Lue Timo Heimosen arvostelu Hurissalon Harrastajateatterin esityksestä: Nykyajan norpat eivät unohda Nestorin perintöä

Paikallisesti tuttua vilkasta meininkiä nähdään ja kuullaan Hurissalossa. Kuva: Kari Kauppinen.

15.7.2019

Hurissalon Harrastajateatteri

Nestorin poika ja Pullervo

Käsikirjoitus: Timo Korppi

Ohjaus: Ilkka Korhonen

Hurissalon kesään kuuluu kesänäytelmä, joka tänä vuonna on suuri ylistys saimaannorpan suojelemiseksi. Timo Korpin kirjoittama tarina kertoo Nestori Miikkulaisen legendasta, joka Veikko Kilkin ja Juha Vainion toimesta on noussut jopa kansanlaulun asemaan.

Korppi kuvaa Nestorin vaiheita ennen ja nyt. Nestorin perillinen palaa Ruotsista Hurissaloon ja Puumalaan ja ryhtyy vaalimaan isänsä perintöä norppien suojelemiseksi.

Näytelmän hauskuus liittyy paljon norppien läsnäoloon ja dialogiin, joka yhdistää teemat nykyhetkeen. Korpin idea on dramaturgisesti hauska. Nykynorpat lisääntyvät voimakkaasti kuten ennenkin, syövät sipsiä ja seuraavat valtakunnallista luontokeskustelua ja vaativat päättäjiltä nopeita toimenpiteitä. Hurissalolaiset ovat siis täysin ajankohtaisten kysymysten äärillä.

Ilkka Korhosen kantaesitysohjaus poimii tekstistä kaiken olennaisen tapahtumien katteeksi. Ehkä hieman hätäisen alun jälkeen rytmi rauhoittuu ja roolihahmot alkavat elää enemmän sisäistyen tehtäviinsä.

Korhonen taitaa myös hauskuuden viritykset ja juonen sisältämät tapahtumat rytmitetään oivallisesti.

Jirko Arpiainen (Nestorin poika Kullervo)ja Noora Virtanen (Erja Laine)esittävät näytelmän ykkösparia innokkaasti ja raikkaasti.

Komelon Nestorin poika Kullervo ihastuu Ruotsista palatessaan hurissalolaiseen luonto- ja norppa-aktivistiin Erja Laineeseen ja he yhdessä ryhtyvät puuhaamaan Puumalan Pistohiekalle uutta norppapuistoa. Siitä alkaa hämmennys kuntalaisten keskuudessa. Ehdotuksen puolelle saadaan kunnanjohtaja Marja Mäkinen, jota tomeran päättäväisesti esittää Ulla Ajanto.

Myös vastustajat saavat rivinsä kuntoon, sillä kalastusyhdistyksen vetäjä ja kunnansihteeri Jussi Hirvi ei hyväksy ajatusta. Harri Lähde uhkuu kunnansihteerin osassa vihaisen kalamiehen tavoin.

Enna Myyryläinen on tosi innokas puskaradion toimittaja. Seija Ikonen (Arja Laine)Erjan ja Jorman äitinä vastustaa puistohanketta ja tyttärensä seurustelua Kullervon kanssa, mutta joutuu yllättäen kääntämään kelkkansa. Jenni Kosonen Erjan nuorena veljenä hakee elintilaa aikuisuuteen, mutta luottaa aina äitinsä tahtoon. Simo Luukkonen ja Niina Väisänen hurissalolaisina norppina jytäävät yhdessä ja lupaavat uuden norpan per vuosi Puumalaan.

Humoristinen kohtaus, jossa kunnan vanhat eläkeläiset todistavat norppien säädyllisyydestä on esityksen helmi. Siinä Eeva Piili, Vilma Kotro ja Niina Väisänen pistävät parastaan.

Reijo Parkkinen leppoisana pappina, Leena Hämäläinen huolestuneena ex-kansakoulun opettajana ja Jenni Kosonen toimeliaana paikallislehden toimittajana tuovat tarvittavat näkökulmat näytelmän juonikudokseen. Toimivasta lavastuksesta vastaa työryhmä ja äänitekniikan hoitavat Oskari Kymäläinen ja Janne Väisänen.

Ansiokas käsiohjelma valistaa myös norppatietoutta. Tiesitkö sen, että norpalla on takaräpylöiden välissä lyhyt häntä.? Minä en.

Kiitollinen yleisö yhtyi esityksen lopun Kullervon ja Erjan häämenoihin laulamalla täysin rinnoin Vanhojapoikia viiksekkäitä.

