Ruokavirasto muistuttaa elintarviketurvallisuudesta huolehtimisesta ruoan noutomyynnissä ja kuljetuksessa

Puumalasta saa nyt myös valmiina sushia.

Ravintolat suljetaan asiakkailta koronaviruksen leviämisen estämiseksi lauantaista 4.4.2020 alkaen. Sulkeminen kestää toukokuun loppuun asti. Tänä aikana ravintolat voivat kuitenkin tarjota valmistamaansa ruokaa noutomyyntiin sekä toimittaa ruokaa suoraan kuluttajille tai myytäväksi kauppoihin.

Näin on nyt toimittu Puumalassakin monen eilintarvike- ja ravintola-alanyrityksen kohdalla. Puumalasta saa sushia, pizzaa, burgereita ja pihvejä kotiovelle. Taksiyrittäjät ovat mukana kuljetusketjussa.

Ruokavirasto muistuttaa kuitenkin antamassaan ohjeistuksessa erityisesti siitä, että ruoan myynnissä ja kuljetuksessa on huolehdittava elintarvikkeiden turvallisuudesta ja kuluttajan riittävästä tiedonsaannista.

Ravintolasta noudettaessa kuluttaja saa kysyessään tiedot tuotteen sisällöstä, allergeeneista sekä säilytysohjeista. Jos ruoka kuljetetaan ravintolasta ulosmyyntiin kylmänä, ruoka on jäähdytettävä ravintolassa neljässä tunnissa +6 asteeseen ja kylmäketjun on säilyttävä kuluttajalle asti. Jos ruoka toimitetaan kuumana, pitää ruoan lämpötilan pysyä kuluttajalle asti koko ajan vähintään +60 asteessa. Tuotteet on käytettävä 1–2 päivän sisällä.

Kun ruoka toimitetaan kauppaan myytäväksi valmiiksi pakattuina annoksina ja myyntiaika on lyhyt, kuluttaja saa elintarviketiedot kaupassa joko kirjallisesti tai suullisesti. Jos tiedot annetaan yksinomaan suullisesti, pakkauksissa suositellaan mainittavaksi ainakin elintarvikkeen nimi, viimeinen käyttöpäivä ja säilytysohje. Muut tiedot ovat saatavissa kaupan henkilökunnalta.

On erittäin tärkeää muistaa, että sairaana ei mennä elintarvikeostoksille eikä ruokailuihin, ja että hygieniasta on huolehdittava kaikissa kontakteissa.

Asioitaessa on muistettava ylläpitää turvaväliä muihin henkilöihin.

Elintarvikkeiden tuotannossa, myynnissä ja tarjoilussa on aina noudatettava hyvää elintarvikehygieniaa, jolla varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus. Sairaana ei saa tulla töihin, vaikka flunssan oireet olisivatkin vain vähäiset.

Huolellinen ja riittävän usein tapahtuva käsienpesu vedellä ja saippualla on elintarvikehuoneistossa työskennellessä ja asioidessa erityisen tärkeää. Koskettelua kasvojen alueelle tulee välttää ja pestä kädet myös aina yskimisen, aivastamisen tai niistämisen jälkeen.

Suunnitteilla puolen miljoonan euron Puumala-rahasto

 

Kunnanjohtaja Matias Hilden ehdottaa kunnanhallitukselle, että tilikauden tuloksesta tehdään 500 000 euron varaus erillisen Puumala-rahaston tai säätiön perustamiseksi. Perustamisesta on linjattu kunnan v. 2020 talousarviossa ja sen tarkoituksena on kohdentaa tukea puumalalaisten lapsiperheiden hyväksi. Tarkemmin asiasta päätetään viimeistään syksyllä 2020.

Kunnan tulos oli edellisvuosien tapaan  noin 1,3 miljoonaa euroa, positiivinen.

-Tulos on hyvä, varsinkin huomioiden sen että kunnan sote-menot kasvoivat noin 400 000 euroa ja valtionosuudet pienentyivät hieman yli 100 000 euroa vuoteen 2018 verrattuna. Kunnan verotulot kasvoivat yli 300 000 euroa, eli selvästi edellisvuodesta. Eniten kasvoi kunnallisveron tuotto, listaa Matias Hilden.

Kunnanhallitus käsittelee ensi maanantaina vuoden 2019 tilinpäätöksen.

-Koronavirus on iskenyt lujaa Suomen talouteen, ja se tulee näkymään kuntataloudessakin merkittävästi. Kunnan viime vuosina vahvaksi kehittynyt tase on nyt enemmän kuin tarpeen, ja voimme onneksi jatkaa jo suunniteltuja investointeja määrätietoisesti. Suurin huoli on nyt kansalaisten terveydestä, paikallisten yritysten tilanteessa ja työntekijöiden toimeentulossa. Vahva taloudellinen tilanne tukee onneksi tästä selviytymistä, toteavat kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Kautonen ja kunnanjohtaja Matias Hilden.

Hiisipolulle halutaan kerätä perinnetietoa vanhoista uskomuksista

Tiina Judén

Luontoretkeilijät ja Taideyhdistys ovat suunnitelleet ja työstäneet talkoovoimin luontopolkua kantatien länsipuolelle.

Tässä vaiheessa työnimellä Hiisipolku kulkeva luontopolku voisi mahdollisesti jatkua myös toisessa osassa kantatien itäpuolelle, kylän risteyksestä paloasemalle päin.
Kylältä lähtevä luontopolku tarjoaa luontokokemuksen myös niille, jotka eivät enää Norppapolulle asti jaksa lähteä. Lähipolku on oiva paikka myös koiranulkoiluttajille ja lasten kanssa liikkuville.

Laura Penttinen ja Tapio Hulkkonen (kuvassa) kertovat, että polun raivaustyöt ovat vauhdissa ja polku on kaikkien käytössä tulevana torstaina. Lähtöpaikka polulle on kirkonkylällä, infopurjeen kohdalta.

Motiivinamme on osallistaa lapsia ja nuoria sekä kaikkia kuntalaisia tähän polunrakentamiseen yhteistyöllä, sanoo Laura Penttinen, jolla on maisematutkimustietotaitoa.

Tapio Hulkkonen linjaa, että luontoretkeilijöiden osuus ontehdä polkuja ja taideyhdistyksen osuus taas tuottaa sisältöä tarinalliselle Hiisipolulle.

Suomalaisen kansanuskon pyhiä paikkoja kunnioittavaa hiisienpäivää vietetään jälleen maaliskuun 28. päivä.

Lue lisää Hiisipolusta ja päivän ajankohtaisista aiheista keskiviikkona 25.3.2020 ilmestyvästä Puumala-lehdestä!

Mansikat tulevat taivaalta – Lähituottajat lähtivät liikkeelle Villisti

 

Tiina Judén

Puumalalainen Kalakontti on mukana Koronan myötä heränneessä liikeideassa, jossa jaetaan villiä lähiruokaa lähialueen asiakkaille nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Huikeinta tässä toimintatavassa on, että Vierulan tilan pakastekuivattua mansikkaa toimitetaan kotiovelle jopa Dronella.

-Dronekuljetus ja golfautokuljetus toimivat tosin aluksi pilottimaisesti vain Nuolniemelle Mäntyharjun ja Kouvolan rajamaille, kertoo Kalakontin Tanja Raivio.

Raivio sai ihan äskettäin yhteydenoton Juvalla toimivalta Kaartilan Mallaspossun yrittäjältä Jouni Kaartiselta. Idea nopeasti reagoivasta lähiruokaketjusta taisi kuitenkin tulla varsinaisesti konsulttiyritys Tamora Oy:ltä.

Konsepti on todellakin tilanteen tasalla ja tuottajarypäs toimittaa ruokaa Villiä eteläsavolaista ruokaa – nimellä.

Alkuvaiheessa tuottajaringissä ovat mukana Kalakontti, joka tarjoaa muikkusäilykkeitä, Kaartilan Mallaspossu lihatuotteita, Viertolan tila pakastekuivattua mansikkaa, ja Nilkko´s Brewingin mansikkalimonadia, sillä olutta ei saa kuljettaa.

Mukana on myös Heikkilän Yrttitilan yrttejä, Kappelin Juustolan juustoja, Juvan Hapankaalin hapankaalia ja suolakurkkuja, Harris Food Factoryn kylmäsavuhaukea ja Kuvalan kananmuniakin toimitetaan Voikoskelta.

Idearikkaasti paketoiduista tuotteista löytyy yllätyksiä. Vai miltä kuulostaa Terveyspaketti tai Kätevän emännän koko kattaus?

-Lisää tuottajia on jo jonossa tulossa mukaan tähän. Pian saadaan lampaan- ja naudanlihaa, jauhoja ja muuta. Ajateltu nyt just tähän hetkeen vanhuksia. Kerran viikossa tai joka toinen viikko toimiva REKO on toinen juttu ja tämä ei nyt poista senkin tarvetta, sanoo Puumalaankin kesäksi suunnitellun REKO-ketjun suunnittelussakin mukana oleva Raivio. REKO- toimintaa yritetään aikaistaa, mikäli tuottajia vain löytyy.

-Tämä Villisti-konsepti syntyi nyt nopeasti juuri pandemian takia. Lähituottajan herkkuja, kun ei saada kauppoihin riittävästi, vaikka kysyntä kasvaa koko ajan. Nyt tässä on mukana hienoja tuottajia ympäri maakuntaa.

Konsulttifirma hoitaa kuljetuslogistiikan, kerää tavarat tuottajilta ja tekee valmiit tuotepaketit. Tamora Oy ottaa siis vastaan tilaukset ja hoitaa pakkaamisen ja jakelun. Raivion mielestä logistiikka on aina se haastavin, sillä polttoaine on kallista.

Ensimmäinen jakelu lähiruokapaketeille alkaa jo huomenna 21. päivä maaliskuuta lauantaina klo 11 Juvan kirkon edestä. Sieltä se siirtyy seuraavaksi Mikkelin satamaan, jossa on jakelupiste tuotteet tilanneille klo 12. Mäntyharjulla Nilkko´s Brewingilla voi ostoksia käydä noutamassa klo 13 ja Nuolniemen kyläkauppakeskukselta klo 14. Kotiinkuljetukset Nuolniemelle tulevat noin klo 14.30. Tuotteet voi tilata sähköpostilla riku.jalonen@tamora.fi perjantaina eli tänään klo 17 mennessä. Tilatessa pitää ilmoittaa, mitä tilaa ja mistä voi noutaa tuotteet. Tätä mahdollisuutta on markkinoitu toistaiseksi vain sosiaalisessa mediassa.

-Reko-hommakin on takaraivossa ja se aloitetaan Puumalassa kesällä tai kenties jo aiemminkin, mutta juuri tällä hetkellä en tiedä onko tavaraa, mitä myydä. Puumalassa kun tuotteet ovat paljolti perunaa ja mansikkaa, jotka ovat myynnissä vasta kesäkuulla. Sinne suunnitteilla on kyllä myös erikoisuuksia, kuten kaninlihaa ja ternimaitoa, Raivio vinkkaa.

