Omassa vetovoimassa pitää olla pitovoimaa

Kunnanjohtaja Matias Hilden haluaa nostattaa uudella vuosikymmenelläkin edelleen hyvää me-henkeä.

Kunnanjohtaja Matias Hilden haluaa nostattaa uudella vuosikymmenelläkin edelleen hyvää me-henkeä.

Tiina Judén

KUNNANJOHTAJAN vuosi vaihtui rauhallisissa tunnelmissa yhdeksänkuukautisen vauvan, vaimon ja Himmu-koiran kanssa kotona Puumalassa.

– Uuden vuoden vaihde meni koiraa rauhoitellessa. Meillä ei siis tarvitse käydä raketteja ainakaan ulkona katsomassa, toteaa Hilden.

Hildenille on tärkeää, että Puumalassa viihdytään ja että positiivinen Puumala-henki säilyy myös uudella vuosikymmenellä.

-Meillä on tervettä ja nöyrää ylpeyttä omasta kotipaikkakunnastamme. Puumala on ketterä, nöyrä ja kehittymishakuinen, Hilden kiteyttää.

Hilden uskoo, että hyviä asioita seuraa lisää hyviä asioita, mutta laakereilleen ei pidä jäädä lepäämään.

PUUMALA on tällä hetkellä muuttovoittoinen kunta.

-Tänne muuttaa eniten eläkeläisiä, mutta myös työikäisiä 30-65-vuotiaita. Nuori sukupolvi 15-29-vuotiaat sen sijaan loistavat poissaolollaan, mutta tälle on selkeä selitys: täällä ei ole opiskelupaikkoja.

Hilden näkee haasteena sen, miten korkeakoulutettuja työikäisiä houkutellaan Puumalaan. Hän korostaa, että palveluvaltaistumistrendi pitäisi osata hyödyntää nyt, kun väestökehitys on ennusteiden mukaan positiivinen. Koko Etelä-Savossa väestökehitys taas on muuttotappioinen. Etelä-Savon väestö väheni tammi-marraskuussa kaikkiaan 2 001 asukkaalla.

-Jos väestökehitys jatkuu näin, niin parin vuoden sisällä Puumalassa asuvista enemmistö on muilla paikkakunnilla syntyneitä.

KUNNANJOHTAJAN katse kääntyy taakse jääneeseen vuosikymmeneen, sillä se näyttää graafisina häkkyröinä hyvältä. Matias Hildenin 8 vuotta Puumalassa ovat olleet monella saralla positiivisia.

Työttömyys kääntyi laskusuuntaan vuonna 2015, kuten muuallakin Etelä-Savossa. Toisaalta tähän löytyy luonnollisia selityksiä, kuten eläköityminen. Myös lainakate laskee tasaisesti verrattuna koko maan lainakatteeseen.

-Verotulot ja valtionosuuksien kehitys ovat olleet hyviä tällä vuosikymmenellä. Toimintamenot ovat kehittyneet suotuisasti ja meillä ei ole nettovelkaa, Hilden kehuu.

YLEISESTI ottaen Hilden ei pidä politiikan pinnallistumisesta.

-Asioita politisoidaan liikaa, kuten nyt tämä Al Hol -keskustelukin osoitti.

Uusi nuori hallitus ei sen sijaan huoleta, eikä hän ota kantaa ikäasioihin. Pääministerissä ja kunnanjohtajassamme on kuitenkin jotain yhteistä.

Sanna Marin on tuttu Hildenille opiskeluajoilta. He molemmat aloittivat opintonsa hallintotieteiden maisteriksi Tampereella samana vuonna. Hilden valmistui kolmessa ja puolessa vuodessa, kun Marinilla siihen meni vähän kauemmin.

-Sanna Marinilla on erilaiset arvot ja hän näkee yhteiskunnan eri tavoin, kuin minä. Hän on kuitenkin hyvin määrätietoinen luonteeltaan ja osaa varmasti pitää kuria, napauttaa Hilden.

UUDENVUODEN puheessaan Hilden toivotti kaikille hyvää alkanutta 2020-lukua. Puheessaan hän muistutti muun muassa me-hengestä: ”Me puumalalaiset voisimme tehdä asiat vähän järkevämmin ja nopeammin kuin muut tekevät, löytää mahdollisuuksia sieltä mistä muut etsivät ongelmia ja ennen kaikkea kokeilla asioita rohkeasti ja sallia myös epäonnistumiset.”

Matias Hilden palasi kunnanjohtajaksi

-Hyvinhän te jaksoitte, kannusti kunnanjohtajaksi palannut Matias Hilden kimppakävelylle osallistuneita kuntalaisia kolmannen työpäivänsä päätteeksi maanantai-iltana.

8.5.2019

Puolitoista vuotta valtakunnan poliittisen päätöksenteon ytimessä antoi laajempaa näköalaa ja sen myötä uusia eväitä Puumalan kunnanjohtajan työhön. Näin arvioi Puumalan kunnan johtoon kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustajan työstä heti vapun jälkeen palannut Matias Hilden.

Luet aiheesta laajemmin tuoreimmasta Puumala-lehdestä.

Kansanedustajaehdokkaiden äänestysnumerot selvillä


15.3.2019

Puumalalaisten kansanedustajaehdokkaiden numerot ovat selvillä. Ne saatiin ehdokasasettelun vahvistamisen jälkeen torstaina 14.3.

Matias Hilden (kesk.) esiintyy vaalilistoilla numerolla 156 ja Olavi Kietäväinen (kd.) numerolla 88.

Kari Kauppinen

Matias Hilden ja Maiju Hallivuo saivat pojan

21.2.2019
Virkavapaalla oleva kunnanjohtaja Matias Hilden ja puolisonsa Maiju Hallivuo ovat saaneet pojan.
Lapsi syntyi tiistai-iltana.
Hilden kertoo Facebook-päivityksessään, että kulunut viikko on ollut tunteiden vuoristorataa, sillä poika joutui syntymänsä jälkeen vauvateholle, mutta nyt tilanne on jo paljon parempi ja vauva on samassa huoneessa vanhempiensa kanssa.
Hilden kirjoittaa, että maitokin jo pojalle maistuu.
-Suuri kiitos jo kaikista saamistamme onnitteluista. Isoin kiitos Mikkelin keskussairaalan synnytysosaston ja vauvatehon upealle henkilökunnalle, kiittää Hilden päivityksessään.

