Metsien monikäyttö esillä metsäillassa

31.8.2017
Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistyksen järjestämässä elokuisessa metsäillassa mietittiin metsien monikäyttöä. Puunkorjuun lisäksi metsistä voi saada tuottoa monilla keruutuotteilla. Erityisesti luomusertifioiduista keruutuotteista on kysyntää.

Illan aikana oli esillä myös metsien virkistys- ja harrastuskäyttö esimerkiksi riistan pyynnissä ja miten metsänomistajat voisivat helposti ottaa huomioon vaikkapa metsäkanalintujen elinolosuhteiden säilyttämisen metsänhoitotoimenpiteitä tehdessään.

Illan isäntinä olivat metsäasiantuntija Tuomas Valta Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistyksestä ja projektipäällikkö Birgitta Partanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Lue koko juttu uusimmasta Puumala-lehdestä!

Martikaiselle pronssia Swimrun-kilpailussa

31.8.2017
Viikonloppuna järjestetyssä Saimaa Swimrun-kilpailussa miesten yksilösarjassa kolmossijalle ui ja pinkoi puumalalainen Ari Martikainen. Swimrun on uutuuskisa, jossa uidaan saarelta saarelle ja juostaan luonnonhelmassa neulaspolkuja pitkin. Puumalan Norppapolku tarjosi kisalle mitä parhaimmat maastot runsaine vesistöineen ja mäkisine maastoineen.

Swimrun-palkitut saivat lasisen norpan muistoksi kisasta. Kuvassa Ari Martikainen ja palkintonorppa.

Porkkala Swimrunin kilpailujohtaja Lotta Backlund kävi testaamassa radan ennakkoon ja kertoo Puumalan tarjoamista kilpailupuitteista näin:

– Nähtyäni kartan suunnitelluista reiteistä olin hyvin utelias kokeilemaan niitä. Parini ei päässyt tähän kilpailuun, mutta ilmoittauduin vapaaehtoiseksi reitin testaajaksi. Perjantai-iltana kiersin illan hämärässä lyhyen radan (10 km) ja lauantaiaamuna pitkän radan (19 km) samalla tarkistaen, että viitoitukset olivat paikoillaan. Olin myyty, kun Norppapolku oli kierretty. Mitkä maisemat! Ja miten juostava alusta oli kaikkialla; neulospolkua tai pehmeätä metsätietä. Korkeuserot Puumalan taajamassa ja sillan tarjoama pikku nousu maisemillaan teki asfalttipätkistäkin kiinnostavia pitkän reitin alussa. Polku myötäili suurin osin Saimaan rantoja ja silmiä oli vaikeata pitää polulla, kun halusi vain nauttia reitin tarjoamista maisemista saarineen ja kallioineen. Polku oli tarpeeksi tekninen mutta silti hyvin juostava neulospolku muutamilla jyrkillä nousuilla.

-Uinti oli aivan erilaista täällä kun meressä; vesi oli sopivan lämmin ja niin puhdasta, että sitä olisi varmaan voinut juoda. Merenkäyntiä täällä ei ollut.
Uinnit olivat suhteellisen lyhyitä (170 m-310m) verrattuna Suomen muihin swimrun-kisoihin, mikä mahdollisesti houkutteli epävarmimmatkin uimarit mukaan lajin pariin. Huomasin, että ratamestarin Heikki Virran ajatus oli ollut suunnitella niin sopusuhtainen rata kuin mahdollista: tarpeeksi juoksua, jotta ei tulisi kylmä ja tarpeeksi usein uintia väliin, jotta ei tulisi kuuma. Tämä oli ensimmäinen kilpailu, missä oli sopivan lämmin koko ajan ja onneksi tässä lajissa sadekaan ei haittaa, koska kastutaan kuitenkin.