Raivio selvittelee kuumeisesti kuvioita, jolla Villisti eteläsavolaista ruokaa saataisiin kuljetettua pian myös Puumalaan.

-Ajaminen ei vain ole halpaa. Puumala on kaikinpuolin vähän syrjässä, kun ei olla ison tien varressa.

Raivio kiteyttää, että paineen alla ja kiireessä tulee joskus hyviäkin ideoita.

-Ei ollut hirveästi aikaa jahkailla, piti vain toimia, kun ollaan nyt poikkeustilassa.

Yrittäjä koputtaa puuta, kun hänellä ei ole kiinteitä kuluja, mutta kokee vertaistuskaa esimerkiksi kivijalkakauppojen ja monien muiden yrittäjien puolesta. Mallaspossullakin toimitukset Helsingin suuntaan ovat melkein seis, sillä ravintolat sulkevat oviaan tai ainakin niissä on poikkeuksellisen hiljaista.

Puumalassa alkaa yt-neuvottelut – Matias Hilden: Palvelutuotanto on saatava muuttuneita olosuhteita vastaavalle tasolle

 

Kuva Hätinvirran lossilta

Teksti ja kuva: Tiina Judén

Puumalan kunta on päättänyt aloittaa yt-neuvottelut, jotka tuovat muutoksia työtehtäviin. Kunnanjohtaja Matias Hilden kertoi eilen, että toimenpide on lähes pakollinen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi.

-Osalla työntekijöistä työt lisääntyvät, mutta osalla loppuvat lähes kokonaan ja palkat pitää maksaa, joten tilanne on vaikea, sanoi Hilden keskiviikkoiltana.

Hilden painottaa, että neuvotteluilla toivotaan saatavan palvelutuotanto muuttuneita olosuhteita vastaavalle tasolle ja että jouduttaisiin turvautumaan korkeintaan lomautuksiin.

Ensisijaisena keinona käytetään työn organisointitapojen muuttamista ja sisäisiä siirtoja työtehtävistä toiseen sekä lomajärjestelyjä. Toissijaisesti kyseeseen voivat tulla osa-aikaistukset tai enintään 90 päivää kestävät lomautukset. Kunnanhallitus päätti asiasta sähköisessä päätöksentekomenettelyssä keskiviikkoilatana.

-Epidemia tulee vaikuttamaan, erityisesti pitkittyessään, niin monen meidän työhön, että neuvottelujen käynnistäminen on välttämätöntä jo senkin vuoksi, että eri työntekijät saavat muuttuneessa tilanteessa tasapuolisen kohtelun. Lisäksi lainsäädännöstä johtuen itse neuvotteluihin kuluu varsin pitkä aika, Hilden toteaa.

Ne, joilla työt ovat rajoituksista johtuen vähentyneet merkittävästi tai loppuneet kokonaan, voivat siirtyä määräaikaisesti toisiin tehtäviin tai mikäli sellaisia ei löydy, niin töitä voidaan suurelta osin järjestellä myös lomajärjestelyin. Myös ESSOTEn tehtäviin on mahdollista siirtyä tilapäisesti. Moni työntekijä on myös jo nyt miettinyt, että uskaltaako käydä töissä, jos itse tai joku läheinen kuuluu riskiryhmään, eikä etätyö onnistu. Myös tällaiset tilanteet saadaan neuvottelujen kautta ratkaistua jokaiselle työntekijälle parhaalla mahdollisella tavalla. Hilden uskoo, että jos neuvotteluissa onnistutaan, niin ketään ei vastoin omaa tahtoa tarvitse lomauttaa.

Puumalan kunnalla on pohjalla hyvä taloudellinen tilanne, eikä irtisanomisia tarvitse Hildenin mielestä ainakaan toistaiseksi miettiä.

Kunnanjohtaja vastasi tämän päivän Helsingin Sanomissa myös mökkeilykysymykseen, ovatko mökkiläiset yhä tervetulleita Puumalaan alati muuttuvan koronatilanteen vuoksi?

”Myö ei olla sen enempää suositeltu, ku kiellettykään”, siteerasi Helsingin Sanomat Hildeniä tänään.

Puumalassa etäisyydet lähimpään keskussairaalaan ovat lyhyemmät kuin esimerkiksi monissa Lapin kunnissa, kirjoitti Helsingin Sanomat.

Hilden pitää Puumalaa turvallisempana oleskelupaikkana, kuin vaikkapa pääkaupunkiseutua, vähempien kontaktien ja joukkoliikenteenkin takia.

 

Yli 70-vuotiaat velvoitetaan välttämään kontakteja

Digitaaliset palvelut nousevat nyt arvoon arvaamattomaan poikkeustilan aikana. Kuva Hanna-Mari Tyrväinen. On tärkeää, että ikäihmisistä huolehditaan, vaikka turhia käyntejä tuleekin nyt välttää riskiryhmään kuuluvien suojelemiseksi.

Essote tiedottaa, että yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa. Ulkoilu on edelleen sallittua. Jos ikäihminen asuu kotona, turhia käyntejä hänen luonaan tulee välttää. On kuitenkin tärkeää, että soitatte tai pidätte etäyhteydellä yhteyttä iäkkääseen läheiseenne.

Mikäli yli 70-vuotiailla ei ole flunssan oireita, on yleisillä paikoilla, kuten kaupassa ja apteekissa asioiminen sallittua. Jos mahdollista asiointi kannattaa delegoida jollekin muulle tai käyttää kauppojen palveluja, joilla ruokaostokset toimitetaan suoraan kotiin. Essotelta apua voi kysyä tässä asiassa, mikäli ei ole omaisia ja läheisiä, palveluneuvon numerosta 015 211557.

Kotiin vietäviä palveluja pyritään järjestämään normaaliin tapaan. Lisäksi Essote lisää etäpalveluja sekä yhteistyötä terveysalan järjestöjen kanssa.

  • Tietoa koronaviruksesta: essote.fi
  •  Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi koronavirustartuntaa, Päivystysavun ruuhkautumisen välttämiseksi tee ensisijaisesti oirearvio omaolo.fi -Internetpalvelussa.
  •  Jos sinulle tulee äkillisen hengitystieinfektion oireita kuten kuumetta, yskää ja hengenahdistusta 14 vuorokauden kuluessa alueelta paluun jälkeen, soita päivystysapuun p. 116117

Etäpalvelut

Kotihoito tarjoaa etäpalvelua asiakkailleen kuvapuhelimen välityksellä. Etäpalveluita tehostetaan Essoten alueella varsinkin nyt, kun pyritään hidastamaan koronavirustartuntojen leviämistä ja suojaamaan kotihoidon asiakkaita tartunnoilta.

Myös sotealan järjestöjen asiantuntijat ja vapaaehtoiset ovat arjen tukena ja valmiita olemaan yhteydessä puhelimitse, jos saavat yhteydenottoluvan teiltä. Lisätietoa palveluneuvon numerosta 015 211557.

Ateria- ja kauppapalvelut epidemian aikana

Jos tarvitset koronatilanteen takia apua kaupassa asiointiin tai ateriapalveluiden järjestämiseen, lisätietoja Essoten palveluneuvon numerosta: 015 211557. Voit myös itse sopia palvelusta lähikauppasi kanssa.Essoten tukipalvelut toimivat normaalisti.

Laboratorionäytteiden otto epidemian aikana

Mikäli olet yli 70 vuotias ja  on välttämättämömiä laboratoriotutkimuksia, ole yhteydessä numeroon 0400 796762.  Otamme välttämättömät näytteet kotona, joten vältä laboratorioon menoa.

Huoli-ilmoitus

Essoten alueella on käytössä sähköinen Huoli-ilmoitus, jonka kautta voidaan ilmoittaa, jos on huolissaan ikääntyneestä henkilöstä. Ilmoita huolesi puh: 015 211557 ark. ma-pe 8-16, tai https://essote.huoli.fi/

Järjestöt mukana tukemassa

  •  Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset yhdistys ry tarjoaa tukea ja keskusteluapua puhelimitse, sähköpostilla tai etäyhteydellä. Lisätietoja numerosta: 044 308 4860.
  • Mikkelin seudun Muisti ry tarjoaa tukea ja keskusteluapua puhelimitse tai sähköpostitse. Lisätietoja numerosta: 0400 539007.
  • Mikkelin kriisikeskus tarjoaa tukea ja keskusteluapua puhelimitse klo 9-18 numerosta 015 214401 tai sähköpostilla: kriisikeskus@mikkelinkriisikeskus.fi
  • Kirkon Palveleva Puhelin vastaa klo 18-24 numerossa 0400 221180, voit myös soittaa papeille ja diakoniatyöntekijöille.

Vapaaehtoiset tukemassa

Tarvitsetko vapaaehtoisten tukea ja apua? Lisätietoja saa Essoten ohjaaja Päivi Meskaselta, numerosta 050 3117138 ja diakonissa Mari Ylöseltä, numerosta 0400 143232.

Puumalassa myös kunnan hallinnoima vapaaehtoisten toteuttama naapuriapurinki numerosta015 888 9500 (arkisin klo 9-15) tai sähköpostitse naapuriapu@puumala.fi.

Pidetään yhdessä huolta myös perheiden ja lasten hyvinvoinnista

 

Tiina Judén

 

Koulut suljetaan tänään kaikkialla Suomessa, myös Puumalassa. Poikkeukselliset opetusjärjestelmät eivät tarkoita opetuksen keskeytystä, vaan yhteiskunta turvaa kaikille mahdollisuuden jatkaa opintojaan.

Yhtenäiskoululla opettajat olivat koolla saadakseen ohjeistusta poikkeusoloihin ja etäopetuksen sujuvuuteen tästä eteenpäin.

Etäopetuksen tasa-arvoisuuden turvaamiseksi Puumalassa oppilaiden käyttöön on annettu kannettavia tietokoneita ja tabletteja, jos kotoa ei löydy tietoteknisiä laitteita, kertoi rehtori Anni Riikka Leskinen.

Tänään yhtenäiskoulun opettajanhuoneessa oli vielä tärkeää suunnitella etäopetuksen sujuvuutta.

Opetushallitus on tänään julkaissut lisää materiaalia opettajille ja vanhemmille. Myös hallituksella on kova luotto maailman ammattitaitoisimpiin opettajiin ja pedagogiikan ammattilaisiin. Opetustehtävä on otettu vakavasti. Pyritään huolehtimaan yhdenvertaisista mahdollisuuksista. Sitoutumista ja tukea edellytetään myös huoltajilta, sillä oppia voimme vain yhdessä.

-Opetuksessa pitää lähteä liikkeelle tuttujen tapojen kautta. Käytämme puhelinta ja annamme ohjeita Wilman kautta. Videopuheluita voimme myös hyödyntää, Leskinen vakuuttaa.

Yhtenäiskoulu takaa lähiopetuksen jatkumisen kuitenkin kriittisten alojen työntekijöiden lapsille, sillä hallitus linjaa tämän poikkeuksena sääntöön. Erityisentuen päätöksen saaneet lapset voivat myös saada lähiopetusta omassa koulussaan.

Samoin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla opiskelijoilla on oikeus opetukseen riippumatta vanhempien alasta.

