Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnettu lause talvisodan opetuksena oli: ”ei enää koskaan yksin". Viime viikkoisen Naton strategiakeskuksen, KGP-museon ja Miehitysmuseon vierailun jälkeen haluaisin muuttaa herra kenraalin lausetta vielä vähän: "ei enää koskaan". Päällimmäisenä jäi mieleen myös kiitollisuus Ehrnroothille ja kaikille isoisillemme, joiden ansiosta emme päätyneet samanlaiseen tilanteeseen kuin Viro ja Latvia. Museopäivä oli masentavan karua ja epäinhimillistä nähtävää ja kuultavaa. Kuitenkin sanotaan, että on hyvä tietää historiansa, jotta ymmärtää nykyisyyden. Se on hyvä muistaa kouluissa ja lukioissa, kun istuu historian tunnilla.
Vierailimme Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen kanssa Latvian pääkaupungissa Riikassa, joka on koko Baltian maiden suurin kaupunki yli 600 000 asukkaineen. Sen vanha kaupunki kuuluu myös UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Riikaa ei turhaan kutsuta Itämeren helmeksi, sillä sen historiallinen keskus on täynnä kauniita jugend-rakennuksia. Latvialaiset arvostavat Suomea monin tavoin. Latvia mieltää Suomen referenssimaaksi ja kahdenväliset suhteet ovat läheiset ja hyvät. Noin neljäsosa Latvian asukkaista on venäläisiä. Latvia itsenäistyi vasta elokuussa 1991.
Tapasimme matkalla myös Suomen Riian suurlähettilään Anne Salorannan avustajineen sekä Nato-keskuksen suomalaisen päällikön Max Arhippaisen, joka on toiminut sekä päätoimittajana, että puolustusministeriön viestintäjohtajana ja tiedotuspäällikkönä. Hän ei uskonut Suomeen sijoitettavan Naton strategiakeskusta, eikä nähnyt sitä tarpeelliseksi, sillä maailmassa on jo ylil 30 keskusta. Riikaan sellainen perustettiin samana vuonna, kun Venäjä hyökkäsi Rimille eli vuonna 2014.
Riian keskustassa seisoo komea 43 metriä korkea Vapauden muistomerkki, jonka juurella lauloimme Finlandia-hymnin.
Tiina Judén
päätoimittaja
