Mega-Paula oli pikkujoulujen kuningatar

Mega-Paula eli Juha Rastas odotteli keikan alkua Sahanlahden keittiössä.

27.11.2019

Helsingissä asuva dragtaiteilija Juha Rastas saapui viime perjantaina junalla Mikkeliin, josta matka jatkui arkisesti paikallisbussin kyydissä Puumalan Sahanlahteen. ”Glamuuria viikonloppuun”, kuten hän itse somepäivityksessään totesi.

Illalla, kahden tunnin laittautumisen jälkeen, glamouria kuitenkin nähtiin, kun sädehtivä Mega-Paula astui pikkujouluyleisön eteen.

Luet uusimmasta Puumala-lehdestä, kuinka 40-vuotistaiteilijajuhlavuottaan viettävän Rastaan ura oikein alkoi vuonna 1979 ja kuinka häneen suhtauduttiin silloin, kun dragshow oli Suomessa ihan uutta.

Tämän viikon lehti on muutenkin tuhti lukupaketti, 12 sivua. Luet sen Postin lakon vuoksi ilmaiseksi, klikkaamalla yllä olevaa banneria.

Hanna-Mari Tyrväinen

Kirkkovaltuusto hyväksyi yhteistyöselvityksen

Puheenvuoro on yrittäjä ja lähihoitaja Heidi Pietikäisellä, kuvassa keskellä. Vasemmassa reunassa kirkkoherra Helena Castrén ja kunnanvaltuutettu ja kirkkovaltuutettu Laura Pitkonen.

Kirkkovaltuusto päätti tänään illalla kokouksessaan, että Puumalan seurakunta osallistuu yhteistyöselvityksen laadintaan Juvan ja Sulkavan seurakunnan kanssa. Ehdotus yhteistyöstä on lähtenyt liikkeelle Sulkavan seurakunnan kirkkoherra Hanne-Maaria Rentolalta. Selvitystyöhön on varattu Puumalan seurakunnan osalta kaksi tuhatta euroa vuoden 2020 talousarvioon.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kirkkovaltuusto oli selvitystyön tarpeellisuudesta yksimielinen. Erimielisyyttä ja keskustelua syntyi sen sijaan pienistä asioista, kuten kirkkokuoron evätystä tuesta, henkilökunnan virkistysmatkasta ja Saimaan kauneimmista sävelistä.

Vuodesta 2000 lähtien Puumalan seurakunnan jäsenet ovat vähentyneet 39,7 prosenttia.

Vuodesta 2000 lähtien Puumalan seurakunnan jäsenet ovat vähentyneet 39,7 prosenttia. Henkilöissä tämä tarkoittaa 1136 jäsentä. Puumalan seurakunta sai tänä vuonna kirkollisverotuloista toimintaansa 430 000 euroa ja valtionosuudesta 41 800 euroa. Pelkästään henkilöstökuluihin menee verotuloista 87 prosenttia.

Puheenvuoro on yrittäjä ja lähihoitaja Heidi Pietikäisellä, toinen oikealta. Vasemmassa reunassa kirkkoherra Helena Castrén ja hänen vieressään kunnanvaltuutettu ja kirkkovaltuutettu Laura Pitkonen.

Lue lisää ensi viikon Puumala-lehdestä.

21.11.2019

Tiina Judén

Puumalansalmen virrassa voi kokeilla jääkelluntaa

Puumalassa käynnistyi viime viikolla talvimatkailun kehittämiseen liittyvä hanke, johon osallistui paikallisia matkailualan yrittäjiä ja muita toimitahoja. Palaverin jälkeen ryhmä siirtyi Arto Keinäsen johdolla Veeran rantaan kokeilemaan jääkelluntaa.

Hanna-Mari Tyrväinen

13.11.2019

Puumalassa on mahdollista kokea uusi talvinen elämys, kun pukee päällensä pelastuspuvun ja hyppää satamassa jäisen virran vietäväksi. Talvimatkailuohjelmansa paikkakunnalla aloittanut Arto Keinänen sanoo, että kokemus jääkuutioiden keskellä kellumisesta on parhainta kovilla pakkasilla veden höyrytessä.

Uutta talvista elämysohjelmaa testattiin viime torstaina Puumalansalmen sillan alla. Jäätä ei hyisessä vedessä vielä ollut, mutta kokemus tuskin jätti ketään punapukuista yhteistyökumppania kylmäksi, jotka tulivat kokeilemaan kelluntaa virtaavassa vedessä.

-Tällaista erikoista ohjelmaa ei ole ihan joka pitäjässä. Se saattaa kiinnostaa erityisesti kansainvälisiä asiakkaita. Elämyksenä se on parhaimmillaan silloin, kun on jäätä, uskoo Keinänen.

Keinänen järjestää myös norpparisteilyjä ja ekopaatin kotisatama tulee olemaan ensi kesänä Puumalassa.

Puumalassa on käynnistymässä myös talvikauden matkailuun keskittyvä yritysryhmähanke, johon on tässä vaiheessa ilmoittautunut mukaan kymmenkunta mikroyritystä.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Aurinkolämpökenttä liitetään kaukolämpöverkkoon torstaina

Savosolar Oyj:n projektipäällikkö Miika Kilgast valvoo pohjatöiden tekoa. Puumalan aurinkolämpökentän aurinkokeräimien asentaminen aloitetaan ensi viikolla tai Kilgastin mukaan mahdollisesti jo loppuviikolla.

Tiina Judén

PUUMALAN pesäpallokentän viereen nousevasta aurinkolämpökentästä tulee Suomen suurin aurinkolämpöä tuottava laitos. Lempeän kehityspäällikkö Aki Padatsun mukaan päälaitteet alkavat olla paikoillaan ja aurinkokeräimien asentamiset aloitetaan ensi viikolla.

Torstaina 7. marraskuuta kaukolämmön jakelussa on jakelukatko, jolloin uusi järjestelmä liitetään Puumalan kaukolämpöverkkoon. Kuluttajille se tarkoittaa sitä, että katkon aikana lämmintä käyttövettä ei tule ja kaukolämmitetyissä kiinteistössä lämmitys ei toimi aamuyhdeksän ja iltakuuden välillä.

