Puumalalaisen Veikko Lahtisen alulle laittama kansalaisaloite ja ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä työeläkkeiden tasokorotuksen ja verotuksen eriarvoisuuden korjaamiseksi on hyväksytty oikeusministeriössä. Kannatusilmoitusten kerääminen alkaa 1. joulukuuta.
Eläkeläisköyhyyden supistamiseen tähtäävässä aloitteessa perustellaan vuonna 1996 voimaantulleen taitetun indeksin johtaneen siihen, että mitä kauemmin eläkkeensaaja on ollut eläkkeellä, sitä enemmän hän on jäänyt jälkeen ansiotulon saajien ja vasta eläkkeelle siirtyneiden tulotasosta. Tämä on ilmennyt verrattaessa vuonna 1995 eläkkeelle siirtyneen, tuolloin 65 vuotta täyttäneen henkilön vuoden 2020 eläketasoa ansiotulon saajan tulokehitykseen. Edellisellä ryhmällä eläke vuonna 2020 oli 53 % korkeampi kuin vuonna 1995. Vastaava ansiotason nousu on ollut 105 %.
Kolmen eläkkeensaajaryhmän tuloa verrattaessa palkansaajien keskituloon vuoden 2020 luvuilla, 80 vuotta täyttäneiden (noin 333 000 henkilöä) eläke oli keskipalkasta 43,9 %. Kaikkien vanhuuseläkkeensaajien vastaava luku oli 53 % ja viime vuonna eläkkeelle jääneiden vanhuuseläke 59,5 %. keskipalkasta.
Nopein ja ainoa tapa 1,5 miljoonan ihmisen "ansaintaloukkuun" jäämisen korjaamiseksi on tasokorotus, jolla kunkin ikäluokan eläke tulisi sille tasolle, jolla se olisi nyt, ellei taitettua indeksiä ei olisi otettu käyttöön. Käytännössä se merkitsisi sitä, että vuonna 1995 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien eläke nousisi noin 12 %. Vuonna 2005 eläkkeelle siirtyneiden, jolloin kaikki eläkkeensaajat tulivat taitetun indeksin piiriin, korotustarve olisi noin 4 %. Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyneiden korotustarve olisi enää 1-2 % ja vastaeläköityneillä jälkeenjääneisyyttä ei olisi käytännössä lainkaan.
-Tasokorotus kohdistuisi merkittävimmin pienituloisimpiin, jo vuosia eläkkeellä olleisiin, joita on liki 57 000 ihmistä. Heillä keskimääräinen tasokorotus olisi noin 145 euroa kuukaudessa. Vuonna 2005 eläkkeelle jäänneillä korotustarve olisi noin 70 euroa ja vuonna 2015 eläköityneillä noin 25 euroa kuukaudessa.
Tasokorotuksen yhteisvaikutus olisi vuositasolla vain murto-osa eläkelaitosten vuosittaisesta tuloksesta rahastojen tuotto-odotukset huomioiden.
-Eläkkeensaajien verotus pitää korjata, sillä se on perustuslain 2 luvun ja kuudennen pykälän mukaisen sisällön vastainen ja asettaa eläkkeensaajat eri asemaan muiden tulonsaajien kanssa Eläkeläisten verotus noin kymmenen prosenttia korkeampi kuin vastaavan tuloluokan palkansaajan, sanoo Lahtinen.
Lahtisen lisäksi kansalaisaloitteessa mukana olevat vastuuhenkilöt järjestävät vähintään 50 000 kannattajan saamiseksi ison mainoskampanjan, joka aloitetaan radiomainonnalla ja sosiaalisessa mediassa.
-Esimerkiksi Järviradiossa alkaa 50 radiomainoksen kampanja torstaista alkaen. Tarkoituksena on päästä myös televisioon. Meillä on asiantuntijana Paavo Jauhiainen, yksi Suomen parhain eläke- ja verotusasioiden asiantuntija, jolla on tilastofaktaa 30 vuodelta, sanoo Lahtinen.
Tavoitteena on saada asia koko kansan tietoon.
-Eläkerahastot, jotka ovat tällä hetkellä huimat 243 miljardia ja siitä huolimatta puhutaan, ettei rahat riitä eläkkeisiin. Se on sellaista höpöpuhetta, ettei välillä unta saa, sanoo Lahtinen.