Katso video: Lasten ilotulitus Puumalan satamassa uudenvuodenaattona

1.1.2017
Lasten ilotulitus keräsi väkeä uudenvuodenaattona iltaseitsemäksi Puumalan satamaan. Ilotulitteiden räiskyntä kesti seitsemisen minuuttia.
Puoliyön aikaan vuoden vaihtuessa uudeksi oli toinen ilotulitus. Samalla Suomi siirtyi sadannelle itsenäisyyden vuodelleen ja Puumalan kunnan ja seurakunnan 400-vuotisjuhlavuosi päättyi.

Koululaiset tekivät kolme sivua lehteen

27.10.2016
Yhtenäiskoulun oppilaat eskarista yhdeksänteen luokkaan tekivät omassa mediaprojektissaan kolme sivua tämän viikon Puumala-lehteen. Jutuissa käsitellään muun muassa Puumalan historiaa, on mietitty anagrammeja Puumalan kylistä lukijoille pohdittavaksi, kerrottu koululla kuoriutuneista tipuista, tehty uusi sanoitus lauluun Vanhojapoikia viiksekkäitä ja testattu leikkipuistoja.

Oppilaat tutustuivat muun muassa Kaipiaisen taloon. Tässä ote tekstistä: ”Kaipiaisen talossa on pidetty käräjiä ainakin 1950- ja 1960-luvuilla. Nykyinen omistaja Maija, oli silloin pieni lapsi ja muistaa, kuinka koko koti pistettiin uuteen järjestykseen käräjien ajaksi. Saliin kannettiin suuri pöytä, jonka päässä istui tuomari ja kaksi pienempää pöytää, joista toinen oli syyttäjää varten ja toinen syytetylle ja hänen avustajalleen. Tuvan puolella odotettiin käräjille pääsyä. Käräjäväelle oli järjestetty kahvitus ja joskus ruokaakin tuvan puolella.

Syytettyjen määrästä riippuen käräjissä meni useita päiviä ja lapset häädettiin käräjäpäivien ajaksi nukkumaan tuvan lattialle siskonpeteihin, jotta tuomari sai kunnon sängyn ja yösijan. Lautamiehetkin saattoivat yöpyä tuvan lattialla, koska matka kotiin saattoi olla todella pitkä. Poliisit asuivat siihen aikaan Puumalassa eli yöpyivät kodeissaan.”

Keskiajalla Puumalan läpi meni tärkeä kauppareitti

28.7.2016
Arkeologi, keskiajan tutkija Ilari Aalto kertoo Puumalan Kirjakemmakoissa matkustamisesta keskiajan Suomessa. Keskiajalla ei ollut tienviittoja, joten matkailijaa auttoi paikallinen opas, leettari, tiennäyttäjä. Keskiajalla Puumalan läpi meni vanha Viipurintie, jos sitä nyt nykyisessä mittapuussa tieksi voi sanoa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Vesa Luukkonen kertoo hurjia tarinoita keskiajan Puumalasta

14.7.2016
Kirjailija Vesa Luukkosen sukutarinan kolmas osa, Parantaja Katri (ntamo 2014), on historiallinen romaani Suomen katoliselta keskiajalta. Sukutrilogian kaksi ensimmäistä romaania Niinisaareen ja Omalla konnulla muistuttavat toisiaan, mutta Parantaja Katri poikkeaa edeltäjistään. Teos on nuoren naisen kehitystarina, erilaisen naisen, joka osasi eläinten kieltä ja herätti parantajan taidoillaan pelkoa muissa. Luukkonen tulee Puumalan Kirjakemmakoihin.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Sauli Niinistö vieraili Puumalassa

30.6.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävi tiistaina Puumalassa. Hän vieraili useassa kohteessa ja tapasi kansalaisia satamatorilla.
Katso kuvat ja lue päivästä Puumala-lehdestä. Katso myös video verkkosivuilta.

