Posti, elintarviketuotannon omavaraisuus ja someviha huolettavat meitä

 

Teksti: Tiina Judén, Kuva: Arto Erkkilä

PAIKALLISLEHTIEN päätoimittajat pääsivät tapaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä viime torstaina  Mäntyniemessä, Helsingissä. Kyselytunnin aikana 41 päätoimittajaa saivat esittää presidentti Niinstölle kysymyksiä maakunnista ja maailmanpolitiikan polttavista kysymyksistä. Presidentti toivotti jokaisen tervetulleeksi kättelemällä.

Presidentti Niinistö on tunnustanut jo aiemmin, että hänellä on lämmin suhde paikallislehtiin. Häneltä kysyttiinkin useaan otteeseen paikallislehtien uhista, kuten Postin kulun hitaudesta sekä mediakäyttäytymisen muutoksesta.

PUUMALA-LEHDEN päätoimittaja kysyi, onko presidentillä mitään keinoja palauttaa luottamusta Postiin vai pitääkö paikallislehtien alkaa tehdä pelkästään digitaalista mediaa?

-Tätä en taida uskaltaa kommentoida muuten, kuin että aikansa se taitaa ottaa, vastasi Niinistö ja sai aikaan hyväntahtoiset naurun hymähdykset.

Sari Heinilä Alajärveltä kysyi myös paikallislehtien uhista, kuten Postin palveluista ja mediakäyttäytymisen muutoksesta. Heinilä näki yhteisöllisyyden vahvistamisen keskeisenä paikallislehtien tehtävänä ja sen uhatuksi tulemisen vakavana asiana. Ilmastonmuutokseen liittyen hän esitti presidentille myös yhteen liittyvinä asioina huolen yhteisöllisyyden säilymisestä ja maaseudun säilymisestä.

Niinistö asetti paikallislehtien roolin yhteisöllisyyden säilyttäjänä erittäin korkealle.

-Paikallislehti pitää lähiyhteisiä asioita esillä ja tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden kirjoittaa omia mielipiteitään. Uskoisin, että lukijat arvostavat sitä, Niinistö vastasi.

MYÖS maallemuutto, monipaikkainen asuminen, etätyö ja omavarainen ruuantuotanto nousivat esiin presidentti Niinistön puheissa. Häneltä kysyttiin voisiko tasavallan presidentti kuulua tuohon miljoonan suomalaisen joukkoon, joka haaveilee maalle muutosta?

-Olisin enempi taipuvainen ajattelemaan kahden asumisen mallia, jota varmasti jo ainakin miljoona, jollei puolitoista viettää kesähuviloittensa puitteissa. Kesähuviloissa, joista nyt on näköjään tullut talviasuttavia, Niinistö muistuttaa.

Maaseudun Tulevaisuuden äskettäin tekemän selvityksen mukaan Suomessa on jo noin miljoona ihmistä, jotka haaveilevat maalle muutosta.

 

Lue lisää Niinistön ajatuksia tänään ilmestyneestä printti- tai digilehdestä.

Puumalan kunta käynnistää henkilökohtaisen digineuvonnan asukkailleen

Digituki on maksuton uusi kunnan tarjoama palvelu, jota voi saada kunnantalolla tai kotona. Aika pitää varata ajoissa Eeva-Liisa Isosaarelta.

 

Puumalan kunta on aloittanut henkilökohtaisen digineuvonnan tarjoamisen asukkailleen.

Neuvonnan tarkoituksena on opastaa kansalaiset käyttämään sähköisiä palveluja ja helpottaa siten arjen asiointia. Digineuvoja voi opastaa asiakasta esimerkiksi laskujen maksamisessa verkkopankissa, sähköpostin käyttöönotossa tai junalippujen ostamisessa. Neuvonnan tarkoituksena on se, että asiakas oppii ajan myötä käyttämään sähköisiä palveluja itsenäisesti.

-Taustalla oli huoli ihmisten tasavertaisuudesta ja siitä, että tiedämme miten huonosti pankit ovat auki ja yhteiskunta sähköistyy kovalla vauhdilla. Kuntana haluamme rohkaista kansalaisia sähköisten välineiden pariin ja saada helpotusta heidän arkeensa, kertoo Matias Hilden.