-Asennustyöt tehdään tämän kuukauden aikana. Sitten aurinkolämpökenttä jää talviteloille ja laitteistoja päästään testaamaan keväällä, Aki Padatsu kertoo.

Puumala kaukolämpöverkon koko on Padatsun mukaan ideaali tällaiselle laitteistolle.

JATKOSSA energia on tarkoitus tuottaa kesällä kokonaan aurinkolämmöllä ja erikoislämpöpumpulla. Talvella kylmimpään aikaan joudutaan varalla käyttämään myös öljyä.

-Tämä on ensimmäinen näin ison luokan kokeilu ja tästä tulee hieno systeemi. Aurinkopaneeliala on 400,5 neliömetriä ja se on valmistuessaan Suomen suurin aurinkolämpökenttä, Padatsu korostaa.

Prosessissa yhdistyvät aurinkokeräimien lisäksi isompi teollisen mittakaavan erikoisilmalämpöpumppu, joka ottaa lämpöä ilmasta ja 80 kuution lämpöakku, joka varastoi lämpöä ja tasaa järjestelmän toimintaa.

-Esimerkiksi kun aamulla tehontarve on suuri, voidaan yön aikana varastoitua lämpöä purkaa akusta. Näin yritetään vähentää fossiilisen polttoaineen käyttöä minimiin.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Lintusalontien remontille vihreää valoa

Lintusalontie on kärsinyt pahoja routavaurioita eikä sitä ole perusparanneltu vuosikymmeniin. Päällyste on osittain kuoriutunut pois.

Hanna-Mari Tyrväinen

Lintusalossa kauan kaivattu tieremontti saattaa toteutua ja mahdollisesti jo ensi kesänä, jos Euroopan aluekehitysrahastosta haettavaan rahoitushakemukseen saadaan keväällä myönteinen päätös.

Kunnanjohtaja Matias Hilden vahvistaa, että asiaa on valmisteltu yhdessä kunnan, Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja Etelä-Savon Ely-keskuksen kanssa.

-Tavoitteena on, että saisimme kunnostamiseen EAKR-rahoitusta. Pohjois-Savon Ely-keskus, joka on tienpitäjä meidän alueella, tekee siitä nyt parhaillaan parannussuunnitelmia, kertoo Hilden.

MATIAS Hilden on toiveikas, että myös Kantatie 62 voisi saada ensi kesänä uutta päällystettä. Sen osalta on kuntaan tullut lausuntopyyntö.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä!

Iso ympäristöongelma lojuu Lietveden sillan alla

Hylätty proomu askarruttaa puumalalaisia. Kuka hylkäsi romualuksen? Kuva Henrik Lindblom.

Tiina Judén

PUUMALAN kauneimmalla paikalla Lietveden sillan alla lojuu vanha lahoamispisteessä oleva proomu. Se on täynnä romua ja horsmaa. Lähistön mökkiläiset ja maanomistajat pelkäävät laivalla vilistävän jopa rottia.

Vanhassa lossinhoitajan talossa asuva Henrik Lindblom on huolissaan ympäristöstä. Kyseessä on hänen mielestään ympäristörikos, jonka tekijä on poistunut paikalta.

-Heinäkuussa kolme miestä toivat kyseisen romualuksen tuohon Väyläviraston ranta-alueelle Buster-veneellä ja jättivät sen siihen, Lindblom kertoo.

MIEHET poistuivat nopeasti paikalta ja sen koommin heitä ei ole näkynyt. Alus sen sijaan lojuu paikallaan ja on vaarassa upota pohjaan Lietveden pohjoisrannalla.

-Soitin jo elokuun viimeisenä päivänä kunnan ympäristösihteeri Timo Hämäläiselle, mutta hän levitteli käsiään, kun ei tiennyt kenelle alus kuuluu, Lindblom ihmettelee.

Lindblomin mukaan halvin ja nopein ratkaisu olisi ollut vetää 20 metriä pitkä alus vastarannalla olevan veneenlaskupaikan liuskalta maihin, jotta asian ratkaiseminen ei olisi ollut riski ympäristölle. Nyt asialle ei kuitenkaan ole tehty mitään.

-Olen laittanut asian esille myös Puskaradio Puumalan Facebookkiin heinäkuussa ja nyt muutama päivä sitten uudestaan, Lindblom kertoo.

PUSKARADIO Puumalan kommentointimahdollisuus on nyt suljettu ylläpitäjän toimesta. Ylläpitäjänä on kunnanvaltuutettu Antti Kasanen.

-Suljin keskustelun, koska siellä haukuttiin kunnan viranomaisia, jotka eivät ole Facebookissa eivätkä näin ollen pääse kommentoimaan keskustelua, Kasanen kertoo.

-Asiaa oli tosiaan kommentoitu ja vastasin Facebookin viestiketjuun, että asia kuuluu teknisen lautakunnan alaisuuteen. Siihen joku kirjoitti, että eihän tässä kunnassa tiedä, mitä tapahtuu, eikä tiedä edes kuka tätä johtaa, Lindblom paljastaa suljettua keskustelua.

SUOMEN ympäristökeskuksen mukaan romualukset ovat todellinen ja haastava ympäristöongelma. Kunnan viranomaisten ratkaistavaksi jää, miten kussakin tapauksessa tulisi hallinnollisesti menetellä ja mitä hallinnollisia keinoja tilanteessa voi käyttää.

Pienemmissä kunnissa, kuten Puumala, ympäristöviranomaisilla ei välttämättä ole taloudellisia ja tiedollisia resursseja selvittää asiaa tarpeeksi ja tällöin myös virheelliset menettelyt ovat mahdollisia.

Alueellisten ympäristökeskusten roolina on ollut lähinnä neuvojen antaminen. Tässä tapauksessa hylätty romualus on Pohjois-Savon Ely-keskuksen hallinnoimalla Väyläviraston alueella.

Puumalan ympäristösihteeri Timo Hämäläinen oli Lindblomin yhteydenoton jälkeen yhteydessä sekä poliisiin, että Pohjois-Savon Ely-keskuksen tieasioista silloin vastaavaan Martti Hämäläiseen. Hämäläinen oli tuolloin vastannut, että alus on tuotu heidän alueelleen luvatta.