Timo Heimonen

Kalaverkoista alushousuja

Viime lauantaina Suomen luonnonsuojeluliitolle luovutetut kalaverkot saavat uuden elämän alushousuina.

11.7.2019

Puumalassa viime lauantaina kerätyistä kalaverkoista valmistetaan miesten alushousuja.

Suomen luonnonsuojeluliitto luovuttaa vastaanottamansa kalaverkot suomalaiselle the other danish guy -yritykselle. Yritys valmistaa miesten alusvaatteita sataprosenttisesti kierrätetystä nylon-langasta. Yritys käyttää housuissaan kangasta, joka on valmistettu merien muoviroskasta ja hylätyistä kalaverkoista.

-Tämä on hieno juttu. Toisin kuin saimaannorppa, me emme huku verkkoihin, me pääsemme niistä eroon. Suurin osa käyttämästämme materiaalista tulee valtameristä, mutta tehdään kotivesien hyväksi se, mitä voidaan, sanoo the other danish guyn toimitusjohtaja Tommi Lähde.

Kari Kauppinen

120 saimaannorppaystävällistä katiskaa meni alle puolessa tunnissa

Annamari Torppa vaihtoi verkkoja saimaannorppaystävälliseen katiskaan.

6.7.2019

Verkkoja kertyi lauantaina Norppapuistoon, kun saimaannorppaystävällistä katiskaa hakemaan tulleet vaihtoivat verkkonsa toisenlaiseen kalanpyydykseen Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Puumalan kunnan järjestämässä Vaihda verkot katiskaan -tapahtumassa.

Katiskan sai myös ilman verkkoa, mutta kaikkien piti allekirjoittaa lupaus, että pidättäytyy jatkossa verkoilla kalastamisesta.

-Eihän sitä valvota eikä sen rikkomisesta sanktioita seuraa, mutta tällä tavoin ihmiset varmasti pysähtyvät miettimään asiaa, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Tapahtumaan tuodut verkot päätyvät kierrätykseen. Niistä saatetaan valmistaa esimerkiksi muoviämpäreitä. Jos niille ei löydy käyttöä, ne menevät lopulta jätteisiin.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on järjestänyt vastaavia katiskatempauksia aiemminkin eri puolilla Saimaata.

-Tämä on suurin. Koskaan ennen ei ole ollut näin paljon katiskoja jaettavana, sanoo Tiainen.

Norppapuistossa jaettiin 120 katiskaa. Yhden arvo on 50 euroa.

Kari Kauppinen

Lue tapahtumasta lisää ensi viikon lehdestä.

”Jos norpparajoitukset olisivat olleet tiedossa, olisi varmaan vaihdettu kylää”

Kauko Närhi ihmettelee kalastusrajoituksia.

3.7.2019
Irmeli ja Kauko Närhi ovat osin katuneet vapaa-ajan asunnon ostamista Hurissalosta, sillä verkkokalastuskielto tuli heille yllätyksenä. Mikäli heillä olisi ennen kaupantekoa ollut tieto asiasta, olisi asunto saattanut jäädä ostamatta ja muutto tekemättä. Ainakin norppavesille.
Lue lisää Puumala-lehdestä 3.7.

Norppafesteillä vieraillut Kimmo Ohtonen ymmärtää kalastajia, mutta sanoo, että kuukaudella pidennetty kalastusrajoitus olisi kuuttien selviytymisen kannalta ratkaiseva

Kimmo Ohtonen ymmärtää kalastajia, mutta haluaa rajoittaa verkkokalastusta lisää.

Metsähallitus on suunnitellut verkkokalastusrajoitusten (15.4.-30.6.) jatkamista kuukaudella saimaannorpan poikasten keskeisillä elinalueilla. Kalastusverkkoihin sotkeutuneita kuolleita kuutteja tavataan edelleen heinäkuun alussa.

-Mielestäni kalastusrajoitusten pidentämistä voisi testata kokeiluluontoisesti, eihän mitään tarvitse lyödä lukkoon seuraavaksi 50 vuodeksi. Katsottaisiin, olisiko sillä vaikutusta siihen, että kuuttikuolemia saataisiin pois, toteaa Norppafesteillä viime viikolla puhunut toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

Ohtonen sanoo, että kalastusrajoitusten jatkaminen heinäkuun loppuun olisi keväällä syntyneiden kuuttien eloonjäämismahdollisuuksien kannalta ratkaisevaa.

