Kiertokoulusta osalliseen opetukseen

 

Tiina Judén

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Sanomalehtiviikkoa kouluissa. Tämän kunniaksi kaikki voivat lukea Puumala-lehden digilehteä maksutta uudistuneilta verkkosivuiltamme sunnuntaihin saakka. Tänään ilmestyneen lehden jutuista iso osa on Puumalan yhtenäiskoulun oppilaiden ideoimista aiheista.

 

VIELÄ 65 vuotta sitten, samaan aikaan, kun Puumala-lehti oli juuri perustettu, oli Puumalan kunnassa yhteensä 17 kansakoulua. Tämä tarkoitti sitä, että lähes jokaisella kylällä oli oma koulu ja kouluissa oli 50-luvulla yhteensä yli 1000 lasta. Nyt lapsia on yhdessä koulussa vähän yli sata.

Oma koulu löytyi Puumalan kunnan koululaitoksen satavuotishistoriikin mukaan Haukkoniemestä, Harmaalasta, Hurissalosta, Huuhkalasta ja Hämälänmäeltä. Koulu oli myös Kaipaalassa, Kietävälässä, Kirkonkylällä ja Kyllölässä. Opinahjo löytyi myös Lieviskästä, Lintusalosta, Luukkolasta, Rokansalosta, Ruokotaipaleelta ja Ryhälästä sekä Sepänkylästä ja Sopalasta.

 

UUDELLE vuosituhannelle tultaessa, vuonna 2005 kouluista oli enää jäljellä vain neljä: Harmaalan koulu, Hurissalon koulu, Sepänkylän koulu ja Sininen koulu. Kyläkouluista viimeisimpänä lopetettiin Hurissalon koulu viisi vuotta sitten.

Puumalan yhtenäiskoulun rehtori Anni Riikka Leskinen on iloinen, että sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtonen on pitänyt kiitettävästi yllä valtakunnallista keskustelua kyläkoulujen lakkautustahdista ja siitä, miten yhdenvertaisuus kärsii, kun kouluverkkoa karsitaan.

-Mitä säästöjä se lopulta tuo? Ainakin lasten koulupäivät pitenevät. Kuinka moni aikuinen olisi valmis lisäämään työpäivänsä pituutta kolmella tunnilla? Sitä se pahimmillaan voi jollain lapsilla olla, Leskinen harmittelee.

Puumalan koululla kaikkien koulutunnit alkavat yhdeksältä, joten se helpottaa kauempaa tulevien aamuja. Monissa kunnissa koulu alkaa kuitenkin kahdeksalta.

-Meille pisimmät koulumatkat tulevat Hurissalosta ja Kietävän lossin takaa, Leskinen kertoo.

 

LESKINEN on tullut Puumalan yhtenäiskouluun opinto-ohjaajaksi ja kielten opettajaksi jo vuonna 2006 ja siirtyi siitä vuonna 2012 alkaen rehtoriksi.

Leskinen kertoo, että työryhmässä, jossa valmistellaan Unicefin lapsiystävällistä mallikuntaa, käydään läpi kymmenen kohtaa, jotka pitää täyttyä, jotta kunta voi saada statuksen.

-Yksi näistä kohdista on, kokevatko lapset ja nuoret, että heille tärkeitä asioita käsitellään riittävästi julkisesti, Leskinen muistuttaa.

Sorella Bollström, Aleksandra Korhonen ja Mila Hämäläinen poseeraavat koulun uudella sohvalla. He ja monet muut oppilaat antoivat toimitukselle kysymyksiä, joista haluaisivat lukea Sanomalehtiviikon lehdestä.

PUUMALAN  yhtenäiskoulu on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukutaidon kehittämiseksi myös erityisavustusta.

-Koulun arjessa lasten osallisuus on tietysti päivän sana, se on juurtunut jo syvälle koulun toimintakulttuuriin, Leskinen miettii.

-Lasten näkemykset otetaan hyvin huomioon nykyisessä opetuksessa. Mietimme onko opetus riittävän vuorovaikutteista ja tukeeko se lukutaidon kehittymistä.

Leskinen muistuttaa, että lasten oikeuksia pitää kunnioittaa myös kodeissa. Lasta tulee kuunnella ja lapselle pitää olla aikaa.

-Olisi tärkeää, että kaikki kuntalaiset tietäisivät myös lasten oikeudet. Lapsiystävällinen kunta kun on muutakin kuin ilmaisia harrastuksia. Se on koko kylän juttu, Leskinen lisää.

Nykyään opetuksessa otetaan huomioon myös lasten näkökulma asioihin. Koulun seinällä on tärkeitä lastenoikeuksia.

Kouluhistoriaa

Ennen koululaitosta kansansivistäjänä, luku- ja kirjoitustaidon, luvunlaskun ja uskonnon opettajana toimi kirkko. Tehtävä annettiin tavallisesti seurakunnan lukkarille ja myöhemmin koulumestarille, joita palkattiin seurakuntiin. Puumala saattoi olla jo tuolloin tietynlainen tiennäyttäjä, sillä Savon ensimmäinen koulumestari lienee toiminut Puumalassa jo 1600-luvulla, kertoo kouluhistoriikki.

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylällä jo lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1875 kauppias A.Kotrolta vuokratuissa tiloissa. Kirkonkylän uusi koulurakennus vihittiin sitten käyttöön marraskuun 10. päivänä vuonna 1883. Puumalassa toimi pitkään, jopa vuoteen 1951 saakka, kaksi rinnakkaista koulumuotoa, seurakunnan ylläpitämä kiertokoululaitos sekä kunnan ylläpitämä kansakoululaitos.

Uudempi koulurakennus valmistui vuonna 1922 ja Sininen koulu vuonna 1994. Keskuskoulu rakennettiin 1956. Yhtenäiskouluksi se muutettiin vuonna 2010. Puumalassa toimi myös oma lukio vuosina 1974-2009 ja se jatkoi Mikkelin sivutoimipisteenä vuodesta 2009 vuoteen 2015.

Arkistojen aarteisiin uppoutumaan Puumala-lehteä avusti palvelujohtaja Anne Julin, joka on toiminut kunnassa koulutoimenjohtajana ja sivistystoimenjohtajana vuodesta 1987 lähtien. Tällä hetkellä Puumalassa on 125 oppilasta. Oppilasmäärässä ovat mukana kaikki oppilaat esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin.

 

Fakta

  • Haukkoniemen koulu 1951-1959
  • Harmaalan koulu 1907-2009
  • Hurissalon koulu 1913-2011
  • Huuhkalan koulu 1927-1972
  • Hämälänmäen koulu 1948-1962
  • Kaipaalan koulu 1942-1961
  • Kietävälän koulu 1912- 1991
  • Lieviskän koulu 1902-1979
  • Liimattala/Lintusalon koulu 1914-1979
  • Luukkolasta 1928-2004
  • Närtesalon koulu 1955-1962
  • Ollilan koulu 1951-1962
  • Rokansalosta 1926-1968
  • Ruokotaipaleelta 1910-1971
  • Ryhälän koulu 1911-1987
  • Sepänkylän koulu 1923-2007
  • Sopalasta 1926-1966
  • Kyllölässäkin on historiikin mukaan toiminut koulu, mutta toimintavuosista ei löytynyt arkistotietoa.