Sauli Niinistö rupatteli satamatorilla

28.6.2016 klo 15.35
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävi tiistaina Puumalassa. Hän tapasi kunnan edustajia ja yrittäjiä, tutustui Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaan, käveli Puumalansalmen sillan yli ja puhui Puumalan satamassa ennen jalkautumistaan yleisön pariin tervehtien väkeä ja rupatellen torille kokoontuneiden kanssa. Erityistä huomiota presidentiltä saivat lapset ja vanhukset.

Presidentti Niinistö vierailee Puumalassa tiistaina

22.6.2016
Presidentti Sauli Niinistö vierailee 400-vuotisjuhlavuottaan viettävässä Puumalassa ensi tiistaina 28. kesäkuuta. Yleisöä presidentti tapaa satamatorilla kello 14 ja paikalle toivotaan runsaasti yleisöä.
Presidentin kanslian tiedotteen mukaan presidentti tapaa aluksi paikallisia yrittäjiä ja kunnan edustajia. Keskusteluiden jälkeen ohjelmassa on tutustuminen Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaan ja Saimaannorpan suojeluun m/s Roope-Saimaa -aluksella.

Prseidentti puhuu kello 14 alkaen Puumalan satamatorilla ja tapaa paikallisia asukkaita ja kesävieraita.
-Toivon, että mahdollisimman moni tulisi paikalle, sanoo kunnanjohtaja Matias Hilden.
-Tämä vierailu on suuri kunnia Puumalalle. Tosi hieno juttu, niinpä olisi tärkeää, että satama täyttyisi ihmisistä, sanoo Hilden.

400-vuotisjuhlavuoden toimikunnan puheenjohtaja Helena Castrén kertoo, että jo muutama vuosi sitten, kun juhlavuotta ryhdyttiin suunnittelemaan, tuli ajatus kutsua maan korkeinta johtoa Puumalaan.
-Kyllähän me olemme todella iloisia ja ylpeitä, että presidentti on vastannut myöntävästi kutsuun, iloitsee rovasti Castrén.
Rovasti näkee presidentin vierailun aluepoliittisena kannanottona.
-On hyvin myönteinen kannanotto, että hän tulee näin pieneen pitäjään. Koen, että tasavallan presidentti arvostaa sitä, että maaseudulla on elämää ja täällä halutaan elää ja asua. Nämä ovat arvokkaita asioita meille, sanoo Helena Castrén.

Sattumaa vai ei, mutta vierailupäivälle on Puumalan historiassa tapahtuma Kustaa III:n sodasta vuodelta 1788. Venäläissotilaat eksyivät Puumalan Vuolteensalmessa rajan väärälle puolelle ja kesäkuun 28. päivänä siinä käytiin pieni kahakka, jossa ammuttiin. Sitä kutsutaan Puumala-kahakaksi.
-Kun meillä on tällainen historiallinen menneisyys, rohkaistuttiin kutsumaan tasavallan presidentti, kertoo Castrén.

Puumalasta Niinistö jatkaa Imatralle, jossa hän tapaa kaupunkilaisia aamuyhdeksästä kävelykatu Koskenpartaalla. Lisäksi hän tutustuu Ukonniemen matkailualueeseen ja urheilukeskittymään.

Puumala 400 vuotta -juhlalevy julkaistiin

16.6.2016
Hyvin monipuolinen Puumalan kuorojen ja muiden musiikkiryhmien yhteinen juhlalevy kunnan ja seurakunnan 400-vuotisjuhlien kunniaksi on valmis ja myynnissä. Levyn julkistamiskonsertti järjestettiin kirkossa viime perjantaina ja tulevana lauantaina esiintymiset jatkuvat viihteellisemmällä ohjelmistolla satamassa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Saimaan kanavan historia käytiin läpi