Opettaja Jasmin Liinavuori näyttä oppimisympäristöjä, joissa tullaan nyt työskentelemään. It´s learning ja Sanoma Pro ovat ainakin jo käytettyjä alustoja Puumalassa. (Näistä lisää ensi viikon lehdessä.)

Tällä hetkellä Puumalan kaikki 0-3-luokkien opettajat ovat tämän viikon fyysisesti paikan päällä ja suunnittelevat yhdessä rehtorin kanssa jatkon sujuvuudesta.

-Mietimme, kuka pitää paikalla olevista oppilaista huolen. Paikalla on vain eskari- ja ekaluokan opettaja. Kaksi erityisopettajaa ovat koululla pääsääntöisesti, mutta eivät koko aikaa. Kolmas erityisopettaja asetetaan koordinoivaan rooliin minun avukseni. Kaikki muut tulevat työskentelemään etänä kotoaan käsin, Leskinen tiedottaa.

Varhaiskasvatuksen yksiköt pidetään toistaiseksi avoinna ja siinä yhteydessä järjestetty esiopetus jatkuu. Vahva suositus on kuitenkin hoitaa lapset kotona. Harkinta on aina vanhempien, perheiden ja työnantajan välillä tehtävä asia. Päivähoitomaksujen osalta kunnat päättävät varhaiskasvatuksen lain mukaisista maksuista myöhemmin.

Kotona tehtävän ruuan tärkeys on nyt erityisen tärkeää, kun kotona on kasvavia lapsia.

Kouluruokailu on puhuttanut myös paljon. Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää kotona opiskelevien koululaisten ruokailuja. Kunnat voivat kuitenkin oman harkinnan mukaan järjestää ruokailuja, mutta hallitus kannustaa kuntia vahvaan harkintaan tämän osalta.

Tavoite on kuitenkin vähentää lähikontakteja, riski lasten altistamiselle kasvaa, jos yhteisruokailuja järjestetään.

-Kyllä Puumalassa ruokailut varmasti tapahtuvat kodeissa, vaikka emme ole vielä tästä ehtineet tarkkaa linjausta tekemään. Ideahan on, että lähikontakteja nyt vältetään, kommentoi kunnanjohtaja Matias Hilden.

Tärkeä viesti on, että opetus jatkuu eikä sitä ole keskeytetty. Paikallisesti hyvä ja rakentava vuoropuhelu on tärkeää. Poikkeusolosuhteiden vuoksi puhuttaneesta lukukauden pidentämisestä ei hallituksella ole päätöksiä tässä vaiheessa.

Yo-kokeet toteutetaan tiivistetyssä aikataulussa 23.3.2020 mennessä viranomaismääräykset huomioiden.

 

Ministereiden terveiset perheille tämän päiväisen tiedotustilaisuuden osalta:

Suuret kiitokset joustavuudesta! Li Andersson

Meillä on iso vastuu itsestämme ja läheisimmistämme nyt, kun siirryimme huolettomuudesta huolenpidon aikaan. Perhesuhteet lujittuvat, mutta ovat myös koetuksella, Hanna Kosonen

Hallitus kantaa vastuun tästä tilanteesta, teemme toimet, jotka ovat välttämättömiä, mutta yksilöillä ja ihmisillä on vastuu huolehtia kaikkien kanssaihmisten terveydestä. Sanna Marin.

 

Viestintä on nyt entistäkin tärkeämpää -asiakaspalvelu hoidetaan sähköisesti ja puhelimitse

Suljemme Puumala-lehden asiakaspalvelun toistaiseksi korona-viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Pyydämme asiakkaitamme hoitamaan asioinnin, kuten tilaus- ja ilmoitusasiat ja juttuvinkit toistaiseksi sähköpostilla tai puhelimitse (yhteystiedot alla).

Näin vältämme turhia kontakteja epidemian aikana. Suosimme etätyötä mahdollisuuksien ja suositusten mukaan. Teemme haastattelut paljolti puhelimitse ja pyydämme kuvausapua haastateltavilta.

Toivomme, että kaikki ymmärtävät poikkeustilanteen ja jatkavat silti imagomarkkinointia ilmoittamalla paikallislehdessä ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan myös paikallisia palveluita ja kauppoja ostospaikkoina.

Nyt viestintä on entistäkin tärkeämpää.

Puumala-lehti kertoo tästä eteenpäin paljon uutisia myös verkossa, julkisesti kaikille. Ensi viikon printti- ja digilehteen on kuitenkin tulossa taas mielenkiintoisia artikkeleita Monacosta Puumalaan tulleesta pariskunnasta, vuoden ensimmäisestä vauvasta ja naapuriapuringin toimivuudesta.

Nyt on aikaa lukea. Pysytään terveinä siellä!

 

ILMOITUSASIAT JA TILAUKSET: ilmoitukset@puumalalehti.fi  PUH. 040 1386 331

JUTTUVINKIT: toimitus@puumalalehti.fi  PUH. 040 1386 332

PÄÄTOIMITTAJA: tiina.juden@puumalalehti.fi  PUH. 040 1386 332

Korona herätti naapuriapuringin

 

Tiina Judén

HÄDÄN keskellä apukin on suuri. Korona on saanut ympäri maailmaa ja Suomea liikkeelle useita vapaaehtoisia auttajia, niin myös Puumalassa.

-Tarkoituksena on tehdä meillä Puumalassa auttaminen ja myös avun vastaanottaminen mahdollisimman vaivattomaksi. Naapuriapurinkipalvelu kohdistetaan riskiryhmille ja epidemiaan sairastuneille, kertoi kunnanjohtaja Matias Hilden.

Nyt mukaan on ilmoittautunut muutamia vapaaehtoisia puumalalaisia.

 

NAAPURIAPURINGIN ajatuksena on yhdistää apua tarvitsevat ja sitä antavat. Ainakin alussa kyseessä on kauppakassipalvelu, jossa kuntalaiset voivat yhdestä sähköpostista tai puhelinnumerosta tilata tarvitsemansa ruoat tai lääkkeet kotiovelle.

Yli 70-vuotiaat, perussairauden vuoksi riskiryhmiin kuuluvat sekä koronan vuoksi karanteenissa olevat voivat tarvittaessa tilata kotiinsa lääketoimituksia ja kauppatavaroita puhelinnumerosta 015 888 9500 (arkisin klo 9-15) tai sähköpostitse naapuriapu@puumala.fi. Lisätietoja löytyy kunnan www-sivuilta. Lisäksi ohjeet toimitetaan yli 70-vuotiaille kirjepostitse. Palvelu on suunnattu erityisesti niille, joilla ei ole läheisiä huolehtimassa kauppa- ja lääketoimituksista.

Mukana ovat Puumalan ruokakaupat; Sale Hurissalo ja Puumala ja K-Market Apaja sekä Puumalan apteekki. Kunnanjohtajan ajatus on tehdä toiminta mahdollisimman vähäbyrokraattiseksi. Näin ollen vapaaehtoisten ei tarvitse välittää rahaliikenteestä, vaan se toimii suoraan asiakkaan ja kaupan välillä.

-Tämä on mahdollisimman helppoa kaikille osapuolille, Hilden kiteyttää.

Lue lisää valmiuslain vaikutuksista ja toimintaohjeista huomenna ilmestyvästä Puumala-lehdestä.

 

Puumalan seurakunta keskeyttää suuren osan toiminnastaan toistaiseksi -kunta peruu retkiä ja yleisötilaisuuksia

Tiina Judén

VALTIONEUVOSTO on torstaina 12.3. antanut ohjeet koronavirusepidemian torjuntaan ja kirkkohallitus on kehottanut vakavasti harkitsemaan, pitääkö seurakunnan luopua kokoontumisista, jotka eivät ole pakollisia.
Puumalan seurakunta pyrkii ennaltaehkäisemään koronaviruksen leviämistä perumalla kaikki, paitsi lakisääteiset tapahtumat ja kokoontumiset 13.3.2020 alkaen toistaiseksi.
Kaikki säännöllinen viikkotoiminta, kerhot, piirit, leirit, retket, yhteisöruokailut, Ystäväpirtti, konsertit ja muut kokoontumiset perutaan. Vapaaehtoiset diakoniapiirihenkilöt eivät toistaiseksi vieraile syntymäpäivillä. Kirkollisista toimituksista hautajaiset toimitetaan sovitusti. Kaste- ja vihkiperheiden kanssa voidaan keskustella, siirretäänkö toimituksen ajankohtaa myöhemmäksi. Kirkollisiin toimituksiin liittyvät keskustelut hoidetaan puhelimitse ja sähköpostilla. Papit eivät osallistu toimituksen jälkeisiin juhliin.

 

SEURAKUNTA huolehtii poikkeusaikanakin alueen ihmisten hengellisistä ja henkisistä tarpeista turvallisesti. Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto palvelevat sähköpostitse ja puhelimitse 015 775 3300. Seurakunta turvaa perustehtävänsä pitämällä Puumalan kirkon klo 10 ja kuukauden viimeisen sunnuntain klo 16 sunnuntain jumalanpalvelukset sanajumalanpalveluksena minimimiehityksellä ja ilman vapaaehtoisia avustajia. Ehtoollista ei vietetä. Jumalanpalvelukset on kuultavissa Palvelukeskuksessa.
Muissa tiloissa kokoavaa toimintaa ei järjestetä. Diakonian taloudellinen tuki jatkuu normaaliin tapaan. Tuen myöntämisestä ja Eu-elintarvikkeiden noutamisesta sovitaan diakonissa Sonja Hämäläisen kanssa puhelimitse 050 3432475.

Puumalan seurakunta haluaa omalta osaltaan hidastaa viruksen leviämistä. Toiminnan peruuttaminen määräajaksi on perusteltua erityisesti siksi, että seurakunnan toimintaan osallistuu paljon ikäihmisiä, jotka on luokiteltu riskiryhmään.
Kirkkoherra Helena Castrén painottaa, että seurakunnan toiminnan ja tehtävien on oltava kaikille turvallisia.

-Suositamme, että sairaana tai ulkomaan matkan jälkeen ei tulla jumalanpalveluksiinkaan. Radiossa, Yle- Arenassa sekä kirkon sivuilla evl.fi löytyy hartauksia ja jumalanpalveluksia. Kannattaa seurata myös seurakunnan internet ja facebook- sivuja, Castrén sanoo tiedotteessaan.
Kirkon keskusteluapu auttaa myös puhelimitse 0400 22 11 80.

KUNNANJOHTAJA  Matias Hilden kertoo, että Puumalan kunta ei järjestä yli 50 hengen joukkotapahtumia. Yleisötilaisuudet, kuten konsertit ja luennot perutaan huhtikuun loppuun saakka. Myös kunnan järjestämät retket, esimerkiksi uimahalliretket Juvalle perutaan. Marian markkinoiden (28.3.) mahdollisesta perumisesta päätetään tiistaiaamuna.

