Täl­lä vii­kol­la vie­te­tään muis­ti­viik­koa. Yh­teis­kun­tam­me hek­ti­nen tah­ti ja työ­e­lä­män kuor­mit­ta­vuus ei­vät kui­ten­kaan tue ai­vo­ter­veyt­tä. Li­säk­si so­si­aa­li­sen me­di­an jat­ku­van se­lai­lun syn­nyt­tä­mä elä­män­ta­pa, kou­lut­taa ai­vo­jam­me pomp­pi­maan asi­as­ta toi­seen. Se jät­tää jäl­ken­sä ja to­tut­taa ai­vot saa­maan no­pei­ta pal­kin­to­ja. Ne ei­vät kan­nus­ta ai­vo­ja pro­ses­soi­maan, pai­na­maan asi­oi­ta muis­tiin tai pa­laut­ta­maan nii­tä siel­tä käyt­töön. Kes­kit­ty­mi­nen kär­sii. Pu­he­lin­riip­pu­vuu­des­ta kan­nat­taa siis pyr­kiä eroon, pel­käs­tään ai­vo­ter­vey­den vuok­si.

Riit­tä­vä uni ja ter­veel­li­set elä­män­ta­vat sekä peh­me­ät ras­vat ovat pa­ras­ta muis­ti­sai­raut­ta eh­käi­se­vää lää­ket­tä. Pal­jon on pu­hut­tu myös tans­sin po­si­tii­vi­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta muis­tiin. Kos­ka al­ko­ho­li tap­paa muis­til­le tär­kei­tä ai­vo­so­lu­ja, on sen käy­tön vält­tä­mi­nen tai vä­hen­tä­mi­nen hyvä teko myös muis­ti­ter­vey­den säi­lyt­tä­mi­sek­si.

Al­ka­viin muis­ti­sai­rauk­siin voi liit­tyä unoh­te­lu, jon­ka joku ul­ko­puo­li­nen huo­maa. Sii­tä voi ker­toa myös se, et­tei osaa­kaan muo­dos­taa aloit­ta­maan­sa lau­set­ta lop­puun. Myös ek­sy­mi­nen ja ta­va­roi­den huk­kaa­mi­nen saat­ta­vat liit­tyä muis­ti­sai­rauk­siin ja sil­loin on hyvä ha­keu­tua muis­ti­tes­tei­hin ter­vey­sa­se­mal­le tai työ­ter­veys­huol­toon.

Mi­kään sai­raus ei ole hä­peä, vaan osa use­an yk­si­lön elä­mää. Oi­ke­an­lai­sel­la lää­ki­tyk­sel­lä ja elin­ta­voil­la muis­ti­sai­rau­den ete­ne­mis­tä voi­daan hi­das­taa. Har­ras­tuk­siin, ys­tä­vän seu­raan ja po­ru­koi­hin ha­keu­tu­mi­nen on myös tär­keä osa ai­vo­ter­veyt­tä.

Tii­na Judén

pää­toi­mit­ta­ja