-Norppaemo alkaa vierottaa kuuttia jäiden lähdön aikaan, mutta emoilla on eri kasvatusmetodit, joihin vaikuttavat muun muassa norpan perimä, elinympäristö ja sen muutokset. Jotkut emot ja kuutit liikkuvat yhdessä ihan loppukesälle asti ennen vieroitusta. Sillä kuukaudella on merkitystä.

-Jos kuutti lähtee kesäkuun lopussa omille teilleen, on se kyllä aika orpo siinä aluksi yksin pyöriessään.

Kimmo Ohtonen tietää, että norpan suojelutoimet herättävät ristiriitaisia tunteita kalastajien keskuudessa.

-Mutta eiväthän nämä asiat tapahdu tyhjiössä. Mielestäni kalastajat voisivat samanaikaisesti jatkaa kalastuskulttuuria, kokeilemalla erilaisia norppaystävällisiä kalastusmenetelmiä.

-Olen miettinyt, että kun itsekin yritän koko ajan oppia ja kokeilla uusia asioita, tämä olisi kalastajille hyvä mahdollisuus. Vaikka heillä olisikin syvään juurtunut asenne siitä, ettei rajoitusten vuoksi voisi kalastaa sitten ollenkaan.

Kimmo Ohtosella kuitenkin riittää ymmärrystä kalastajille, sillä hän on veistellyt asiasta pitkään monen tuttavansa kanssa.

-He ovat sanoneet, että verkkokalastus on osa heitä. Ymmärrän sen ja kunnioitan sitä. Parista kalastajasta on tullut ystäviä. He ovat norppasuojelijoita, mutta sanovat asian herättävän ristiriitaisia tunteita, kun ovat pikkupojasta asti kalastaneet verkoilla.

-Mutta koska tarkkailen asiaa eri näkökulmasta, enkä aja minkään järjestön asiaa, sitä suuremmalla syyllä ajatellen, että voisihan lisärajoituksia kokeilla ja miten norppakanta tässä kehittyisi. Asiaa voisi tarkastella sitten parin kolmen vuoden päästä, että missä mennään.

-Ihminen voisi samanaikaisesti kokeilla, että miltä se toisenlainen kalastus tuntuu.

Hanna-Mari Tyrväinen

Norppafestit päättyivät norpan näyttäytymiseen

Pienenä näkyy Saimaasta kurkkiva norppa. Kuva: Marika Auvinen.

27.6.2019

Sahanlahden Norppafestit saivat arvoisensa päätöksen keskiviikkona, kun saimaannorppa kävi rantamaisemissa. Norppa näyttäytyi Sahanlahden edustalla.

Mikkeliläinen Mari Koulu näki saimaannorpan ensimmäistä kertaa elämässään.

-Meniköhän viittä minuuttia, kun lähdimme Sahanlahden rannasta ekopaatilla ja juteltiin niitä näitä, niin näin kartiomaisen objektin, joka hävisi pinnan alle.

-Mietin, mikä se mahtaisi olla ja kuvailin tilanteen aluksen kapteenille, joka sanoi, että kuulostaa siltä, että norppa kävi pinnalla.

Koulu kertoo, että alus jäi paikalleen viideksi minuutiksi.

-Sen aikana norppa kävi meitä yhteensä viisi kertaa morjestamassa.

Aluksen kapteeni Arto Keinänen arvioi, että norppa oli tänä vuonna syntynyt.

-Huikealta se tuntui, kun sen näki, kuvailee Koulu.

-Itse olen Puulan kasvatteja eikä Saimaalla ole paljon tullut liikuttua.

-Viime vuonna käytiin varta vasten norpparisteilyllä, mutta silloin norppaa ei näkynyt. Nytkin oli ihan sattuman kauppaa, että viime hetkellä lähdettiin risteilylle.

Koulu oli Sahanlahdessa Norppafesteillä, sillä hänen työnantajansa Etelä-Savon Energia ESE on mukana saimaannorpan suojelutyössä.

Kari Kauppinen

Metsähallituksessa puoltoa verkkokalastusrajoituksen jatkamiseen heinäkuun loppuun

17.6.2019

Saimaannorpan poikasten, kuuttien, keskeisillä elinalueilla verkkokalastusrajoituksia pitäisi Metsähallituksen laatuasiantuntija Ari Raution mukaan jatkaa heinäkuun loppuun. Asiasta on ollut puhetta Metsähallituksessa. Päätöksiä ei ole tehty.