Kari Kauppinen

Matias Hilden lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin

27.10.2018
Puumalan kunnasta virkavapaalla oleva kunnanjohtaja Matias Hilden, 31, lähtee ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Hilden on ehdolla keskustan listalla. Vaalien varsinainen äänestyspäivä on 14. huhtikuuta 2019.
Keskustan Puumalan paikallisyhdistys on ehdottanut Hildenin nimeämistä ehdokkaaksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriin.
Tällä hetkellä Hilden toimii kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) erityisavustajana. Siinä tehtävässä hän on ollut reilun vuoden.
-Erityisavustajana olen viime ajat työskennellyt valtakunnan päätöksenteon ytimessä, ja saanut paljon pyyntöjä lähteä itsekin ehdokkaaksi eduskuntaan. Eduskunnassa voi asiaosaamisella ja pitkäjänteisellä työllä vaikuttaa merkittävästi Suomen ja kotiseutumme asioihin. Uskon, että minulla on tähän työhön annettavaa omilla ajatuksillani, osaamisellani, kokemuksellani ja arvoillani, sanoo Hilden.
-Erityisen huolissani olen oman alueemme, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan, väestö- ja talouskehitystä, joka vaatii selvästi aiempaa enemmän myös valtakunnallista huomiota.
-Ehdokkaaksi lähtemisen tueksi olen myös laatinut oman kymmenen kohdan työlistan niistä asioista ja arvoista, joiden puolesta haluan tehdä töitä ja vaikuttaa.

Matias Hilden on siis ehdolla Kaakkois-Suomen vaalipiirissä, jossa vapautuu iso kasa ääniä, sillä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) asettuu ehdolle Helsingissä eikä Kaakkois-Suomessa.
Tiilikainen sai edellisissä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 9 193 ääntä ja tuli valituksi.
Vaalipiiri kattaa Etelä-Savon maakunnan, Etelä-Karjalan maakunnan ja Kymenlaakson maakunnan alueet.
Keskustan Itä-Savon piiri nimeää ehdokkaitaan piirikokouksessa 15. marraskuuta.

Vaaleissa valittujen edustajien toimikausi alkaa valtakirjojen tarkastuksella 23. huhtikuuta ensi vuonna ja valtiopäivien avajaisia vietetään 25. huhtikuuta.
Matias Hildenin virkavapaus kunnanjohtajan virasta jatkuu 30.4.2019 saakka. Puumalan kunnanjohtajana Hilden aloitti vuonna 2011. Hilden on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.
Hilden julkisti ehdokkuutensa Sulkavalla Keskustan piirien yhteiskokouksessa lauantaina ennen puoltapäivää.

Kari Kauppinen

Kahtia jaettu Suomi

27.4.2018
Näin sisällissodan muistovuonna on julkaistu lukuisia uusia kirjoja vuoden 1918 tapahtumista Suomessa, ja vuosi näkyy toki monella muullakin tavalla. Pari viikkoa sitten televisiosta tuli Edvin Laineen ohjaama Täällä pohjantähden alla, joka onkin näyttelijäsuorituksissaan äärimmäisen onnistunut tulkinta erinomaisesta kirjasta.
Erityisen mielenkiintoinen on Jussi Koskelan ja Salpakarin (kirkkoherra Lauri ja rouva Ellen) pariskunnan suhde. Salpakarithan arvostivat Koskelaa ja hankkivat hänelle jopa raivaajamitalin.
Erikoisin kohtaus onkin ehkä Jussin ja kirkkoherran keskustelu, jossa Salpakari perusteli Koskelan maiden siirtoa osaksi pappilaa Jussin heikentyneellä terveydellä. Kirkkoherra antoi ymmärtää tekevänsä Koskelalle palveluksen, kun vei tältä kolmanneksen torpan pinta-alasta takaisin pappilan yhteyteen.

Ellen Salpakari oli puolestaan vielä miestään enemmän suomalaisuusmielinen, joka iloitsi vilpittömästi Bobrikovin surmasta, mikä tapahtui nykyisen työpaikkani valtioneuvoston linnan pääportaikossa.
Surmaaja Eugen Schauman tappoi itsensä samalle paikalle, kun taas Bobrikov kuoli vasta myöhemmin sairaalassa.
”Onneksi ei kitua tarvinnut”, oli Jussi Koskelan kovin paljon arkisempi näkemys kaukaisista tapahtumista: Jussi tuskin oli koskaan Helsingissä käynytkään.
Salpakarit ja Jussi elivät siis aivan eri maailmoissa, vaikka olivatkin paljon tekemisissä keskenään. Aineellinen ja sivistyksellinen epätasa-arvo oli tuolloin vielä aivan omaa luokkaansa. Tämä oli omiaan lisäämään yhteiskunnallista epävakautta ja oli myös luonnollisesti yksi syy vuoden 1918 tapahtumiin.

Tulevaisuuden kannalta asia on kuitenkin edelleen varsin ajankohtainen.
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ei kansakunnan vaurastumisesta huolimatta ole suinkaan vain historiaa, vaan se muuntaa muotoaan ajan myötä.
Suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä on, että miten entistä avoimemmassa ja informaation perustuvassa yhteiskunnassa edistetään kansalaisten henkistä eheyttä. Helppoa se ei varmasti tule olemaan.

Matias Hilden

Vetovoimaa ja pitovoimaa

22.3.2018
Puumala-lehdellä on tänä vuonna meneillään jo kunnioitettava 64. vuosikerta. Vuosien saatossa lehti on ehtinyt kirjoittaa yhdestä jos toisestakin asiasta ja henkilöstä. Yksi asia kuitenkin pysyy: viime viikon Puumala-lehden etusivulla oli pieni juttu otsakkeella ”Asukasluku pieneni yhä”. Kyseessä siis kunnan asukasluvun kehitys viime vuonna.
Omien tietojeni mukaan tämä oli 62. kerta, kun lehti on voinut vastaavan otsikon tehdä. Tilastokeskuksen vuonna 1972 ulottuvien tietojen mukaan kunnan asukasluku on kasvanut kahtena vuotena (1981 ja 1993) viimeisen 45 vuoden aikana.
Ehkä lehden alkuvuosina oli vielä jokunenkin muukin vastaava vuosi, mutta ei kovin montaa. Viime vuonna syntyneiden (4) ja kuolleiden (46) epätasapaino on ilmeinen, mutta 18 hengen muuttovoitto pienensi kokonaisvähenemän Etelä-Savon mittapuussa maltilliseksi.

Maan hallituksella on paraikaa meneillään monen muun asian ohella seutukaupunkiohjelman laadinta, jossa pureudutaan erityisesti maakuntien kakkoskaupunkien ongelmiin. Suomen väestökehitys näyttääkin polarisoituvan entistä enemmän. Muuttovetovoimaisia ovat enää lähinnä suurimmat yliopistokaupungit, joihin myös maahanmuutto keskittyy, ja niiden lähimmät kehyskunnat.
Myös heikot syntyvyysluvut näkyvät koko maassa. Hyvällä sijainnilla varustetut radanvarsipaikkakunnatkaan (esimerkiksi Hämeenlinna ja Riihimäki) eivät enää houkuttele väkeä, kuten vielä takavuosina.
Asuminen myös on entistä useammalle muuta kuin välttämättömyys. Esimerkiksi työn perässä ei enää välttämättä haluta muuttaa, vaan sen sijaan arvostetaan jo olemassa sosiaalisia verkostoja.