Kunnantalolla kokoontuvan Kylätuvan toiminta keskeytetään toistaiseksi. Urheiluhallin kuntosali on jatkossa yleisölle avoinna arkisin vain klo 13-22. Tällä varmistetaan se, että aamupäivällä toimivat senioriryhmät voivat toimia puhtaissa tiloissa. Viikonloppuisin sali on auki entiseen tapaan klo 6-22.

Lisäksi ESSOTE on rajoittanut vanhusten palvelukeskuksessa vierailua sairailta ja epidemia-alueilla olleilta. Kunta tiedottaa seuraavan kerran mahdollisista muutoksista viimeistään tiistaina 17.3. klo 12.00.

Puumalan kansalaisopiston rehtori Leena Viisanen kertoo, että kansalaisopisto noudattaa kunnan ohjeistusta ja sen mukaisesti kansalaisopiston ryhmät kokoontuvat normaalisti, mutta flunssaisena ei ryhmiin kannata tulla. Tuntiopettajia on informoitu tilanteesta.

-Meillä ei ole niin isoja ryhmiä, joihin se vaikuttaisi. Seuraamme kuitenkin tilannetta ja tiedotamme, jos ohjeistukseen tulee muutoksia, kertoi Viisanen.

Puumalan Virin pesäpallotoiminta yrittää myös omalta osaltaan välttää koronaviruksen leviämistä. Koulun kerhotoimintaa oleva pesäpallotoiminta jatkuu toistaiseksi, jos koulutkin ovat avoinna.

-Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että pidetään pieni tauko ja katsotaan, miten tauti leviää, kertoi Markku Jaatinen PuVista.

Mikkelin seudun urheiluseurat ovat peruneet harrastetoimintaansa. Esimerkiksi Mikkelin Naisvoimistelijoiden ryhmäliikuntaa ja Jukurien junioriharjoituksia ei pidetä.

Arviolta noin 35 prosenttia suomalaisista voi sairastua ensimmäisen aallon aikana

Tiina Judén

JUURI pidetyn hallituksen tiedotustilaisuuden mukaan Korona-virusepidemian pysäyttäminen ei ole enää mahdollista, mutta tavoitteena on hidastaa sen leviämistä Suomessa. Tiedossa on nyt, että epidemia ei ala Suomessa kaikkialla yhtä aikaa.

-Toistaiseksi olemme kyenneet todentamaan kaikki tartuntaketjut ja tämä on hyvä. Päätavoitteena on pitää sosiaali- ja terveydenhoitohenkilökunta terveenä, sanoi ministeri Krista Kiuru.

Kiuru kertoi tiedotustilaisuudessa, että eristäminen on ollut keino, jolla on pystytty rajoittamaan taudin leviämistä sairastuneiden tai virukselle altistuneiden osalta.

Koronavirus on maailmassa pandemiavaiheessa, vaikka me Suomessa olemme vasta rajoittamisen vaiheessa. Tautiepidemia saavuttaa huippunsa huhti–toukokuun vaihteessa, arvioivat hongkongilaiset tutkijat.

-Nyt tärkeintä on tehdä rajaus- ja suojaustoimet, jotka ovat mahdollista tehdä, Kiuru lisäsi.

 

MINISTERI Aino-Kaisa Pekonen ja ministeri Krista Kiuru ovat antaneet tarkan ohjeistuksen kentälle ja vaativat myös työnantajapuolta ottamaan tämän vakavasti.

-On tärkeää, että työntekijät jäävät kotiin hyvin matalalla kynnyksellä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pidämme tiukan linjan siitä, että sairaala- ja hoivalaitoksissa ei koronavirus pääse leviämään, Kiuru painotti.

Kahden viikon karenssi on rankka, mutta pakollinen epidemia-alueilta palanneiden ja virukselle altistuneiden osalta. Myös muita lähikontakteja tulisi yhteiskunnallisessa toiminnassa vähentää.

Suomi pyrkii rajoittamaan nyt ei välttämätöntä toimintaa erityisesti ikäihmisten ja perussairaiden suojelemiseksi. Jokainen voi omalla toiminnallaan varautua siihen, ettei altista muita.

Lisäohjeita saattaa tulla joka päivä. THL lähettää myös kirjeet tietopaketista koteihin.

-Ohjeistus perustuu siihen, että siirrymme koronavirustartunnan saaneiden osalta siihen, että lääkärin arvion ja konsultaation pohjalta voidaan ottaa testi. Jatkossa tämä on mahdollista kaikkien kohdalla. Tämä astuu voimaan heti, painotti Kiuru.

 

TIEDONVÄLITYKSEEN otetaan myös käyttöön uutta tekniikkaa. EU:n terveysministerit kokoontuvat tänään klo 16.

Ministeri Katri Kulmuni kertoi, että lisätalousarvioesitys on mahdollinen, sillä epidemia aiheuttaa ennakoimattomia vaikeuksia taloudelle. Verotulot pienenevät, mutta hallitus turvaa monin eri tavoin yritysten toimintaedellytyksiä. Lainojen lisämaksuaikoja toivotaan rahoituslaitoksilta ja tuloverojen ja arvonlisäveron osalta voi hakea pienennystä ennakkoveroihin.

-Toivon, että pankit huomioisivat poikkeuksellisen tilanteen käsitellessään yritysten asioita. Suomalaisilla pankeilla on kuitenkin sietokykyä. Euroopan Keskuspankki ilmoittanee omista toimistaan. Valtio huolehtii talouden toiminnasta, Kulmuni painotti.

Kulmuni muistutti, että turva, vastuu ja huolenpito ovat nyt asioita, joita pitää korostaa.

Tartuntatautilain mukaisesti nyt on annettu tiukka rajoitus 500 hengen yleisötilaisuuksien osalta. Kaikki sellaiset perutaan.

-Kansallisen varautumissuunnitelman mukaan Suomessa ensimmäisen aallon aikana, joka on noin 8 viikkoa, noin 35 % kansalaisista voisi sairastua. Emme kuitenkaan osaa arvioida taudin tulon voluumia. Kaikki eivät todennäköisesti tarvitsisi sairaalahoitoa, arvioi Aino-Kaisa Pekonen.

 

PÄÄMINISTERI Sanna Marin muistutti, että hallitus on varautunut myös valmiuslainsäädäntöön asiantuntijoiden avulla tehdyin linjauksin. Jos kategorisia päiväkotien ja koulujen sulkemisia tai liikkumisen tiukkoja rajoituksia tulisi, on hyvä tietää, miten toimittaisiin.

-En ennakoi, että meillä on tai tulisi tällainen tilanne, mutta haluamme varautua siihenkin. Kuuntelemme tarkasti viranomaisia ja asiantuntijoita. Suhtaudumme tähän suurella vakavuudella. Sulkemisilla olisi iso vaikutus yhteiskuntaan. Pitää harkita yhteiskunnan kokonaisetuakin, Marin lisäsi.

Tanskassa ja Norjassa kouluja ja päiväkoteja on jo suljettu. Tällaiset toimet voisivat Marinin mielestä vaarantaa myös osaltaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Niihin ei voi kevyin perustein lähteä.

 

TÄLLÄ hetkellä sovelletaan tartuntalakia. Valmiuslain mukaan valmiuslainsäädäntöön voidaan siirtyä, jos kyseessä on vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava laajalle levinnyt tartuntatauti.

-Onko tilanne sellainen, että tämä hetki täyttää sen, kysyi Anna-Maja Henriksson ja lisäsi että nyt eletään päivä kerrallaan.

Suomessa ei sodan jälkeen ole ollut tilannetta, jossa kyseessä olisi ollut epidemia. Nyt kehotetaan harkitsemaan erittäin tarkkaan myös osallistumista harrastetoimintaan.

Kiuru muistuttaa, että erilaisten tapahtumien järjestäjien on syytä tehdä riskiarvioita.

Toimituksessa vierailleita päiväkodin lapsia kiinnosti sähköpoytä ja digilehti

Toimittaja Hanna-Mari Tyrväinen näyttää Puumalan päiväkodin lapsille kuvia hauskoilta juttukeikoilta.

Toimittaja Hanna-Mari Tyrväinen näyttää Puumalan päiväkodin lapsille kuvia hauskoilta juttukeikoilta.

Tiina Judén

PUUMALA-LEHDEN toimituksessa kävi tänään keskiviikkona pieniä vierailijoita. Puumalan päiväkodin neljä-viisivuotiaiden ryhmä tutustui toimittajan työhön ja toimitukseen työpaikkana.

Vierailut yrityksissä ja aikuisten työpaikoilla ovat osa varhaiskasvatuksen taidekasvatusta. Ensimmäinen Suomessa tehty varhaiskasvatustoiminnan sisällöllinen arviointi julkistettiin viime vuoden syyskuussa. Karvi-arvioinnissa heräsi huoli kuvataidekasvatuksen ja musiikkikasvatuksen toteutumisesta päiväkodeissa. Näiden toteutuminen on olennaisen tärkeää lapsen kehitykselle juuri varhaisvuosina.

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto on tuottanut Nyt on ilmaisun aika -oppaan.

LAPSET ovat tärkeitä oman kulttuurinsa ja taiteensa luojina. Siksi päiväkotiryhmä toi Puumala-lehteenkin tuliaisina omia piirroksiaan.

-Tuo on minun piirustukseni ja siinä on pyörivä sateenkaari, hihkaisee Anna-Sofia.

-Meillä on tavoitteena tehdä myös oma lehti lasten kanssa, kertoo päiväkodin johtaja Pirkko Nousiainen.

Nousiainen innostaa lapsia kysymään, miten lehtijuttuja tehdään ja pohtii samalla yhdessä lasten kanssa, että voisiko päiväkodin lehdessä olla myös satuja?

Lapsen kielen taidot ja sanallinen ilmaisu vahvistuvat, kun lapselle luetaan satuja ja lasten kirjallisuutta. Sensitiivisesti herkkä aikuinen reagoi lapsen sanallisiin ja äänellisiin ilmaisuihin rohkaisevasti ja niitä jatkaen. Varhaiskasvatuksen opettajille on koottu opas ”Nyt on ilmaisun aika”, josta löytyy paljon hyviä vinkkejä leikkiin ja monipuolisiin oppimisympäristöihin.

 

TOIMITUKSESSA lapsia kiinnosti kovasti toimittajan nouseva ja laskeva sähköpöytä sekä digilehti, jota pääsi kääntelemään klikkailemalla.

Digilehden sivujen kääntämiseen odotettiin vuoroa, kunnes joku huomasi, että lehdessä on kuva heidän, jos toisenkin perheen vauvasta.

-Hei tuolla kuvassa on meidän vauva, huomasi Jami Sipiläinen.

Toimittajan juttukeikkatarinoista mielenkiintoa herättivät kuumailmapalloaihe, suloiset lehmät sekä lampaat, jotka meinasivat syödä toimittajan muistiinpanovälineet.