Neuvonta on aina henkilökohtaista ja sitä annetaan joko Puumalan kunnantalolla tai asiakkaan kotona. Neuvontaa varten on varattava aika etukäteen. Neuvonta on maksutonta. Digineuvontaa annetaan suljetussa tilassa ja asiakkaan kanssa laaditaan ensimmäisellä neuvontakerralla kirjallinen salassapito- ja neuvontasopimus.

 

Neuvonnassa käytetään asiakkaan omia digilaitteita, kuten esimerkiksi älypuhelinta, tietokonetta tai tablettia. Neuvontaa voidaan antaa myös kunnantalolla olevilla asiakastietokoneilla, mutta tällöin neuvonta tapahtuu avoimessa tilassa kunnantalon aulassa.

Idea digituesta on lähtenyt Puumalan Kalevalaiset naiset ry:ltä. Yhtenä puuhanaisena heistä on ollut Aino Keijonen.

-Tämä on ihan tunnetasollakin tärkeä asia. Kieli, mitä digimaailma käyttää on niin outoa, ettei osaa edes kysyä mitä ei osaa. Siitä tulee monelle ikäihmiselle tunne, että on huono. Hienoa, että saadaan tähän asiaan nyt tukea, Aino Keijonen iloitsee.

Neuvonta-ajan voi varata puhelimitse numerosta 050 471 2120. Kuntalaisia opastetaan valmistautumaan  jo aikaa varattaessa kertomaan, mihin asioihin hän ensisijaisesti tarvitsee neuvontaa. Digineuvojana toimii Eeva-Liisa Isosaari.

Puumalan kunta muistuttaa, että asiakkaan ei tule missään tilanteessa antaa verkkopankkitunnuksiaan tai salasanojaan toiselle henkilölle, ei myöskään digineuvojalle. Myöskään poliisi tai pankit eivät koskaan kysy tunnuksia asiakkaalta.

Lue lisää digituesta ensiviikon Puumala-lehdestä, mistä idea digineuvontaan lähti!

Aurinkolämpökenttä liitetään kaukolämpöverkkoon torstaina

Savosolar Oyj:n projektipäällikkö Miika Kilgast valvoo pohjatöiden tekoa. Puumalan aurinkolämpökentän aurinkokeräimien asentaminen aloitetaan ensi viikolla tai Kilgastin mukaan mahdollisesti jo loppuviikolla.

Tiina Judén

PUUMALAN pesäpallokentän viereen nousevasta aurinkolämpökentästä tulee Suomen suurin aurinkolämpöä tuottava laitos. Lempeän kehityspäällikkö Aki Padatsun mukaan päälaitteet alkavat olla paikoillaan ja aurinkokeräimien asentamiset aloitetaan ensi viikolla.

Torstaina 7. marraskuuta kaukolämmön jakelussa on jakelukatko, jolloin uusi järjestelmä liitetään Puumalan kaukolämpöverkkoon. Kuluttajille se tarkoittaa sitä, että katkon aikana lämmintä käyttövettä ei tule ja kaukolämmitetyissä kiinteistössä lämmitys ei toimi aamuyhdeksän ja iltakuuden välillä.

-Asennustyöt tehdään tämän kuukauden aikana. Sitten aurinkolämpökenttä jää talviteloille ja laitteistoja päästään testaamaan keväällä, Aki Padatsu kertoo.

Puumala kaukolämpöverkon koko on Padatsun mukaan ideaali tällaiselle laitteistolle.

JATKOSSA energia on tarkoitus tuottaa kesällä kokonaan aurinkolämmöllä ja erikoislämpöpumpulla. Talvella kylmimpään aikaan joudutaan varalla käyttämään myös öljyä.

-Tämä on ensimmäinen näin ison luokan kokeilu ja tästä tulee hieno systeemi. Aurinkopaneeliala on 400,5 neliömetriä ja se on valmistuessaan Suomen suurin aurinkolämpökenttä, Padatsu korostaa.

Prosessissa yhdistyvät aurinkokeräimien lisäksi isompi teollisen mittakaavan erikoisilmalämpöpumppu, joka ottaa lämpöä ilmasta ja 80 kuution lämpöakku, joka varastoi lämpöä ja tasaa järjestelmän toimintaa.

-Esimerkiksi kun aamulla tehontarve on suuri, voidaan yön aikana varastoitua lämpöä purkaa akusta. Näin yritetään vähentää fossiilisen polttoaineen käyttöä minimiin.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Iso ympäristöongelma lojuu Lietveden sillan alla

Hylätty proomu askarruttaa puumalalaisia. Kuka hylkäsi romualuksen? Kuva Henrik Lindblom.

