Tiina Judén
Apteekkien keskimääräinen liikevaihto on viime vuosina kasvanut, mutta liikevoitto ja myyntikateprosentit laskeneet. Puumalan apteekkari Terhi Reposen mukaan liikevaihto on laskenut ja myös myyntikateprosentissa on ollut pientä laskua.
Puumalassa kuten muissakin apteekeista suurin osa liikevaihdosta tulee lääkemyynnistä ja erityisesti reseptilääkkeistä, joissa on lääkkeiden vaihdettavuuden vuoksi pienin mahdollinen kate.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastojen mukaan yksityisten apteekkien myyntikateprosentti on alkanut laskea jo vuodesta 2015 alkaen. Muutos alaspäin on jyrkempi myyntikatteessa, jossa apteekkimaksut ja -verot ovat huomioitu.
– Menetimme Eloisan kilpailutuksessa kaikki kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaat, jotka menivät Helsingin Yliopiston apteekille, Reponen kertoo.
Puumalan kokoisessa pienessä yksikössä apteekin yhtey-teen perustettava erillinen osakeyhtiökään ei Reposen mukaan kannata, mutta monet apteekit tulouttavat muiden kuin lääketuotteiden myynnin huojennettua osinkoverotusta juuri yhtiöittämällä sen erilliseksi.
Reponen odottaa apteekkitalouden kokonaisuudistusta hieman epävarmoin mielin.
– Saa nähdä miten se menee. Apteekkivero on tasoittanut kannattavuutta suurten ja pienten välillä. Nyt kaikki riippuu siitä, meneekö hallituksen kaavaillut uudistukset läpi. Jos kaikki menee läpi, niin aika huonolta näyttää, hän sanoo.
Onko pienillä apteekeilla siis tulevaisuutta vai käykö apteekille kuten pankeille, eli ne häviävät kyliltä ja kaupungeista. Tilaammeko tulevaisuudessa lääkkeetkin suoraan lääkeautomaatista?
– En ole enää kovin pitkään työelämässä ja apteekkarin tehtävä täällä menee hakuun. Fimea päättää sitten, kenelle sen antaa. Toistaiseksi hakijoita on löytynyt. Hakijamäärät ovat tosin pienenentyneet.
Myös biologiset lääkkeet voidaan huhtikuusta 2024 alkaen vaihtaa apteekissa edullisempaan vaihtokelpoiseen valmisteeseen. Lääkevaihdolla halutaan lisätä hintakilpailua ja vähentää lääkekorvauskustannuksia.
Tämä on varmasti asiakkaan etu, mutta miten vaihtopolitiikka vaikuttaa apteekkien katteeseen?
– Lääketaksaa leikattiin jo ja katteet ovat pienentyneet. Lääkkeiden hinnat sen sijaan laskevat, mutta muut kulut, kuten palkat, vuokrat ja menot nousevat koko ajan. Apteekki ei voi laittaa niitä lääkkeiden hintoihin, Reponen toteaa.
Lääkkeiden saatavuudessa on viime aikoina ollut viiveitä monestakin syystä. Ensin siihen vaikutti korona ja nyt sota Euroopassa.
– Suomessa toimitusvarmuus on hyvä. Edelleen asiakas saa 98 % lääkkeistä heti mukaan. Kieltämättä saatavuushäiriöitä on paljon ja yksittäisten asiakkaiden kohdalla saattaa syntyä hankalia tilanteita. Niistä selvitään yleensä vaihtamalla lääke suoraan apteekissa tai ottamalla yhteyttä lääkäriin ja pyydetään vaihtamaan reseptiin korvaavaa lääkettä.
Reponen kertoo, että ihan pulaan ei ole jääty, mutta globaaleista kuljetusketjuista tulevat raaka-aineet ja lääkkeet aiheuttavat sen, että yhtä aikaa voi loppua kaikkien tehtaiden valmisteita.
– Saatavuushäiriöiden vuoksi neuvoisin, että ihmisten kannattaa opetella siihen, etteivät päästä lääkkeitä ihan viimeiseen tablettiin. Kannattaa opetella varoaika. Kelakorvauksista joustetaan noin kolme viikkoa kolmen kuukauden lääkkeistä.
Suomessa lääkkeiden hintapolitiikka on mennyt niin alas, että lääketehtaat myyvät mieluummin maihin, joista saavat paremman hinnan. Huoltovarmuuden kannalta tämä on arveluttava tilanne.
Koneellisen lääkkeiden annosjakelun piirissä on Suomessa jo yli 100 000 asia-kasta ja asiakkaiden määrä kasvaa 12-15 prosenttia vuosittain. Puumalan apteekin kautta annosjakelua tarjotaan palveluna yksityisille asiakkaille. Reposen mukaan annosjakelun piirissä on vain muutama asiakas.
Hyvinvointialueet ovat päättäneet, että erityisesti kotihoidon asiakkaat kuuluvat pääsääntöisesti koneelliseen annosjakeluun, mutta koska Eloisa ostaa lääkkeet muualta, eivät ne enää kulje Puumalan apteekin kautta.
– Varmasti se vapauttaa hoitajien aikaa moneen muuhun asiaan. Harvinaista on, että tapahtuu virheitä. Ihminen on aina välissä tarkastamassa hoitokodeissa ja apteekeissa. Tiedonkulku on suurin ongelma, että muistetaan ilmoittaa, jos lääkitykseen tulee muutoksia, Reponen sanoo.
Hyvinvointialueet vastaavat lääkehuollon järjestämisestä alueillaan. Yhteistyö Eloisan kanssa päättyi kuitenkin kilpailutukseen, jonka voitti Yliopiston apteekki.
– Olisi hyvä, jos tulisi lakisääteistä yhteistyötä. Eihän ilmaiseksi voi mitään tehdä, toteaa Reponen.