Nykyisin verkkokalastusrajoitus on voimassa tällaisella alueella 15.4.-30.6.

Rajoituksella suojellaan saimaannorppia, jotta ne eivät kaloja hamutessaan jäisi verkkoihin kiinni ja hukkuisi tai hirttäytyisi niihin.

Rautio perustaa näkemyksensä kokemukseen, sillä kuutteja on jäänyt kiinni verkkoihin heti heinäkuun alkupuolella rajoitusten päätyttyä.

Muikkuverkkoja saa rajoitusalueella käyttää.

Kari Kauppinen

Norppalaskennan tulokset tulivat, Puumalassa syntyi yksitoista kuuttia

Pasi Luukkonen kuvasi norpan tällä viikolla Lintusalontien varressa.

27.4.2018

Tämän kevään norppalaskenta on alustavasti valmistunut. Tiedot varmistuivat myöhään perjantaina iltapäivällä. Puumalaan on syntynyt yksitoista kuuttia.

Vielä keskiviikkona varovainen arvio oli 4-6 kuuttia Puumalaan, mutta lukujen lopullinen ynnäys tuotti kaksinkertaisen tuloksen.

TOLVANSELÄN-KATOSSELÄN alueella syntyi yhteensä yhdeksän kuuttia ja niistä kuusi Puumalan puolella. Kolme on Sulkavalta.

Lietvedellä syntyi viisi kuuttia, joista neljä Puumalaan ja yksi Juvalle.

Petranselän-Varissaarenselän alueella syntyi yksi kuutti Puumalaan. Kun alueeseen lasketaan Vetojako ja alue Yövedelle asti, niin kuutteja syntyi tällä alueella yhteensä viisi.

YHTEENSÄ tänä vuonna syntyi 77 kuuttia. Niistä neljä on löytynyt kuolleena.

Kuolleista yhden on tappanut kettu, ja toistakin epäillään ketun surmaamaksi. Kaksi kuuttia on pesäkuolleita.

VUOSI sitten keväällä syntyi arvioidusti 83 kuuttia, joista neljätoista kuolleena.

Kuuttien määrä voi vielä muuttua pesäpaikkasukellusten myötä. Lisäksi arvioita joudutaan tekemään sellaisilla alueilla, joissa ei ole päästy käymään.

Kari Kauppinen

Norppia syntynee kaikkien aikojen ennätysmäärä

Apukinosten kolaus loppui tiistaina. Kuva: Elvi Köpman.

8.2.2018

Mikäli mitään katastrofaalista ei tapahdu, tänä kevättalvena norppia arvellaan syntyvän ennätysmäärä.

Tammi-helmikuun runsaat lumisateet ja pakkanen ovat luoneet hyvät olot norpan pesinnälle.

Pesiä onkin kolattu runsaasti Saimaalla.

-Kuusitoista apukinosta on kolattu Puumalassa. Jos niistä joka kolmanteen syntyisi kuutti, niin hyvä olisi, sanoo pesänlaskija ja kolaaja Risto Eronen.

Lue norppa-asiasta lisää lehdestä.

Oppilaat näkivät norpan

1.6.2017

s/s Wennon kesäkausi alkoi täyteläisesti, sillä laiva lastattiin kolmena päivänä viimeistä sijaa myöten koululaisilla.

Keskiviikkona Puumalan koululaiset näkivät laivalta norpan.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Puumalan rannoille kolattiin norpille yli 20 pesäpaikkaa

2.2.2017

Puumalansalmen ja Viljakansaaren ympäristöön on kolattu talkoilla yli 20 kinosta norpille pesiksi. Vapaaehtoisia on ollut mukana kaikkiaan noin 30 henkilöä kahden viime viikonlopun aikana.

Lue kolaamisen riemusta ja hyödyistä lisää Puumala-lehdestä, paperilehdestä tai verkon näköislehdestä.

Norppa ruhjoutui potkuriin

2.6.2016
Tämän kevään kuutti löytyi kuolleensa Munaluodon selältä. Eläin oli jäänyt venemoottorin ruhjomaksi.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Kalastusrajoituksista puhuttiin norppaillassa

Norppien suojelun ja kalastusmahdollisuuksien yhteensovittamisesta käydään jatkuvaa keskustelua ja haetaan oikeita toimenpiteitä. Asiasta puhuttiin tiistaina avoimessa kuulemistilaisuudessa Puumalassa. Miten pitäisi huomioida ammatti- ja harrastuskalastajat, vakinaiset ja kesäasukkaat sekä saimaannorppa?