Kun Saimaan kanava valmistui vuonna 1846, ei kanava tuonut pelkästään taloudellista vaurautta, vaan maailmalta tuli kanavan kautta Itä-Suomeen tietoja, vaikutteita ja virikkeitä. Maailma tuli lähemmäksi kanavan kautta.
Filosofian tohtori, dosentti Jyrki Paaskoski piti esitelmän Saimaa ja kanava Puumalan 400-vuotisjuhlaluentosarjassa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Juhlavuoden lapasesta suunnittelukilpailu

Puumalan 400 juhlavuoden kunniaksi on järjestetty aikuisen lapasen suunnittelukilpailu. Idea on lähtöisin Puumalan Kädentaitajilta.

-Idea voi olla Puumalan luonnosta, rakennuksista, tapahtumista ja niin edelleen, luettelee Eeva-Liisa Luukkonen.

-Ja värejähän löytyy, kun katselee ympärilleen. Lapasen on oltava pitolapanen, hän jatkaa.

Värivaihtoehtoja on myös Puumalan omassa kansallispuvussa, joka on nähtävänä muun muassa kunnantalolla. Puku löytyy myös Puumala-lehden toimitalosta.

AIKAA lapasen suunnitteluun ja toteutukseen on vappuun saakka. Lapasen tekijän on toimitettava tuotteen lisäksi myös sellaiset ohjeet ja mallipiirustus, että kuka tahansa neulomista harrastava voi tehdä vastaavan.

Kilpailuun osallistutaan lähettämällä aineisto kunnan infoon tai Puumala-lehteen suljetusta kirjekuoressa, jonka sisällä on toisessa kuoressa tekijän nimi ja yhteystiedot. Näin raati ei ole tiedä tekijää kuin vasta palkitsemishetkellä.

-Lapaset tulevat olemaan kunnantalon vitriinissä kesän ajan, kertoo Maritta Toivakainen.

Puumalan taisteluista kerrottiin 400-juhlavuoden luennolla

Ruotsin ja Venäjän välinen konflikti alkoi Puumalan kahakasta vuonna 1788. Aiheesta luennoi viime viikolla emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen liki täydelle auditoriosalille yhtenäiskoululla.

Millaisia taisteluita Puumalassa käytiin, kun Ruotsi yritti vallata menettämiään alueita takaisin? Lue lisää lehdestä.

Itsehallinnon äärellä

Matias HildenPuumalassa käynnistyi kolme viikkoa sitten 400-vuotisjuhlavuosi. Puumalan 400-vuotinen itsenäinen historia on värikäs, mutta toki historiaa oli jo paljon ennen tätä. Yllättävän harva paikkakuntalainen varmaan tiedostaakaan sitä, että Puumalassa on löydetty Suomen kunnista toiseksi eniten kalliomaalauksia: viimeisin löytyi viime vuonna. Alue on siis ollut asuttua jo esihistoriallisista ajoista lähtien.

Puumala sai kirkollisen itsenäisyyden todennäköisesti 1610-luvulla, tai kuten muun muassa Puumalan historiassa on todettu, niin yksi arvio on se, että itsenäistyminen olisi tapahtunut viimeistään 1617. Tätäkin ennen Puumalassa istuttiin ilmeisesti omia käräjiä, ainakin satunnaisesti, joka voitaisiin myös tulkita ”Puumalan itsenäistymiseksi”. Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin, 1630-luvulla, Puumalasta syntyi myös hallintopitäjä, jonka aluerajat eivät tosin olleet täysin yhtenäiset seurakunnan kanssa.