-Yhteenvetona Saimaa swimrunista voin todeta että se oli kokeilunarvoinen kilpailu. Järjestelyt olivat ammattimaisesti toteutettu, vaikka kyseessä oli ensimmäinen Saimaa Swimrun -tapahtuma. Järjestäjinä olivat paikalliset urheiluseurat. Kunnanjohtaja Matias Hilden toimi kilpailunjohtajana. Voisin kuvitella että kilpailun motiivi ei ollut rahallinen voitto, vaan Puumalan luonnon esiin tuominen.

-Puumala oli paikkana ensikertalaiselle varsin sympaattinen kokemus. Perheen kolmevuotiaan viihdyttämiseksi riitti tapahtuman ajaksi korkean sillan hissi.

Lue koko juttu uusimmasta Puumala-lehdestä!

Iloisia asioita

31.8.2017
On kesää jäljellä vielä. Kelit ei ehkä enää kummoisemmiksi käy, mutta kesä onkin parhaimmillaan itse kunkin sydämessä. Säistä viis, siis.

Vaimoni laittoi löytämänsä täydellisen pienen herkkutatin obduktiokuvan Suomen sieniseuran Facebook –sivuille menneen viikon perjantaina. Sunnuntaihin mennessä yli 1100 tykkäystä ja parisataa sydäntä tälle puumalalaiselle tattivaliolle, jossa sienisääsken toukat tai muutkaan ökkömönkiäiset eivät olleet hitustakaan ehtineet mellastamaan.

Hyvä, loistava, täydellinen sienivuosi siis. Vain alan harrastajat voivat sen riemun kokea ja ymmärtää, kun hienoa saalista riittää niin kameran linssiin, sienikoriin kuin pannulle tai purkkiin pantavaksi.

Hyvää makua on talven kaamokseen luvassa ja luomaan jo ennakko-odotuksia seuraavan kesän sadosta ja uusista ihanuuksista. Hyvää makua – ja osin huonoakin – sivuttiin myös edellisviikon Kirjakemmakoilla. Kävijämäärä ylittyi selvästi viime vuodesta ja loppukesän kulttuuripiikki puumalalaisiin pakaroihin veti paikalle yli 800 kävijää. Osa ilahduttavan kaukaakin tulleita. Oli lähes liikuttavaa kuunnella myös vierailevien kirjailijoiden arviota Puumalan kauneudesta ja Kirjakemmakoiden merkityksestä pienelle, mutta vireälle paikkakunnalle, joka tämänkin tapahtuman kautta haluaa esitellä elinvoimaisuuttaan kaiken pakko-urbanisoitumiskohkaamisen keskellä.

Jos vertailulukuja kaipaatte, Puumalan kunnan asukasmäärään suhteutettuna Kirjakemmakoiden kävijämäärä hipoi puolta kuntalaisten määrästä. Helsingissä vastaavan tapahtuman pitäisi vetää yli neljännesmiljoona kävijää, koko pääkaupunkiseutu mukaa lukien puoli miljoonaa. Tämä siis suhteellisuusteorian mukaan tuumailtuna.

Suomalainen kulttuuri, nimenomaan kirjallinen kulttuuri on maaseudulla syntynyt ja kaupunkipaikkoihin täältä viety. On vain oikein, että se osoittaa Kirjakemmakoiden kaltaisten yleisötapahtumien kautta juurensa ja juurevuutensa, olipa kyse runosta, proosasta tai teatteritaiteesta. Tulos on kunniaksi kunnalle, paras kiitos sen puuhaporukalle ja ylpeilyn aiheeksi kuntalaisille.

Nostan esiin yhden, vähemmän julkisuutta saaneen esimerkin. Itsekin joskus kateederin takana seisseenä oli ilahduttavaa havaita kuinka vakavina ja hiirenhiljaisina Puumalan koululaiset kuuntelivat MTV:n rikostoimituksen päällikön, kirjailija Jarkko Sipilän esitystä hyvästä mausta nykyaikaisessa kirjallisessa jokamiehen kommunikaatiossa, eli sosiaalisen median käytössä. Missä kulkee se veteen piirretty viiva, jonka ylittämällä nuori somettaja siirtyy tietämättään, tajuamattaan rikoksen poluille. Herjaa, solvaa, panettelee ystävää, tuttavaa, koulukaveria. Syyllistyy uuden sukupolven koulukiusaamiseen, jota vastaan jopa presidenttimme Sauli Niinistö taistelee omalla esimerkillään ja muutamien nuoriso-idolien sivustatuella.