Tiina Judén

PUUMALAN kauneimmalla paikalla Lietveden sillan alla lojuu vanha lahoamispisteessä oleva proomu. Se on täynnä romua ja horsmaa. Lähistön mökkiläiset ja maanomistajat pelkäävät laivalla vilistävän jopa rottia.

Vanhassa lossinhoitajan talossa asuva Henrik Lindblom on huolissaan ympäristöstä. Kyseessä on hänen mielestään ympäristörikos, jonka tekijä on poistunut paikalta.

-Heinäkuussa kolme miestä toivat kyseisen romualuksen tuohon Väyläviraston ranta-alueelle Buster-veneellä ja jättivät sen siihen, Lindblom kertoo.

MIEHET poistuivat nopeasti paikalta ja sen koommin heitä ei ole näkynyt. Alus sen sijaan lojuu paikallaan ja on vaarassa upota pohjaan Lietveden pohjoisrannalla.

-Soitin jo elokuun viimeisenä päivänä kunnan ympäristösihteeri Timo Hämäläiselle, mutta hän levitteli käsiään, kun ei tiennyt kenelle alus kuuluu, Lindblom ihmettelee.

Lindblomin mukaan halvin ja nopein ratkaisu olisi ollut vetää 20 metriä pitkä alus vastarannalla olevan veneenlaskupaikan liuskalta maihin, jotta asian ratkaiseminen ei olisi ollut riski ympäristölle. Nyt asialle ei kuitenkaan ole tehty mitään.

-Olen laittanut asian esille myös Puskaradio Puumalan Facebookkiin heinäkuussa ja nyt muutama päivä sitten uudestaan, Lindblom kertoo.

PUSKARADIO Puumalan kommentointimahdollisuus on nyt suljettu ylläpitäjän toimesta. Ylläpitäjänä on kunnanvaltuutettu Antti Kasanen.

-Suljin keskustelun, koska siellä haukuttiin kunnan viranomaisia, jotka eivät ole Facebookissa eivätkä näin ollen pääse kommentoimaan keskustelua, Kasanen kertoo.

-Asiaa oli tosiaan kommentoitu ja vastasin Facebookin viestiketjuun, että asia kuuluu teknisen lautakunnan alaisuuteen. Siihen joku kirjoitti, että eihän tässä kunnassa tiedä, mitä tapahtuu, eikä tiedä edes kuka tätä johtaa, Lindblom paljastaa suljettua keskustelua.

SUOMEN ympäristökeskuksen mukaan romualukset ovat todellinen ja haastava ympäristöongelma. Kunnan viranomaisten ratkaistavaksi jää, miten kussakin tapauksessa tulisi hallinnollisesti menetellä ja mitä hallinnollisia keinoja tilanteessa voi käyttää.

Pienemmissä kunnissa, kuten Puumala, ympäristöviranomaisilla ei välttämättä ole taloudellisia ja tiedollisia resursseja selvittää asiaa tarpeeksi ja tällöin myös virheelliset menettelyt ovat mahdollisia.

Alueellisten ympäristökeskusten roolina on ollut lähinnä neuvojen antaminen. Tässä tapauksessa hylätty romualus on Pohjois-Savon Ely-keskuksen hallinnoimalla Väyläviraston alueella.

Puumalan ympäristösihteeri Timo Hämäläinen oli Lindblomin yhteydenoton jälkeen yhteydessä sekä poliisiin, että Pohjois-Savon Ely-keskuksen tieasioista silloin vastaavaan Martti Hämäläiseen. Hämäläinen oli tuolloin vastannut, että alus on tuotu heidän alueelleen luvatta.

POLIISILAKIMIES Ilkka Jukarainen kertoi jutelleensa ympäristösihteeri Hämäläisen kanssa sivumennen asiasta.

-Viranomainen voi tehdä rikosilmoituksen asiasta, jotta selviää esitutkintakynnys, pitääkö poliisi tätä ympäristörikoksena vai ei. En ota kantaa onko kyseessä ympäristörikos, mutta se voi olla. Asia kuuluu kuitenkin selvittää, Ilkka Jukarainen vastaa.

Asiasta ei ole tehty poliisille rikosilmoitusta.

Hämäläinen kertoi, että ei ole itse käynyt tutkimassa alusta, sillä ei ole nähnyt aluksen lojumisessa välitöntä vaaraa ympäristölle. Lehden yhteydenoton jälkeen hän päätti kuitenkin lähteä tutkimaan asiaa.

