Omassa vetovoimassa pitää olla pitovoimaa

Kunnanjohtaja Matias Hilden haluaa nostattaa uudella vuosikymmenelläkin edelleen hyvää me-henkeä.

Kunnanjohtaja Matias Hilden haluaa nostattaa uudella vuosikymmenelläkin edelleen hyvää me-henkeä.

Tiina Judén

KUNNANJOHTAJAN vuosi vaihtui rauhallisissa tunnelmissa yhdeksänkuukautisen vauvan, vaimon ja Himmu-koiran kanssa kotona Puumalassa.

– Uuden vuoden vaihde meni koiraa rauhoitellessa. Meillä ei siis tarvitse käydä raketteja ainakaan ulkona katsomassa, toteaa Hilden.

Hildenille on tärkeää, että Puumalassa viihdytään ja että positiivinen Puumala-henki säilyy myös uudella vuosikymmenellä.

-Meillä on tervettä ja nöyrää ylpeyttä omasta kotipaikkakunnastamme. Puumala on ketterä, nöyrä ja kehittymishakuinen, Hilden kiteyttää.

Hilden uskoo, että hyviä asioita seuraa lisää hyviä asioita, mutta laakereilleen ei pidä jäädä lepäämään.

PUUMALA on tällä hetkellä muuttovoittoinen kunta.

-Tänne muuttaa eniten eläkeläisiä, mutta myös työikäisiä 30-65-vuotiaita. Nuori sukupolvi 15-29-vuotiaat sen sijaan loistavat poissaolollaan, mutta tälle on selkeä selitys: täällä ei ole opiskelupaikkoja.

Hilden näkee haasteena sen, miten korkeakoulutettuja työikäisiä houkutellaan Puumalaan. Hän korostaa, että palveluvaltaistumistrendi pitäisi osata hyödyntää nyt, kun väestökehitys on ennusteiden mukaan positiivinen. Koko Etelä-Savossa väestökehitys taas on muuttotappioinen. Etelä-Savon väestö väheni tammi-marraskuussa kaikkiaan 2 001 asukkaalla.

-Jos väestökehitys jatkuu näin, niin parin vuoden sisällä Puumalassa asuvista enemmistö on muilla paikkakunnilla syntyneitä.

KUNNANJOHTAJAN katse kääntyy taakse jääneeseen vuosikymmeneen, sillä se näyttää graafisina häkkyröinä hyvältä. Matias Hildenin 8 vuotta Puumalassa ovat olleet monella saralla positiivisia.

Työttömyys kääntyi laskusuuntaan vuonna 2015, kuten muuallakin Etelä-Savossa. Toisaalta tähän löytyy luonnollisia selityksiä, kuten eläköityminen. Myös lainakate laskee tasaisesti verrattuna koko maan lainakatteeseen.

-Verotulot ja valtionosuuksien kehitys ovat olleet hyviä tällä vuosikymmenellä. Toimintamenot ovat kehittyneet suotuisasti ja meillä ei ole nettovelkaa, Hilden kehuu.

YLEISESTI ottaen Hilden ei pidä politiikan pinnallistumisesta.

-Asioita politisoidaan liikaa, kuten nyt tämä Al Hol -keskustelukin osoitti.

Uusi nuori hallitus ei sen sijaan huoleta, eikä hän ota kantaa ikäasioihin. Pääministerissä ja kunnanjohtajassamme on kuitenkin jotain yhteistä.

Sanna Marin on tuttu Hildenille opiskeluajoilta. He molemmat aloittivat opintonsa hallintotieteiden maisteriksi Tampereella samana vuonna. Hilden valmistui kolmessa ja puolessa vuodessa, kun Marinilla siihen meni vähän kauemmin.

-Sanna Marinilla on erilaiset arvot ja hän näkee yhteiskunnan eri tavoin, kuin minä. Hän on kuitenkin hyvin määrätietoinen luonteeltaan ja osaa varmasti pitää kuria, napauttaa Hilden.

UUDENVUODEN puheessaan Hilden toivotti kaikille hyvää alkanutta 2020-lukua. Puheessaan hän muistutti muun muassa me-hengestä: ”Me puumalalaiset voisimme tehdä asiat vähän järkevämmin ja nopeammin kuin muut tekevät, löytää mahdollisuuksia sieltä mistä muut etsivät ongelmia ja ennen kaikkea kokeilla asioita rohkeasti ja sallia myös epäonnistumiset.”

