Matias Hilden jää Puumalaan

24.4.2017
Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildeniä ei valittu Imatran uudeksi kaupunginjohtajaksi. Asiasta päätettiin hetki sitten Imatran kaupunginvaltuustossa äänestämällä luvuin 22-17. Imatran uusi johtaja on Rami Hasu. Lisäksi annettiin neljä muuta ääntä.

Jos kukaan ei loikkaa leiristä toiseen, Matias Hilden jää Puumalaan

24.4.2017
Kunnanjohtaja Matias Hilden (kesk.) on tänään illalla ehdolla Imatran kaupunginjohtajaksi. Toisena ehdokkaana on Rami Hasu (kok.)
Imatran kaupunginjohtajan valinta sai uuden ja yllättävän käänteen loppuviikosta, kun SDP ilmoitti vetävänsä tukensa Antti Vuolanteelta (sd.), koska hänellä ei katsottu enää olevan mahdollisuuksia tulla valituksi sen jälkeen, kun kaupunginvaltuutettujen kantoja oli kartoitettu.
Imatralla on 43 valtuutettua, joten 22 ääntä riittää valintaan. Kokoomuksen yksitoista valtuutettua, perussuomalaisten kuusi, keskustan kolme ja vihreiden yksi valtuutettu ovat tällä hetkellä sanomalehti Uutisvuoksen mukaan Hasun kannalla. Tämä toisi 21 ääntä eli yhtä vaille varmaan voittoon tarvittavan äänimäärän.
Puuttuva ääni saattaa tulla siitä, että sitoutumattomien ryhmän varajäsen tulee perussuomalaisista. Jos ennakkokaavailu pitää paikkansa, hänen äänensä menee Hasulle. Illan kokouksessa varajäsenenä istuva Aleksi Tikkanen (ps.) ei kuitenkaan suostu sanomaan, ketä äänestää. Hän kuittaa kahdesti, että ”aika näyttää”. Sitoutumattomien valtuutettu on entinen perussuomalainen. Hän ei osallistu kokoukseen, koska on Turkissa.
Hildenin kannalla ovat Uutisvuoksen mukaan demarit 17 valtuutetulla ja vasemmistoliitto kahdella. Lisäksi yksi ääni tullee perussuomalaisilta. Se tuo 20 ääntä.
Ääniä on tämän jälkeen jäljellä vielä yksi, kristillisdemokraateilla. Se ei riittäisi kuitenkaan Hildenin valintaan, jos muutoin ennakkokaavailut pitävät kutinsa.

TÄLLÄ hetkellä on mahdoton sanoa, millaiseksi tilanne kääntyy, sillä kaupunginjohtajasta tullaan äänestämään, ja jos suljettua lippuäänestystä vaaditaan, se toteutuu.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen (kok.) sanoo, että suljettu äänestys on todennäköinen.
Sen jälkeen nähdään, liikkuuko 1-2 ääntä leiristä toiseen, joka siis voi keikauttaa tilanteen miten päin vain.

SDP laski ilmeisesti sen varaan vaihtaessaan Antti Vuolanteen Matias Hildeniin, että keskusta siirtyy Hildenin taakse ja voitto tulisi siten vasemmiston ja keskustan äänillä. Keskusta kuitenkin tyrmäsi tämän hankkeen.

PUUMALA-LEHTI kertoo valinnasta heti, kun se on tehty. Kaupunginvaltuuston kokous alkaa tänään kello 17.30.
Teksti: Kari Kauppinen

Matias Hilden saatetaan valita maanantaina Imatran kaupunginjohtajaksi

23.4.2017
Kunnanjohtaja Matias Hilden on yhä mukana Imatran kaupunginjohtajavalinnassa. Asiasta kertoo sunnuntaina julkaistu imatralainen Uutisvuoksi-lehti.
Imatran kaupunginvaltuuston on määrä päättää uudesta kaupunginjohtajasta maanantaina 24.4.
Kaupunginjohtajavalinnan loppusuoralla ovat olleet Rami Hasu (kok.) ja Antti Vuolanne (sd.), jotka valittiin haastattelukerroksen ja henkilöarvioinnin jälkeen jatkoon.
Hilden oli viiden haastatellun joukossa alkuperäisessä haussa alkuvuodesta.
Yhteensä Imatran kaupunginjohtajaksi oli seitsemäntoista hakijaa, joista viisitoista täytti kelpoisuusvaatimukset.

YLLÄTYSKÄÄNNE kaupunginjohtajavalinnassa johtuu Uutisvuoksen mukaan siitä, että kokoomuslaisen Rami Hasun taakse oli muodostumassa niukka enemmistö valtuutetuista. Uutisvuoksi kertoo, että demariehdokas Antti Vuolanteen takana oli perjantaina 20 valtuuston 43 jäsenestä. Hasun valintaa kannatti 22 valtuutettua.
Demareiden ja vasemmistoliiton ehdokas on ollut Vuolanne, mutta nyt sosialidemokraateilta on tulossa uusi esitys valintaan ja se olisi Uutisvuoksen mukaan Matias Hildenin (kesk.) valinta.
Imatran 43 valtuutetusta 17 on demareita, kokoomuslaisia on 11, keskustalaisia 3, perussuomalaisia 7, vasemmistoliittolaisia 2 sekä vihreitä, kristillisiä ja sitoutumattomia kukin 1.

Yhden kerroksen väkeä

6.4.2017
Saamme tulevana lauantaina paikkakunnallemme yhden uuden mieluisan huomionosoituksen. Vapaa-ajan asukkaamme Niina Lahtinen ja Aku Hirviniemi vastaanottavat tuolloin Vapaa-ajan asukkaiden liiton, Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Messukeskuksen myöntämän ”Vuoden mökkiläinen” -tittelin. Omasta mielestäni huomionosoitus on ansaittu: tuohan pariskunta Puumalaa esille paljon, ehkä jopa paremmin kuin kotikaupunkiansa Riihimäkeä. Samalla tavalla kuka tahansa meistä voi omalla toiminnallaan edistää myönteistä Puumala-kuvaa.

Vapaa-ajan asukkaiden merkitys kasvaa koko maassa edelleen, ei vähiten Puumalassa. Kuntaministeri Anu Vehviläinen ilmoitti vastikään käynnistävänsä selvityksen niin sanotusta kaksoiskuntalaisuudesta, jossa nykyiset kotikuntaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet päivitettäisiin paremmin nykyaikaan sopiviksi. Kysehän ei suinkaan ole vain vapaa-ajan asumisesta, vaan myös työmarkkinoiden ja perhesuhteiden muuttumisesta. Nykyjärjestelmämme kun on, jos ei kuninkaan-, niin ainakin tsaarinaikainen.