POLIISILAKIMIES Ilkka Jukarainen kertoi jutelleensa ympäristösihteeri Hämäläisen kanssa sivumennen asiasta.

-Viranomainen voi tehdä rikosilmoituksen asiasta, jotta selviää esitutkintakynnys, pitääkö poliisi tätä ympäristörikoksena vai ei. En ota kantaa onko kyseessä ympäristörikos, mutta se voi olla. Asia kuuluu kuitenkin selvittää, Ilkka Jukarainen vastaa.

Asiasta ei ole tehty poliisille rikosilmoitusta.

Hämäläinen kertoi, että ei ole itse käynyt tutkimassa alusta, sillä ei ole nähnyt aluksen lojumisessa välitöntä vaaraa ympäristölle. Lehden yhteydenoton jälkeen hän päätti kuitenkin lähteä tutkimaan asiaa.

HENRIK Lindblom ihmettelee, miten on mahdollista, että viranomaiset eivät olisi pystyneet jäljittämään tuon kokoista alusta.

-Jostain lähiseudultahan se on häipynyt, Linblom ärähtää.

Nyt hylätty proomu on huomattavasti syvemmällä, kuin heinäkuussa ja kallellaan ulospäin. Romualus on todennäköisesti pohjassa kiinni. Kannella on vaahtosammuttimia, muoviletkuja ja huonekaluja.

-Jätelaki sanoo, että asian korjaaminen kuuluu sille, joka on romualuksen hylännyt. Jos henkilöä tai henkilöitä ei löydetä, niin vastuussa on maanomistaja. Jos vastuusta koituva hinta on kohtuuton, voi Ely-keskus määrätä kunnan vastaamaan asiasta, kertoo Timo Hämäläinen.

MIKÄLI kunta on laiminlyömässä velvollisuuttaan tai vastuutaan romualusasiassa tai toivoo valtion osallistuvan kustannuksiin, on alueellinen ympäristöviranomainen yleensä osallistunut vastaavanlaisen ongelman hallinnolliseen ratkaisemiseen.

Nyt kyseessä on Väyläviraston alue. Herääkin kysymys ovatko veneen hylänneet henkilöt tienneet tarkasti, että romu kannattaa kiinnittää nimenomaan valtion omistamalle vesialueelle?

-Vastuu romualuksen poistamisesta on todennäköisesti Väylävirastolla, jos omistajaa ei saada vastuuseen. Voin selvittää väylävirastolta henkilöä, joka mahdollisesti hallinnoi maa-alueita. Velvollisuutta aluksen poistamiseen ei ole, ennen kuin joku eli tässä tapauksessa kunta tekee hallintapakko-menettelyn kiinteistön siivoamisesta, kommentoi Jyrki Hämäläinen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta.

JYRKI Hämäläinen lisää, että ensisijaisessa vastuussa on Väylävirasto, mutta kunnalla on aina toimivaltaa, jos aluksesta tulee päästöjä, kuten öljyä tai polttoainetta. Silloin pitää kutsua pelastuslaitos torjumaan.

 -Myös roskaantumisasiassa kunta voi hallintapakolla poistattaa aluksen. Kustannukset jäävät tällöin kunnalle, Hämäläinen toteaa.

Puumala-lehti seuraa tilannetta. Lue päivitetty juttu lisäkuvineen ensi viikon Puumala-lehdestä!

Kunnantalon katolle suunnitellaan puolukannäköinen monikäyttörakennus

Koska suunnittelu on vasta aivan aloitusvaiheessa, ei konsultti- ja insinööritoimisto anna lupaa julkaista havainnekuvaa siitä, miltä rakennelma näyttää kunnantalon katolla kesäkuun alussa. Toimisto antoi kuitenkin luvan näyttää kuvia niin sanotusti yksityisille kansalaisille. Niistä ei saa kuitenkaan ottaa kuvia. Puolukkarakennelman hahmotelmakuvat ovat esillä Puumala-lehden toimituksessa tänään 1.4.

1.4.2019

Puumalan kunta kilpailuttaa kevään aikana yrittäjän uusimpaan innovaatioonsa. Kunnantalon katolle tulee puolukannäköinen tila. Moneen käyttöön suunniteltua rakennusta voi käyttää muun muassa etätyöpisteenä, pikkukahvilana ja näyttelytilana. Siihen tulee myös turisteille majoituspaikkoja satunnaisiksi öiksi. Myös kunnantalossa oleva matkailuneuvonta muuttaa kattokerrokseen.

Puolukanpunaisen rakennelman sivuilla on pienet lentokoneikkunat, mutta kattorakennelma on pelkkää ikkunaa, sillä ajatus on markkinoida jättipuolukkaa myös Visit Saimaa -hankkeessa siten, että puolukkaan tulee myös muutama liikuteltava sänky, jotta siinä voi yöpyä sekä katsella tähtiä ja mahdollisesti jopa revontulia.

Juurikin pimeys ja tähdet ovat Saimaalle haviteltujen aasialaisten ja keskieurooppalaisten turistien suosiossa, sillä osa heistä ei ole koskaan esimerkiksi nähnyt tähtiä ilmansaasteiden ja valosaasteen takia. Monet matkailijat tykkäävät lähteä myös opastetuille marjastusretkille metsään.

Lappeenrantaan useammasta Euroopan kaupungista lentävä Ryanair on hankkeen tiimoilta kunnan uusi yhteistyökumppani, sillä sen Suomeen lentävien koneiden peräsimiin maalataan myös puolukoita vielä määrittelemättömän mainosiskulauseen oheen.

Kuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat voivat osallistua mainostekstin suunnitteluun lähettämällä sellaisen lehden toimitukseen: toimitus@puumalalehti.fi tai numeroon 040 1386 332 tekstarin tai WhatsApp-viestin. Toimituksen mielestä paras mainosteksti palkitaan.

Puumalan kunta satsaa Suomen oloissa ainutlaatuisen ratkaisun suunnitteluun 75 000 euroa. Suunnittelun tekee erikoisiin rakennushankkeisiin keskittynyt luovien alojen konsultti- ja insinööritoimisto, englantilainen Mr. Lingonberry & Sons.