Lehden tekeminen on yhteistyötä avoimuuden puolesta

5.10.2017
Lehden tekeminen on yhteistyötä. Siinä tarvitaan erityisesti lukijoita. Lehteen otetaankin yhteyttä kiitettävän aktiivisesti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lehti ei ole kenenkään, mutta samalla kaikkien äänitorni.
Toimituksessa pyritään aina arvioimaan mahdollisimman puolueettomasti kunkin asian merkityksellisyys ja mielenkiinto mahdollisimman laajalle joukolle, välillä pienemmällekin kohderyhmälle.
Tavoite on palvella lukijoita mahdollisimman laaja-alaisesti siten, että lehdellä olisi merkitys jokapäiväisessä elämässä ja että se vastaisi arjen tarpeisiin.

Viime aikoina Suomen Posti eri tytäryhtiöineen on heikentänyt laatutasoaan. Tämä tarkoittaa käytännössä tällä hetkellä sitä, että Puumala-lehti ei saavu kaikille tilaajille torstaina vaan vasta perjantaina ja silloinkin jopa vasta myöhään illalla, jos sattuu olemaan Postin kantopiirin siinä päässä, jossa kirjeposti tulee vasta iltahämärässä.
Posti on muuttanut käytäntöjään myös siten, että se sallii itselleen sellaisenkin laatutason, että torstain lehdet saattavat saapua vasta maanantaina tilaajille, jota voi pitää jo silkkana pilkkana asiakkaita, niin lehteä jakelun ostavana tahona kuin lehden tilaajiakin kohtaan.
Valtio ei todellakaan enää halua pitää kansalaisia tasavertaisina saati suosi sitä, että tietoa saataisiin mahdollisimman kattavasti ja tuoreeltaan.
Yksi ratkaisu Postin tuottamiin ongelmiin on se, että lukija voi tutustua Puumala-lehden näköisversioon, joka on täysin identtinen julkaisu paperilehden kanssa. Digilehti ilmestyy aina torstaiaamuisin verkkoon.

Juttuja tehdessä törmää erilaisiin väärinkäsityksiin. Jos haastateltava sanoo, että älä sitten kirjoita tätä, niin ei se sido toimitusta millään tavalla, mikäli kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä, kuntalaisia laajalti koskevasta asiasta.
Toki kohtelias voi olla ja noudattaa tällaista toivetta, mutta vain silloin, kun sen julkaiseminen ei ole tarpeen.
Kannattaa jättää sanomatta, jos ei jotakin halua julkisuuteen.
Toki on paljon sellaista taustakeskustelua, jota ei haluta julkisuuteen, mutta tällöin asiasta on ennalta sovittu selkeästi toimituksessakin asia harkiten.

Joskus törmää toimitustyössä kaikenlaisiin kulkijoihin. Nämä esimerkit ovat muualta kuin Puumalasta.
Turun puukotustapauksessa elokuussa sosiaalinen media villiintyi siitä, että mediassa kerrottiin uhreja auttaneista maahanmuuttajista eikä kantasuomalaisista. Että olisi valehdeltu maahanmuuttajien auttaneen ja myös jätetty tarkoituksella kertomatta niitä sankaritarinoita, joita kantasuomalaiset ovat tehneet. Somessa kyseltiin, miksi valikoidaan haastateltavia tällä tavoin. Voin kertoa, että monia kantasuomalaisia oli yritetty saada haastatteluun, mutta moni kieltäytyi. Näitä toiveita kunnioitettiin. Tässä näkynevät osin kulttuurierot, sillä suomalaiset eivät liene aina tottuneet julkisuuteen yhtä paljon kuin monet väestöluvultaan todella suurista maista ja kaupungeista tulleet, joilla on kokemusta avoimemmasta kanssakäymisestä tuntemattomienkin kanssa. He eivät välitä, mitä heistä mahdetaan ajatella, jos he sanovat jotakin jopa julkisuudessa.
Toinen esimerkki ovat mielipidettään julkisuudessa muuttavat. He saattavat paljastaa varomattomuuttaan todelliset tarkoitusperänsä, mutta muuttaa niitä saatuaan jutun pyynnöstä oikolukuun. Tällaiseenhan ei pidä suostua. Jos kyse on jälleen kerran yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, niin se ansaitsee julkisuuden. Jos ei ole ja joku haluaa sanella lukijoille oman manifestinsa, parempi vaieta tällainen touhukas hiljaiseksi.