HENRIK Lindblom ihmettelee, miten on mahdollista, että viranomaiset eivät olisi pystyneet jäljittämään tuon kokoista alusta.

-Jostain lähiseudultahan se on häipynyt, Linblom ärähtää.

Nyt hylätty proomu on huomattavasti syvemmällä, kuin heinäkuussa ja kallellaan ulospäin. Romualus on todennäköisesti pohjassa kiinni. Kannella on vaahtosammuttimia, muoviletkuja ja huonekaluja.

-Jätelaki sanoo, että asian korjaaminen kuuluu sille, joka on romualuksen hylännyt. Jos henkilöä tai henkilöitä ei löydetä, niin vastuussa on maanomistaja. Jos vastuusta koituva hinta on kohtuuton, voi Ely-keskus määrätä kunnan vastaamaan asiasta, kertoo Timo Hämäläinen.

MIKÄLI kunta on laiminlyömässä velvollisuuttaan tai vastuutaan romualusasiassa tai toivoo valtion osallistuvan kustannuksiin, on alueellinen ympäristöviranomainen yleensä osallistunut vastaavanlaisen ongelman hallinnolliseen ratkaisemiseen.

Nyt kyseessä on Väyläviraston alue. Herääkin kysymys ovatko veneen hylänneet henkilöt tienneet tarkasti, että romu kannattaa kiinnittää nimenomaan valtion omistamalle vesialueelle?

-Vastuu romualuksen poistamisesta on todennäköisesti Väylävirastolla, jos omistajaa ei saada vastuuseen. Voin selvittää väylävirastolta henkilöä, joka mahdollisesti hallinnoi maa-alueita. Velvollisuutta aluksen poistamiseen ei ole, ennen kuin joku eli tässä tapauksessa kunta tekee hallintapakko-menettelyn kiinteistön siivoamisesta, kommentoi Jyrki Hämäläinen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta.

JYRKI Hämäläinen lisää, että ensisijaisessa vastuussa on Väylävirasto, mutta kunnalla on aina toimivaltaa, jos aluksesta tulee päästöjä, kuten öljyä tai polttoainetta. Silloin pitää kutsua pelastuslaitos torjumaan.

 -Myös roskaantumisasiassa kunta voi hallintapakolla poistattaa aluksen. Kustannukset jäävät tällöin kunnalle, Hämäläinen toteaa.

Puumala-lehti seuraa tilannetta. Lue päivitetty juttu lisäkuvineen ensi viikon Puumala-lehdestä!

Puumala-lehti ilmestyi jo tänään, vuoden ensimmäinen numero näkyy kaikille verkossa

Keskiviikko on uusi torstai.

9.1.2019
Puumala-lehti ilmestyy tästä viikosta alkaen keskiviikkoisin.
Lehti on ilmestynyt perustamisestaan vuodesta 1954 alkaen torstaisin, mutta ilmestymispäivää muutettiin, jotta lehti ehtisi julkaisuviikolla etätilaajille eli Puumalan ulkopuolisille tilaajille.
Jatkuvien myöhästelyjen syy on Posti, joka ei kykene edes sopimuksen mukaiseen jakeluun, sillä osalle lehti on tullut paikoin vasta ilmestymisviikkoa seuraavana maanantaina tai jopa myöhemmin. Sopimuksen mukaan lehti jaetaan etäjakelussa päivä sen ilmestymisen jälkeen eli uuteenvuoteen asti se jaettiin perjantaisin. Sama sopimus on voimassa kaikilla paikallis- ja sanomalehdillä.

Tästä viikosta alkaen lehti jaetaan Puumalan kirkonkylällä varhaisjakeluna keskiviikkoaamuisin ja muualla Puumalassa ja lähialueilla sen pitäisi tulla kirjepostissa keskiviikkona.
Etäjakelussa eli kauempana Puumalasta lehden pitäisi tulla kotiin viimeistään torstaina.
Mikäli lehti ei tule torstaina, pyydämme ilmoittamaan asiasta päätoimittaja Kari Kauppiselle, jotta voimme reklamoida kaikista sopimusrikkomuksista Postia. Yhteystiedot ovat kari.kauppinen@puumalalehti.fi ja 040 1386 332. Myös WhatsApp toimii.

Vuoden ensimmäinen numero näkyy verkossa kaikille ilmaiseksi. Voit tilata oman lehtesi verkkosivujen kautta sivun yläpalkissa olevan Puumala-lehti-linkin kautta.