Jo nyt vapaa-ajan asukkaat maksavat kiinteistöverojen muodossa oman osansa mökkikuntien julkisen palvelujen käytöstä, eikä tämä osuus ole viime vuosina suinkaan pienentynyt. Toisaalta samaan aikaan myös palvelujen vapaa käyttö on lisääntynyt selvästi, jolloin kotikunnan merkitys on vastaavasti pienentynyt.
Viimeksi viime syksynä korkein hallinto-oikeus linjasi, etteivät kunnat saisi periä venepaikoista eri maksua vakituisilta asukkailta ja muilta palvelun käyttäjiltä. Myös Puumalalle tämä tarkoittaa hinnoittelun tarkistamista. Mielestäni tämä on hyvä asia, onhan jo yksi linjauksemme ollut, että palvelut ovat yhdenvertaisesti vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden saatavilla.

Matias Hilden

Aku Hirviniemestä ja Niina Lahtisesta Vuoden mökkiläiset 2017

28.3.2017
Maa- ja metsätalousministeriön Saaristoasiain neuvottelukunta, Vapaa-ajan asukkaiden liitto ry ja Messukeskus ovat Puumalan kunnan esityksestä valinneet Vuoden 2017 mökkiläisiksi Puumalan kunnan kesäasukkaat, näyttelijäpariskunta Aku Hirviniemen ja Niina Lahtisen. Kunniamaininta jaetaan Kevätmessuilla 8. huhtikuuta Messukeskuksessa Helsingissä.
Lahtisen ja Hirviniemen kesäpaikka sijaitsee Puumalassa noin viiden minuutin venematkan päässä keskustasta.
Kesäkäytössä oleva mökki on pyhitetty rentoutumiseen ja rauhoittumiseen.
-Mökki on meille todella tärkeä paikka. Siellä keskitymme lomailuun ja yhdessäoloon koko perheen kanssa. Veneilemme, saunomme, istumme paljussa ja vietämme aikaa lähellä mökkeilevien tuttavaperheiden kanssa. Tänä vuonna keskitymme loppukesästä kanttarellien metsästämiseen, kuvailee Aku Hirviniemi.
-Kesän mökkioleilua keskeyttävät tosin muun muassa elokuvaprojektit.

KUNNANJOHTAJA Matias Hilden kehuu näyttelijäpariskuntaa.
-Aku Hirviniemi ja Niina Lahtinen ovat tuttu näky Puumalan katukuvassa, ja he käyttävät aktiivisesti paikkakunnan palveluja.
-Erityisen arvokasta kuitenkin on, että he ovat tuoneet Puumalaa esille lukuisin eri tavoin erityisesti televisiossa ja sosiaalisessa mediassa. Omalla panoksellaan he ovat tehneet todella arvokasta työtä myönteisen paikkakuntaimagon kehittämiseen.
-Hirviniemeä ja Lahtista voidaan pitää erinomaisina esimerkkeinä positiivisesta kotiseutuhengestä, jossa omia vahvuuksia hyödynnetään myös paikkakunnan ja paikkakuntalaisten hyväksi. Pienelle paikkakunnalle tunnettuus on yksi avaintekijöistä elinvoiman varmistamisessa.

Vuoden mökkiläinen -kunniamaininta jaetaan OmaMökki -messuilla lauantaina 8.4. klo 12 Pohjantähti-lavalla. Palkinnon jakavat Saaristoasiain neuvottelukunnan, Vapaa-ajan asukasliitto ry:n ja Messukeskuksen edustajat. Vuoden mökkiläinen -kunniamaininnan vastaanottaa pariskunnan puolesta Aku Hirviniemi.
Lähde mukaan Puumala-lehden lukijamatkalle seuraamaan Aku Hirviniemen palkitsemista. Matkavaraukset Vesa Virralle 0400 676 122 tai virtalines@virtalines.com.

Iloista veronmaksajaa metsästämässä

23.2.2017
Maksamme Suomessa varsin paljon veroja. Vuonna 2015 eri veroja kerättiin 92 miljardia euroa, keskimäärin 17 000 euroa asukasta kohden. Siis noin 1 400 euroa kuussa jokaista henkeä kohden, vauvasta vaariin. No, toki yritykset maksoivat tästä myös osansa, mutta nekin toki saavat tulonsa pohjimmiltaan kansalaisilta.
Verotuksen avulla yksityistä kulutusta siirretään julkiseksi kulutukseksi. Poliittinen ja taloustieteellinen katsantokanta määrittää sen, kuinka korkea veroaste on kenenkin mielestä järkevä. Liian korkea verotus vaikuttaa liikaa yksilön valintoihin ja kannustavuuteen, liian matala puolestaan nostaa taloudellista eriarvoisuutta ja saattaa myös heikentää kansakunnan kilpailukykyä. Täydellinen veroaste lienee määriteltävissä, mutta sen löytäminen on mahdotonta.

Monihan luulee, että ei saa eikä ole saanut maksamilleen verorahoille mitään vastinetta. Tämähän ei toki ole edes verojen tarkoituskaan: niiden tulee aina olla vastikkeettomia, muuten kysymys on palvelumaksuista. Mutta mistä vastinetta sitten tehokkaimmin saa?
Esimerkiksi vuonna 2015 perusopetus maksoi Puumalassa oppilasta kohden yli 18 000 euroa: asiakkaallehan palvelu on maksuton. Varhaiskasvatuksessa kustannukset olivat noin 11 000 euroa lasta kohden. Asiakasmaksut kattavat näistäkin varsin pienen siivun. Kansalaisopiston palveluja kannattaa erityisesti hyödyntää: saat sitä kautta noin 500 euron vuotuisen verohyödyn vapaan sivistystyön muodossa. Ja jos pärjäät vähemmällä, käy kirjastossa: yhden kirjan lainaamalla julkinen valta antaa sinulle sivistystä noin kahdeksan euron edestä.

Keskimäärin jokainen puumalalainen nautti vuonna 2015 kunnan katuverkosta, yksityistieavustuksista ja valaistuksesta noin 145 euron edestä. Jos joku on jäänyt verorahoilla tuotetuista palveluista niin osattomaksi, ettei ole tästäkään nauttinut, niin lupaan tarjota kahvit Kuittisessa, kunhan ensin jollain keinolla pääset sinne.