Puumalan kunnanvaltuutetut kokoontuvat valitsemaan kunnanjohtajan viransijaista ensi maanantaina. Tässä yhteydessä voi vain toivoa, että kuka tahansa tulee valituksi, niin toivottavasti Puumalan vireys jatkuu myös avoimuudessa. Matias Hildenin aikana tiedon saanti kunnasta kansalaisten palvelemiseksi ei ole jäänyt kiinni ainakaan viranomaisesta.
Esimerkkinä mainittakoon, että harva kunnanjohtaja tiedottanee paikkakunnan lehteä siitä, että kunta on saamassa tilintarkastajilta huomautuksen. Useimmiten ehkä pyrittäisiin olemaan hiljaa ja toivottaisiin, ettei kukaan huomaa mitään tai ainakaan viitsi kiinnittää seikkaan laajempaa huomiota.
Mutta ei Puumalassa. Hilden soitti ja kysyi, että tällaista on tulossa, että haluatteko tehdä juttua. Siinä on mallia valtionhallintoonkin, jossa Hilden voi kouluttaa kollegoitaan ainakin vappuun 2019 saakka.
Tällainen virkamieshallinnon avoimuus, vaikka se joskus saattaisi tehdä kipeääkin, on kuntalaisten etu. Luottamus syntyy avoimuuden kautta. Myös mediaan.

Kari Kauppinen

Kunnanjohtajaksi 16 hakijaa

11.9.2017
Kunnanjohtajan viransijaisuutta haki määräaikaan mennessä kuusitoista ehdokasta, joista neljätoista on pätevää virkaan.
Hakijat ovat seuraavat: kauppatieteiden maisteri Alaheikka Risto Tornio, terveystieteiden maisteri Allik Mia-Riitta Uurainen, talotekniikan lvi-insinööri Andersson Tiina Helsinki, hallintotieteiden maisteri Haapala Jyrki Anttola, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Haavikko Hanna Mikkeli, insinööriopiskelija Hassinen Santeri Mikkeli, yhteiskuntatieteiden maisteri Jämsén Antti Lohja, hallintotieteiden maisteri Kannus Matti Kangasala, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Karvonen Jaakko Joensuu, yhteiskuntatieteiden maisteri Kuittinen Matti Tohmajärvi, yhteiskuntatieteiden maisteri Kuuva Niina Mikkeli, kauppatieteiden maisteri Kärkkäinen Timo Pattijoki, yhteiskuntatieteiden maisteri Mäenpää Joni Kuopio, kauppatieteiden maisteri Sepponen Anu Imatra, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tuovinen Jussi Kuopio, filosofian maisteri Vento Heikki Helsinki.

VALINTAPROSESSI etenee siten, että kunnanhallituksen aiemmin nimeämä valmisteluryhmä päättää haastatteluun kutsuttavista viimeistään ensi viikon alussa.
Haastatteluryhmässä ovat ovat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Unto Pasanen (kesk.), kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Erkki Luukkonen (kesk.), kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Martti Laine (kok.), kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Kautonen (kesk.), kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Keijo Montonen (sd.), kunnanhallituksen jäsenet Antti Kasanen (ps.) ja Laura Pitkonen (sd.), kunnanvaltuutettu Olavi Kietäväinen (kd.) ja palvelujohtaja, vs. kunnanjohtaja Anne Julin. Ryhmän puheenjohtajana toimii Kautonen.
Esitys sijaisesta on määrä käsitellä kunnanhallituksessa 2. lokakuuta ja kunnanvaltuustossa 9. lokakuuta.
Virka voidaan täyttää myös kutsumenettelyllä. Periaatteessa vielä kunnanvaltuuston kokoukseen voidaan tuoda uusi ehdokasnimi.
Haku päättyi maanantaina kello 15.

KUNNANJOHTAJAN virkaa hoitaa nyt palvelujohtaja Anne Julin, kunnes uusi kunnanjohtaja ottaa viran vastaan 1. marraskuuta.
Kunnanjohtaja Matias Hilden on virkavapaalla huhtikuun 2019 loppuun saakka. Hän työskentelee kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) erityisavustajana valtiovarainministeriössä.

Kari Kauppinen

Juttua on muutettu kello 19.30 siltä osin, ettei vielä maanantaina tehty päätöstä haastatteluun kutsuttavista, vaikka se oli vielä päivällä tarkoitus.

Lisäksi Niina Kuuvan kotipaikaksi on tarkentunut Mikkeli, ei Juva.

Matias Hildenin lisäksi Imatran kaupunginjohtajaksi 16 hakijaa

27.1.2017

Imatran kaupunginjohtajahaku on nytkähtänyt eteenpäin. Hakuaikaa jatkettiin tähän päivään asti. Nyt hakijoita on yhteensä 17. Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden on yksi heistä.

Hilden haki virkaa jo ensi vaiheessa ja hänen hakemuksensa on odottanut Imatralla. Alun perin hakuaika päättyi 2.12., mutta Imatra halusi katsoa, saako se lisää hakijoita.