Tämän koko maan heikon kehityksen taustalla näyttää kuitenkin siltä, että Puumala on ensimmäistä kertaa noin sataan vuoteen muuttovoittoinen. Yksittäisiä plussavuosia toki on ollut aiemminkin, eikä mistään ryntäyksestä voine vielä puhua, mutta viimeisen neljän vuoden osalta maan sisäinen muuttoliike on ollut Puumalan osalta positiivinen kolmena vuotena. Se on useammin kuin 85 prosentilla Suomen kunnista, joista puolet ei saanut vastaavana aikana muuttovoittoa yhtenäkään vuotena. Siis tilastollisesti jo merkitsevää.
Puumalan lisäksi tässä harvalukuisessa joukossa on pääasiassa suurimmat yliopistokaupunkimme, niiden lähiympäristökuntia sekä Puumalan tapaan yllättävän monia vapaa-ajan asumisen kuntia.

Olennaista onkin, että paikkakunta on paitsi vetovoimainen, myös pitovoimainen. Jokaisella meillä on mahdollisuus edistää aina oman asuinalueen viihtyisyyttä. Kunnan rooli on toki myös aivan keskeinen.
Tutkimuksissa on havaittu, että kaikista tärkeintä tässä on se, että kunta ja jatkossa myös maakunta toimivat aidosti ja arjessa asukkaidensa ja yritystensä kanssa yhteisesti ja symbioosissa. Monin paikoin kunta ei välttämättä tiedä, mitä sen asukkaat ja yritykset tekevät, ja päinvastoin.

Matias Hilden

Sydämen asialla

22.2.2018

Maailmanhistoriassa on vuosikymmenten aikana tuotettu yksi televisiosarja ylitse muiden: Heartbeat, eli kotoisammin ”Sydämen asialla”.

Olin itsekin aikoinaan Englannissa hotelli- ja ravintolatöissä, ja ehkä siitä osin juontuu tykästymiseni tähän 1960-luvun musiikkia sisältävään ja kyläelämästä kertovaan sarjaan.

Paikallisten poliisien lisäksi sarjan tärkeitä roolihahmoja olivat paikallinen terveyssisar ja lääkäri, jotka pitivät Aidensfieldin asukkaista hyvää huolta. Tällainen varmaankin vastaa myös monen suomalaisen unelmaa hyvistä sote-palveluista: terveyssisar oli tavoitettavissa, teki kotikäyntejä ja tunsi luonnollisesti asiakkaansa hyvin.

Iso-Britanniassa oli jo tuolloin tehty ”sote-uudistus”, ja brittien terveydenhuollosta huolehditaan nytkin valtakunnallisen NHS:n (National Health Service) toimesta. Maa on jaettu neljään NHS-piiriin.

NHS tarjoaa netissä mahdollisuuden vertailla eri terveysasemia, näyttää hoitavien lääkäreiden nimet ja sukupuolen, kertoo listautuneiden asiakkaiden määrän ja tyytyväisyyden, aukioloajat ja esimerkiksi tietoja sähköisten reseptien saatavuudesta.

Terveysaseman valintaa ja vertailumahdollisuuksia on samalla tapaa kuin ravintoloilla. Tätä ajattelua ollaan nyt tuomassa myös Suomeen.

Niin sanottu valinnanvapauslaki, jota koskeva hallituksen esitys on määrä antaa ensi kuussa, tuo Suomeen nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä tuottamaan julkisesti rahoitettuja terveyspalveluja.

Puumalan osalta valinnanvapauslainsäädäntö on luultavasti ainakin kahdella tapaa merkittävä. Ensinnäkin se saattaa helpottaa ammattitaitoisen lääkärityövoiman saatavuutta alueella. Toisekseen se tulee merkittävästi helpottamaan paikkakunnalla vapaa-aikaansa viettävien mahdollisuutta saada myös kiireetöntä palvelua paikkakunnalta. Varsinkin jälkimmäinen voi olla erityisen merkittävää, ja vaikuttaa siten positiivisesti myös ensin mainittuun ongelmaan.

Tällä hetkellä julkisen terveysaseman vaihto onnistuu enintään kerran vuodessa, ja lisäksi lomapaikkakunnalta voi saada kiireetöntä hoitoa hoitosuunnitelman mukaisiin, jo aiemmin todettuihin ja hoitoa vaativiin, sairauksiin.

Jatkossa terveysaseman tilapäinen vaihtaminen, vaikkapa kesäloman ajaksi, tulee olemaan helpompaa, ja onnistunee nopeasti internetin välityksellä ilman odotusaikoja.

Hoitoa antava yksikkö lähettää laskun antamastaan hoidosta asiakkaan hoidosta päävastuussa olevalle sote-keskukselle. Luonnollisesti tällöin paikallisella palveluja tuottavalla sote-keskuksella, oli se sitten julkinen tai yksityinen, on suuri kannustin tarjota palveluja myös vapaa-ajan asukkaillemme, mitä tällä hetkellä ei ole.

Uskoisin siksi, että Puumalan kaltaiset paikkakunnat voivat olla uudistuksen suuria hyötyjiä, vaikka moni ei ehkä näin mielläkään.

Matias Hilden

Vaalikuumetta

25.1.2018

”Merja Kyllönen vieroksui ilmaista ylöspitoa vaativia erivärisiä maahanmuuttajia”, otsikoi Satakunnan Kansa viime viikolla. Presidenttiehdokas Kyllönen tarkoitti tietenkin Suomeen saapuneita isopandoja, Lumia ja Pyryä. Otsikossa oli ripausta reilumpi annos joko huumoria, klikkijournalismia tai huonoa makua. Epäilen, että kaikkia niitä tasaisesti. Lehti pahoitteli ja korjasi otsikon.
Merja Kyllösen ansioksi voidaan lukea myös se, että hän on onnistunut julkisesti arvioimaan ulkoministeri Timo Soinin olevan ”tantraseksin ja kuumakivihoidon tarpeessa” ilman, että asiasta on noussut sen suurempaa kohua. Jokainen voi kuvitella millaista keskustelua kävisimme, jos Soini olisi osoittanut samat sanat Kyllöselle.