Ja jos haluat maksimoida vastineen verorahoille, niin suosittelen hankkimaan koiran tai kissan ja käyttämään sitä kunnallisella eläinlääkärillä, mieluiten toki mahdollisimman usein. Toki joudut itsekin maksamaan muutaman kympin käyntimaksun, mutta samalla Puumalan kuntaan lähtee 105 euron lasku samasta asiakaskäynnistä. Tammikuussa tätä erinomaista palvelua sai 24 puumalalaista pieneläintä yhteensä 2 520 euron arvosta. He ainakin ovat iloisia veronmaksajia, jos itse koetkin jääneesi osattomaksi veromarkkojen uusjaosta.

Matias Hilden

Matias Hilden jää Puumalan kunnanjohtajaksi

14.2.2017
Imatran kaupunginjohtajaksi hakenut Matias Hilden ei tullut valituksi.
Imatra haki seuraajaa vapulta eläkkeelle jäävälle Pertti Lintuselle. Hilden oli mukana viiden haastatteluun valitun joukossa yhteensä 17 hakijasta.
-Toki se olisi ollut mielenkiintoinen tehtävä, mutta oikeastaan pettymys ei kuitenkaan ole kovin suuri. Mutta siitä olen iloinen, ettei ainakaan tarvitse katua, että jätti aikanaan hakematta kyseistä tehtävää, sanoo Hilden.
Lisää asiasta torstain lehdessä.

Matias Hilden on viiden haastateltavan joukossa Imatran kaupunginjohtajaksi

30.1.2017
Imatran kaupunki on päättänyt hetki sitten, että se kutsuu viisi kaupunginjohtajan virkaa hakenutta haastatteluun. Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden on heidän joukossaan.
Haastattelut pidetään 10. helmikuuta.
Haastatteluun kutsuttiin Hildenin lisäksi seuraavat:
Hasu Rami, DI, senior advisor, Hamina
Huuskonen Vesa, yleisesikuntaupseeri, kunnanjohtaja, Imatra
Kujansivu Alina, yhteiskuntatieteiden maisteri, II kaupunginsihteeri/ viestintäjohtaja/ kaupunginjohtajan varahenkilö, Lappeenranta
Vuolanne Antti, valtiotieteiden maisteri, Pori

Matias Hildenin lisäksi Imatran kaupunginjohtajaksi 16 hakijaa

27.1.2017

Imatran kaupunginjohtajahaku on nytkähtänyt eteenpäin. Hakuaikaa jatkettiin tähän päivään asti. Nyt hakijoita on yhteensä 17. Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden on yksi heistä.

Hilden haki virkaa jo ensi vaiheessa ja hänen hakemuksensa on odottanut Imatralla. Alun perin hakuaika päättyi 2.12., mutta Imatra halusi katsoa, saako se lisää hakijoita.

Imatran kaupunginvaltuusto pyrkii päättämään uuden kaupunginjohtajan helmikuun kokouksessaan maanantaina 20. helmikuuta.

Haastatteluryhmä kokoontuu maanantaina 30.1. käsittelemään hakemuksia. Haastatteluille on varattu alustavasti päivät 10.2. ja 15.2.

Imatran nykyinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen jää eläkkeelle 1.5.2017.

IMATRA haki ilmoituksessaan näkemyksellistä vaikuttajaa, joka hahmottaa kokonaisuudet, on päämäärätietoinen ja organisointitaitoinen toteuttaja sekä innostava johtaja.
Imatralla uuden kaupunginjohtajan keskeisenä tehtävänä on hakuilmoituksen mukaan Imatran edunvalvonta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla.

VIRKAA hakivat:

Aaltonen Jari, MSc / MBA / Filosofian maisteri, toimitusjohtaja, Joensuu
Alaheikka Risto, KTM, senior industrial advisor, Tornio
Aminoff Jalo, DI / maatalous ja metsätieteiden tohtori, Karjalohja
Enlund Merja, hallintotieteiden maisteri, rahoitusasiantuntija, Seinäjoki
Hasu Rami, DI, senior advisor, Hamina
Helander Timo, valtiotieteen kandidaatti, Helsinki
Hilden Matias, hallintotieteiden maisteri, kunnanjohtaja, Puumala
Huuskonen Vesa, yleisesikuntaupseeri, kunnanjohtaja, Imatra
Inkilä Jani, opiskelija, Kuopio
Kiuru Jukka-Pekka, diplomimerikapteeni, aikuiskoulutusjohtaja / lehtori, Imatra
Kiviaho Timo, KTM, toimitusjohtaja, Helsinki
Kujansivu Alina, yhteiskuntatieteiden maisteri, II kaupunginsihteeri / viestintäjohtaja/ kaupunginjohtajan varahenkilö, Lappeenranta
Merjonen Päivi, filosofian tohtori, tutkija, Helsinki
Pietiläinen Jorma, DI, kehittämisjohtaja, Joensuu
Pokki Simo, LTO,  yrittäjä, Nokia
Wuorela Hannu, filosofian maisteri, Piispanristi

Lisäksi yksi henkilö ei halua nimeään julkaistavan tässä vaiheessa hakua.

Etätyö mahdollistaisi hyvän elämän

19.1.2017

Muistan, kuinka opiskelijat hämmästyivät omista kyvyistään, kun he palasivat suorittamasta tehtävää. He olivat olleet ryhmissä hengailemassa kaupungilla. Yksi porukka oli istunut rautatieaseman aulassa, yksi pyörinyt kirjaston sohvaryhmän tuntumassa ja kolmas kahvilan terassilla.

Tehtävänä oli ollut ideoida annetuista teemoista erilaisia asioita, joita sitten myöhemmin voitaisiin työstää lisää. Tulos oli opiskelijoiden mielestä ihmeellinen. Täysin vastaava harjoitus ei koulun, saati luokkahuoneen seinien sisäpuolella ollut tuonut mitään mullistavia ja ainutlaatuisia ajatuksia. Kaiken lisäksi prosessi oli tuskaisen hidas ja monet muut ajatukset, jotka harhailivat pään sisällä, häiritsivät prosessia. Mutta nyt homma luisti kuin itsestään. Rento ja jatkuvasti vaihtuva ympäristö toivat tehtävään elementtejä, joita ilman moni ajatus olisi jäänyt syntymättä.