Kari Kauppinen

Elvi Köpmanilla viimeinen työpäivä

11.1.2018
Päätoimittaja Elvi Köpman jää pois töistä perjantaina. Hän lähtee lomalle ja siirtyy eläkkeelle 1.4. alkaen. Lue torstain lehdestä Elvin ajatukset. Kuvassa ensimmäinen Elvin Puumala-lehteen tekemä juttu. Se käsitteli toukotöitä.

Hanna-Mari Tyrväinen valittiin Puumala-lehden toimittajaksi

21.12.2017

Hanna-Mari Tyrväinen, 42, on Puumala-lehden uusi toimittaja. Hän aloittaa toistaiseksi voimassa olevassa eli vakituisessa työsuhteessa maanantaina 8. tammikuuta 2018.

Tyrväisellä on pitkä kokemus paikallislehtityöstä. Hän on työskennellyt viimeksi kuluneet kuusi vuotta Hirvensalmen ja Haukivuoren paikallismedioissa, jotka ovat Hirvensalmelainen ja Haukivuoren Seutu.

Tyrväisellä on myös vahva valokuvaustausta ja siitä näyttelykokemusta.

-Tiedän, että lukijat arvostavat oman kunnan paikallislehteä. Lehteä, joka kirjoittaa lähellä tapahtuvista asioista ja pitää ääntä kuntalaisia ja vapaa-ajan asukkaita koskevista tärkeistä asioista, sanoo Tyrväinen innostuneena.

Lehden päätoimittaja Elvi Köpman jää eläkkeelle 1.4., mutta jää lomille tammikuun puolivälissä, jolloin toimittaja Kari Kauppinen siirtyy päätoimittajan sijaiseksi ja huhtikuun alusta päätoimittajaksi.

Matias Hilden sai Antti-patsaan

23.11.2017
Virkavapaalla oleva kunnanjohtaja Matias Hilden vastaanotti Puumala-lehden Antti-patsaan.
Patsas on Sanomalehtien Liiton paikallislehtijaoston, Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen ja Suomen Paikallismediat Oy:n vuosittain jakama tunnustus yhteisölle tai yksityiselle, joka on toiminnallaan edistänyt paikallislehdelle tärkeitä arvoja.
Lue kakkukahvihetkestä lisää Puumala-lehdestä.

Ongelmalehdet päiväjakeluun

26.10.2017

Viime viikon jälkeen on Puumala-lehden jakeluun saatu parannusta. Jakelu on tietyiltä osin jaettu myöhässä, joko perjantaina tai joissakin tapauksissa vasta maanantaina.

Postinumerovälit 57-77 on nyt saatu päiväjakeluun, joten lehtien pitäisi jo tällä viikolla tulla torstaina. Ellei näin tapahdu, kyseessä on häiriö, josta kannattaa ilmoittaa Puumala-lehteen joko puhelimitse 040 1386 331 tai sähköpostitse osoitteeseen toimitus@puumalalehti.fi.

Elvi Köpman

Lehden tekeminen on yhteistyötä avoimuuden puolesta

5.10.2017
Lehden tekeminen on yhteistyötä. Siinä tarvitaan erityisesti lukijoita. Lehteen otetaankin yhteyttä kiitettävän aktiivisesti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lehti ei ole kenenkään, mutta samalla kaikkien äänitorni.
Toimituksessa pyritään aina arvioimaan mahdollisimman puolueettomasti kunkin asian merkityksellisyys ja mielenkiinto mahdollisimman laajalle joukolle, välillä pienemmällekin kohderyhmälle.
Tavoite on palvella lukijoita mahdollisimman laaja-alaisesti siten, että lehdellä olisi merkitys jokapäiväisessä elämässä ja että se vastaisi arjen tarpeisiin.