Laivan kunnostuksessa suositaan mukavuuksia

 

Tiina Judén

SAIMAALLA ei ole laivatelakoita kovin moneksi, mutta Puumalasta löytyy vielä yksi tällainen harvinaisuus. Puumarin Oy:llä on tälläkin hetkellä kunnostettavana lähes 40 isoa laivaa. Lappeenrannan Kanavansuun kaupunginosasta löytyy Kanavansuun Perinnelaivatelakkayhdistys ja Lauritsalan- ja Luukkaantelakkana tunnetulla alueella on telakka nimeltä Marina Saimaanportti. Savonlinnassa on lisäksi kaksi telakkaa: Laitaatsillan Telakka ja Vene Makkosen Telakka. Puumalan naapurista Anttolasta löytyy Saimaan kuudes eli  Lotjavaaran Telakka, joka sijaitsee Mikkelin kaupungin omistamalla maa-alueella.

Puumarinin yrittäjä Kari Kärki näyttää, millainen ohjaamo Möhkö-laivaan on rakenteilla.

 

PUUMARIN suuressa hallissa nököttää teloillaan suuri vanha laiva nimeltään Möhkö, jonka kotipaikka on Kuopio.

-Monesti saattaa olla, että aluksi asiakkaalle lähdetään tekemään vain pohjan peruskorjausta, mutta suunnitelma muuttuu matkanvarrella, kuten kävi Möhkönkin kohdalla, kertoo Puumarin Oy:n yrittäjä Kari Kärki.

Vuodelta 1907 peräisin olevaan 12-metriseen Möhköön on rakennettu nyt uusi sauna kiukaineen ja teräslattioineen. Keittiön ja oleskelutilan pyöreät vanhanaikaiset ikkunat ovat saaneet takaisin kultaisen kiiltonsa ja valkoisen maalinsa.

-Keittiökalusteet sorvataan mahongista ja niitä tulee työstämään virolaiset ammattipuusepät, jotka ovat tämän alan moniosaajia. Lattia tehdään paksusta Oregon mäntylankusta, Kärki esittelee.

Vaalea Oregon-mänty tulee Luoteis-Amerikasta ja se on puulajina erittäin luja ja kova painoonsa nähden.

Alkuperäiset pyöreät laivan ikkunat ovat saaneet entisenlaisen loistonsa takaisin. Neliöikkunat tilattiin Puolasta saakka.

SISUSTUSMATERIAALEISTA voi päätellä, että Möhkön kustannusarvio ei ole ihan tavanomainen.

-Omistajat haluavat laivaan erikoiselektroniikkaa, kuten automaattiohjausta ja sateliittiseurantaa.

Kärki kertoo, että laivojen kunnostus on helppoa silloin, kun omistaja tietää, mitä haluaa.

-Nykyään vaaditaan veneeltä mukavuuksia, kuten sisävessaa ja suihkuja. Nyt on myös muotia tehdä laivoihin sauna, luettelee Kärki.

Pesujätevesiä varten tehdään harmaavesisäiliö.

Puumariinilla on tarkkaan säädelty ympäristölupa, jonka on myöntänyt Ely-keskus.

-Meillä ei käytetä mitään vaarallisia kemikaaleja sisältäviä maaleja, kuten ehkä merialuksille. Merivesi on suolaista ja siksi merellä liikennöivien laivojen pohjaan kertyy näkkiä ja kotiloita. Myrkkymaali estää niitä tarttumasta pintaan, kertoo Kärki.

 

PUUMARINILLA käytetään myös puhallushiekkaa, joka ei juurikaan pölyä.

-Juuri eilen tässä kävi Lassila-Tikanojan auto ja haki 900 kiloa jäteöljyä ja erän puhallushiekkaa pois, Kärki kertoo.

Laivojen kunnostaminen on kuitenkin tärkeää, sillä rojuproomut saastuttavat ympäristöä varmasti enemmän, kuin hyvin huolletut laivat. Kari Kärki on huolissaan ihmisten ja tietysti myös veneilijöiden jätteiden lajittelulaiskuudesta.

-Saimaalla on hienot muovin ja lasin erottelupisteet, mutta ihmiset mättävät vain kaikki jätteet samaan astiaan, Kärki harmittelee.

Hän peräänkuuluttaa asenteenmuutosta ympäristöasioihin, sillä jokaisen jätteillä ja ympäristökäyttäytymisellä on väliä.

Lue lisää telakkatoiminnasta tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Makkara maistui ja jäät paukkuivat laskiaistiistain luontoretkellä

Leena Huikko ja Kaija Huhtinen valitsivat pidemmän kävelyreitin. Ilta pimeni nopeasti, joten otsalampuille oli heti käyttöä.

Leena Huikko ja Kaija Huhtinen valitsivat pidemmän kävelyreitin. Ilta pimeni nopeasti, joten otsalampuille oli heti käyttöä.

Teksti: Tiina Judén, kuvat: Hanna-Mari Tyrväinen

PUUMALAN Luontoretkeilijät tekivät laskiaistiistaina retken Norppapolulle. Sää ei ollut ihan perinteinen laskiaistiistain sää, vaan muistutti ennemminkin pääsiäistä lähes avoinna olevine polkuineen ja jäkälän harmaan sekä sammalen vihreän metsän vuoksi.

Nuorin luontoretkeilijä oli äitinsä Sini Hulkkosen selkärepussa matkaava, vain 10 kuukautta nuori Leevi Krökki.

Sini Hulkkonen kertoi, että he ovat olleet ihan pienestä lähtien mukana isänsä Tapio Hulkkosen metsäretkillä ja siitä kipinä retkeilyharrastukseen ja luontoon on saanut alkunsa.

Kuvassa Enni Krökki odottaa paistettua makkaraa.

 

NELJÄN kilometrin patikointiretkelle lähdössä ollut kaksikko Leena Huikko ja Kaija Huhtinen valitsivat pidemmän kävelyreitin. Ilta pimeni nopeasti, joten otsalampuille oli käyttöä.

Kaverukset kertoivat, että viime vuonna luontoretkeilijät kävivät polulla patikoimassa lumikengillä täysikuun aikaan.

-Kävimme lumikenkäilemässä helmi- ja maaliskuussa täyden kuun aikaan. Silloin oli jäätä ja lunta paljon, naiset kertoivat.

Lue lisää lehdestä muun muassa siitä, että Norppapolku saa tänä keväänä uuden esteettömän taukopaikan Kaivannolle.

Tammikuussa 2020 kotimaan kaukojunissa tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa

IC2, Kirjolnamäki, Salo

Teksti: Tiina Judén. Kuva: © VR Group

Junamatkustuksen vuosi alkoi vauhdilla – tammikuussa kotimaan kaukojunien matkustus kasvoi yksitoista prosenttia.

Vuosi 2020 on alkanut junamatkailun suosion kannalta lupaavasti ja matkamäärät jatkavat edelleen kasvuaan. Tammikuussa 2020 kotimaan kaukojunissa tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa, mikä on yksitoista prosenttia enemmän, kuin viime vuonna. Käynnissä oleva hiihtolomakausi täyttää junia helmi-maaliskuussa.

Junalla tehdyt matkat ovat kasvaneet VR:n tuoreiden tilastoiden mukaan tammikuusta 2016 tammikuuhun 2020 yhteensä neljäkymmentä prosenttia. Kasvun takaa löytyvät edullisemmat hinnat, lisätty vuorotarjonta, nopeat matka-ajat ja panostukset palveluihin sekä asiakaskokemuksen parantamiseen. Junan ylivertaisella ilmastoystävällisyydellä on myös vaikutuksensa kasvuun.

Olemme iloisia edelleen vahvana jatkuvasta kasvusta. Vastataksemme kasvavaan kysyntään lisäsimme liikenteeseen viime vuoden lopulla runsaasti uusia junavuoroja sekä myös junavaunuja. Kasvunvaraa on siis vielä ja toivommekin, että yhä useampi valitsisi junan”, matkustajaliikennejohtaja Topi Simola kertoo.

Myös täsmällisyys on ollut alkuvuonna hyvällä tasolla. Leuto talvisää on edesauttanut junien kulkua, mutta VR on tehnyt myös mittavia valmistelutöitä ennakkoon varmistaakseen junaliikenteen mahdollisimman hyvän sujuvuuden myös talvikaudella.

-Esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä HSL-junien täsmällisyys oli tammikuussa erinomainen eli 97,2 prosenttia. Lisäksi kaukoliikenteessä täsmällisyys oli parhaalla tasolla sitten huhtikuun 2016 eli 89,7 prosenttia. Suurimpana tekijänä on vilkkaan pääradan täsmällisyyden paraneminen, joka johtuu sekä vähäisistä infrahäiriöistä että onnistuneesta liikennerakenteen uudistamisesta. Joulukuun uusiin aikatauluihin koko pääradan liikennerakenne suunniteltiin uudestaan, jotta mahdollistettiin lisävuorot ja minimoitiin heijastevaikutukset muuhun liikenteeseen, Simola jatkaa.

Eniten tammikuussa matkustettiin Helsingin ja Oulun (+44 %), Helsingin ja Rovaniemen (+38 %) ja Helsingin ja Jyväskylän (+17 %) välillä. Helmikuussa matkustusta on kiihdyttänyt hiihtolomasesonki.

-Parhaillaan käynnissä olevat hiihtolomat näkyvät myös junissa. Moni suuntaa perinteisesti pohjoiseen, josta löytyykin valkeille hangille haluaville oivalliset kelit. Hiihtolomilla junaillaan ennakoimaamme enemmän ja yhteensä odotamme kaukojuniin sesongin aikana jopa 800 000 matkustajaa, aiemmin ennustetun 750 000 sijaan. Pohjoisen hiihtokohteiden lisäksi myös muihin isoihin kaupunkeihin matkustetaan vilkkaasti.

VR järjestää myös ravintolavaunun ruokareseptikilpailun, jolla etsitään sopivaa makumaailmaa monipuoliselle asiakaskunnalle Suomen nopeimpaan maisemaravintolaan. 8. maaliskuuta mennessä kilpailuun osallistuneista parhaat pääsevät valmistamaan annoksensa Helsingissä järjestettävään finaalin. Voittaja palkitaan junalipuilla Eurooppaan ja voittaja-annos tulee VR:n kotimaanliikenteen valikoimaan tulevana kesänä. Lisätietoja kilpailusta:vr.fi/kokkikisa

Posti, elintarviketuotannon omavaraisuus ja someviha huolettavat meitä

 

Teksti: Tiina Judén, Kuva: Arto Erkkilä

PAIKALLISLEHTIEN päätoimittajat pääsivät tapaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä viime torstaina  Mäntyniemessä, Helsingissä. Kyselytunnin aikana 41 päätoimittajaa saivat esittää presidentti Niinstölle kysymyksiä maakunnista ja maailmanpolitiikan polttavista kysymyksistä. Presidentti toivotti jokaisen tervetulleeksi kättelemällä.

Presidentti Niinistö on tunnustanut jo aiemmin, että hänellä on lämmin suhde paikallislehtiin. Häneltä kysyttiinkin useaan otteeseen paikallislehtien uhista, kuten Postin kulun hitaudesta sekä mediakäyttäytymisen muutoksesta.

PUUMALA-LEHDEN päätoimittaja kysyi, onko presidentillä mitään keinoja palauttaa luottamusta Postiin vai pitääkö paikallislehtien alkaa tehdä pelkästään digitaalista mediaa?