Takaisin luokkahuoneeseen palasi tyytyväisiä opiskelijoita, jopa etuajassa. He halusivat kertoa onnistumisistaan.

Yhden koulupäivän etätyömalli osoitti sen, että tavat tehdä työtä ovat muuttuneet lopullisesti. Aina ei olla sidottuja paikkaan eikä aikaan. Tärkeintä ei ole itse tekeminen, vaan lopputulos.

Etätyön tekeminen lisääntynee jatkossa. Tähän viittasi myös kunnanjohtaja Matias Hilden viime viikon (12.1.) Puumala-lehdessä, kun hän kommentoi Suomen Kuvalehden artikkelia, jossa analysoitiin Puumalan olevan kaatuva kunta. Toki näin onkin, jos tarkastellaan kuolleiden ja syntyvien suhdelukua. Se on musertava. Hilden mainitsi, että Puumalan mahdollisuus lisätä väkeä on juuri muuttoliike, etätyön mahdollistaminen. Sitä kautta voisi syntyvyyskin lähteä nousuun, kun paikkakunnalle muuttaisi enemmän ja enemmän perheitä, joille työnteon mallit ovat itselle sopiviksi luotuja.

 

Opiskelijoistani pari katsoi suu auki hotelliketjun mainosta. Kuvassa joku oli hiihtänyt neitseellisessä maisemassa. Vain suksien ja sauvojen jäljet olivat enää jäljellä. Mainos kehui, että juuri täällä oli syntynyt mahtava liikeidea. Siellä oli oltu töissä.

Jos työ ei ota sujuakseen, ja se on luonteeltaan sellaista, jota voi tehdä etänä, kannattaa sitä välillä kuitenkin kokeilla. Eräässä työpaikassani vuosia sitten ajattelu oli vieras. Siellä ei oltu töissä hiihtoladulla eikä saunassa, vaan nimenomaan silloin, kun oltiin työpaikalla. Työpäivän viimeisen tunnin kärkkäin luottamukseen perustuvan työntekomallin arvostelija pelasi pasianssia työkoneellaan, jotta päivän työtunnit kuluisivat täyteen.

 

Tämän tekstin kirjoittaminen syntyi monessa vaiheessa: autolla ajaessa, jalkapallo-ottelua seuratessa, kynttilänvalossa suomuuraimia syödessä ja somessa pyöriessä. Kun heräsin aamulla virkeänä, ajatus oli valmis. Hämärässä aloin kirjoittaa ja sain valmista nopeasti.

En tarkoita, että tämä malli on ainoa oikea. Ei se ole niin, vaan tapoja tehdä asioita on yhtä monta kuin meitä on. Läsnäolo työpaikalla on välttämätöntä, mutta ei aina. Tuloksia syntyy, kun luodaan olot sellaiseksi, että firman omilla työntekijöillä menee hyvin.

Olen varma, että Puumalaan muuttaisi tyytyväisiä etelän ja muunkin Suomen työntekijöitä. Kukaan ei ole vielä kertonut sitä heille. Täällä vapautuisi valtava määrä aikaa perheelle. Jos lasketaan niin, että perheen vanhemmat kuluttavat 45 minuuttia yhdensuuntaiseen työmatkaan kumpikin erikseen, se tekee päivässä kolme tuntia. Vuodessa perheen ajasta menee työmatkoihin noin 650 tuntia. Se tarkoittaa 40 päivää, jos valveilla ollaan 16 tuntia vuorokaudessa. Koko perheen yhteistä aikaa hukkaantuu siis 20 päivää.

Tässä kohtaa menee suu auki itselläkin niin kauaksi aikaa, että jos olisi kesä, kärpäset ehtisivät tehdä sinne pesän. Mitä tuhlausta! Kannattaa todellakin miettiä uusia tapoja järjestää elämänsä.

 

Etätyö vaatii aina luottamusta. Ennen kaikkea se vaatii sitä työnantajalta, palkanmaksajalta. Pari viikkoa sitten suomalaisperhe esitteli elämäänsä mediassa. He olivat muuttaneet Kauko-Itään. He tekivät etätyötä suomalaiselle yritykselle.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston eteläsavolainen rehtori Juha-Matti Saksa toivoo, että työpaikalle ei tultaisi joka päivä. Hänen mukaansa se luo motivoituneempia työntekijöitä, jotka tekevät parempaa tulosta.

Toki vapaat työajat ja etätyö vaativat sen, että osaa pitää itsestään huolta. Ei töissä voi olla fyysisesti eikä ajatuksellisesti koko aikaa. Se on sudenkuoppa, joka lopulta tuhoaa hyvänkin etätyömallin. Huolenpito itsestä ja liikaa innostuvasta puolisosta ja työkaverista on tärkeää. Pitää olla itsensä toimitusjohtaja, mutta tällaista malliahan markkinoidaan jo moneen työhön: myös työsuhteessa pitää osata toimia itsenäisesti, johtaa tehtäväänsä kuin omistaisi firman. Olen vain täällä töissä -asenne kertoo, että homma on mennyt pieleen jo aikaa sitten.

 

Ihminen on kompleksinen ja mystinenkin olento: Usein syntyy parasta tulosta kun näennäisesti ei tee varsinaisesti mitään. Sama ilmiö toistuu esimerkiksi jääkiekko-ottelussa: kun pelaaja kovasti puristaa mailaa ja miettii seuraavia liikkeitään, on hetken ainutlaatuisuus menetetty eikä enää synny mitään, mikä toisi katsojat seuraavaakin ottelua katsomaan. Pitkän linjan suunnitelma ja taktiikka yksittäisiä tilanteita varten pitää olla, mutta lopullisen tuloksen tekee omaan ainutlaatuisuuteensa uskova pelintekijä.

Kari Kauppinen

Intian ihmeitä

12.1.2017

Kirjoitan tätä kirjoitusta tiistai-iltana: päivänä, jolloin ainakin joka toisen median huulilla on ollut pääministeri Juha Sipilän Intian-matka. Sipilän epäillään myötävaikuttaneen siihen, että suomalainen yritys sai yli 100 miljoonan euron sopimuksen Intiaan. Asian ongelmana on, ainakin joidenkin mielestä, Sipilän lasten omistaman yhtiön vähäinen omistusosuus yhtiössä. Olisiko ollut parempi jos Sipilä olisi tämän yhteyden vuoksi hyllyttänyt firman muiden 16 yrityksen joukosta vienninedistämismatkalta? Vai olisiko Sipilän pitänyt itse jättää matka väliin, jolloin koko edistämistäkään eikä matkaa olisi tapahtunut? Tällaista keskustelua me nyt Suomessa käymme. Parempi olla tekemättä mitään, niin ei ainakaan kukaan vähänkään tuttu tai läheinen hyödy.