Sipilä herätti aiheellisen kysymyksen, jonka pitäisi kolkutella myös vanhempien paatuneita sydämiä. Jos nuoriso näkee ja kokee vanhempien väärinkäyttävän sosiaalista mediaa oman ilkeytensä, kateellisuutensa tai jonkin muun alhaisen syyn takia, se ihan varmasti madaltaa kynnystä myös nuorissa lähteä väärille somepoluille. Pähkinänkuoressa, kiteytettynä: vastuullinen somen käyttö on meidän yhteinen asiamme ja sen osaamisen kautta loppupeleissä mitataan sivistyksemme taso ja mikä pahinta, sen puute.

Takaisin tatti-avenuelle, jota nimeä lemmikki-sienipolkumme on jo vuosikaudet kantanut. Sen antia voi ilolla ja ylpeydellä jakaa myös somessa,

Timo Korppi

Kunnan yleisurheilumestarit selvillä

31.8.2018
Kunnan yleisurheilumestaruuskisoissa nuori ja vähän vanhempikin polvi kilpaili muun muassa juoksussa, pituushypyssä, keihään- ja kiekonheitossa sekä kuulantyönnössä.

Lue kilpailutulokset uusimmasta Puumala-lehdestä!

Katuvalot remontin vuoksi päällä pitempään yöllä

24.8.2017
Jotta liikkuminen olisi kirkonkylällä turvallisempaa Keskustien remontin ajan, katuvalot ovat jatkossa päällä puoleenyöhön saakka Keskustien vaikutuspiirissä.
Valot kytketään päälle tällä viikolla.
Puolille öin valoja poltetaan remontin päättymiseen saakka loka-marraskuulle. Määräaika remontin päättymiselle on 10. marraskuuta, mutta työt pyritään saamaan aiemmin valmiiksi.
Normaalisti katuvalot ovat päällä kello 22 saakka. Ne kytkeytyvät hämäräkytkimellä. Aamulla valot syttyvät kello 4.30.

Tuhannes lauttaylitys rengastiellä

24.8.2017
Rengastien pyöräilyreitti on saavuttanut yllättävän suuren suosion. Reitti aukesi kesäkuun alkupuolella ja siitä puhutaan seudun pyöräilijöiden keskuudessa vuoden matkailutekona. Suosiota todistettiin tämän viikon tiistaina, kun Norppa II -lautturipariskunta Pirjo ja Jussi Kapanen kuljettivat yli tuhannennen pyöräilijän.

Lue aiheesta lisää uusimmasta Puumala-lehdestä!

Lisätietoa rengastiestä ja lauttamatkasta >>

 

 

Kirjakemmakkojen tulevaisuus kiinnostaa

24.8.2017
Järjestyksessään toiset Kirjakemmakat keräsivät kirjallisuudesta ja runoudesta kiinnostunutta yleisöä kuuntelemaan kirjailijaluentoja. Esiintyjinä olivat muun muassa dekkaristi Jarkko Sipilä sekä kirjailijat Kirsti Manninen ja Jukka Viikilä.

Lauantai-iltana tervahöyry Wennon runoristeilyllä sukellettiin runoilija Risto Rasan runojen syleilyyn (kuva yllä).  Sunnuntaina villiyrttiasiantuntija Tommi Kangas johdatti tutustumaan pihapiirin syötäviin kasveihin.

Tapahtuma tarjosi myös koettavaa muun muassa teatterin ja erilaisten ruokamakujen muodossa.

Kirjakemmakat venyttää Puumalan matkailukesää elokuun lopulle. Ensi vuoden Kirjakemmakkojen järjestelyt ovat vielä avoinna ja riippuvat monista eri tekijöistä. Lue lisää Kirjakemmakkojen tulevaisuuden näkymistä uusimmasta Puumala-lehdestä.