Mutta mikäpä pandoilla ja Kyllösellä on Suomessa ollessa, kunhan vain selviävät hengissä luonnonilmiöistämme, kuten vaikkapa viime viikon ”lumi-infernosta”. Iltalehden otsikoinnin ansiosta pääkaupunkiseudun autoilijat osasivat sentään varautua lumen harjaamiseen auton tuulilasin päältä. Erityisen syvälle lumihankeen on siltikin uponnut Helsingin piispa Teemu Laajasalo, jonka taannoinen vierailu maakunnassamme vakuutti kirkon jäsenet Savonlinnan hotellitarjonnan riittävästä, ehkä liiankin hyvästä, tasosta. ”Pidän erittäin hyvänä, että viranomaiset tutkivat asian”, Laajasalo totesi. RAY:n entisen hallintojohtajan Alpo Rivinojan mukaan tämä lause on selkosuomeksi ”Voi per***een, per***een, per**le.” Jäämme odottamaan jatkokertomusta.

Piispahan ei jäänyt paitsi edes istuvan presidentin epäsuorilta moitteilta. Niinistö korosti Laajasalolle, että yhteisistä rahoista tulee pitää parempaa huolta kuin omista. Ehdokas Väyrysellä tämä tarkoittaisi sitä, ettei hänen komennossaan valtion kassasta käytettäisi rahaa mihinkään: niin hyvin hän omia rahojaan tunnetusti varjelee. Joka tapauksessa olemme tilanteessa, jossa presidenttiehdokkaiden on syytä ottaa selvä kanta sellaisiin asioihin, jotka eivät presidentille kuulu, ja pitää samanaikaisesti kieli mahdollisimman keskellä suuta asioissa, jotka presidentin toimivaltaan kuuluvat.

Presidentin toimivallan muuttuessa on vaalin merkitys selvästi pienentynyt. Presidentti Kekkonen aloitti vuonna 1956 presidenttitaipaleensa samanaikaisesti yleislakon kanssa. Mahdollisesti ensimmäisellä kierroksella uudelleenvalittava Niinistö saa tyytyä aktiivimallimielenosoitukseen, joka sekin järjestetään vasta virkaanastujaisia seuraavana päivänä.

Matias Hilden

Julkisuus ja media: Katalyytti vai kanto kaskessa?

14.12.2017
Muutama päivä sitten Tukholmassa ja Oslossa järjestettiin vuotuiset Nobel-juhlat, joiden perinteisiin kuuluu palkittavien Nobel-luennot. Minä sain oman ”Nobelin” jo pari viikkoa etuajassa: nimittäin Puumala-lehden myöntämän paikallislehtien Antti-patsaan. Lienee siis minunkin syytä pitää luento palkinnon tiimoilta, näin kirjallisena tosin.
Medialla ja erityisesti julkisella päätöksenteolla on aina ollut vahva suhde, viime vuosina entistä useammin viha-rakkaussuhde. Suomessa pääministerikin on luontevasti tekemisissä niiden toimittajien kanssa, jotka saattavat vaatia seuraavana päivänä hänen eroaan. Tällainen vuorovaikutus tuskin olisi ollut mahdollista vielä Kekkosen Suomessa, jossa ikävästä kirjoittelusta sai palkinnoksi potkut tai vähintään paikan ulkokehältä.

On selvää, että laajassa maassa ja myös sen kuntakentässä on monenlaista lähestymistapaa julkisuuteen ja paikalliseen mediaan. Toiset pyrkivät aktiivisesti salaamaan asioita ja joissain kunnissa avoimuuden puute on esimerkiksi netistä puuttuvia kokouspykäliä tai medialta salattuja liitteitä. Jätän huonot esimerkit mainitsematta.
Uskon kuitenkin, että julkisuuteen kriittisesti suhtautuvat viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat maassamme vähenemään päin. Myös yrityssektorilla avoimuuden merkitys kasvaa koko ajan: toiminnan läpinäkyvyys ohjaa kuluttajia ja asiakkaita entistä enemmän.
Olen itse edustanut sitä koulukuntaa, jonka mukaan julkisuus kannattaa ottaa pikemminkin katalyyttinä, joka vie organisaatiota kohti aiempaa parempaa toimintaa. Jos jotain asiaa ei halua tuoda julkisuuteen, niin ensimmäisenä kannattaa omien hälytyskellojen soida: jos en osaa perustella jotain asiaa kansalaisille, niin osaanko perustella sitä edes itselleni?

Vielä joitain vuosikymmeniä sitten Puumala-lehdessä kerrottiin, kuka on muuttanut kuntaan ja pois kunnasta, ja kenelle kunta on vuokraamassa mitäkin asuntoa. Tuskin kaikki muut asiat olivat tuolloin nykyajan tavalla julkista. Lisääntyvä avoimuus onkin osaltaan myös ristiriidassa esimerkiksi entistä tarkemman tietosuojan kanssa.
Paikallislehdistön rooli vallan vahtikoirana on tärkeä ja myös vaikea. Sen on toisaalta oltava riippumaton ja kriittinen, toisaalta siltä odotetaan monesti kotiseutuhenkeä ja merkittävää panosta paikkakunnan ilmapiirin edistämiseen.
Hyvä lehti osaa yhdistää nämä tehtävät toisiinsa kestävällä tavalla. Uskon ja toivon, että Puumala-lehti hallitsee tämän myös jatkossa.

Matias Hilden

Matias Hilden sai Antti-patsaan

23.11.2017
Virkavapaalla oleva kunnanjohtaja Matias Hilden vastaanotti Puumala-lehden Antti-patsaan.
Patsas on Sanomalehtien Liiton paikallislehtijaoston, Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen ja Suomen Paikallismediat Oy:n vuosittain jakama tunnustus yhteisölle tai yksityiselle, joka on toiminnallaan edistänyt paikallislehdelle tärkeitä arvoja.
Lue kakkukahvihetkestä lisää Puumala-lehdestä.

Kaupungit, maakunnat ja Puumala

2.11.2017
Kuten tarkkaavaisimmat ovat ehkä huomanneet, niin viime viikkojen aikana julkisuudessa on keskusteltu varsin äänekkäästikin maakuntauudistuksesta ja erityisesti suurimpien kaupunkiemme näkökulmasta siihen.
Äänitorvena on ollut erityisesti Helsingin tuore pormestari Jan Vapaavuori. Kuten arvata saattaa, niin tällaisella kritiikillä on ollut työllistävä vaikutus myös allekirjoittaneeseen.