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Saimaalta löytyi 48 kuuttia, Puumalasta kuusi

Norppalaskennat Saimaalla on saatu päätökseen ja niiden tuloksena on löydetty 48 kuuttia, joista kuusi oli kuollutta. Lukumäärä on viime vuotista pienempi kuudellatoista kuutilla.
-Kaikkia pesimäalueita ei pystytty tarkistamaan nopean kevään etenemisen takia, sanoo suojelubiologi Jouni Koskela.
Puumalasta löytyi kuusi kuuttia. Näistä kolme on Katosselällä, yksi Haapaselällä ja kaksi Lietvedellä.

Lisää norppa-asiasta Puumala-lehdessä.

Norppien apupesien kolaaminen oli Paras luontoteko 2013-2014

Paras luontoteko 2013–2014 -kilpailun voitto meni saimaannorpan pesien turvaksi vapaaehtoisvoimin tehdylle lumikinostustyölle. Koko porukan palkinnon kävi vastaanottamassa Puumalan Risto Eronen vaimonsa Pirjon kanssa.
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen palkitsi voittajan.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Myös päätöksenteossa tarvitaan suvaitsevaisuutta

Matias HildenNaapuripitäjän kansanedustaja Kimmo Tiilikainen totesi viime viikolla, ettei maasta taida löytyä niin pientä asiaa, etteivätkö hallituspuolueet keskenään siitä julkisuudessa kiistele. Taustalla on pohdinta muun muassa eläkeläisten kalastusmaksusta. Erilaisten arvomaailmojen kohtaaminen aiheutti tässäkin tapauksessa sen, että sovun löytäminen otti aikansa. Soidensuojeluohjelmasta saatiinkin sitten jo isompi meteli.

Sain kunnian osallistua pari viikkoa sitten Viljakan Erän 40-vuotisjuhliin. Metsästäjäliiton Suur-Savon piirin puheenjohtaja Martti Hahtola piti varsin kattavan luennon erilaisista metsästykseen liittyvistä asioista: tarkemmin puheenvuoroon voi tutustua viime viikon Puumala-lehden jutusta. Hahtola, monipuolisesti ja etujärjestön edustajalle tyypillisellä tavalla, puolusti luonnollisesti metsästyksen merkitystä. Joku voi jossain ajatella, ettei metsästäjää suurempaa rikollista olekaan.

Meille puumalalaisille tutusta saimaannorpasta keskustellaan lehdissä ja eri pöydissä viikoittain. Varsinkin täällä Puumalassa keskustelu on usein mukavaa, kun kaikki ovat suunnilleen samaa mieltä. Luontoliiton, WWF:n tai Animalian mielipide ei näitä keskusteluja väritä. Helsingissä saimaannorpan suojelusta keskustellaan varmasti hieman eri tavalla. Metsästysseurojen juhliakaan siellä tuskin paljon järjestetään.

Yhteiskunta pyörii entistä vahvemmin erilaisten etujärjestöjen ympärillä. Kun poliittisten puolueiden merkitys on kaventunut, niin samanaikaisesti erilaisia yhden asian liikkeitä on entistä enemmän. Tästä johtuen avointa, rakentavaa ja maan kehitystä edistävää keskustelua on vaikea saada aikaan. Jokainen ajaa vain ja ainoastaan omien jäsentensä etua. Samaan aikaan suhteellisuudentaju ja kyky asettua muiden ihmisten asemaan heikentyvät. Käytännössä se johtaa ylilyönteihin ja vastakkainasetteluun, mistä hyvä esimerkki on todella pahasti kahtia jakautunut näkemys saimaannorpan suojelun keinoista ja niiden mielekkyydestä. Kalastaja ei ymmärrä, miksi hän ei saa pitää verkkoja kesäkuussa, ja suojelun edustaja ei ymmärrä, miksi kalastajan pitäisi edes saada kalastaa kesäkuussa. Etsi siinä nyt sitten kompromissia.

Uusi mahdollisuus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite on sinänsä hyvä asia, mutta korostaa entisestään yhden asian edistämisen merkitystä. Jokainen meistä tietysti ajattelee, että vain minun mielipide on tärkeä ja oikea. Olisi kuitenkin hyvä, jos edes maan ylimmässä johdossa osattaisiin katsoa asioita omaa hiekkalaatikkoa laajemmallakin perspektiivillä. Ei se tee pahaa meille muillekaan.

Matias Hilden