 

 

Ville Haapasalon avotulilounas myytiin loppuun

24.8.2017
Kirjakemmakoiden teemana oli maku. Sahanlahti Resort järjesti teemaan liittyen slaavilaisia makuja tarjoavan avotulilounaan, jonka toteuttivat yhteistyössä keittiömestari Markus Maulavirta, näyttelijä-kirjailija-yrittäjä Ville Haapasalo ja villiyrttiasiantuntija Tommi Kangas.

Lue uusimmasta lehdestä, mitä avotulilounaalla tarjottiin!

 

Golf-turnauksesta menestystä

24.8.2017

Eläkeliiton Etelä-Savon piirin golf-mestaruuskilpailut järjestettiin Puumala Golf -kentällä elokuun puolivälissä.

Lue golfkilpailun tulokset tämän viikon Puumala-lehdestä!

Kuva: Pentti Kantola

 

 

Osta, osta kirkkaamman kruunun saat

24.8.2017
Paljon oli vettä virrannut Vantaassa ja vielä enemmän Puumalan sillan ali ennen kuin Poika oli valaistunut. Se, että haluaa, ei tarkoita sitä, että tarvitsee. Se, että tarvitsee, ei tarkoita sitä, että on totinen hätä ja puute.

Poika oli puskenut perintömökkinsä pihamaata Puumalan tontillaan lihasvoimalla toimivalla ruohonleikkurillaan. Pahimmat paikat hän oli niittänyt, ja paksuimmiksi päässeet oksat vedellyt vesurilla sileäksi. Vuosi pari sitten vainajoituneelle Muorille käsin työnnettävä oli ollut uutta ja upeaa tekniikkaa ja sitä oli ihmetelty naapurien voimin kahvikupin ja ässien äärellä.

Mutta joutuisampaa ja kekseliäämpää tässä maailmassa ei juuri olekaan kuin Mainosmies. Mainosmies oli löytänyt tiensä Pojan mökin postilaatikolle. Jostain oli Mainosmies löytänyt Pojan sähköpostiosoitteenkin. Siinä ei mainoskiellot tai -estot puntarissa painaneet, siinä pelissä. Koukku veteen ja saalis kiinni.

Minullahan on etujabonusjahyötyjaapujaerityisasiakas-kortit. Kaikesta seitsemänkymmentä prosenttia alennusta loppukesän kunniaksi – ja edut ja hyödyt päälle, Poika mietti jo lähes innostuneena.

Tuumasta toimeen ja kaupoille. Pieniä elämää helpottavia hankintoja. Koska olen sen arvoinen. Elämä on elämisen arvoista. Hemmottele itseäsi. Nauti. Parhaat tarjoukset! Uutta! Katso!

Ja Poikahan katsoi. Hän nautti ja hemmotteli. Hän oli sen arvoinen. Hän kantoi autonsa takapaksiin ja -penkille erilaista pakettia ja nyssykkää.
Trimmeri oli totisesti edullinen ja se hemmottelee selkääni. Se säästää aikaa ja auttaa nauttimaan säästetystä ajasta entistä täydemmin. Miten olen kyennyt elämään ilman päältä ajettavaa ruohonleikkuria? Sillä ajaminen on suoranainen nautinto, Poika oli suorastaan hurmiossa.

Mitä enemmän Poika vingutti etu- ja hyötykorttejaan, sitä useammin Mainosmies häntä muisti. Muorin vanha varasto täyttyi hiljalleen erilaisesta elämää helpottavasta hyötytarvikkeesta – voikukankitkin, parit edulliset alumiinitikkaat, muutama tarpeellinen piipunhattu, jokusetkin niput elämää helpottavia puutarhahanskoja, kiellettäväksi tulevaa Roundupia… Jokaisen mainoslehtisen tai sähköisen mainoksen ilmestymisen jälkeen Poika hyökkäsi posket punoittaen matkaan…

En ehkä enää tarvitse enkä enää oikein haluakaan, mutta kun halvalla saan! Ja mitä enemmän ostan, sitä enemmän etuina ja bonuksina hankin ja onpahan sitten pahan päivän varalle. On mistä ottaa, Poika tuumi.