Päätös suunnittelusta tehtiin kunnanjohtajan nurkkahuoneessa, sillä ratkaisulla oli kiire juuri brittiläisen suunnittelutoimiston takia, koska brexit. Mikäli Britannia ehtisi erota Euroopan Unionista ennen suunnittelun käynnistymistä, suunnittelu maksaisi erilaisten verojen ja tullimaksujen takia noin kolme kertaa enemmän. Hyväksyntä kunnanjohtajan muutaman kymppitonnin otto-oikeudelle haetaan jälkikäteen luottamushenkilöiltä.

Ryanair-yhteistyö maksaa kunnalle noin 100 000 euroa, mutta sen lasketaan tulevan moninkertaisesti takaisin.

Kunnan kassaan ei vajetta kuitenkaan synny, sillä viime vuoden tilinpäätös näytti 1,7 miljoonaa euroa plussaa, kuten Puumala-lehti viime viikolla kertoi.

Päätös uudenlaisesta rakennuksesta liittyy kunnantalon edustan nimeämiseen Puolukkatoriksi. Kunnanhallitus siunasi hyvinvointilautakunnan esityksen viikko sitten maanantaina kokouksessaan.

Päätöksen yhteydessä suunniteltiin erilaisia puolukkaan liittyviä tapahtumia ja tämä idea on kunnan avaus keskusteluun.

Puolukkarakennuksesta odotetaan ensi kesälle suurta vetonaulaa. Se on tarkoitus avata kesäkuussa kesän avaustapahtuman yhteydessä lauantaina 8. kesäkuuta. Rakennuksen suunnittelu on tarkoitus valmistua huhtikuussa, se rakennetaan toukokuun aikana ja tuodaan paikalleen erikoiskuljetuksella kesäkuun alussa.

Kari Kauppinen

Vs. kunnanjohtaja Niina Kuuvan uudenvuodenpuhe kokonaisuudessaan satamasta 31.12.2018

1.1.2019

Hyvät puumalalaiset ja Puumalan ystävät,

Tervetuloa vastaanottamaan vuotta 2019 talvellakin kauniiseen Puumalan satamaan ja virran varrelle. Puumalansalmi muistuttaa meitä ainaisesta liikkeestä. Liikkeestä, joka ei pysähdy pakkasella tai myrskyllä.

Voimakkaassa liikkeessä on myös yhteiskuntamme, joka elää nyt historiallista muutoskautta. Voisi kuvata, että olemme eräänlaisessa välitilassa, matkalla kohti uutta.

Mutta jos hetken miettisimme, mitä jäi mieleen vuodesta 2018?

Päällimmäisenä mieleen jäi keskustelu ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja kädenvääntö toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kuitenkin ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että tilannekuva ilmastonmuutoksesta oli lähempänä toisiaan eri osapuolilla.

Toinen mieleenpainuva asia on Suomen talous- ja työllisyystilanteen parantuminen. Tämä näkyi ja näkyy myös Puumalassa. Esimerkiksi lokakuussa 2018 kunnassa oli 22 prosenttia vähemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuotta aikaisemmin.

Kolmantena mielessä oli väestökehitys, joka on mielestäni ehkä tärkein pitkän aikavälin kestävyyden mittari. Vaikka Puumalassa syntyvyys on alhainen, olemme siinä mielessä poikkeus, että väestökatoa paikkaa muuttovoitto. Tämä näkyy myös peruskouluikäisissä. Ajattelen, että realismia voisi olla tavoitella sitä, että ikäluokkamme uusiutuisi sen verran, että pystyisimme järjestämään laadukkaasti peruskoulun.

Työllisten määrän väheneminen on toinen alhaisesta syntyvyydestä koituva haaste. Tähän tarvitsemme strategista kumppanuutta ja tarpeisiimme räätälöityjä kasvupolkuja etenkin ammatillisten oppilaitosten ja yritysten kanssa.  

Hyvät kuulijat,

Puumala lähtee vuoteen 2019 hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Takana on monta ylijäämäistä vuotta. Kunta on pystynyt toteuttamaan peruspalveluita laadukkaasti sekä investoimaan monipuolisesti. Uutta velkaa ei ole tarvinnut ottaa ja vanhoja lainoja on pystytty lyhentämään suunnitelmallisesti. Miettikää lähiympäristömme kuntia – tämä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Positiivinen talouskehitys on monen asian summa, mutta se on edellyttänyt kuntamme luottamushenkilöiltä, henkilöstöltä ja kunnanjohdolta malttia ja talouskuria.

Vuonna 2018 valmistui Keskustien peruskorjaus ja paloasema sai ekologisemman lämmitysjärjestelmän. Kunta satsasi myös muun muassa liikunnan edistämiseen esimerkiksi kuntosalin laajennuksella ja reitistöjä kehittämällä. Esimerkillinen yhteisponnistus oli lokakuussa avatut kuntoportaat.

Puumalan kulttuurielämä rikastui, kun elokuvateatteri aukaisi ovensa yhtenäiskoulun auditoriossa. Puumala pääsi mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin ja lapsiperheiden etuudet täydentyivät kotihoidontuen kuntalisällä.

Puumalan saaristoreitti nousi valtakunnallisesti merkittäväksi matkailukohteeksi ja tulevaisuuden odotukset reitille ovat korkeat. Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat hyvin, vaikkakin loppuvuonna henkilöstövaje on vaivannut sosiaalitoimen puolella. Kiitos Essoten Puumalan henkilökunnalle elintärkeästä työstä kuntalaisten eteen.

Kuntaa myös palkittiin. Toukokuussa kunta palkittiin Etelä-Savon yritysystävällisimpänä kuntana Suomen yrittäjien järjestämässä kunnallisjohdon seminaarissa. Loppuvuonna maakuntaliitto kumppaneineen myönsi Puumalan kunnalle Maakunnan parhaat -palkinnon etenkin matkailun, vapaa-ajan asumisen ja luontomatkailun kehittämisestä. Kummankin palkinnon takana on vuosien yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

Hyvät kuulijat,

Viittasin puheeni alussa Puumalansalmeen, sen ainaiseen liikkeeseen sekä yhteiskuntamme murrosaikaan. Vuonna 2019 valmistaudumme jälleen ja yhä uudelleen maakunta- ja sote-uudistukseen.

