Puu­ma­lan kun­ta piti lo­ka­kuun lo­pus­sa hen­ki­lö­kun­nal­leen val­mius­har­joi­tus­ta. Tie­do­tus­vä­li­neet ei­vät ol­leet ter­ve­tul­lei­ta seu­raa­maan har­joi­tuk­sia, sil­lä siel­lä kä­si­tel­tiin tur­va­luo­ki­tel­tua tie­toa. It­se oli­sin näh­nyt osal­lis­tu­mi­sen tär­ke­ä­nä krii­si­vies­tin­nän yh­teis­työn kan­nal­ta. Tie­dän, et­tä on kun­tia, jois­sa toi­mit­ta­ja pää­see seu­raa­maan sa­mai­sia har­joi­tuk­sia, kui­ten­kin niin, et­tä tie­tyt koh­dat sa­la­taan. Toi­saal­ta ym­mär­rän hy­vin esi­mer­kik­si sen, et­tä si­nän­sä jul­kis­ten vi­ra­no­mai­sen asi­a­kir­jo­jen jul­kai­se­mis­ta ylei­ses­sä tie­to­ver­kos­sa on syy­tä har­ki­ta eten­kin ny­kyi­sen tur­val­li­suus­ti­lan­teen va­los­sa.

Va­rau­tu­mi­nen on vii­saut­ta. Puo­lus­tus­voi­mil­la tätä va­rau­tu­mis­ta on teh­ty joka päi­vä, 80 vuot­ta jat­ko­so­dan päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Ka­re­lia Spear 24 tu­lee nä­ky­väs­ti esil­le myös Puu­ma­las­sa, kun he­li­kop­te­rei­ta, suih­ku­ko­nei­ta, dro­ne­ja ja pans­sa­ri­vau­nu­ja nä­kyy ka­tu­ku­vas­sa 7000 maan­puo­lus­tuk­seen osal­lis­tu­van hen­ki­lön tes­ta­tes­sa, mitä har­joi­tuk­sil­la on saa­tu ai­kai­sek­si.

Vii­me­päi­vi­nä on ker­rot­tu myös kan­sa­lais­ten vel­vol­li­suu­des­ta va­rau­tua. Suo­mi.fi-si­vus­toil­le on tul­lut si­sä­mi­nis­te­ri­ön päi­vit­tä­mä uu­si kat­ta­va verk­ko-oh­je, mi­ten va­rau­tua häi­riö- ja krii­si­ti­lan­tei­siin. Joku on jo ää­neen ih­me­tel­lyt, mik­si ky­seis­tä pa­ket­tia ei ole ja­et­tu Suo­mes­sa­kin ko­tei­hin pa­pe­ri­se­na, ku­ten Ruot­sis­sa. Siel­lä on ja­et­tu kaik­kiin ko­tei­hin opas: Om kri­sen el­ler kri­get kom­mer. Ruot­si on toi­mit­ta­nut vas­taa­van­lais­ta Ruot­sin so­ta­voi­mien yli­pääl­li­kön laa­ti­maa pamf­let­tia jo vuo­si­na 1943–1991 ja uu­del­leen vuo­des­ta 2018 läh­tien. Vii­me maa­nan­tai­na sii­tä ja­et­tiin jäl­leen päi­vi­tet­ty ver­sio.

Mi­ten hy­vin olet jo va­rau­tu­nut ja mi­ten voi­sit asi­oi­ta omal­ta koh­dal­ta­si pa­ran­taa? Va­rau­tu­mi­nen ei tee mah­dol­li­sen häi­ri­ön tai krii­sin to­teu­tu­mi­ses­ta sen to­den­nä­köi­sem­pää, vaan se voi myös lie­vit­tää huol­ta. Suu­rim­mat suo­jau­tu­mis­ta vaa­ti­vat asi­at ovat var­mas­ti ky­ber­hyök­käyk­set, epi­de­mi­at ja pan­de­mi­at, mak­sa­mi­sen häi­ri­öt tai säh­kö­kat­kot, mut­ta so­ti­laal­lis­ta­kaan konf­lik­tia ei voi­da täy­sin pois­sul­kea. Eh­kä voim­me myös poh­tia, mi­ten voi­sim­me aut­taa ja osal­lis­tua tar­vit­ta­es­sa krii­sin­hal­lin­taan.

Tii­na Judén, pää­toi­mit­ta­ja