Maakuntauudistuksen tavoitteena ei ole sen enempää hidastaa kuin nopeuttaakaan kaupungistumista.
Päätarkoituksena on selkeyttää julkista hallintoamme siten, että maamme pystyy ottamaan entistä paremmin vastaan ikääntymisen tuomat haasteet hoivakustannuksiin.
Kahdeksaantoista maakuntaan siirretään yli 400 julkisorganisaation toiminnot: sairaanhoitopiirit, sote-vastuukunnat, ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet, ELY-keskukset, TE-toimistot ja niin edelleen.
Uudistuksen jälkeen meillä on enemmän demokratiaa, mutta vähemmän byrokratiaa.

Kaupungistuminen jatkuu Suomessa varmasti vielä edelleen. On luonnollista, että ihmisten koulutusasteen nouseminen vaikuttaa työpaikkojen keskittymiseen, ja erityisesti ne keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja yliopistopaikkakunnille.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen visioi, että vuonna 2030 puolet nuorten ikäluokasta aloittaisi korkeakouluopinnot. Jo nyt korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 40-44-vuotiaissa noin 45 prosenttia väestöstä.
Ilman toisen asteen tai korkea-asteen koulutusta on puolestaan entistä vaikeampaa löytää sopivaa työtä. Aiemmin nämä tehtävät ovat hävinneet maaseudulta. Robotisaation myötä ne tulevat häviämään entistä useammin myös kaupungeista.

Ihmisten työpaikat keskittyvät siis luultavimmin fyysisesti edelleen, mutta entistä useampi pystyy valitsemaan tämän rinnalla asuinpaikkansa vapaasti.
Isoimpien kaupunkien rinnalla pärjäävät siis alueet, joilla on vetovoimatekijöitä, ja joissa ihmiset vapaaehtoisesti haluavat viettää aikaa.
Puumalalla on vapaa-ajan asumisen paikkakuntana tässä kisassa erittäin hyvät pärjäämisen mahdollisuudet. Eräs tällainen merkki on se, että juuri Puumala ja Kangasniemi ovat Etelä-Savossa ne kunnat, joiden muuttoliike on tällä hetkellä positiivinen.

Puumalassa syntyneistä ja edelleen hengissä olevista noin viidestätuhannesta suomalaisesta vain 25 prosenttia, eli noin 1200 asukasta, asuu enää synnyinkunnassaan. Osuus on Suomen kuntien pienimpiä.
Noin 45 prosenttia puumalalaisista on puolestaan muualla syntyneitä, ”junan tuomia”, kuten minäkin. Heidän määränsä kasvattaminen on ehdoton elinedellytys Puumalalle, varsinkin jos syntyvät lapset ovat tulevinakin vuosina yhden käden sormilla laskettavissa.
Alueen vetovoimatekijöiden ja kilpailuetujen tunnistaminen, vahvistaminen ja korostaminen on tässä erityisen tärkeää.

Matias Hilden

Niina Kuuva on uusi kunnanjohtaja

9.10.2017 

Niina Kuuva (kesk.) on Puumalan uusi kunnanjohtaja. Hän toimii pestissään ainakin vappuun 2019, johon saakka Matias Hilden on virkavapaalla.

Kuuvan valinta sinetöityi maanantaina kunnanvaltuustossa, joka päätti valinnasta äänestyksen jälkeen. Lukemat olivat 13-8. Vastaehdokkaana oli Heikki Vento (vihr.).

Kunnanhallitus oli viikkoa aiemmin puoltanut Kuuvan valintaa äänin 4-3.

Kari Kauppinen

Lehden tekeminen on yhteistyötä avoimuuden puolesta

5.10.2017
Lehden tekeminen on yhteistyötä. Siinä tarvitaan erityisesti lukijoita. Lehteen otetaankin yhteyttä kiitettävän aktiivisesti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lehti ei ole kenenkään, mutta samalla kaikkien äänitorni.
Toimituksessa pyritään aina arvioimaan mahdollisimman puolueettomasti kunkin asian merkityksellisyys ja mielenkiinto mahdollisimman laajalle joukolle, välillä pienemmällekin kohderyhmälle.
Tavoite on palvella lukijoita mahdollisimman laaja-alaisesti siten, että lehdellä olisi merkitys jokapäiväisessä elämässä ja että se vastaisi arjen tarpeisiin.

Viime aikoina Suomen Posti eri tytäryhtiöineen on heikentänyt laatutasoaan. Tämä tarkoittaa käytännössä tällä hetkellä sitä, että Puumala-lehti ei saavu kaikille tilaajille torstaina vaan vasta perjantaina ja silloinkin jopa vasta myöhään illalla, jos sattuu olemaan Postin kantopiirin siinä päässä, jossa kirjeposti tulee vasta iltahämärässä.
Posti on muuttanut käytäntöjään myös siten, että se sallii itselleen sellaisenkin laatutason, että torstain lehdet saattavat saapua vasta maanantaina tilaajille, jota voi pitää jo silkkana pilkkana asiakkaita, niin lehteä jakelun ostavana tahona kuin lehden tilaajiakin kohtaan.
Valtio ei todellakaan enää halua pitää kansalaisia tasavertaisina saati suosi sitä, että tietoa saataisiin mahdollisimman kattavasti ja tuoreeltaan.
Yksi ratkaisu Postin tuottamiin ongelmiin on se, että lukija voi tutustua Puumala-lehden näköisversioon, joka on täysin identtinen julkaisu paperilehden kanssa. Digilehti ilmestyy aina torstaiaamuisin verkkoon.

Juttuja tehdessä törmää erilaisiin väärinkäsityksiin. Jos haastateltava sanoo, että älä sitten kirjoita tätä, niin ei se sido toimitusta millään tavalla, mikäli kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä, kuntalaisia laajalti koskevasta asiasta.
Toki kohtelias voi olla ja noudattaa tällaista toivetta, mutta vain silloin, kun sen julkaiseminen ei ole tarpeen.
Kannattaa jättää sanomatta, jos ei jotakin halua julkisuuteen.
Toki on paljon sellaista taustakeskustelua, jota ei haluta julkisuuteen, mutta tällöin asiasta on ennalta sovittu selkeästi toimituksessakin asia harkiten.