Viime aikoina Suomen Posti eri tytäryhtiöineen on heikentänyt laatutasoaan. Tämä tarkoittaa käytännössä tällä hetkellä sitä, että Puumala-lehti ei saavu kaikille tilaajille torstaina vaan vasta perjantaina ja silloinkin jopa vasta myöhään illalla, jos sattuu olemaan Postin kantopiirin siinä päässä, jossa kirjeposti tulee vasta iltahämärässä.
Posti on muuttanut käytäntöjään myös siten, että se sallii itselleen sellaisenkin laatutason, että torstain lehdet saattavat saapua vasta maanantaina tilaajille, jota voi pitää jo silkkana pilkkana asiakkaita, niin lehteä jakelun ostavana tahona kuin lehden tilaajiakin kohtaan.
Valtio ei todellakaan enää halua pitää kansalaisia tasavertaisina saati suosi sitä, että tietoa saataisiin mahdollisimman kattavasti ja tuoreeltaan.
Yksi ratkaisu Postin tuottamiin ongelmiin on se, että lukija voi tutustua Puumala-lehden näköisversioon, joka on täysin identtinen julkaisu paperilehden kanssa. Digilehti ilmestyy aina torstaiaamuisin verkkoon.

Juttuja tehdessä törmää erilaisiin väärinkäsityksiin. Jos haastateltava sanoo, että älä sitten kirjoita tätä, niin ei se sido toimitusta millään tavalla, mikäli kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä, kuntalaisia laajalti koskevasta asiasta.
Toki kohtelias voi olla ja noudattaa tällaista toivetta, mutta vain silloin, kun sen julkaiseminen ei ole tarpeen.
Kannattaa jättää sanomatta, jos ei jotakin halua julkisuuteen.
Toki on paljon sellaista taustakeskustelua, jota ei haluta julkisuuteen, mutta tällöin asiasta on ennalta sovittu selkeästi toimituksessakin asia harkiten.

Joskus törmää toimitustyössä kaikenlaisiin kulkijoihin. Nämä esimerkit ovat muualta kuin Puumalasta.
Turun puukotustapauksessa elokuussa sosiaalinen media villiintyi siitä, että mediassa kerrottiin uhreja auttaneista maahanmuuttajista eikä kantasuomalaisista. Että olisi valehdeltu maahanmuuttajien auttaneen ja myös jätetty tarkoituksella kertomatta niitä sankaritarinoita, joita kantasuomalaiset ovat tehneet. Somessa kyseltiin, miksi valikoidaan haastateltavia tällä tavoin. Voin kertoa, että monia kantasuomalaisia oli yritetty saada haastatteluun, mutta moni kieltäytyi. Näitä toiveita kunnioitettiin. Tässä näkynevät osin kulttuurierot, sillä suomalaiset eivät liene aina tottuneet julkisuuteen yhtä paljon kuin monet väestöluvultaan todella suurista maista ja kaupungeista tulleet, joilla on kokemusta avoimemmasta kanssakäymisestä tuntemattomienkin kanssa. He eivät välitä, mitä heistä mahdetaan ajatella, jos he sanovat jotakin jopa julkisuudessa.
Toinen esimerkki ovat mielipidettään julkisuudessa muuttavat. He saattavat paljastaa varomattomuuttaan todelliset tarkoitusperänsä, mutta muuttaa niitä saatuaan jutun pyynnöstä oikolukuun. Tällaiseenhan ei pidä suostua. Jos kyse on jälleen kerran yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, niin se ansaitsee julkisuuden. Jos ei ole ja joku haluaa sanella lukijoille oman manifestinsa, parempi vaieta tällainen touhukas hiljaiseksi.

Puumalan kunnanvaltuutetut kokoontuvat valitsemaan kunnanjohtajan viransijaista ensi maanantaina. Tässä yhteydessä voi vain toivoa, että kuka tahansa tulee valituksi, niin toivottavasti Puumalan vireys jatkuu myös avoimuudessa. Matias Hildenin aikana tiedon saanti kunnasta kansalaisten palvelemiseksi ei ole jäänyt kiinni ainakaan viranomaisesta.
Esimerkkinä mainittakoon, että harva kunnanjohtaja tiedottanee paikkakunnan lehteä siitä, että kunta on saamassa tilintarkastajilta huomautuksen. Useimmiten ehkä pyrittäisiin olemaan hiljaa ja toivottaisiin, ettei kukaan huomaa mitään tai ainakaan viitsi kiinnittää seikkaan laajempaa huomiota.
Mutta ei Puumalassa. Hilden soitti ja kysyi, että tällaista on tulossa, että haluatteko tehdä juttua. Siinä on mallia valtionhallintoonkin, jossa Hilden voi kouluttaa kollegoitaan ainakin vappuun 2019 saakka.
Tällainen virkamieshallinnon avoimuus, vaikka se joskus saattaisi tehdä kipeääkin, on kuntalaisten etu. Luottamus syntyy avoimuuden kautta. Myös mediaan.