Imatran kaupunginvaltuusto pyrkii päättämään uuden kaupunginjohtajan helmikuun kokouksessaan maanantaina 20. helmikuuta.

Haastatteluryhmä kokoontuu maanantaina 30.1. käsittelemään hakemuksia. Haastatteluille on varattu alustavasti päivät 10.2. ja 15.2.

Imatran nykyinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen jää eläkkeelle 1.5.2017.

IMATRA haki ilmoituksessaan näkemyksellistä vaikuttajaa, joka hahmottaa kokonaisuudet, on päämäärätietoinen ja organisointitaitoinen toteuttaja sekä innostava johtaja.
Imatralla uuden kaupunginjohtajan keskeisenä tehtävänä on hakuilmoituksen mukaan Imatran edunvalvonta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla.

VIRKAA hakivat:

Aaltonen Jari, MSc / MBA / Filosofian maisteri, toimitusjohtaja, Joensuu
Alaheikka Risto, KTM, senior industrial advisor, Tornio
Aminoff Jalo, DI / maatalous ja metsätieteiden tohtori, Karjalohja
Enlund Merja, hallintotieteiden maisteri, rahoitusasiantuntija, Seinäjoki
Hasu Rami, DI, senior advisor, Hamina
Helander Timo, valtiotieteen kandidaatti, Helsinki
Hilden Matias, hallintotieteiden maisteri, kunnanjohtaja, Puumala
Huuskonen Vesa, yleisesikuntaupseeri, kunnanjohtaja, Imatra
Inkilä Jani, opiskelija, Kuopio
Kiuru Jukka-Pekka, diplomimerikapteeni, aikuiskoulutusjohtaja / lehtori, Imatra
Kiviaho Timo, KTM, toimitusjohtaja, Helsinki
Kujansivu Alina, yhteiskuntatieteiden maisteri, II kaupunginsihteeri / viestintäjohtaja/ kaupunginjohtajan varahenkilö, Lappeenranta
Merjonen Päivi, filosofian tohtori, tutkija, Helsinki
Pietiläinen Jorma, DI, kehittämisjohtaja, Joensuu
Pokki Simo, LTO,  yrittäjä, Nokia
Wuorela Hannu, filosofian maisteri, Piispanristi

Lisäksi yksi henkilö ei halua nimeään julkaistavan tässä vaiheessa hakua.

Imatra jatkaa kaupunginjohtajan hakua

14.12.2016

Imatran kaupunki on päättänyt jatkaa hakuaikaa kaupunginjohtajan virkaan.

Alun perin 2.12. päättyneen haun myötä kaupunginjohtajaehdokkaiden haastattelut piti olla tällä viikolla.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden on hakenut paikkaa.

Hakemuksensa ensimmäisellä hakukierroksella jättäneet huomioidaan jatkohaussa eli heidän ei tarvitse jättää uusia hakemuksia.

Uusi hakuaika päättyy 27.1.2017.

Imatran kaupunginvaltuusto pyrkii päättämään uuden kaupunginjohtajan helmikuun kokouksessaan.

Nykyinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen jää eläkkeelle 1.5.2017.

Nykyajan johtamista

Matias HildenJoitain aikoja sitten kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan 87 prosenttia yritysten ylimmästä johdosta ei tunne oman yrityksensä strategiaa. Keskijohdosta vielä harvempi, rivityöntekijöistä puhumattakaan. Helsingin Sanomissa kerrottiin puolestaan joitain kuukausia sitten Töölön terveysaseman ylilääkäri Elisa Jokelinista. Hänen mukaansa Helsingin kaupungilla ”on ziljardi toimintaohjetta erilaisiin tilanteisiin. Niitä on niin vaikea löytää, että on sama kuin niitä ei olisi”.

Näissä kahdessa esimerkissä kiteytyvät nykyajan suurimmat julkisen sektorin, ja varmasti myös monen yrityksen, ongelmat. Ylätaso kuvittelee voivansa ennustaa ja jopa kontrolloida yhteiskunnan muutosta, kun maailma kuitenkin muuttuu ympärillä ennennäkemättömän nopeasti. Toisaalta arjessa, jossa itse työ tehdään, kukaan ei välttämättä edes tiedä johdon asettamista kriteereistä, tavoitteista tai visioista. Monesti ylin johto vaikeuttaa tuloksellisesta toimintaa, kun asian pitäisi tietenkin olla päinvastoin.

