin mu­kaan ve­det on syy­tä kat­kais­ta ai­na, jos mö­kil­tä ol­laan pi­dem­piä ai­ko­ja pois.

Si­sä­ti­lois­sa on hyvä tut­kia, ovat­ko pien­jyr­si­jät teh­neet pa­ho­jaan esi­mer­kik­si jyr­si­mäl­lä säh­kö­joh­to­ja tai käy­mäl­lä ruo­ka­va­ras­tos­sa. Toi­saal­ta mö­kil­le ei kan­na­ta kos­kaan jät­tää mi­tään sii­ma­hän­nil­le kel­paa­vaa. Jyr­si­jöi­den jä­tök­set pes­tään mä­räl­lä rä­til­lä, käyt­tä­mäl­lä suo­ja­kä­si­nei­tä ja de­sin­fi­oi­vaa puh­dis­tu­sai­net­ta. Pin­noil­la ole­via pa­pa­noi­ta ei kan­na­ta imu­roi­da, kos­ka il­maan le­vi­ä­vä virt­sa­pö­ly voi ai­heut­taa myy­rä­kuu­met­ta.

En­nen vilk­kaam­paa mök­ki­kaut­ta kan­nat­taa pyy­tää myös nuo­hoo­ja. Lain mu­kaan mök­kien hor­mit on nuo­hot­ta­va kol­men vuo­den vä­lein. Mi­kä­li tak­kaa tai sau­nan kiu­as­ta läm­mi­te­tään ti­he­äs­ti, nuo­hous on hyvä teet­tää use­am­min.