Pari päivää aiemmin Helsingin Sanomissa oli kansanedustaja Jaana Pelkosen laaja haastattelu. Hänhän on tullut tunnetuksi vapaamman alkoholipolitiikan kannattajana. Haastattelussa myös sivuttiin sitä, että Pelkonen on saanut vaalirahaa ravintola-alan yrityksiltä. Suurta ongelmaa HS ei asiassa nähnyt, Pelkonenkin viittasi siihen, että turkistarhaajatkin antavat vaalirahaa kansanedustajaehdokkaille.

Mitä tästä kaikesta siis opimme? Suomessa saa rahaa vastaan edistää politiikassa toisen hyvää. Sen sijaan jos edistät politiikassa jonkun yrityksen hyvää, ja siinä sivussa hyötyy joku läheisesikin, niin se ei ole ollenkaan hyvä juttu. Rehellisempää on ottaa suoraan rahat omaan taskuun.

Matias Hilden

Pääministeri, valtakunnallinen media ja paikallislehti

15.12.2016

Olemme viime viikkoina saaneet seurata Juha Sipilän ministeritoimien lainmukaisuutta ja erityisesti sen myötä noussutta suurta keskustelua Ylen toiminnasta. Sipilä on kiistatta ollut vähintäänkin harmaalla alueella ollessaan käsittelemässä Terrafamen asioita, sillä hänen lähisukulaisensa yritys harjoittaa Terrafamen kanssa kauppaa.
Vaikka harmaalla alueella ollaankin, niin siltikään kyse ei ole sen harmillisemmasta asiasta kuin esteellisyys päätöksenteossa: varsin yleinen virhe, joita meidän kunnassammekin aika ajoin vahingossa sattuu.
Pääministeri kuitenkin yritti väistää sitä tosiseikkaa, että on mahdollisesti menetellyt virheellisesti: yleensä tosiasioiden tunnustaminen tukahduttaa ikävänkin uutisoinnin. Nyt hän vain lisäsi vettä myllyyn ja varmisti, että asiasta riittää viikoksi puhuttavaa.

Tämän jälkeen alkoikin median jäsentenväliset. Suomen Kuvalehti ryhtyi kertomaan ”Ylen painostamisesta”. Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen kertoo saaneensa Suomen Kuvalehdeltä kommenttipyynnön yöllä sähköpostiin kello 2 ja tekstiviestillä puolisen tuntia myöhemmin. Herättyään hän huomasi, että juttu oli jo julkaistu. Suomen Kuvalehti todellakin julkaisi jutun yöllä kello 3.36.

Ja jotta Ylekään ei pääsisi ilman kritiikkiä, niin kieltämättä siitä on kasvanut yksi ”klikkijournalismin” kovista tekijöistä: laadukkaan journalismin ja kansalaisten sivistämisen sijaan päätarkoituksena tuntuu olevan mahdollisimman räväkät otsikot ja yleistykset. Se ei tietenkään voi kansakunnan henkisen ilmapiirin kehittymisen kannalta hyvä asia.

Valtakunnallinen ja maakunnallinen media on ongelmissa nykyisen maksuttoman uutisvirran ajassa. Paikallislehtien haasteet ovat toisenlaisia. Puumala-lehtikin esitteli joitakin viikkoja sitten Jani Halmeen, miehen, joka tilasi 163 paikallislehteä itselleen, ja pitää niiden pohjalta ”Kotimaan katsausta”. Idean tästä hän sai Kurikka-lehden uutisesta: ”Kirkon risteyksessä melkein kolari.” Uutinen, jota ei varmasti netistä löydä.

Matias Hilden

Imatra jatkaa kaupunginjohtajan hakua

14.12.2016

Imatran kaupunki on päättänyt jatkaa hakuaikaa kaupunginjohtajan virkaan.

Alun perin 2.12. päättyneen haun myötä kaupunginjohtajaehdokkaiden haastattelut piti olla tällä viikolla.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden on hakenut paikkaa.

Hakemuksensa ensimmäisellä hakukierroksella jättäneet huomioidaan jatkohaussa eli heidän ei tarvitse jättää uusia hakemuksia.

Uusi hakuaika päättyy 27.1.2017.

Imatran kaupunginvaltuusto pyrkii päättämään uuden kaupunginjohtajan helmikuun kokouksessaan.

Nykyinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen jää eläkkeelle 1.5.2017.

Linnareissu meni hienosti

8.12.2016
Jaana ja Janne Kuivalaisen (oik.) sekä Matias Hildenin ja Maiju Hallivuon itsenäisyyspäivän juhlinta presidentinlinnassa oli onnistunut. Kuvassa ollaan jatkoilla Kämpissä. Lue kuulumiset Puumala-lehdestä.

Matias Hilden haki Imatran kaupunginjohtajaksi

2.12.2016
Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden, 29, on hakenut Imatran kaupunginjohtajaksi. Haku päättyi hetki sitten 2. joulukuuta kello 15.
Valittavan kaupunginjohtajan työ alkaa Imatralla 1. toukokuuta. Nykyinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen jää eläkkeelle.
Hilden on työskennellyt Puumalan kunnanjohtajana loppuvuodesta 2011 alkaen.
Imatra haki hakuilmoituksessaan näkemyksellistä vaikuttajaa, joka hahmottaa kokonaisuudet, on päämäärätietoinen ja organisointitaitoinen toteuttaja sekä innostava johtaja.
Imatralla uuden kaupunginjohtajan keskeisenä tehtävänä on hakuilmoituksen mukaan Imatran edunvalvonta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla.
Valintaprosessi etenee siten, että päätös pyritään Imatralla tekemään helmikuussa.