-Tätä en taida uskaltaa kommentoida muuten, kuin että aikansa se taitaa ottaa, vastasi Niinistö ja sai aikaan hyväntahtoiset naurun hymähdykset.

Sari Heinilä Alajärveltä kysyi myös paikallislehtien uhista, kuten Postin palveluista ja mediakäyttäytymisen muutoksesta. Heinilä näki yhteisöllisyyden vahvistamisen keskeisenä paikallislehtien tehtävänä ja sen uhatuksi tulemisen vakavana asiana. Ilmastonmuutokseen liittyen hän esitti presidentille myös yhteen liittyvinä asioina huolen yhteisöllisyyden säilymisestä ja maaseudun säilymisestä.

Niinistö asetti paikallislehtien roolin yhteisöllisyyden säilyttäjänä erittäin korkealle.

-Paikallislehti pitää lähiyhteisiä asioita esillä ja tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden kirjoittaa omia mielipiteitään. Uskoisin, että lukijat arvostavat sitä, Niinistö vastasi.

MYÖS maallemuutto, monipaikkainen asuminen, etätyö ja omavarainen ruuantuotanto nousivat esiin presidentti Niinistön puheissa. Häneltä kysyttiin voisiko tasavallan presidentti kuulua tuohon miljoonan suomalaisen joukkoon, joka haaveilee maalle muutosta?

-Olisin enempi taipuvainen ajattelemaan kahden asumisen mallia, jota varmasti jo ainakin miljoona, jollei puolitoista viettää kesähuviloittensa puitteissa. Kesähuviloissa, joista nyt on näköjään tullut talviasuttavia, Niinistö muistuttaa.

Maaseudun Tulevaisuuden äskettäin tekemän selvityksen mukaan Suomessa on jo noin miljoona ihmistä, jotka haaveilevat maalle muutosta.

 

Lue lisää Niinistön ajatuksia tänään ilmestyneestä printti- tai digilehdestä.

Useiden viikkojen tieremontti tulee vaikeuttamaan pyöräilyolosuhteita kantatiellä

 

Tiina Judén

ALUSTAVA tienpäällystysohjelma Hurissalosta itään päin, Sahanlahteen asti, on parhaillaan kilpailutuksessa. Jos yllätyksiä ei ilmene kustannuksissa, niin tiehanke toteutuu ensi kesänä noin 25 kilometrin matkalla.

Tieremontti tulee väistämättä vaikeuttamaan pyöräilyolosuhteita saaristoreitillä.

Tien kunnostuksen aikataulusta ei tiedetä vielä tarkemmin, sillä kilpailutuksen voittava urakoitsija päättää siitä. Joka tapauksessa kyseessä tulee olemaan useita viikkoja kestävä ajanjakso tietyötä, jonka myötä tien kuntoa, liikenneturvallisuutta ja tien kuivatusta parannetaan.

-Olosuhteet voivat olla hankalat pyöräilylle ensi kesänä. Tämä kannattaa huomioida pyöräretkiä ajatellen, vinkkaa yksikön päällikkö Mirko Juppi Pohjois-Savon Ely-keskuksesta.

-Siellä tehdään päällystystöiden lisäksi muun muassa puuston poistoa ja avarretaan kallioleikkauksia useammassa kohdassa. Tielinjaukseen tai ajoradan leveyteen ei ole tulossa muutosta, kertoo Juppi.

Korkeiden kustannusten lisäksi leventämistä olisi Jupin mukaan hankala ympäristönkin vuoksi teknisesti toteuttaa.

 

MYÖS  Ely-keskuksen ylläpitovastaava Kimmo Tiikkainen kertoo, että kantatie 62 remontti on muutakin kuin pelkkää uudelleen päällystämistä. Se kestää useita viikkoja ja valmistuu viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

-En halua ylimääräisesti pelotella, mutta sekoitusjyrsintä, vanhan pinnan rikkominen ja kantavan kerroksen murskeen lisääminen ovat isohkoja toimenpiteitä. Voin sanoa, että pyöräily on useita viikkoja kesän aikana tosi hankalaa, Tiikkainen luettelee.

-Jos me halutaan tie kunnostaa, näitä haasteita ei voida välttää. Tämän kesän osalta olosuhteet eivät siis ole optimaaliset pyöräilylle. Murskepintaisien osuuksien lisäksi työkoneet ja muu liikenne aiheuttavat vaaratilanteita, Tiikkainen lisää.

Lue lisää muun muassa matkailuyrittäjien kommentteja tämän viikon Puumala-lehdestä.

Vanhojen tanssit juhlistivat tänä vuonna ystävänpäivää

Mikkelin lukion vanhat astelivat Ikioma Areenalle arvokkaasti värijärjestyksessä vaaleasta tummimpaan. Ystävänpäivänä vietetyissä vanhojen iltatansseissa oli 125 vanhaa.

 

Avaustanssissa helmat heiluivat. Kuvassa pyörähtelee myös Puumalan vanhoja.

 

Oman tanssin koreografiaa oli ollut suunnittelemassa iso joukko lukiolaisia.

 

Tässä osiossa oli romantiikkaa ja vauhtia.

 

Ikimuistoisen päivän iltatansseissa oli upeita daameja ja kavaljeereja.

Pastellisävyjen suosiosta huolimatta joukossa oli myös tyylikkäitä tummansinisiä pukuja.

Karkausvuonna rakkausviraston helmikuu on ruuhkainen

Maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistyivät Digi- ja väestötietovirastoksi vuoden alussa. Vihkipaikkojen nimenä säilyy kuitenkin tuttu maistraatti – toisinaan rakkausvirastoksikin kutsuttu.

Helmikuussa on tarjolla monta hyvää päivämäärää helposti muistettavalle hääpäivälle.

Heti helmikuun ensimmäinen sunnuntai oli 02.02.2020. Tämän päivämäärän hääpäiväkseen olivat valinneet 42 maistraatissa vihittyä paria.

Helmikuussa perinteisesti suosittu on myös ystävänpäivä 14.2., tänä vuonna vihkimisiä on noin 180 ympäri Suomen. Tampereen Tallipihalla Digi- ja väestötietovirasto järjestää ohjelmallisen Sormusten yön, jossa pareja vihitään klo 18 alkaen.

Suosittu vihkipäivämäärä on myös 20.02.2020, jolloin vihitään näillä näkymin 161 paria.

 

Tänä vuonna on mahdollista saada myös harvoin tarjolla oleva vaihtoehto viettää hääpäivää vain neljän vuoden välein, karkauspäivänä 29.2. Tämän vaihtoehdon on valinnut hääpäiväkseen tällä tietoa 58 paria.

-Helmikuun päivämäärät ovat hyvin suosittuja, mutta vielä suositumpia vihkimispäiviä ovat olleet mm. 12.12.2012 ja 7.7.2007, kertoo myös vihkimisistä vastaava johtaja Ari Torkkel.

Jos vihkimisen haluaisi järjestää vielä helmikuulle tulee kiire, sillä ihan valmistelematta vihille ei voi astella. Ennen vihkimistä tutkitaan, onko avioliitolle Suomen lain mukaisia esteitä kuten väestötiedoista löytyvä aiempi purkamaton avioliitto. Esteidentutkintaan on varattava vähintään seitsemän päivää. Jos aviopuoliso on ulkomaalainen, esteiden tutkintaan tulee varata useita viikkoja.

-Samalla kun avioliiton esteiden tutkinnan laittaa vireille Digi- ja väestötietovirastossa, tulee myös valita ja ilmoittaa tuleva sukunimi, Torkkel lisää.

 

Uuden sukunimilain mukaan molemmat puolisot säilyttävät oman nimensä, elleivät muuta sovi. Nykyisin molemmat puolisot voivat myös ottaa yhdistelmänimen. Laissa on muitakin uudistuksia sukunimen valintaan, joten kannattaa tutustua lisätietoihin ja esimerkkeihin osoitteessa https://dvv.fi/puolison-sukunimi.

Virka-aikana maistraatissa vihkiminen on maksuton. Jos vihkimisen haluaa järjestää virka-ajan ulkopuolella, vihkimispalkkio on 250 euroa. Lisäksi peritään vihkijän matkakustannukset. Maistraatissa tapahtuvaan vihkimiseen voi varata ajan ajanvarauksesta https://www.ajanvaraus.fi/isl/frontend/. Muutoin tulee olla yhteydessä osoitteeseen vihkiminen@dvv.fi tai paikalliseen Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkaan.

-Vihkimisen voi järjestää myös kotona tai muussa soveliaassa paikassa, jos vihkijä ja kihlakumppanit ovat siitä keskenään sopineet. Talvisin viikonloppuvihkimiset ovat yleensä kotona tai juhlatiloissa sisätiloissa, kesällä on enemmän erikoisempia vihkipaikkoja, kuten vaikkapa kuumailmapallo, kertoo Torkkel.

 

Siviilivihkimiset ovat kirineet nykyään hieman suositummiksi kuin kirkolliset vihkimiset. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 siviilivihkimisen valitsi 11 900 paria, kun kirkoissa vihittiin 10 000 paria. Maistraateissa vihittiin vuonna 2018 145 miesparia ja 242 naisparia.

Pinja Yläharju voitti ampumahiihdon Suomen mestaruuden

Pinja Yläharju toivoo, että hän kehittyisi koko ajan ja saisi hyviä tuloksia. Maajoukkue ja isommat kisat kiinnostavat. Tästä ikäryhmästä alkaa maajoukkueharjoittelu.

 

Tiina Judén
PINJA Yläharju, 14, voitti ampumahiihdon Suomen mestaruuden Oulun Sankivaarassa lauantaina. Voitto irtosi 12 sekunnin erolla toiseksi tulleeseen kilpailijaan kuuden kilometrin matkalla ajalla 20,34. Voitto tuli normaalimatkalta, jossa oli kolme ammuntaa ja yksi aikasakko eli 45 sekuntia.

– Ampumahiihto on siitä kivaa, että ei voi ikinä tietää, miten se menee. Siinä lajin mielenkiinto piilee. Ammunta ratkaisee tuloksen, mutta hiihtovauhdinkin on oltava kohdallaan, sanoo Pinja Yläharju.

Pinja pitää monipuolisesta urheilusta ja harrastaa yleisurheilua Puumalan Virissä, maastohiihtoa Puumalan Hiihtäjissä ja ampumahiihtoa Imatran Urheilijoissa. Mestaruus ei ole ensimmäinen, sillä viime kesänä hän voitti ampumajuoksussa SM-kultaa Kauhajoella.

AMPUMAHIIHTO on tuttua jo seitsemänvuotiaasta saakka, sillä isoveli Joona, 19, on näyttänyt mallia. Joona Yläharju sijoittui 19-vuotiaiden miesten sarjassa kymmenenneksi loppuajalla 44,01. Matkaa oli 12,5 kilometriä ja neljä ammuntaa. Joonalle kertyi viisi sakkoa.
Pinja Yläharjun seuraava etappi ampumahiihdossa olisi nuorten Suomi-Ruotsi-maaottelu maaliskuun loppupuolella Ruotsissa. Oulun SM-kisat oli yksi valintakisa niihin. Mikkelissä on myös yksi karsintakisa maaotteluun, mutta Koululiikuntaliiton SM-maastohiihtokisat ovat Kalajoella samaan aikaan.