Jo nyt kunnan toiminnassa on näkynyt selkeämpi asemoituminen tulevaisuuden kunnan tehtäviin sivistyskuntana, elinvoimakuntana ja hyvinvointia edistävänä kuntana. Yhä tärkeämpää tulevaisuuden kunnalle on myös ihmisten osallisuus kunnan kehittämisessä.

Tulevan vuoden isoja kehittämiskokonaisuuksia ovat etenkin Saimaa Geopark -statuksen saaminen, Pistohiekan kehittäminen, Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttaminen sekä jäteaseman rakentaminen uudenaikaiseksi ja ympäristöystävälliseksi.

Budjetissamme on varattu määräraha myös kuntalaisten osallistamiseen niin sanotun osallistavan budjetoinnin kautta.

Yhdessä Essoten kanssa haluamme panostaa puolestaan ennaltaehkäiseviin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen hyvätasoisena ja niiden kehittäminen tulee vaatimaan edelleen vahvaa edunvalvontaa.

Vuonna 2019 jatkamme vajaa vuosi sitten hyväksytyn kuntastrategiamme ja sen tavoitteiden toteuttamista. Tekemisen keskiössä ovat Saimaa, yrittäjyys, lapsiperheet, laatuasuminen ja hyvinvointi.

Sijaintimme on keskellä Saimaata, kansainvälisen vesiväylän varrella ja itärajan läheisyydessä. Saimaan matkailun selkeä kasvunäkymä on hyödynnettävissä siis etenkin Puumalassa. Viimeisimmät tilastot kertovat myös venäläisten matkailijoiden määrän elpymisestä. Matkailun kasvulla on positiiviset seurannaisvaikutukset myös muille toimialoille. 

Hyvät puumalalaiset ja Puumalan ystävät,

Lopulta kyse on tulevaisuuden uskosta ja sen luomisesta. Siinä meillä jokaisella on oma roolimme. Haluan, että jokainen puumalalainen ja meidän tuhannet vapaa-ajan asukkaat voisivat kokea olevansa yhä vahvemmin mukana kunnan kehittämisessä. Me kelpaamme juuri tällaisina ja pystymme yhdessä mihin vaan.

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja onnea, voimia ja menestystä vuodelle 2019!

Kunta käyttää miljoonien ylijäämästä puoli miljoonaa satama-alueen valotaideteoksiin

Kirkonkylän satamassa testataan tänään valoteosta, jollaista nähdään harvemmin ainakaan Suomessa.

1.4.2018
Puumalan kunta lisää kierroksia matkailijoiden vetonaulojen rakentamiseksi kuntaan. Viime vuoden lopulla saatiin siltatorniin valot, jotka muuttuvat sään mukaan. Jo ensi kesäksi ollaan saamassa vielä mahtavammat valaistuselementit satamaan ja Puumalansalmeen.
Tänään sunnuntaina kello 12 kansainvälinen valotaideasiantuntijaryhmä kokeilee erikoislaatuista yhdistelmää, jossa käytetään luonnonvaloa ja vettä yhdistettynä tekovaloon. Testit jatkuvat satamassa kello 13 saakka. Tarkoitus on saada ensimmäisiä kokemuksia siitä, mitä kaikkea satamassa ja Puumalansalmessa voisi toteuttaa.
Yksi pääasiallisista suunnitelmista on luoda Puumalansalmeen sataman edustalle klassinen näköharha eli Lentävä hollantilainen. Tämän termin on saanut aavelaiva, joka väitetään nähdyn useita kertoja maailman merillä vuosisatojen saatossa. Laiva on kirottu seilaamaan meriä ikuisesti vailla sataman löytymistä.

LAIVA on tarkoitus heijastaa käyttäen hyväksi auringonvaloa, vettä ja heijastuskuvia. Myös sumua saadaan salmeen heijastettua. Kun usvaa on luonnostaan, sitä voidaan käyttää paremmin aavemaisuuden lisäämiseksi.
Lentävän hollantilaisen ensimmäinen valoteosprototyyppi pitäisi olla valmiina noin klo 12.30 tänään sunnuntaina.
Näky tulee olemaan mahtava, sillä Lentävän hollantilaisen aidontuntuisen heijastuskuvan kooksi on kaavailtu 75,8 x 12,6 metriä. Purjeiden korkeus on vesirajasta 54 metriä.
Esimerkiksi ensi kesän s/s Wennon risteilyillä on tarkoitus saada myös tämä näky viikkoristeilyjen ohjelmaan. Kun laivalla lähdetään, Lentävä hollantilainen saadaan näkyviin siten, että se näyttäisi vailla miehistöä ohittavan Wennon kosketusetäisyydellä vedenpintaa hipoen.

MERI- ja laivahistoriallinen seura on jo ehtinyt kiittää Puumalan kuntaa hankkeesta. Yhdistystä oli konsultoitu, jotta Puumalansalmeen rakennettavasta illuusiosta saataisiin mahdollisimman autenttinen ja vaikuttava.
Hankkeeseen uppoaa yhteensä 500 000 euroa.
Kunta teki viime vuonna 1,7 miljoonan ylijäämän ja kaikkiaan kasassa on yli kuuden miljoonan ylijäämä viime vuosilta.

Kari Kauppinen

Sinilevät kaikonneet Sappulan ja Veeran sataman uimarannoilta

20.7.2017
Sappulan ja Veeran sataman uimarannoilta otettiin tuoreimmat sinilevänäytteet tiistaina tällä viikolla. Näytteissä ei havaittu sinilevää.
-Otamme kesä-, heinä- ja elokuussa sinilevänäytteet kerran kuukaudessa, kertoo terveystarkastaja Tiina Munck Itä-Savon sairaanhoitopiiristä.
-Tuuli kuljettaa levälauttoja, joten tilanne saattaa vaihtua nopeastikin. Sinileväkukinnoilla on oma elinkaarensa, joten ne häviävät myös omia aikojaan.