1800-luvun puolivälissä havaittiin, että seurakunnan pitäjänkokous ei enää vastannut muuttuneisiin tarpeisiin hoitaa esimerkiksi kansanopetus ja köyhäinhoito. Kunnallisten asioiden hoitoa pidettiin siis maassamme puutteellisina. Toisin kuin maalla, oli kaupungeissa jo tuolloin oma maallinen itsehallinto, vaikkakaan ei niin vahva kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Näin ollen 1865 annettiin asetus kunnallishallituksesta maalla, jonka päätavoite oli ”seurakuntaa vastaavan maallisen yhteisön luominen”. Haluttiin tehdä ero hengellisen seurakunnan ja maallisen maalaiskunnan kesken. Samalla tuli perustaa myös kunnallislautakunnat, eli nykyiset kunnanhallitukset. Edelleen määrättiin, että maalaiskunnan ja seurakunnan rajojen on oltava yhtenevät. Tämä periaate elää meillä edelleen.

Kunnallishallinnon käynnistyminen on yksi suurimmista reformeista maassamme. Nyt, yli 150 vuotta myöhemmin, on käynnissä vastaavan tason muutos, kun Suomeen ollaan perustamassa 18 itsehallintoaluetta. Itsehallintoalueiden päätehtävänä olisi kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, mutta toki sillä olisi myös lukuisia muita tehtäviä. Itsehallintoalueille tulisivat omat vaalit ja todennäköisesti myös verotusoikeus.

Mikäli suunnitelmat etenevät esitetyllä tavalla, jää vuosi 2019 varmasti historiaan tämän uudistuksen myötä. Mukavaa on toki olla itse sitä näkemässä. Myös kuntien osalta muutos on merkittävä, sillä kuntien toiminnassa korostuu aiempaa vahvemmin paikallisen elinvoiman kehittäminen. Tämä käänne on sinänsä positiivinen, sillä viimeiset vuosikymmenet kuntia on pidetty lähinnä palvelutuotantokoneistona, jonka tehtävänä on ollut toimeenpanna eduskunnan ja ministeriöiden visioita ja säädöksiä. Itsehallintoalueiden aloittaminen ei toki itsessään tätä takaa, mutta se mahdollistaa terveen kehityksen tähän suuntaan.

Ympäri Suomea on kuitenkin kammoksuttu sanaa ”itsehallintoalue”. Muun muassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on pitänyt parempana sanaa ”maakunta”, joka kuulemma on monelle liian keskustalainen nimi. Vaikka maakunta terminä olisikin kuvaavin, on mielestäni yksi hyvä vaihtoehto jäänyt liian vähälle huomiolle: Suomessa oli satojen vuosien ajan läänejä, joille maaherrat antoivat kasvot. Tämä instituutio lakkautettiin meiltä kuluvan vuosikymmenen alkupuolella: tilalle tulivat ELY:t ja AVI:t, jotka ovat kuitenkin jääneet tavallisille kansalaisille vieraiksi. Eikö tämä tuttu ja hyvin myös ruotsin kielelle taipuva sana, lääni, ansaitsisikin paluun nykyaikaan sopivalla tavalla?

Matias Hilden

Kerro ehdotuksesi, miten juhlia 400-vuotiasta Puumalaa

Puumalan kunta ja seurakunta valmistautuvat Puumalan 400-vuotisjuhliin. Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 400 vuotta Puumalan seurakunnan irtautumisesta silloisesta Säämingin seurakunnasta.

Seurakunta ja kunta ovat nimenneet yhteisen juhlatoimikunnan, joka pyytää kansalaisilta ehdotuksia juhlavuoden ohjelmaksi. Tarkoituksena on, että juhlavuotta vietetään monipuolisesti koko vuoden 2016 ajan. Ehdottaa voi vaikka jotain tiettyä tapahtumaa, kulttuuritekoa tai esimerkiksi keinoa, jolla juhlavuosi saadaan hyvin näkyviin Puumalan katukuvaan.

Juhlavuoden tapahtumia voi ehdottaa Puumala-lehteen 31.1.2015 saakka. Niitä voi jättää sähköpostitse toimitus(at)puumalalehti.fi, kirjeitse osoitteeseen Puumala-lehti, Härkösentie 7, 52200 Puumala tai puhelimella 040 1386332.