VAIHTELEVA ja vähäluminen talvi on ollut hiihtäjille haasteellinen.
-En päässyt hiihtämään Puumalassa, kuin viikon ennen kisoja. Hiihtää piti kuitenkin kolme kertaa viikossa, joten Mikkelin ja Imatran tykkilumi kutsui, Pinja kertoo.
Harjoitteluun kuuluu lenkkejä ja lihaskuntoa. Isä valmentaa ampumapuolta ja äiti fysiikkaharjoittelua.
Isä Mika Yläharjun auton matkamittariin tulee 30 – 40 000 kilometriä vuodessa. Myös kisat ovat melko kaukana. Kaikesta huolimatta Pinja on hiihtänyt jo yli 1 000 kilometriä tänä talvena. Imatralla ja Mikkelissä tykkilumiladut ovat maksullisia. Kausikortti maksaa noin 80 euroa.
Pinja on käynyt ampumahiihtokisoissa tänä talvena ainoastaan yhden kerran ennen Suomen mestaruuskisoja. Ne olivat marraskuussa Kontiolahdella. Maastohiihtokisoja sen sijaan on ollut useita lähialueella ja Jyväskylässä.
-Monet kisat jouduttiin perumaan huonojen kelien vuoksi, Pinja kertoo.

SANKIVAARAN SM-kisoissa kilpailtiin kahtena päivänä. Voitto tuli normaalimatkasta. Yhteislähdössä Pinjan sijoitus oli neljäs.
-Kyllä tuon varmasti muistaa ikuisesti. Tuntui uskomattomalta. Mitali kaulassa sitä tajuaa, minkä työn on tehnyt ja se työ on tuottanut tulosta, nuori Suomen mestari iloitsee.

Puumalan kunta käynnistää henkilökohtaisen digineuvonnan asukkailleen

Digituki on maksuton uusi kunnan tarjoama palvelu, jota voi saada kunnantalolla tai kotona. Aika pitää varata ajoissa Eeva-Liisa Isosaarelta.

 

Puumalan kunta on aloittanut henkilökohtaisen digineuvonnan tarjoamisen asukkailleen.

Neuvonnan tarkoituksena on opastaa kansalaiset käyttämään sähköisiä palveluja ja helpottaa siten arjen asiointia. Digineuvoja voi opastaa asiakasta esimerkiksi laskujen maksamisessa verkkopankissa, sähköpostin käyttöönotossa tai junalippujen ostamisessa. Neuvonnan tarkoituksena on se, että asiakas oppii ajan myötä käyttämään sähköisiä palveluja itsenäisesti.

-Taustalla oli huoli ihmisten tasavertaisuudesta ja siitä, että tiedämme miten huonosti pankit ovat auki ja yhteiskunta sähköistyy kovalla vauhdilla. Kuntana haluamme rohkaista kansalaisia sähköisten välineiden pariin ja saada helpotusta heidän arkeensa, kertoo Matias Hilden.

Neuvonta on aina henkilökohtaista ja sitä annetaan joko Puumalan kunnantalolla tai asiakkaan kotona. Neuvontaa varten on varattava aika etukäteen. Neuvonta on maksutonta. Digineuvontaa annetaan suljetussa tilassa ja asiakkaan kanssa laaditaan ensimmäisellä neuvontakerralla kirjallinen salassapito- ja neuvontasopimus.

 

Neuvonnassa käytetään asiakkaan omia digilaitteita, kuten esimerkiksi älypuhelinta, tietokonetta tai tablettia. Neuvontaa voidaan antaa myös kunnantalolla olevilla asiakastietokoneilla, mutta tällöin neuvonta tapahtuu avoimessa tilassa kunnantalon aulassa.

Idea digituesta on lähtenyt Puumalan Kalevalaiset naiset ry:ltä. Yhtenä puuhanaisena heistä on ollut Aino Keijonen.

-Tämä on ihan tunnetasollakin tärkeä asia. Kieli, mitä digimaailma käyttää on niin outoa, ettei osaa edes kysyä mitä ei osaa. Siitä tulee monelle ikäihmiselle tunne, että on huono. Hienoa, että saadaan tähän asiaan nyt tukea, Aino Keijonen iloitsee.

Neuvonta-ajan voi varata puhelimitse numerosta 050 471 2120. Kuntalaisia opastetaan valmistautumaan  jo aikaa varattaessa kertomaan, mihin asioihin hän ensisijaisesti tarvitsee neuvontaa. Digineuvojana toimii Eeva-Liisa Isosaari.

Puumalan kunta muistuttaa, että asiakkaan ei tule missään tilanteessa antaa verkkopankkitunnuksiaan tai salasanojaan toiselle henkilölle, ei myöskään digineuvojalle. Myöskään poliisi tai pankit eivät koskaan kysy tunnuksia asiakkaalta.

Lue lisää digituesta ensiviikon Puumala-lehdestä, mistä idea digineuvontaan lähti!

Piitsniemen Topias on Suomen kuuluisin norppa

Kuvassa ei ole Topias, vaan Puumalan oma kuutti, yksi viime talvena syntyneistä. Kuva: Ossi Kokki

Kuvassa ei ole Topias, vaan Puumalan oma kuutti, yksi viime talvena syntyneistä. Kuva: Ossi Kokki.

Topias saa oman altaan Korkeasaareen

 

Tiina Judén

PUUMALAN vesiltä viime kesänä loukkaantuneena löydetty saimaannorppa Topias saa oman 200 neliömetrisen hyljealtaan Korkeasaareen ensi kesänä. Korkeasaaren villieläinsairaalassa hoidossa olleen Topiaksen allas on valmis aikaisintaan loppukesästä 2020.

Korkeasaaren hallitus teki viikko sitten maanantaina periaatepäätöksen, että eläintarhaan aletaan rakentaa tilaa Topiakselle. Norpan palauttaminen takaisin Saimaaseen ei onnistunut tautiriskin vuoksi.

 

NORPPA on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Siksi se on uhanalainen ja rauhoitettu.

-Se on kuin Saimaan kruununjalokivi, jossa on hyödyntämätöntä potentiaalia matkailun ja monen muunkin elinkeinon saralla, sanoo Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja Ossi Kokki.

Norpat ovat myös kaikki erilaisia yksilöitä. Toinen on ujompi ja arempi, toinen taas rohkea esiintyjä. Yksilöt on helppo tunnistaa täysin yksilöllisistä kiehkurakuvioista. Siksi puhutaankin kiehkurahylkeistä, jotka ovat jääneet Saimaalle jääkauden loppuaikana noin 8000 vuotta sitten eristykseen. Tätä lajia ei ole missään muualla maailmassa.

Venäjänkielen Njerpa-sanasta tuleva nimitys kertoo imettävästä, viiksekkäästä nisäkkäästä, joka on kömpelö jäällä, mutta ketterä vedessä.

Ossi Kokki on Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja. Hän näyttää Katosselällä paikkaa, jossa hyvällä tuurilla voisi olla norpan pesä.

 

SAIMAAN Norppaklubi ry:n puheenjohtaja Ossi Kokki kertoo, että pian alkaa norppien pesintäaika. Kuutti tarvitsee suojakseen pesän ensimmäisinä viikkoinaan. Sen emo imettää sitä noin kaksi kuukautta.

Kävimme Ossin kanssa katsomassa, millaiset olosuhteet ilmastonmuutoksen vuoksi erityisen lämmin talvi on norpille antanut tänä vuonna.

-Muutamia päiviä sitten tilanne näytti melko hyvältä, kun tuli lunta. Nyt jään päälle on kuitenkin noussut vettä ja se nostaa myös auki olevien rantojen jään reunaa. Pesäpaikkoja on vähän, arvioi Kokki.

Löydämme kuitenkin Katosselältä joitain kinoksen alkuja, joita tuuli ja lumisade on jäälle muodostanut.

-Pienikin kinos inspiroi norppaemoa. Sillä on luonnollinen vietti rakentaa pesää, Kokki iloitsee.

Katosselällä on iso luonnonsuojelualue, vähän kuin Koloveden kansallispuisto. Sieltä löytyy kalliomaalauksia ja rakentamattomia rantoja, sekä myös norpalle otollisia luotoja ja hyviä kallioita.

 

APUAKIN tarvitaan. Katosselän alueella tehdään pian talkoilla noin 10-12 apukinosta jäälle sopiviin ja suojaisiin paikkoihin. Näihin apukinoksiin syntyy poikasia noin joka kolmanteen.

-Viime keväänä Katosselän alueella syntyi neljä kuuttia. Tämä oli hyvä määrä, sillä keskiarvo on noin 2-3 poikasta, Kokki tietää. Puumalan alueella syntyi yhteensä 11 kuuttia

Kokin mielestä keväällä on ilo etsiä norpanpesiä kallioiden takaa.

-Se on sitä luonnonsuojelijan löytämisen iloa, kun näkee uusia kuutteja.

Apukinosten tekoon lumikolilla saa ryhtyä vasta Metsähallituksen erikoisluvalla, jota jo odotellaan. Talkoolaisia tulee puumalalaisten lisäksi Imatralta ja pääkaupunkiseudulta.

Viime vuonna näihin aikoihin tässä oli norpan pesä.

 

KOKKI toivoo nyt tuulta ja lumimyräkkää.

-Sataisi vain lunta ja tulisi sellainen ”matikankutukeli”, niin saataisiin pesäainesta.

Nyt rannat ovat kosteita ja apukinoksien teko tulee olemaan haasteellista, sillä sohjosta tulee pelkkä jäämöykky.

Norppa on myös kuningaskairaaja, sillä se pystyy iskemään räpylöidensä kynnet jään pintaan ja pyöräyttää takaräpylöillään itsensä poraamaan, kuin kaira. Veden alta se saa jäähän reiän, josta se pääsee hengittämään tai nousemaan jään päälle.

 

NORPAN pitää käydä vedenpinnalla 20 minuutin välein, sillä se on nisäkäs. Se käy hengittämässä säännöllisesti jopa nukkuessaan. Usein pinnalle nousee vain nenänpää ja siksi sitä on vaikea nähdä etenkin talvisaikaan.

-Sulissa ja virtapaikoissa norpan voi nähdä talvellakin, kuten meillä tuossa Rongonsalmen lossin väylällä.

Rongonsalmen lauttaa ohjaava Pasi Luotinen kertoi, että norppa on näyttäytynyt siinä useasti viime päivinä.

-Kesäisin norppa leikkii ohjausvaijerilla. Ajaessa olemme varuillamme sen leikkien takia, sanoo Luotinen, joka selvästi pitää kyseisestä veijarista.

Kokin mukaan Saimaannorpan parhaat bongauspaikat Puumalassa ovatkin Katosselkä, Tolvanselkä, Viljakansaaren ympäristö ja Lietveden alue.