Joskus törmää toimitustyössä kaikenlaisiin kulkijoihin. Nämä esimerkit ovat muualta kuin Puumalasta.
Turun puukotustapauksessa elokuussa sosiaalinen media villiintyi siitä, että mediassa kerrottiin uhreja auttaneista maahanmuuttajista eikä kantasuomalaisista. Että olisi valehdeltu maahanmuuttajien auttaneen ja myös jätetty tarkoituksella kertomatta niitä sankaritarinoita, joita kantasuomalaiset ovat tehneet. Somessa kyseltiin, miksi valikoidaan haastateltavia tällä tavoin. Voin kertoa, että monia kantasuomalaisia oli yritetty saada haastatteluun, mutta moni kieltäytyi. Näitä toiveita kunnioitettiin. Tässä näkynevät osin kulttuurierot, sillä suomalaiset eivät liene aina tottuneet julkisuuteen yhtä paljon kuin monet väestöluvultaan todella suurista maista ja kaupungeista tulleet, joilla on kokemusta avoimemmasta kanssakäymisestä tuntemattomienkin kanssa. He eivät välitä, mitä heistä mahdetaan ajatella, jos he sanovat jotakin jopa julkisuudessa.
Toinen esimerkki ovat mielipidettään julkisuudessa muuttavat. He saattavat paljastaa varomattomuuttaan todelliset tarkoitusperänsä, mutta muuttaa niitä saatuaan jutun pyynnöstä oikolukuun. Tällaiseenhan ei pidä suostua. Jos kyse on jälleen kerran yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, niin se ansaitsee julkisuuden. Jos ei ole ja joku haluaa sanella lukijoille oman manifestinsa, parempi vaieta tällainen touhukas hiljaiseksi.

Puumalan kunnanvaltuutetut kokoontuvat valitsemaan kunnanjohtajan viransijaista ensi maanantaina. Tässä yhteydessä voi vain toivoa, että kuka tahansa tulee valituksi, niin toivottavasti Puumalan vireys jatkuu myös avoimuudessa. Matias Hildenin aikana tiedon saanti kunnasta kansalaisten palvelemiseksi ei ole jäänyt kiinni ainakaan viranomaisesta.
Esimerkkinä mainittakoon, että harva kunnanjohtaja tiedottanee paikkakunnan lehteä siitä, että kunta on saamassa tilintarkastajilta huomautuksen. Useimmiten ehkä pyrittäisiin olemaan hiljaa ja toivottaisiin, ettei kukaan huomaa mitään tai ainakaan viitsi kiinnittää seikkaan laajempaa huomiota.
Mutta ei Puumalassa. Hilden soitti ja kysyi, että tällaista on tulossa, että haluatteko tehdä juttua. Siinä on mallia valtionhallintoonkin, jossa Hilden voi kouluttaa kollegoitaan ainakin vappuun 2019 saakka.
Tällainen virkamieshallinnon avoimuus, vaikka se joskus saattaisi tehdä kipeääkin, on kuntalaisten etu. Luottamus syntyy avoimuuden kautta. Myös mediaan.

Kari Kauppinen

Sote-kaupan alkeet

21.9.2017
Kuntien sote-kiinteistöjen kohtalo on puhututtanut kuntakenttää paljon viime aikoina. Uudessa työssänikin olen päässyt asian kanssa usein tekemisiin. Yksityisen terveysalan yritykset ovat aktivoituneet ja ovat ostamassa sote-kiinteistöjä ympäri Suomea. Näin siitä huolimatta, että maallamme ei vielä ole hyväksyttynä lakeja, jotka viitoittavat tulevaa sote-ympäristöä.

Sinänsä on toki todennäköistä ja toivottavasti myös totta, että esimerkiksi terveyspalvelujen tarjontaan tulee nykyistä laajempi valinnanvapaus. Erityispiirteensä valinnanvapaudelle tuo kuitenkin se, että kyseessä on kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvista palveluista. Jos yksityistä ei toiminta kiinnosta, niin se voi niin sanotusti nostaa kytkintä. Julkiselle sektorille tämä on vaikeampaa.

Viimeksi sote-kiinteistöjen myynti yksityiselle on ollut esillä lähialueellamme Hirvensalmella. Attendo on ostamassa terveysasemaa ja palvelukotia, ja rakentaisi uudet tilat tilalle. Kunnalle vielä maksettaisiin purettavista seinistä, joiden todellinen arvo on siis negatiivinen. Jos kaikki menee hyvin, niin jatkossa tiloissa toimii maakunnan rahoittamana yksityinen sote-keskus, jossa saa hyvää hoitoa ja hoivaa.

Tunnetun sanonnan mukaan ”jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se yleensä on sitä”. Uudistuvan lainsäädännön, rahoitusjärjestelyjen ja maakunnille siirtyvän järjestämisvastuun myötä kymmeniin pieniin tytäryhtiöihin kapseloitu kansainvälinen konserni ei ehkä ole varmin yhteistyökumppani palvelujen turvaamiseen. Varsinkaan, jos yhtiö itse ei omista uusista rakennuksista kivijalkaakaan, vaan rahoitus on kokonaan ulkopuolisten, esimerkiksi kansainvälisten sijoittajien, harteilla. Pahimmassa tapauksessa kunnat pääsevät myyjänä olemisen lisäksi vielä ostajaksikin, eikä markkinatilanne välttämättä ole tuolloin ostajan kannalta suotuisin mahdollinen.

Matias Hilden

Kunnanjohtajaksi 16 hakijaa

11.9.2017
Kunnanjohtajan viransijaisuutta haki määräaikaan mennessä kuusitoista ehdokasta, joista neljätoista on pätevää virkaan.
Hakijat ovat seuraavat: kauppatieteiden maisteri Alaheikka Risto Tornio, terveystieteiden maisteri Allik Mia-Riitta Uurainen, talotekniikan lvi-insinööri Andersson Tiina Helsinki, hallintotieteiden maisteri Haapala Jyrki Anttola, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Haavikko Hanna Mikkeli, insinööriopiskelija Hassinen Santeri Mikkeli, yhteiskuntatieteiden maisteri Jämsén Antti Lohja, hallintotieteiden maisteri Kannus Matti Kangasala, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Karvonen Jaakko Joensuu, yhteiskuntatieteiden maisteri Kuittinen Matti Tohmajärvi, yhteiskuntatieteiden maisteri Kuuva Niina Mikkeli, kauppatieteiden maisteri Kärkkäinen Timo Pattijoki, yhteiskuntatieteiden maisteri Mäenpää Joni Kuopio, kauppatieteiden maisteri Sepponen Anu Imatra, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tuovinen Jussi Kuopio, filosofian maisteri Vento Heikki Helsinki.

VALINTAPROSESSI etenee siten, että kunnanhallituksen aiemmin nimeämä valmisteluryhmä päättää haastatteluun kutsuttavista viimeistään ensi viikon alussa.
Haastatteluryhmässä ovat ovat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Unto Pasanen (kesk.), kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Erkki Luukkonen (kesk.), kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Martti Laine (kok.), kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Kautonen (kesk.), kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Keijo Montonen (sd.), kunnanhallituksen jäsenet Antti Kasanen (ps.) ja Laura Pitkonen (sd.), kunnanvaltuutettu Olavi Kietäväinen (kd.) ja palvelujohtaja, vs. kunnanjohtaja Anne Julin. Ryhmän puheenjohtajana toimii Kautonen.
Esitys sijaisesta on määrä käsitellä kunnanhallituksessa 2. lokakuuta ja kunnanvaltuustossa 9. lokakuuta.
Virka voidaan täyttää myös kutsumenettelyllä. Periaatteessa vielä kunnanvaltuuston kokoukseen voidaan tuoda uusi ehdokasnimi.
Haku päättyi maanantaina kello 15.