LASTEN uimakoulu on alkamassa ensi viikolla Sappulan uimarannalla, joten tämän viikon näytteiden perusteella uimakoulu ei ole uhattuna.
-Aistinvarainen havainnointi levästä antaa jo aihetta siihen, että meihin voi ottaa yhteyttää ja pyytää sinilevätutkimusta. Silmämääräisesti arvioiden ei voi tietää, mikä levätyyppi on myrkyllinen ja mikä ei, Munck toteaa.

JÄRVIVEDET ovat edelleen ajankohtaan nähden suhteellisen viileitä. Maakunnan suuremmissa järvissä pintaveden lämpötila on tällä hetkellä + 16–19 astetta.

Tuohivirsuista tennareihin

13.7.2017
Lintusalon koululla järjestetyllä vuotuisella lasten kuvataideleirillä perehdyttiin tuohivirsujen valmistustekniikkaan. Leiriläiset askartelivat punomalla tuohisormukset sekä muita tuohiesineitä.  He tuunasivat myös omat kenkänsä muun muassa napein, helmin ja kangaspaloin uuteen ilmeeseen. Tennarit saivat silmiä ja siipiä muuttuen esimerkiksi kissoiksi tai lepakoiksi.

Lue lisää kuvataideleiristä uusimmasta Puumala-lehdestä!

Rengastie on polkupyöräilijälle aistimatka

3.6.2017
Puumalan vapaa-ajan asukas Ilkka Lehtola testasi rengastien polkupyörällä.
-Pyöräretki on parhaimmillaan tutkimusretki paikallisuuteen. Se ei ole vain sitä, että kilometrejä kertyy ja hiki lentää, vaan että ehtii nautiskellakin matkan varrella.
Lehtolalle polkupyörällä ajaminen on moniaistinen kokemus.
-Esimerkiksi tuoksuja kokee harvemmin autoillessa tai prätkäillessä. Ja yksi parhaimmista tuoksuista on se, kun polkee jyrkähköä ylämäkeä, niin tien laidasta nousee metsämansikan tuoksu.
Tuolloin pyörän satulasta voi hypätä hyvinkin pois ja poimia marjoja suuhunsa, sillä ajaminen ei ole niin totista ja kiireellistä.
-Muutoinkin matkan varrella on erilaisia kahvipaikkoja ja kioskeja. Yksilöllisiä pysähtymispaikkoja on paljon. Niissä maut ovat yksilöllisiä.
-Esimerkiksi Lietveden kioskilla korkealla mäen päällä kahvi ja tuore munkki maistuvat paljon paremmalta kuin kaupungissa. Paikka muuttaa perustuotteen henkilökohtaisemmaksi. Kiireettömyys, maisemat sekä kasvien, puiden ja kukkien tuoksu tuovat lisäarvoa.
Paikallisissa ruokapaikoissa kannattaa Lehtolan mukaan kokeilla paikallisia erikoisuuksia.
Pyöräilyn tuottama hyvä olo jatkuu ajopäivän jälkeen.
-Kun istahtaa ja lihakset lähtevät rentoutumaan, niin tulee raukea mielihyvän olo. Se on hyvä tunnetila. On liikkunut ja samalla kokenut erilaisia asioita.

ILKKA Lehtola ajoi rengastien Nestorinrannasta alkaen, siirtyen ensin Matti Viialaisen kyyditsemänä veneellä Hurissaloon, sieltä Lietveden kioskille, seuraavaan taukopaikkaan Sahanlahteen ja sitten Puumalan satamaan, josta edelleen Lintusaloon, takaisin Nestorinrantaan.
-Haastavin osuus oli ajaa Hurissalon ja kantatie 62:n risteyksestä lähelle Puumalaa. Sillä osuudella pitää olla tarkkana.
Lehtola kuvailee, että kaikkein vaikeinta on, kun iso rekka menee ohi ja joutuu sen imuun.
-Siinä joutuu pitämään tangosta tiukasti kiinni varsinkin tilanteessa, jossa samaan aikaan tulee kohtaavaa liikennettä eikä rekka pääse ohittamaan pyöräilijää etäältä.
Lehtola sanoo, että tilanne helpottuu, kun pääsee Vanhan Puumalantien risteykseen, jossa kantatieltä pääsee pois.
Lehtola pohtiikin, josko pyöräilyreitille voisi löytyä turvallisempia vaihtoehtoja kantatien osuudella maastosta, ketunlenkeistä.
-Siinä olisi kehitettävää.
Paras reitti rengastiellä Lehtolan mielestä on, kun ajellaan vähäliikenteistä reittiä Puumalasta Hurissaloon ja koko ajan on vesistöä sekä ylitetään salmia, siltoja ja saaria.
-Vene ja lossimatka tekevät tästä reitistä erityisen.
Yhteensä rengastiellä on matkaa noin 60 kilometriä.

AUTOILIJOILLE Ilkka Lehtolalla on vinkki.
-Sen sanoisin, että kun edessään näkee pyöräilijän, niin ihan reilusti hiljentäisi.
Pyöräilijää Lehtola kehottaa pukemaan oranssin liivin, jotta autoilija kiinnittää heti huomiota.
Perheille Lehtola suosittelee yhtä majapaikkaa muutamaksi päiväksi, josta voi sitten tehdä eri suuntiin päiväretkiä. Retkien ennakkosuunnittelu on tärkeää.
-Useampaan suuntaan pitäisi päästä, jotta ei tarvitse vatkata samoja reittejä.
Kun pyöräretkelle lähtee, ajopelin pitää tietysti olla kunnossa, vaikka mitään erityisenlaatuista pyörää ei tarvitse. Lehtola sanoo, että pitää valita oman kunnon mukainen matka sekä varata juomaa mukaan.
-Uupumus tulee helposti, jos välittömästi hikoilee itsensä kuivaksi.
Lehtola asuu Imatralla, mutta hänellä on vapaa-ajan asunto Puumalassa.