MATIAS Hilden ei ole lähdössä väkisin Puumalasta.
-Kuntajohtajien virkakiertoa seurataan usein mielenkiinnolla, ja jokainen uutta työtä hakeva toki aina vakuuttaa, ettei ”poistyöntäviä tekijöitä” ole. Niin vakuutan minäkin: jos olisi ollut, olisin jo aikaa sitten hakenut jotain muutakin työtä, sanoo Hilden.
Hildeniä on uskominen, sillä vastikään esimerkiksi Juvalla oli kunnanjohtaja haussa, mutta Hilden ei sinne pyrkinyt.
-Enemmän kannattaakin ehkä kiinnittää huomiota siihen, miksi haen juuri Imatralle. Imatran kaupunginjohtajan tehtävä on kuitenkin lähiympäristössä niitä harvoja nykyistä vaativampia virkoja, joihin oma koulutukseni ja työkokemukseni on omiaan, ja joissa on omasta mielestäni vetovoimaa riittävästi, jotta työpaikan vaihtamisen kynnys ylittyy.
Imatra on 28 000 asukkaan kaupunki.
-Jos minulla olisi palava kiire pois nykyisestä työstäni, niin paikkoja olisi kyllä siihen ollut aiemminkin.
-Ja jos haluaisin eroon Puumalasta, niin olisin hakenut kauemmaksi. Nyt kuitenkin on tarjolla mahdollisuus, joita harvoin ehkä osuu kohdalle.
-Toisaalta jokainen varmasti ymmärtää, että en vielä ole eläkevirassani. Työvuosia lienee jäljellä noin nelisenkymmentä, jos siis kaikki menee hyvin, ja jossain vaiheessa tällainen liike olisi varmasti edessä.
-Ratkaisu hakuprosessiin lähtemisestä ei silti kuitenkaan ollut helppo, kertoo Hilden.

MATIAS Hilden on tyytyväinen oloonsa Puumalassa.
-Puumalan kunnalle on ollut mukava työskennellä. Työntekijät ovat sitoutuneita ja asiansa osaavia. Luottamushenkilöillä puolestaan kunnan ja kuntalaisten etu on aina ollut kirkkaasti mielessä.
Jos Imatran valinta kohdistuu Hildeniin, on aika sinällään hyvä kunnanjohtajan vaihdokseen.
-Puumalan kunnan taloudellinen ja yleinen tilanne on kehittynyt sellaiseksi, että voin siirtyä uusiin tehtäviin ilman, että seuraaja joutuisi aloittamaan savottaansa palavien pensaiden sammuttamisella. Aika tällaiselle siirrolle on siis otollinen.
-Tämän kaiken pohtiminen on toki ennenaikaista muutenkin: olen nyt vasta hakenut uutta työtä, ja voi hyvin olla, ettei Puumalan kunta minusta tällä erää vielä pääse eroon. Tuskin silti tulee tunnetta, että asiat olisivat menneet jotenkin huonosti, sillä saanhan jo nyt tehdä työtä mukavien ihmisten kanssa ja tärkeiden asioiden eteen.

Kari Kauppinen

Valtorilla tavataan

Matias Hilden27.10.2016

Mediassa kirjoitettiin viime viikolla Museoviraston tietohallintokustannusten kasvusta. Virasto on lainsää-dännön pakottamana joutunut hankkimaan tietohallintopalvelunsa valtion palvelukeskus Valtorilta. Aiemmin Museovirastolle sopivat palvelut on jouduttu sovittamaan valtion yleisiin tarpeisiin, eikä tämä ole tapahtunut halvalla. Esimerkiksi viraston palvelimet, joiden kustannukset aiemmin olivat noin 10 000 euroa vuosittain, joudutaan siirtämään Valtorin konesaliin. Vuotuiset kustannukset kuusinkertaistuvat ja tämän lisäksi erilaisia siirtokustannuksia syntyisi yli 40 000 euroa. Kustannukset joudutaan puolestaan kattamaan muualta budjetista: esimerkiksi Urho Kekkosen museon Tamminiemen aukioloaikoja leikataan, vaikka tuskin pelkästään tämän vuoksi.

Toinen esimerkki tulee myös museomaailmasta, kuulaan virran luodolla sijaitsevasta Olavinlinnasta, jonka korjaukseen ei Museovirastolla ollut määrärahoja. Kun omistajaksi tulikin valtionyhtiö Senaatti-Kiinteistöt, niin kukkaron nyörit löyhentyivät huomattavasti. Senaatinkin tulot tulevat Valtorin tapaan käytännössä kokonaan valtiolta, monopoliasemassa. Vuokria korottamalla on voitu samalla leikata kustan-nuksia oikealta toiminnalta.

Asian taustoja en itse kovin hyvin tunne, mutta keskustelu tuskin on turhaa. Valtiolla ja kunnissa on en-tistä enemmän erilliseksi yhtiöitettyjä toimintoja, jotka ovat niin sanottuja in-house-yksiköitä. Ne myyvät palvelujaan viranomaistoimijoille. Myös sote-uudistuksen yhteydessä on määrä perustaa neljä erillistä val-takunnallista ja osakeyhtiömuotoista palvelukeskusta palvelemaan maakuntia. Hankinnoille, ICT-palveluille, talous- ja henkilöstöhallinnolle sekä kiinteistöpalveluille tulisi omat yhtiöt, joissa myös valtio olisi mukana hallitsemassa. Todennäköinen lopputulos on kankea, tasapäistävä ja kallis apparaatti, kun kaikki nykytrendit menevät juuri päinvastaiseen suuntaan.

Asiantuntemuksen kokoaminen on varmasti aina hyvästä. Kun tähän kuitenkin yhdistetään myös mono-poliasema, oikeus laskuttaa loppukäyttäjää (virastoa tai asiakasta) mielivaltaisesti, kilpailun täydellinen puuttuminen ja pahimmillaan asiakkaan tehtäväkentän täydellinen ymmärtämättömyys, niin suurin hyö-tyjä lienee valitettavasti joku muu kuin suomalainen veronmaksaja.

Matias Hilden

Puumala alentaa veroäyriä

10.10.2016

Puumalan kunta alentanee veroäyriään 0,5 prosenttiyksiköllä ensi vuoden alusta. Asiasta keskusteltiin maanantaina valtuutetuille järjestetyssä seminaarissa, jossa käytiin läpi ensi vuoden talousarviota.

Veroprosentti tulee ensi vuonna olemaan 20.

Rahassa kunta menettää 150 000 euroa.

Veroprosentti päätetään normaaliin tapaan valtuuston kokouksessa marraskuussa. Se on maanantaina 14.11. kello 18.

Kunnanjohtaja Matias Hilden vahvistaa, että veroäyrin alentaminen tulee olemaan hänen esityksensä ja ensi vuoden talousarvio laaditaan sen mukaan.