KUNNANJOHTAJAN virkaa hoitaa nyt palvelujohtaja Anne Julin, kunnes uusi kunnanjohtaja ottaa viran vastaan 1. marraskuuta.
Kunnanjohtaja Matias Hilden on virkavapaalla huhtikuun 2019 loppuun saakka. Hän työskentelee kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) erityisavustajana valtiovarainministeriössä.

Kari Kauppinen

Juttua on muutettu kello 19.30 siltä osin, ettei vielä maanantaina tehty päätöstä haastatteluun kutsuttavista, vaikka se oli vielä päivällä tarkoitus.

Lisäksi Niina Kuuvan kotipaikaksi on tarkentunut Mikkeli, ei Juva.

Martikaiselle pronssia Swimrun-kilpailussa

31.8.2017
Viikonloppuna järjestetyssä Saimaa Swimrun-kilpailussa miesten yksilösarjassa kolmossijalle ui ja pinkoi puumalalainen Ari Martikainen. Swimrun on uutuuskisa, jossa uidaan saarelta saarelle ja juostaan luonnonhelmassa neulaspolkuja pitkin. Puumalan Norppapolku tarjosi kisalle mitä parhaimmat maastot runsaine vesistöineen ja mäkisine maastoineen.

Swimrun-palkitut saivat lasisen norpan muistoksi kisasta. Kuvassa Ari Martikainen ja palkintonorppa.

Porkkala Swimrunin kilpailujohtaja Lotta Backlund kävi testaamassa radan ennakkoon ja kertoo Puumalan tarjoamista kilpailupuitteista näin:

– Nähtyäni kartan suunnitelluista reiteistä olin hyvin utelias kokeilemaan niitä. Parini ei päässyt tähän kilpailuun, mutta ilmoittauduin vapaaehtoiseksi reitin testaajaksi. Perjantai-iltana kiersin illan hämärässä lyhyen radan (10 km) ja lauantaiaamuna pitkän radan (19 km) samalla tarkistaen, että viitoitukset olivat paikoillaan. Olin myyty, kun Norppapolku oli kierretty. Mitkä maisemat! Ja miten juostava alusta oli kaikkialla; neulospolkua tai pehmeätä metsätietä. Korkeuserot Puumalan taajamassa ja sillan tarjoama pikku nousu maisemillaan teki asfalttipätkistäkin kiinnostavia pitkän reitin alussa. Polku myötäili suurin osin Saimaan rantoja ja silmiä oli vaikeata pitää polulla, kun halusi vain nauttia reitin tarjoamista maisemista saarineen ja kallioineen. Polku oli tarpeeksi tekninen mutta silti hyvin juostava neulospolku muutamilla jyrkillä nousuilla.

-Uinti oli aivan erilaista täällä kun meressä; vesi oli sopivan lämmin ja niin puhdasta, että sitä olisi varmaan voinut juoda. Merenkäyntiä täällä ei ollut.
Uinnit olivat suhteellisen lyhyitä (170 m-310m) verrattuna Suomen muihin swimrun-kisoihin, mikä mahdollisesti houkutteli epävarmimmatkin uimarit mukaan lajin pariin. Huomasin, että ratamestarin Heikki Virran ajatus oli ollut suunnitella niin sopusuhtainen rata kuin mahdollista: tarpeeksi juoksua, jotta ei tulisi kylmä ja tarpeeksi usein uintia väliin, jotta ei tulisi kuuma. Tämä oli ensimmäinen kilpailu, missä oli sopivan lämmin koko ajan ja onneksi tässä lajissa sadekaan ei haittaa, koska kastutaan kuitenkin.

-Yhteenvetona Saimaa swimrunista voin todeta että se oli kokeilunarvoinen kilpailu. Järjestelyt olivat ammattimaisesti toteutettu, vaikka kyseessä oli ensimmäinen Saimaa Swimrun -tapahtuma. Järjestäjinä olivat paikalliset urheiluseurat. Kunnanjohtaja Matias Hilden toimi kilpailunjohtajana. Voisin kuvitella että kilpailun motiivi ei ollut rahallinen voitto, vaan Puumalan luonnon esiin tuominen.

-Puumala oli paikkana ensikertalaiselle varsin sympaattinen kokemus. Perheen kolmevuotiaan viihdyttämiseksi riitti tapahtuman ajaksi korkean sillan hissi.

Lue koko juttu uusimmasta Puumala-lehdestä!

Kunnanhallitus puoltaa Matias Hildenin virkavapaata

14.8.2017

Kunnanhallitus päätti maanantain kokouksessaan myöntää kunnanjohtaja Matias Hildenille virkavapaan ajalle 4.9.2017-30.4.2019. Asiasta päättää lopullisesti kunnanvaltuusto 28. elokuuta.

Hilden siirtyy valtiovarainministeriöön kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) erityisavustajaksi.

Ensisijaisesti Hildenin tehtävänä on avustaa ministeriä kunta- ja aluehallintoa sekä maakuntauudistusta koskevissa asioissa.

Mahdoton menestys

10.8.2017
Puumalan kunta kilpailutti alkuvuodesta yhteyslautta-aluksen liikennöinnin Hurissalon ja Lintusalon välille. Itse olin tuolloin hieman pettynyt, sillä liikennöinti kiinnosti tuolloin vain yhtä yritystä. Keväinen pettymys on kuitenkin unohtunut jo monta kertaa, sillä Kapasen pariskunnan johdolla lautta on kulkenut vakaasti tämän kesän aikana.

Olemme jo lehdistä saaneetkin lukea, että lauttayhteys on saanut arvioitua suuremmankin suosion. Vähäisin syy tähän ei ole varmasti ollut se, että Pirjo ja Jussi Kapanen ovat samalla antaneet lautalle kasvot ja ottaneet liikennöinnin hoitaakseen sataprosenttisesti. Lehtijutuissa on näkynyt selvästi se, että he itse näkivät yhteyslautan tarpeellisuuden ja hyödyt alueelle, mikä myös rohkaisi tarttumaan ruoriin.

Tällaisia ”Pirjoja ja Jusseja” Suomi ja eritoten Puumala tarvitsevat yhä lisää, vaikka heitä täällä kyllä jo useita onkin. Kyse ei ole siitä, että paikkakunnan hyväksi täytyisi tehdä työtä talkoilla, mutta meidän jokaisen oma toiminta niin työssä, yrityksessä kuin vapaa-aikana voi tuoda mukanaan paljon hyvää koko paikkakunnalle ja meille kanssaihmisille. Pienellä paikkakunnalla me kaikki myös olemme Puumalan lähettiläitä ulospäin.