LINTUSALON ja Hurissalon väliä liikennöivä yhteysalus aloittaa liikennöinnin 10. kesäkuuta. Lautta kuljettaa polku- ja moottoripyöräilijöitä. Aluksena toimii Norppa II.
Hurissalon puolella lautan satamapaikka on Kivisalmi, josta on kaksi kilometriä Hurissalon Salelle. Lintusalossa satamapaikka on Nestorinranta.
Alus liikennöi päivittäin elokuun loppuun saakka. Lähtöaika Lintusalosta on kello 14 ja Hurissalosta kello 15.
Lauttamatka kestää puolisen tuntia.
Yhdensuuntainen matka maksaa polkupyöräilijältä kymmenen euroa, moottoripyöräilijältä viisitoista euroa ja lisämatkustajilta viisi euroa.
Lauttapaikan voi varata sähköpostilla osoitteesta norppa@puumala.fi tai puhelimitse numerosta 050 308 3004. Jos lauttamatkaan on aikaa alle 24 tuntia, liikennöitsijä suosittelee varaamista puhelimitse.
Lauttalippuja myy myös osa reitin varrella olevista yrityksistä.

Varovaisuutta liukkaille teille!

2.4.2017
Ainakin Sulkavantie on ollut aamusta petollisessa kunnossa. Puumalasta Sulkavalle aamuseitsemältä ajanut kommentoi tien olleen huonoimmassa kunnossa koko talvena.
Tien päälle sataneen ohuen lumikerroksen alla on jäätä.
Aamulla Puumalan-Sulkavan välillä oli kahdet selkeät ulosajojäljet, joissa autoa on ilmeisesti jouduttu hinaamaan ja työntämään. Lisäksi matkalta löytyi yhdet ulosajojäljet, joissa autolla on päästy omin voimin takaisin tielle.
Tiellä on merkkejä myös muista penkkoihin ajautumisista.
Aamulla tietä ajanut kertoo, että häneltäkin auto lähti käsistä ja kulki hetken aikaa poikittain ennen kuin pito palasi. Hyvää tuuria oli se, ettei kukaan tullut sillä hetkellä vastaan.
Myös muut tiet saattavat olla petollisen jäisiä.
Kuva on arkistokuva aiemmin tältä talvelta.

Puumalassa enää yksi henkilö äänestämättä

1.4.2017
Puumalassa innostuttiin kolmantena äänestyspäivänä perjantaina suorastaan rynnimään kunnantalolle valtuustosalin äänestyspisteeseen. Vielä perjantaiaamuna äänestysprosentti oli 11,6 kahden päivän jälkeen, mutta perjantain rysäys nosti äänestysprosentin 99,99:ään.
Huima luku tarkoittaa sitä, että kun Puumalassa on 1 978 äänioikeutettua, niin vain yksi henkilö ei ole käynyt antamassa ääntään. Hän voi toteuttaa kansalaisoikeutensa ennakkoäänestyspisteessä vielä neljän päivän ajan tai sitten varsinaisena vaalipäivänä 9.4. kello 9-20.
Varsinaisena vaalipäivänä äänestyshuoneistot ovat avoinna sekä kirkonkylällä että Hurissalossa odottamassa tuota yhtä äänestäjää. Äänestysluetteloista tosin nähdään, kuka ei ole vielä käynyt uurnilla, joten toinen huoneisto voitaisiin 9.4. jättää avaamattakin, ellei sitten molempia, jos puuttuva ääni annetaan vielä ennakkoäänestyspisteessä.
Kunnan vaaliviranomaiset joutuvat pohtimaan poikkeuksellista tilannetta ja olemaan yhteydessä oikeusministeriöön siitä, mitä tilanteessa pitää tehdä ja voidaanko koko varsinainen vaalipäivä jättää väliin.

PUUMALAN äänestyslukemat ovat poikkeukselliset. Vastaavia lukemia ei tiettävästi ole kirjattu kuin vertailukelvottomissa tyrannis-despoottisissa Pohjois-Koreassa ja Neuvostoliitossa. Jälkimmäisen joissakin aluevaaleissa tosin lienee syntynyt jonkinmoisia laskuvirheitä, sillä paikoin äänestysprosentti on hiponut sataakahtakymmentä.

TILANTEEN erikoisuuden takia Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen ja sosiologian laitokset siirtyvät kokonaisuudessaan jo tänään Puumalaan tekemään kenttätutkimusta siitä, mikä on johtanut Puumalan tässäkin asiassa olemaan maallemme kunniaksi ja saanut kuntalaiset toteuttamaan esimerkillistä toimintaa vakaan kansanvallan ylläpitämiseksi. Professorit, ylifamulantit ja ali-intendentit haastattelevat kuntalaisia Kuittisessa, Huikossa, Hovissa, Virrassa ja Nesteellä aamukymmenestä alkaen.

Matias Hilden jää Puumalan kunnanjohtajaksi

14.2.2017
Imatran kaupunginjohtajaksi hakenut Matias Hilden ei tullut valituksi.
Imatra haki seuraajaa vapulta eläkkeelle jäävälle Pertti Lintuselle. Hilden oli mukana viiden haastatteluun valitun joukossa yhteensä 17 hakijasta.
-Toki se olisi ollut mielenkiintoinen tehtävä, mutta oikeastaan pettymys ei kuitenkaan ole kovin suuri. Mutta siitä olen iloinen, ettei ainakaan tarvitse katua, että jätti aikanaan hakematta kyseistä tehtävää, sanoo Hilden.
Lisää asiasta torstain lehdessä.

Lähde keskiviikkona lenkille

17.1.2017

Lähde lenkille keskiviikkona 18.1. Puumala-lehti ja Kunnon Puumala -hanke järjestävät kimppalenkkejä keskiviikkoisin kello 15-16. Lähtö on lehden pihasta.

Mukana on lehden henkilökuntaa. Lenkki on tarkoitettu kaikille. Kunnon Puumalan Mari Virta vetää lenkkiä.

Kimppalenkillä on tarkoitus kävellä noin tunnin verran kirkonkylässä.

Ilmoittautumisia ei tarvita, puet vain päällesi keliin sopivat vaatteet ja jalkaan hyvät kengät.

Lenkkeily jatkuu joka keskiviikko samaan aikaan.