 

PUUMALA-LEHDEN Facebook-kyselyn mukaan norpan on nähnyt yli 30 henkilöä Puumalassa. Tämä ei ole tietenkään koko totuus, sillä sosiaalista mediaa eivät käytä läheskään kaikki luonnossa liikkujat. Se on kuitenkin suuntaa antava pikagallup, josta voidaan päätellä, että norpan on epäilemättä nähnyt täällä useampi.

Puumalassa on noin 55-60 yksilön norppakanta. Parhaat mahdollisuudet nähdä norppa on heti jäiden lähdön jälkeen, kun ne tulevat vaihtamaan karvaa ja köllöttelemään rantakiville.

-Auringon ultraviolettisäteily auttaa karvanvaihdossa. Norppa hieroo turkkiaan kiveen, kun karvanvaihto kutittaa sitä, kertoo Kokki.

 

Norppa eli kiehkuraishylje

  • Suomessa on noin 400 norppaa
  • Saimaannorpan älykkyys on koiran älykkyystasoa
  • Se voi sukeltaa yli 20 minuuttia
  • Norppa pitää kiiskistä, kuoreesta, ahvenesta, muikusta ja särkikaloista ja syö noin 1000 kiloa kalaa vuodessa
  • Norppa on edelleen uhanalainen eläin ja siksi suojeltu – Norpan suojelu on aloitettu vuonna 1979
  • Aikuinen norppa painaa noin 40-90 kg ja on pituudeltaan 85-160 senttiä.
  • Se on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs
  • Sen ainoa vihollinen on ihminen ja suurin uhka on hukkua pyydyksiin
  • Norpan kyljissä on jokaisella yksilöllä erilaisia renkaita eli kiehkuroita, joista ne voidaan tunnistaa

Kiertokoulusta osalliseen opetukseen

Anni Riikka Leskinen on toiminut Puumalan yhtenäiskoulun rehtorina jo vuodesta 2012 lähtien. Aiemmin hän toimi koulun opinto-ohjaajana ja kieltenopettajana vuodesta 2006.

 

Tiina Judén

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Sanomalehtiviikkoa kouluissa. Tämän kunniaksi kaikki voivat lukea Puumala-lehden digilehteä maksutta uudistuneilta verkkosivuiltamme sunnuntaihin saakka. Tänään ilmestyneen lehden jutuista iso osa on Puumalan yhtenäiskoulun oppilaiden ideoimista aiheista.

 

VIELÄ 65 vuotta sitten, samaan aikaan, kun Puumala-lehti oli juuri perustettu, oli Puumalan kunnassa yhteensä 17 kansakoulua. Tämä tarkoitti sitä, että lähes jokaisella kylällä oli oma koulu ja kouluissa oli 50-luvulla yhteensä yli 1000 lasta. Nyt lapsia on yhdessä koulussa vähän yli sata.

Oma koulu löytyi Puumalan kunnan koululaitoksen satavuotishistoriikin mukaan Haukkoniemestä, Harmaalasta, Hurissalosta, Huuhkalasta ja Hämälänmäeltä. Koulu oli myös Kaipaalassa, Kietävälässä, Kirkonkylällä ja Kyllölässä. Opinahjo löytyi myös Lieviskästä, Lintusalosta, Luukkolasta, Rokansalosta, Ruokotaipaleelta ja Ryhälästä sekä Sepänkylästä ja Sopalasta.

 

UUDELLE vuosituhannelle tultaessa, vuonna 2005 kouluista oli enää jäljellä vain neljä: Harmaalan koulu, Hurissalon koulu, Sepänkylän koulu ja Sininen koulu. Kyläkouluista viimeisimpänä lopetettiin Hurissalon koulu viisi vuotta sitten.

Puumalan yhtenäiskoulun rehtori Anni Riikka Leskinen on iloinen, että sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtonen on pitänyt kiitettävästi yllä valtakunnallista keskustelua kyläkoulujen lakkautustahdista ja siitä, miten yhdenvertaisuus kärsii, kun kouluverkkoa karsitaan.

-Mitä säästöjä se lopulta tuo? Ainakin lasten koulupäivät pitenevät. Kuinka moni aikuinen olisi valmis lisäämään työpäivänsä pituutta kolmella tunnilla? Sitä se pahimmillaan voi jollain lapsilla olla, Leskinen harmittelee.

Puumalan koululla kaikkien koulutunnit alkavat yhdeksältä, joten se helpottaa kauempaa tulevien aamuja. Monissa kunnissa koulu alkaa kuitenkin kahdeksalta.

-Meille pisimmät koulumatkat tulevat Hurissalosta ja Kietävän lossin takaa, Leskinen kertoo.

 

LESKINEN on tullut Puumalan yhtenäiskouluun opinto-ohjaajaksi ja kielten opettajaksi jo vuonna 2006 ja siirtyi siitä vuonna 2012 alkaen rehtoriksi.

Leskinen kertoo, että työryhmässä, jossa valmistellaan Unicefin lapsiystävällistä mallikuntaa, käydään läpi kymmenen kohtaa, jotka pitää täyttyä, jotta kunta voi saada statuksen.

-Yksi näistä kohdista on, kokevatko lapset ja nuoret, että heille tärkeitä asioita käsitellään riittävästi julkisesti, Leskinen muistuttaa.

Sorella Bollström, Aleksandra Korhonen ja Mila Hämäläinen poseeraavat koulun uudella sohvalla. He ja monet muut oppilaat antoivat toimitukselle kysymyksiä, joista haluaisivat lukea Sanomalehtiviikon lehdestä.

PUUMALAN  yhtenäiskoulu on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukutaidon kehittämiseksi myös erityisavustusta.

-Koulun arjessa lasten osallisuus on tietysti päivän sana, se on juurtunut jo syvälle koulun toimintakulttuuriin, Leskinen miettii.

-Lasten näkemykset otetaan hyvin huomioon nykyisessä opetuksessa. Mietimme onko opetus riittävän vuorovaikutteista ja tukeeko se lukutaidon kehittymistä.

Leskinen muistuttaa, että lasten oikeuksia pitää kunnioittaa myös kodeissa. Lasta tulee kuunnella ja lapselle pitää olla aikaa.

-Olisi tärkeää, että kaikki kuntalaiset tietäisivät myös lasten oikeudet. Lapsiystävällinen kunta kun on muutakin kuin ilmaisia harrastuksia. Se on koko kylän juttu, Leskinen lisää.

Nykyään opetuksessa otetaan huomioon myös lasten näkökulma asioihin. Koulun seinällä on tärkeitä lastenoikeuksia.

Kouluhistoriaa

Ennen koululaitosta kansansivistäjänä, luku- ja kirjoitustaidon, luvunlaskun ja uskonnon opettajana toimi kirkko. Tehtävä annettiin tavallisesti seurakunnan lukkarille ja myöhemmin koulumestarille, joita palkattiin seurakuntiin. Puumala saattoi olla jo tuolloin tietynlainen tiennäyttäjä, sillä Savon ensimmäinen koulumestari lienee toiminut Puumalassa jo 1600-luvulla, kertoo kouluhistoriikki.

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylällä jo lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1875 kauppias A.Kotrolta vuokratuissa tiloissa. Kirkonkylän uusi koulurakennus vihittiin sitten käyttöön marraskuun 10. päivänä vuonna 1883. Puumalassa toimi pitkään, jopa vuoteen 1951 saakka, kaksi rinnakkaista koulumuotoa, seurakunnan ylläpitämä kiertokoululaitos sekä kunnan ylläpitämä kansakoululaitos.

Uudempi koulurakennus valmistui vuonna 1922 ja Sininen koulu vuonna 1994. Keskuskoulu rakennettiin 1956. Yhtenäiskouluksi se muutettiin vuonna 2010. Puumalassa toimi myös oma lukio vuosina 1974-2009 ja se jatkoi Mikkelin sivutoimipisteenä vuodesta 2009 vuoteen 2015.

Arkistojen aarteisiin uppoutumaan Puumala-lehteä avusti palvelujohtaja Anne Julin, joka on toiminut kunnassa koulutoimenjohtajana ja sivistystoimenjohtajana vuodesta 1987 lähtien. Tällä hetkellä Puumalassa on 125 oppilasta. Oppilasmäärässä ovat mukana kaikki oppilaat esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin.

 

Fakta

  • Haukkoniemen koulu 1951-1959
  • Harmaalan koulu 1907-2009
  • Hurissalon koulu 1913-2011
  • Huuhkalan koulu 1927-1972
  • Hämälänmäen koulu 1948-1962
  • Kaipaalan koulu 1942-1961
  • Kietävälän koulu 1912- 1991
  • Lieviskän koulu 1902-1979
  • Liimattala/Lintusalon koulu 1914-1979
  • Luukkolasta 1928-2004
  • Närtesalon koulu 1955-1962
  • Ollilan koulu 1951-1962
  • Rokansalosta 1926-1968
  • Ruokotaipaleelta 1910-1971
  • Ryhälän koulu 1911-1987
  • Sepänkylän koulu 1923-2007
  • Sopalasta 1926-1966
  • Kyllölässäkin on historiikin mukaan toiminut koulu, mutta toimintavuosista ei löytynyt arkistotietoa.

Kirkkovaltuusto hyväksyi yhteistyöselvityksen

Puheenvuoro on yrittäjä ja lähihoitaja Heidi Pietikäisellä, kuvassa keskellä. Vasemmassa reunassa kirkkoherra Helena Castrén ja kunnanvaltuutettu ja kirkkovaltuutettu Laura Pitkonen.

Kirkkovaltuusto päätti tänään illalla kokouksessaan, että Puumalan seurakunta osallistuu yhteistyöselvityksen laadintaan Juvan ja Sulkavan seurakunnan kanssa. Ehdotus yhteistyöstä on lähtenyt liikkeelle Sulkavan seurakunnan kirkkoherra Hanne-Maaria Rentolalta. Selvitystyöhön on varattu Puumalan seurakunnan osalta kaksi tuhatta euroa vuoden 2020 talousarvioon.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kirkkovaltuusto oli selvitystyön tarpeellisuudesta yksimielinen. Erimielisyyttä ja keskustelua syntyi sen sijaan pienistä asioista, kuten kirkkokuoron evätystä tuesta, henkilökunnan virkistysmatkasta ja Saimaan kauneimmista sävelistä.

Vuodesta 2000 lähtien Puumalan seurakunnan jäsenet ovat vähentyneet 39,7 prosenttia.

Vuodesta 2000 lähtien Puumalan seurakunnan jäsenet ovat vähentyneet 39,7 prosenttia. Henkilöissä tämä tarkoittaa 1136 jäsentä. Puumalan seurakunta sai tänä vuonna kirkollisverotuloista toimintaansa 430 000 euroa ja valtionosuudesta 41 800 euroa. Pelkästään henkilöstökuluihin menee verotuloista 87 prosenttia.

Puheenvuoro on yrittäjä ja lähihoitaja Heidi Pietikäisellä, toinen oikealta. Vasemmassa reunassa kirkkoherra Helena Castrén ja hänen vieressään kunnanvaltuutettu ja kirkkovaltuutettu Laura Pitkonen.

Lue lisää ensi viikon Puumala-lehdestä.

21.11.2019

Tiina Judén