Kun itse muutaman viikon päästä siirryn määräaikaisesti virkavapaalle ja toisiin tehtäviin, niin päällimmäinen ajatus, jonka toivon jokaisen puumalalaisen sisäistävän, on se, ettei paikkakunnan menestystä ratkaista sen enempää Mikkelissä, Helsingissä kuin Brysselissäkään. Puumalan tulevaisuus ja huominen rakennetaan, tai ollaan rakentamatta, täällä Puumalassa meidän omin voimin. On turha odottaa, että jostain ulkoapäin tulee joku tai jokin, joka kääntää kaikki asiat parempaan tai huonompaan päin.

Puumalalla menee monella indikaattorilla mitattuna tällä hetkellä hyvin, vaikka toki itse olenkin jäävi sitä arvioimaan. Talous on kunnossa, kunta on keskipitkällä aikavälillä tarkasteltuna muuttovoittoinen (mitä 80 prosenttia Suomen kunnista ei ole), työttömyysaste oli kesäkuussa maakunnan alhaisin ja vapaa-ajan asuntojen arvot ovat Kaakkois-Suomen kärkeä. Mainekaan ei liene heikoimmasta päästä. Heikko syntyvyys, ikärakenne ja jo vanhastaan vähäinen lasten määrä sen sijaan vaatii jatkossakin erityishuomiota, kuten myös alueen yritysten työllistämisedellytyksetkin. Olennaista on nähdä maailman ennätyksellisen nopea muutos, ja reagoida siihen paikallisesti.

Maailma muuttuu nopeaa vauhtia, ja kunnatkin jakautuvat entistä vahvemmin. Paikkakuntien menestys riippuu siitä, että löytyykö sieltä riittävästi niitä, jotka kehittävät uutta, parantavat olemassa olevaa ja kohtaavat tulijat sekä kanssaihmiset positiivisella asenteella. Sellaisia, joille tekeminen on puhumista ja arvostelemista olennaisempaa, ja jotka näkevät keskinäisen yhteistyön arvon. Meillä on hyviä esimerkkejä ja hyvä suunta: pidetään siitä kiinni jatkossakin.

Matias Hilden

Kunnanjohtaja hakee virkavapaata, Matias Hilden siirtyy valtiovarainministeriöön

8.8.2017

Kunnanjohtaja Matias Hilden siirtyy 4. syyskuuta alkaen uuteen tehtävään. Hänestä tulee kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) erityisavustaja valtiovarainministeriössä.

Tehtävä on määräaikainen vaalikauden loppuun eli kevääseen 2019. Hilden hakee virkavapaata vappuun 2019 asti.

Kunnanvaltuusto, joka viime kädessä päättää virkavapaan myöntämisestä, käsittelee asiaa maanantaina 28. elokuuta.

Hilden avustaa ministeri Vehviläistä ensisijaisesti kuntapolitiikassa sekä maakuntauudistusta koskevissa asioissa.

Hilden sanoo toivovansa, että hän saisi virkavapaan.

-Toki itse toivon, että nähdään tällaisesta nimityksestä olevan hyötyä myös Puumalan kunnalle, ja virkavapaan perusteet siten täyttyvät, sanoo Hilden.

Kunnanhallitus käsittelee asiaa ensi maanantaina 14. elokuuta. Se puoltaa virkavapaata.

-Itse näkisin, että mikäli vapaa myönnetään, niin kunnanjohtajan sijaisuus on syytä täyttää mahdollisimman nopeasti avoimen hakumenettelyn kautta.

Hilden korvaa tehtävässä Sami Miettisen, joka palaa virkaansa Vihdin kunnanjohtajaksi.

Kari Kauppinen

Puumalan kesästä löytyy jälleen niin uutta kuin perinteistä

18.5.2017
Hieman tavallista hitaampi kevät tarkoittanee, että kesästä tulee lämmin. Jos näin käy, niin voin todeta, että ”mitä minä sanoin”. Ja jos kesä onkin viileämpi, niin unohtakaa juttu. Mikäänhän ei ole niin vaikeaa kuin löytää pieleen menneen sääennusteen tehnyt kolumnisti.

Puumalan kesä täyttyy jälleen monipuolisesta ohjelmasta, johon voitte tutustua tämän lehden välityksellä. Ohjelma elää koko ajan, ja kunnan verkkosivujen tapahtumakalenteria kannattaa sen vuoksi seurata. Vielä tärkeämpää on tutkia tarkkaan joka torstai ilmestyvä Puumala-lehti.

Perinteisten ja hyväksi havaittujen tapahtumien lisäksi kesään tuo uutta virikettä muun muassa Sahanlahden uusi kesäteatteri ja elokuun loppupuolella järjestettävä Saimaa Swimrun -kilpailu. Kirjakemmakatkaan eivät ole vielä päässeet pitkään ikään: tänä vuonna tapahtuma järjestetään toisen kerran. Myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi näkyy vahvasti kesän ohjelmassa.

Ja mikä parasta: Puumalasta voi nauttia myös omassa rauhassa. Allekirjoittaneelle se tarkoittaa esimerkiksi melontaretkiä jossain päin suurta Saimaata. Kesällä liikennöinnin aloittava Norppa II mahdollistaa puolestaan polku- ja moottoripyöräilyn kauniin Lietveden ympäri. Noin 60 kilometriä ainutlaatuista Saimaan järvi- ja metsämaisemaa ei jätä ketään kylmäksi.

Oikein hyvää kesää kaikille Puumala-lehden lukijoille!

Matias Hilden
kunnanjohtaja

Sotaveteraanit viettivät tasavuosijuhlaa

27.4.2017
Puumalan Sotaveteraaniyhdistys vietti viime viikon keskiviikkona 50-vuotisjuhlaansa.
Tilaisuuteen oli saatu juhlapuhujaksi Suomen sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen. Hän korosti sitä, että vuonna 2019 saataisiin kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille samat kotipalvelut kuin sotainvalideille sotavammalain nojalla nyt korvataan.

PUHEENVUOROJA kirkossa pitivät myös Martti Venäläinen, Matias Hilden ja Rasmus Montonen, joka piti nuorten puheenvuoron.
Montonen sanoi, että hänellä on ollut mahdollisuus varttua maassa, jossa ei tarvitse pelätä,
-Voin sanoa mielipiteeni, valita itse suunnan elämälleni ja toteuttaa itseäni, hän kiitti veteraaneja.
Lue Puumala-lehdestä, mitä muuta juhlassa sanottiin ja tapahtui.