Imatra jatkaa kaupunginjohtajan hakua

14.12.2016

Imatran kaupunki on päättänyt jatkaa hakuaikaa kaupunginjohtajan virkaan.

Alun perin 2.12. päättyneen haun myötä kaupunginjohtajaehdokkaiden haastattelut piti olla tällä viikolla.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden on hakenut paikkaa.

Hakemuksensa ensimmäisellä hakukierroksella jättäneet huomioidaan jatkohaussa eli heidän ei tarvitse jättää uusia hakemuksia.

Uusi hakuaika päättyy 27.1.2017.

Imatran kaupunginvaltuusto pyrkii päättämään uuden kaupunginjohtajan helmikuun kokouksessaan.

Nykyinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen jää eläkkeelle 1.5.2017.

Matias Hilden haki Imatran kaupunginjohtajaksi

2.12.2016
Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden, 29, on hakenut Imatran kaupunginjohtajaksi. Haku päättyi hetki sitten 2. joulukuuta kello 15.
Valittavan kaupunginjohtajan työ alkaa Imatralla 1. toukokuuta. Nykyinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen jää eläkkeelle.
Hilden on työskennellyt Puumalan kunnanjohtajana loppuvuodesta 2011 alkaen.
Imatra haki hakuilmoituksessaan näkemyksellistä vaikuttajaa, joka hahmottaa kokonaisuudet, on päämäärätietoinen ja organisointitaitoinen toteuttaja sekä innostava johtaja.
Imatralla uuden kaupunginjohtajan keskeisenä tehtävänä on hakuilmoituksen mukaan Imatran edunvalvonta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla.
Valintaprosessi etenee siten, että päätös pyritään Imatralla tekemään helmikuussa.

MATIAS Hilden ei ole lähdössä väkisin Puumalasta.
-Kuntajohtajien virkakiertoa seurataan usein mielenkiinnolla, ja jokainen uutta työtä hakeva toki aina vakuuttaa, ettei ”poistyöntäviä tekijöitä” ole. Niin vakuutan minäkin: jos olisi ollut, olisin jo aikaa sitten hakenut jotain muutakin työtä, sanoo Hilden.
Hildeniä on uskominen, sillä vastikään esimerkiksi Juvalla oli kunnanjohtaja haussa, mutta Hilden ei sinne pyrkinyt.
-Enemmän kannattaakin ehkä kiinnittää huomiota siihen, miksi haen juuri Imatralle. Imatran kaupunginjohtajan tehtävä on kuitenkin lähiympäristössä niitä harvoja nykyistä vaativampia virkoja, joihin oma koulutukseni ja työkokemukseni on omiaan, ja joissa on omasta mielestäni vetovoimaa riittävästi, jotta työpaikan vaihtamisen kynnys ylittyy.
Imatra on 28 000 asukkaan kaupunki.
-Jos minulla olisi palava kiire pois nykyisestä työstäni, niin paikkoja olisi kyllä siihen ollut aiemminkin.
-Ja jos haluaisin eroon Puumalasta, niin olisin hakenut kauemmaksi. Nyt kuitenkin on tarjolla mahdollisuus, joita harvoin ehkä osuu kohdalle.
-Toisaalta jokainen varmasti ymmärtää, että en vielä ole eläkevirassani. Työvuosia lienee jäljellä noin nelisenkymmentä, jos siis kaikki menee hyvin, ja jossain vaiheessa tällainen liike olisi varmasti edessä.
-Ratkaisu hakuprosessiin lähtemisestä ei silti kuitenkaan ollut helppo, kertoo Hilden.

MATIAS Hilden on tyytyväinen oloonsa Puumalassa.
-Puumalan kunnalle on ollut mukava työskennellä. Työntekijät ovat sitoutuneita ja asiansa osaavia. Luottamushenkilöillä puolestaan kunnan ja kuntalaisten etu on aina ollut kirkkaasti mielessä.
Jos Imatran valinta kohdistuu Hildeniin, on aika sinällään hyvä kunnanjohtajan vaihdokseen.
-Puumalan kunnan taloudellinen ja yleinen tilanne on kehittynyt sellaiseksi, että voin siirtyä uusiin tehtäviin ilman, että seuraaja joutuisi aloittamaan savottaansa palavien pensaiden sammuttamisella. Aika tällaiselle siirrolle on siis otollinen.
-Tämän kaiken pohtiminen on toki ennenaikaista muutenkin: olen nyt vasta hakenut uutta työtä, ja voi hyvin olla, ettei Puumalan kunta minusta tällä erää vielä pääse eroon. Tuskin silti tulee tunnetta, että asiat olisivat menneet jotenkin huonosti, sillä saanhan jo nyt tehdä työtä mukavien ihmisten kanssa ja tärkeiden asioiden eteen.

Kari Kauppinen

Karhu kävi kirkonkylällä

27.10.2016
Puumalan kirkonkylällä liikkui tiistai-iltana karhu. Karhusta on havaintoja myös keskiviikkoaamulta Kotiniemestä.
Suurpetohavainnoista voi ilmoittaa harkintansa mukaan hätäkeskukseen, jos olonsa tuntee turvattomaksi. Sitä kautta tieto menee eteenpäin.
Puumalassa arvioidaan olevan kymmenkunta karhua.
Karhun jäljen kuvasi Pekka Huttunen.

Elinkeinoelämän asiantuntija on tyytyväinen Puumalaan

Hannu Koponen on tyytyväinen ensimmäiseen vuosineljännekseen kunnan elinkeinoelämän
asiantuntijana. Yrittäjät ovat olleet häneen ahkerasti yhteydessä, mutta kalenterissa on tilaa uusille keskusteluille. Koposesta yrittäjä saa myös keskustelukumppanin, tukea.
Lue lisää Puumala-lehdestä, muun muassa siitä, miten Koponen markkinoi Puumalaa sosiaalisessa mediassa.

400-vuotisjuhlat lähestyvät

Puumalan kunta ja seurakunta täyttävät ensi vuonna 400 vuotta. Se näkyy myös viestinnässä. Juhlavuoden värimaailma painottuu sinisiin sävyihin. Kantavana elementtinä on kuvattu Ajan aallot.

Lue lisää Puumala-lehdestä