Aihe on tietenkin ajankohtainen erityisesti sote-uudistuksen vuoksi. Uudistuksella tavoitellaan pitkällä aikavälillä kolmen miljardin euron vuotuisia tuottavuushyötyjä. Tämä on siis yli 500 euroa kansalaista kohden. Näitä hyötyjä ei voida ulosmitata, ellei itse arjessa jotain tapahdu. Pahimmassa tapauksessa luomme sote-mammutin, jonka johtamisopit ammennetaan 1930-luvun Neuvostoliitosta.

Johtaminen
ei siis tietenkään automaattisesti parane suuriin sote-mammutteihin siirryttäessä, mutta jos esimerkiksi kansalaisen valinnanvapaus sote-palveluissa vahvistuu, ja tämä muutos valmistellaan hyvin, niin uudistuksessa on potentiaalia. Unelmatilannehan olisi, että kansalainen saisi todellakin valita terveydenhuollon ”omatiimin”, hänellä olisi keinot vertailla niitä keskenään, ja lääkärillä on puolestaan kannustus saada asiakkaansa pysymään terveinä. Tämä tietenkin edellyttää, että hyvälle johtamiselle on edellytykset hallinnon kaikilla tasoilla.

Matias Hilden

Kunnat muutoksen edessä

Matias HildenKunnissa on paraikaa meneillään tulevan vuoden talousarvion laadinta. Vaikka moni asia on muuttumassa ensi vuodeksi, tullaan tulevina vuosina askeleita ottamaan vielä suuremmin harppauksin.

Kunnat lausuvat näinä päivinä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä viidelle eri kuntayhtymälle. Puumalan osalta näköpiirissä on kuuluminen Itä-Suomen sote-alueeseen yhdessä Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan kuntien kanssa. Palvelujen tuottamisesta tällä alueella vastaisi todennäköisesti 4-7 eri kuntayhtymää. Kustannuksista kunnat vastaisivat asukasluvun mukaan, kuitenkin valtionosuuskriteereillä painotettuna.

Tulevana vuotena kuntatalouteen vaikuttavat merkittävästi käyttöön otettava uusi valtionosuusjärjestelmä ja edelleen kasvavat valtionosuusleikkaukset. Myös työmarkkinatuen rahoittaminen siirtyy entistä vahvemmin kuntien tehtäväksi: valtio siis tasapainottaa omaa talouttaan antamalla kuntien maksaa entistä enemmän eduskunnan lailla säätämiä menoja.

Kuntien lainakanta on kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana yli 2,8 miljardia euroa, mikä on noin 250 euroa/asukas/vuosi. Tämän verran meidän olisi siis pitänyt kerätä veroja enemmän, jotta rahat olisivat riittäneet järjestettyihin palveluihin, investointeihin ja muuhun omaisuuden hankintaan. Konsernilainojen kasvu on ollut vielä tätäkin hurjempaa. Puumalassa lainakannan kehitys on ollut onneksi maltillisempaa, vaikka vuosina 2011–2012 toteutettiinkin 2,5 miljoonan euron terveysaseman peruskorjaus, mikä jo yksistään vastasi kunnan viiden vuoden poistotasoa: lainakanta on tällä hetkellä hieman yli puolet maan keskiarvosta.

Kaiken tämän keskellä kuntaministeri Risikko on aloittamassa keskustelua tulevaisuuden kunnasta. Kuntien rooli on siis muuttumassa merkittävästi: tehtäväkenttä uudistuu, rahoituksen epätasapaino on ilmeinen ja talouskasvu laahaa nollassa. Vaikka moni kunta kipuilee sote-uudistuksen edessä, voi siitä muodostua merkittävä positiivinen askel kunnan itsehallinnon kannalta: kunnan merkittävin yksittäinen tehtävä kun ei enää jatkossa ole valtion määräämien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen tai järjestäminen. Tämä jättää paljon tilaa kunnan muiden asioiden edistämiseen ja kehittämiseen.

Matias Hilden
kunnanjohtaja

Vapaaehtoisen sidonnaisuutensa ilmoitti määräaikana 12 luottamushenkilöä

Puumalan luottamushenkilöistä vain hieman yli 40 prosenttia jätti määräaikaan mennessä vapaaehtoisen sidonnaisuusilmoituksen. Viranhaltijoiden osalta sidonnaisuuden ilmoittamista toivottiin kunnanjohtajalta, tekniseltä johtajalta ja peruspalvelujohtajalta, joista kunnanjohtaja ja tekninen johtaja jättivät ilmoituksen.
Ilmoituksen teosta huolimatta jokaisen luottamushenkilön on itse pidettävä huoli jääviydestään.

Lue printtilehdestä, ketkä jättivät ilmoituksen ja ketkä eivät.