Maanantain seminaarissa ei kuulunut vastustavia kannanottoja, joten esitys mennee kirkkaasti, ellei yksimielisesti, läpi.

Veroprosentin alentaminen on harvinaista. Tälle vuodelle prosenttia alensi kolme kuntaa, jotka olivat Kitee, Luoto ja Luhanka. Sitä ennen prosenttia alennettiin neljässä kunnassa vuodeksi 2013. Vuodesta 2001 alkaen maksimissaan kuusi kuntaa on alentanut veroprosenttia yhden vuoden aikana.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio hämmästyy positiivisesti ja pitää Puumalan liikettä mielenkiintoisena. Hän sanoo, että tyypillisesti veroprosenttia laskevat kunnat löytyvät Ahvenanmaalta, jossa verojärjestelmä on erityyppinen.

Maakuntauudistus tulee, vaikutukset tarkentuvat

Matias Hilden22.9.2016

Alkukesästä julkistettiin lakiluonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Muun muassa kunnat antavat uudistuksesta lausuntojaan viimeistään marraskuun alkupuolella.
Uudistus muuttui matkan varrella myös maakuntauudistukseksi, jolloin Suomeen luodaan perustuslain mukaiset kuntia suuremmat itsehallintoalueet. Näiden tehtäväksi tulee järjestää kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, valtion tiukassa ohjauksessa toki.
Itsehallinnon ytimessä ovat vaalit ja itse valitut päättäjät, mutta muita itsehallinnon elementtejä saakin sitten hakea tarkemmin. Esimerkiksi rahoitus on määrä toteuttaa valtion budjettirahoituksella, ainakin aluksi. Myös kansalaisen valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisen suhteen tulisi kasvamaan.

Muutos on ehkä merkittävin itsenäisen Suomen historiassa, ja julkinen hallinto sekä talous uudistuvat radikaalisti. Kuntien vero- ja valtionosuusjärjestelmä mullistetaan ja verotuksen painopiste siirtyy merkittävästi kunnilta valtiolle: samalla toki siirtyy myös iso osa menovastuista.
Merkittävien siirtymätasausten vuoksi vaikutukset yksittäiseen kuntaan ovat vähäisiä, ainakin tilastollisesti. Ilman tasausjärjestelyjä Puumala olisi kuulunut uudistuksen merkittävimpiin häviäjiin, mutta 100 euron asukaskohtainen muutosrajoitin tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikutukset myös omalle kunnallemme ovat siedettäviä.

Tavallinen kansalainen ei välttämättä tätä suurta verouudistusta edes huomaa, sillä verokortin prosentti ei saisi uudistuksen johdosta muuttua. Kunnille ollaan jopa asettamassa rajoitin veroprosentin nostamiseen vuosina 2019-2021. Rajoitus on sinänsä ehkä ymmärrettävä, mutta hölmö: tälläkin hetkellä kunta on voinut nostaa verotustaan niin paljon kuin on halunnut, eikä valtio ole voinut sitä rajoittaa.
Jokainen järkevä kansalainen ymmärtää, ettei kuntakaan huvikseen veroja kerää, vaikka joskus siltä ehkä saattaisi tuntuakin.

Matias Hilden

Puumalan tv-julkisuus on hyvästä

25.8.2016
Suomalaisen tv-tutkimuksen ykkösnimi dosentti Veijo Hietala Turun yliopistosta pitää pelkästään myönteisenä sitä, että Puumala esiintyy lukuisissa televisio-ohjelmissa. Hän antaa myös kiitosta Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa esiintyneelle kunnanjohtaja Matias Hildenille dynaamisen ja nuorekkaan ilmeen antamisesta paitsi virka-asemalleen niin myös kunnalle.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Vesivahinko avopalvelukeskuksessa

30.7.2016
Viime yönä sattui vesivahinko avopalvelukeskuksessa. Kello 1.56 tuli automaattinen paloilmoitus, jonka syynä oli kuuma vesivuoto rikkoutuneesta käyttövesiputkesta. Vesisuihku oli alakerran henkilökunnan sosiaalitilassa leviten myös käytävälle ja varastotiloihin. Alueella ei ole asukashuoneita. Pelastuslaitos sulki venttiilin ja imuroi veden lattioilta. Paikalle hälytetty kunnanjohtaja Matias Hilden tilasi välittömästi jälkivahingontorjuntayrityksen, jotta tilat saadaan kuivatettua eikä enempää vahinkoa pääse syntymään. Putkimies korjasi vaurion, joten kohteessa ei ole vesikatkosta.

Citius, altius, fortius

Matias Hilden14.7.2016

Kuten kaikki tiedämme, niin Puumalan tapahtumatarjonta on ydinkesällä vilkas. Monet vuosittaiset ja vakiintuneet tapahtumat keräävät satoja ihmisiä koolle eri osissa Puumalaa. Uusimpia avauksia ovat tänä vuonna muun muassa Hurissalon Teatterifestit ja elokuussa järjestettävät Kirjakemmakat. Molemmista toivottavasti saadaan myös pysyvä tapahtuma Puumalan kesään. Olennaista on se, ettei tapahtumia järjestetä vain omaksi iloksemme, vaan Puumalaan löytyy vierailijoita myös muilta kulmakunnilta.

Viime viikolla moni suomalainenkin vietti runsaasti aikaa televisioiden äärellä seuraten muun muassa yleisurheilun ja jalkapallon EM-kilpailuja. Puumalassa urheilevaa nuorisoa näkyi esimerkiksi urheilukentällä, joka täyttyi kymmenennen kerran lasten ja nuorten jalkapalloleiristä. Lähes sadan lapsen ja nuoren taitavaa joukkoa oli ilo seurata. Pääsinpä itsekin elvyttämään ruostuneita palloilutaitojani. Tämäkin tapahtuma on siis jo hieno perinne, joka toivottavasti entisestään kehittyy tulevina vuosina. Myös pari viikkoa sitten järjestetyt Puumalan ravit keräsivät runsaasti katsojia Puumalaan ympäri Suomea.