Kari Kauppinen

Tavataan torilla

Kari Kauppinen, Elvi Köpman ja Sofia Flygare Puumalan torilla. Kuvaaja: Olavi Kietäväinen.

13.7.2017
Puumala-lehden toimitus jalkautuu heinäkuussa torstaisin klo 10 – 14 Satamatorille jututtamaan ja tapaamaan torikansaa.

Viime viikolla heinäkuinen sää teki tepposet, kun mittari näytti vain kymmentä astetta. Lämmikettä ja hyvää mieltä tarjosivat kuitenkin juttuseura, torikahvit ja paikalliset herkut. Nähdään taas!

Lue lisää tämän viikon Puumala-lehdestä!

Lähde keskiviikkona lenkille

17.1.2017

Lähde lenkille keskiviikkona 18.1. Puumala-lehti ja Kunnon Puumala -hanke järjestävät kimppalenkkejä keskiviikkoisin kello 15-16. Lähtö on lehden pihasta.

Mukana on lehden henkilökuntaa. Lenkki on tarkoitettu kaikille. Kunnon Puumalan Mari Virta vetää lenkkiä.

Kimppalenkillä on tarkoitus kävellä noin tunnin verran kirkonkylässä.

Ilmoittautumisia ei tarvita, puet vain päällesi keliin sopivat vaatteet ja jalkaan hyvät kengät.

Lenkkeily jatkuu joka keskiviikko samaan aikaan.

Paikallislehden arvo säilyy

12.1.2017
Postin jakelun heikentyminen näkyy fyysisesti paikallislehdissä tietysti siinä, ettei lehti enää mene aina tuttuna päivänä, ilmestymispäivänään, lukijalle ja tilaajalle. Mutta lehden sisältö ei vanhene samassa tahdissa myöhästyneen jakelun kanssa.
-Paikallislehdellä on toki arvonsa, totta kai, sanoo Heimo Kokkonen Keriniemestä.
-Paikallislehden sisältö koskee niin pientä aluetta ja niiden uutiset eivät ole sillä tavalla yleismaailmallisia, että ne vanhenisivat heti.
-Paikallislehden arvo on muussa kuin päivittäisten maailman uutisten välittämisessä.
Lue lisää Puumala-lehdestä, mitä muuta ollaan mieltä muun muassa Postin nykymuotoisesta toiminnasta.

Puumala-lehti lähetettiin kaikille vapaa-ajan asunnon omistajille

Tämän viikon Puumala-lehti on vuoden viimeinen. Se on lähetetty mökkikunnan joulutervehdyksenä kaikille vapaa-ajan asunnon Puumalassa omistaville.
Lehden keskellä olevasta liitteestä löytyy kunnan ja seurakunnan 400-vuotisjuhlavuoden ohjelma.
Jos et saanut Puumala-lehteä, kerro siitä: toimitus@puumalalehti.fi tai 040 5589 228. Tutustu verkkosivuilta myös näköislehteen: www.puumalalehti.fi.

Kari Kauppinen sijaistaa Puumala-lehdessä

Puumala-lehden kesälomansijaisena ja vs. päätoimittajana elokuun alkuun on mikkeliläinen freelancetoimittaja Kari Kauppinen. Hän on pitkän linjan toimittaja ja on työskennellyt muun muassa Länsi-Savossa ja mikkeliläisen Viikkoset-lehden päätoimittajana kahdeksan vuotta.
Puumalaan mikkeliläinen Kari Kauppinen sanoo tulevansa mielellään.
-Puumalassa olen lähes päivittäin, myös iltaisin ja vietän aikaani täällä. Puhelimella ja sähköpostilla saa myös käytännössä aina kiinni.
Karin sähköposti on: kari.kauppinen@puumalalehti.fi ja puhelinnumero 050 511 4904.

Puumala-lehden aukioloajat joulujen aikaan

Puumala-lehden toimitus on avoinna joulujen aikaan:
Jouluviikolla maanantaina ja tiistaina 22.-23.12. kello 9-16 ja
Uuden vuoden edellä maanantaina ja tiistaina 29.-30.12. kello 9-16.
Jouluaattona ja uuden vuoden aattona SULJETTU.
Rauhallista Joulun aikaa!

Joululehti on vuoden 2014 viimeinen lehti. Ensi vuoden ensimmäinen numero ilmestyy 8.1.2015. Siihen tuleva aineisto ja ilmoitukset on toimitettava viimeistään maanantaina 5.1.

