Suomen osalta Eurovaaleissa näkyi tyytymättömyys nykyiseen hallitukseen, sen tekemiin säästöihin ja koviin arvoihin. Vasemmistoliiton ja erityisesti Li Anderssonin saama äänivyöry näkyi jopa pienessä Puumalassa, jossa 50 kaikista äänestäneistä (810 henkilöstä) äänesti Anderssonia. Huomioitavaa on, että 1064 puumalalaista äänioikeutettua jätti äänestämättä. Onko sopivaa kysyä, miksi? Silti 43 % äänestysaktiivisuus oli Etelä-Savon paras.
Vasemmiston kannatus oli Puumalassa 7,7 % eli 6 % enemmän, kuin viime EU-vaaleissa. Tilastojen mukaan näyttäisi suoraan siltä, että perussuomalaisilta pudonneet 6 % äänistä olisi siirtynyt vasemmistolle. Näinhän ei kuitenkaan välttämättä ole. Joka tapauksessa laitaoikeiston kannatus nuupahti lähes koko Euroopassa, lukuunottamatta Ranskaa ja Itävaltaa. Saksassa ja Hollannissa kakkossijalla keikkuvat äärioikeistopuolueet.
Kokoomus kasvatti äänimääriään kunnassamme 7 % ja keskusta säilytti etulyöntiasemansa haalien 31 % äänistä, mutta menettäen täällä 4,4 % vuoteen 2019 verrattuna. Tämä heijastelee turvallisuushakuisuutta nykyisessä maailmanpolittiisessa tilanteessa.
Brysselissä keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue on näiden vaalien jälkeen edelleen europarlamentin ykköspuolue. Se jopa kasvatti paikkamääräänsä pitämällä tukevasti ykkösijansa monissa EU-maissa. Toiseksi suurimpana puolueena pysyy keskustavasemmistolainen S&D. Kolmanneksi suurimpana säilyy liberaali Renew-ryhmä, joka tosin menetti paikkojaan erityisesti Ranskassa.
Näillä valinnoilla lähdetään luotsaamaan Eurooppaa tulevalle viisivuotiskaudelle. Suotakoon poliittisen päätöksenteon olevan rauhanomaista, keskustelevaa ja rakentavaa, harkitsevaista ja hyväntahtoistakin.
Tiina Judén
päätoimittaja