Erilaiset massaurheilutapahtumat ovat Suomessa ja maailmalla kovassa huudossa. Perinteisten Jukolan viestin ja Sulkavan soutujen lisäksi myös uusia tapahtumia syntyy ja kehittyy koko ajan. Omaan hyvinvointiin ja urheiluun ollaan valmiita satsaamaan aikaa ja rahaa, ja tapahtumien perässä myös matkustetaan pitkiä matkoja. Meiltä Puumalasta tällainen iso, satoja tai jopa tuhansia osanottajia houkutteleva urheilutapahtuma vielä puuttuu. Puitteita toki löytyy vaikka mihin, varsinkin, jos tapahtuman ajankohta osuisi vielä vilkkaimman kesäsesonkimme
ulkopuolelle.

On selvää, ettei kerralla voida käynnistää suurta massatapahtumaa, mutta pienin askelin edeten voisi oma kotikuntammekin varmasti tarjota hyvät puitteet uusille tapahtumille. Mikä voisi olla Puumalalle se laji tai tapahtuma, joka voisi vuosien saatossa saavuttaa samanlainen aseman kuin vaikkapa Joroisten Finntriathlon tai Sulkavan soudut? Ainakin allekirjoittanut ottaa mielellään vastaan erilaisia uusia avauksia.

Matias Hilden

Kilpailukyvyn lunnasrahat

Matias HildenViime viikonlopun Helsingin Sanomissa esitettiin useita eri indikaattoreita siitä, että maamme talous on vihdoin lähdössä kasvuun.
Suomessa erityisesti Nordea on korostanut shamppanjan myynnin ja talouskasvun yhteyttä.
Tällainen yhteys todellakin on olemassa, ja myynti on kehittynyt viime aikoina hyvin.
Talous onkin suurelta osin psykologiaa: myönteinen kehitys ruokkii itseään entisestään.
Yksittäinen kuluttaja tai yritys saattaa tehdä itseään koskevia ratkaisuja tunnepohjalta: kun näkymät ovat myönteiset, uskalletaan hankintoja tehdä rohkeammin.

Myös poliitikot tuntuvat tekevän päätöksiään tunteella. Leikkauksia perustellaan niiden pakottavuudella, joka kuitenkin myöhemmin hellittää sen verran, että leikkauksia voidaan aivan hyvin muuttaa tai perua.
Kuuluisan kilpailukykysopimuksen (KIKY) nojalla viisi miljardia vuodessa velkaantuva valtio on heltymässä 300-500 miljoonan euron veronkevennyksiin, jotta nettopalkkoja voitaisiin leikata niin, että valtaosa kansalaisista ei huomaakaan mitään. Julkinen talous on siis vahvasti Kreikan tiellä.
Viimeinen AAA-luottoluokituskin menetettiin viime viikonloppuna. Toki on myönnettävä, että verojen keventämisellä on positiivisiakin seurauksia esimerkiksi kulutuskysyntään.
Yli varojen elämistä ei kilpailukykysopimus kuitenkaan lopeta.

Kukaanhan ei veroja maksa huvikseen.
Mittakaavaa esitettyihin veronkevennyksiin saa kuitenkin sillä, että niillä rahoittaisi vuosittain maamme poliisivoimien toimintamenot 50-75-prosenttisesti. Joko siis kevennykset ovat suuria, tai sitten satsaamme järjestyksen ylläpitoon liian vähän.
Velaksi eläminen on valtiolle aivan sama kuin kotitaloudellekin: sitä voi tehdä välillä ja tilapäiseksi, mutta se ei voi jatkua vuosikausia.
Vaikka siis lievä positiivinen käänne olisikin tulossa, niin kurki uhkaa kuolla ennen kuinsuo sulaa.

Matias Hilden

Nykyajan johtamista

Matias HildenJoitain aikoja sitten kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan 87 prosenttia yritysten ylimmästä johdosta ei tunne oman yrityksensä strategiaa. Keskijohdosta vielä harvempi, rivityöntekijöistä puhumattakaan. Helsingin Sanomissa kerrottiin puolestaan joitain kuukausia sitten Töölön terveysaseman ylilääkäri Elisa Jokelinista. Hänen mukaansa Helsingin kaupungilla ”on ziljardi toimintaohjetta erilaisiin tilanteisiin. Niitä on niin vaikea löytää, että on sama kuin niitä ei olisi”.

Näissä kahdessa esimerkissä kiteytyvät nykyajan suurimmat julkisen sektorin, ja varmasti myös monen yrityksen, ongelmat. Ylätaso kuvittelee voivansa ennustaa ja jopa kontrolloida yhteiskunnan muutosta, kun maailma kuitenkin muuttuu ympärillä ennennäkemättömän nopeasti. Toisaalta arjessa, jossa itse työ tehdään, kukaan ei välttämättä edes tiedä johdon asettamista kriteereistä, tavoitteista tai visioista. Monesti ylin johto vaikeuttaa tuloksellisesta toimintaa, kun asian pitäisi tietenkin olla päinvastoin.

Aihe on tietenkin ajankohtainen erityisesti sote-uudistuksen vuoksi. Uudistuksella tavoitellaan pitkällä aikavälillä kolmen miljardin euron vuotuisia tuottavuushyötyjä. Tämä on siis yli 500 euroa kansalaista kohden. Näitä hyötyjä ei voida ulosmitata, ellei itse arjessa jotain tapahdu. Pahimmassa tapauksessa luomme sote-mammutin, jonka johtamisopit ammennetaan 1930-luvun Neuvostoliitosta.

Johtaminen
ei siis tietenkään automaattisesti parane suuriin sote-mammutteihin siirryttäessä, mutta jos esimerkiksi kansalaisen valinnanvapaus sote-palveluissa vahvistuu, ja tämä muutos valmistellaan hyvin, niin uudistuksessa on potentiaalia. Unelmatilannehan olisi, että kansalainen saisi todellakin valita terveydenhuollon ”omatiimin”, hänellä olisi keinot vertailla niitä keskenään, ja lääkärillä on puolestaan kannustus saada asiakkaansa pysymään terveinä. Tämä tietenkin edellyttää, että hyvälle johtamiselle on edellytykset hallinnon kaikilla tasoilla.

Matias Hilden

Yli 6 600 katsoi jutun kunnanjohtajan Etelämeren keikasta

Puumala-lehden verkkosivuilla julkaistiin 1. huhtikuuta juttu, jossa kerrottiin kunnanjohtaja Matias Hildenin elokuvaroolista sekä Haluatko miljonääriksi -ohjelman markkinointimatkoista.
Juttu keräsi yli 6 600 lukijaa.
Kyse oli tietysti aprillipilasta. Hilden jatkaa virkatehtäviään normaaliin tapaan.