Myös päätöksenteossa tarvitaan suvaitsevaisuutta

Matias HildenNaapuripitäjän kansanedustaja Kimmo Tiilikainen totesi viime viikolla, ettei maasta taida löytyä niin pientä asiaa, etteivätkö hallituspuolueet keskenään siitä julkisuudessa kiistele. Taustalla on pohdinta muun muassa eläkeläisten kalastusmaksusta. Erilaisten arvomaailmojen kohtaaminen aiheutti tässäkin tapauksessa sen, että sovun löytäminen otti aikansa. Soidensuojeluohjelmasta saatiinkin sitten jo isompi meteli.

Sain kunnian osallistua pari viikkoa sitten Viljakan Erän 40-vuotisjuhliin. Metsästäjäliiton Suur-Savon piirin puheenjohtaja Martti Hahtola piti varsin kattavan luennon erilaisista metsästykseen liittyvistä asioista: tarkemmin puheenvuoroon voi tutustua viime viikon Puumala-lehden jutusta. Hahtola, monipuolisesti ja etujärjestön edustajalle tyypillisellä tavalla, puolusti luonnollisesti metsästyksen merkitystä. Joku voi jossain ajatella, ettei metsästäjää suurempaa rikollista olekaan.

Meille puumalalaisille tutusta saimaannorpasta keskustellaan lehdissä ja eri pöydissä viikoittain. Varsinkin täällä Puumalassa keskustelu on usein mukavaa, kun kaikki ovat suunnilleen samaa mieltä. Luontoliiton, WWF:n tai Animalian mielipide ei näitä keskusteluja väritä. Helsingissä saimaannorpan suojelusta keskustellaan varmasti hieman eri tavalla. Metsästysseurojen juhliakaan siellä tuskin paljon järjestetään.

Yhteiskunta pyörii entistä vahvemmin erilaisten etujärjestöjen ympärillä. Kun poliittisten puolueiden merkitys on kaventunut, niin samanaikaisesti erilaisia yhden asian liikkeitä on entistä enemmän. Tästä johtuen avointa, rakentavaa ja maan kehitystä edistävää keskustelua on vaikea saada aikaan. Jokainen ajaa vain ja ainoastaan omien jäsentensä etua. Samaan aikaan suhteellisuudentaju ja kyky asettua muiden ihmisten asemaan heikentyvät. Käytännössä se johtaa ylilyönteihin ja vastakkainasetteluun, mistä hyvä esimerkki on todella pahasti kahtia jakautunut näkemys saimaannorpan suojelun keinoista ja niiden mielekkyydestä. Kalastaja ei ymmärrä, miksi hän ei saa pitää verkkoja kesäkuussa, ja suojelun edustaja ei ymmärrä, miksi kalastajan pitäisi edes saada kalastaa kesäkuussa. Etsi siinä nyt sitten kompromissia.

Uusi mahdollisuus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite on sinänsä hyvä asia, mutta korostaa entisestään yhden asian edistämisen merkitystä. Jokainen meistä tietysti ajattelee, että vain minun mielipide on tärkeä ja oikea. Olisi kuitenkin hyvä, jos edes maan ylimmässä johdossa osattaisiin katsoa asioita omaa hiekkalaatikkoa laajemmallakin perspektiivillä. Ei se tee pahaa meille muillekaan.

Matias Hilden

Puumala-lehti juhli risteilyllä

Puumala-lehti ja kustantajansa Puumala-Seura ry juhlivat viime perjantai-iltana kuuden vuosikymmenen taivalta risteilemällä tervahöyry Wennolla. Alus täyttyi juhlijoista viimeistä sijaa myöten lehden lukijoista ja ilmoittajista.

Risteilyn kohteensa oli Haapaselällä kunnan omistama Kylmäsaari, jossa toimii Pidä Saaristo Siistinä ry:n retkisatama. Perillä nautittiin Viljakansaaren maa- ja kotitalousnaisten valmistamaa maittavaa rantakalaa ja seurattiin Pasi Jäniksen rantanuottausta. Kalaa ei tosin tullut kuin nimeksi, mutta itse nuottaus oli monelle ensikosketus ja siten ainutlaatuinen.

Kotimatka sujui rattoisasti Harri Kautosen säestäessä haitarilla yhteislauluja. Illan kruunasi paluumatkalla mukana seurannut superkuu.

Käy gallerista katsomassa kuvat risteilystä klikkaamalla tästä!