Yöllä Poika heräsi hien vallassa. Hän nappasi niin kovin kätevän kännykkänsä, avasi mobiilipankin ja havahtui. Hyvä on ostajan ostella, kun rahaa on tilillä hällä. Vaan ken Pankin ja Mainosmiehen tietä kulkee, sen tien hän on piankin vanki.

Aamulla Poika kiskoi vesurin ja viikatteen Muorin varastosta ja ryhtyi hommiin – niitti ja pätki. Illalla hän sytytteli uunia. Mitä parhainta syttyä olivat Mainosmiehen lehdykät. Vielä pakkauksissaan olevat hyödykkeet hän pakkasi autoonsa ja palautti liikkeisiin ja päätti pärjätä tulevaisuudessa kahdella kysymyksellä. Tarvitsenko? Ja jos tarvitsen, tarvitsenko sittenkään?

Päivi Musakka

Finlandia-palkittu Jukka Viikilä Kirjakemmakoilla

17.8.2017
Kirjailija Jukka Viikilän esikoisromaani Akvarelleja Engelin kaupungista palkittiin viime vuonna Finlandia-palkinnolla.

Kirja on historiallinen kertomus kaksisataa vuotta sitten eläneestä saksalaisesta arkkitehdistä Carl Ludvig Engelistä. Hänen suunnittelemiaan ovat muun muassa Helsingin Tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna ja Kansalliskirjasto. Kirja perustuu tositapahtumiin ja etenee kronologisesti. Luovuudelle jäi tilaa Engelin sisäistä ajatusmaailmaa kuvatessa.

Kirjailija, dramaturgi Jukka Viikilä on julkaissut runoja, kuunnelmia ja proosaa.

Lue uusimmasta Puumala-lehdestä Viikilän haastattelu.

Puumalan Kirjakemmakat 17.-20.8.
Katso tästä koko ohjelma >>

 

 

Ideoita sinkoili vapaa-ajan asukkaiden risteilyllä

17.8.2017
Vapaa-ajan asukkailta tuli erilaisia havaintoja kunnan palvelutarjonnan kehittämiseksi viime lauantain Wenno-risteilyllä, jonka kunta heille tarjosi. Tarkoitus oli myös nimenomaan kerätä informaatiota kunnan käyttöön.

-Kun Imatran suunnasta ajaa, näyttää, ettei siltatornissa ole mitään kahviota. Sille puolelle pitäisi saada myös mainoskyltti, jotta ohikulkija huomaa, että siellä on kahvila ja voi sitten kurvata kirkonkylälle, ehdotti imatralainen Esko Inkinen. Hän osallistui risteilylle yhdessä vaimonsa Arja Inkisen kanssa.

Lue uusimmasta Puumala-lehdestä, millaisia uudistuksia vapaa-ajan asukkaille on tullut mieleen Puumalan kehittämiseksi.

 

 

Sorsastus alkaa sunnuntaina

17.8.2017
Vesilintujen metsästyskausi alkaa ensi sunnuntaina 20.8. kello 12.00. Kausi jatkuu joulukuun loppuun saakka.

Maamme yli 306 000 metsästäjästä vajaa satatuhatta osallistuu sorsastukseen. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, punasotkia, tukkasotkia, telkkiä, haahkoja, nokikanoja ja kanadanhanhia. Vesilinnuista yleisimmät saalislajit ovat sinisorsa, tavi ja telkkä.

Rehevillä lintuvesillä viihtyvistä riistavesilinnuista Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Taantuman pääsyy on tutkimusten mukaan elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Riistakeskus suosittaakin, että taantuvien lajien sijaan metsästystä tulisi kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa.

 

Syyslukukausi käynnistyi

15.08.2017
Puumalan yhtenäiskoulun piha täyttyi tänä aamuna naurun helinästä, innostuneesta puheen sorinasta ja kiipeilytelineissä temmeltävistä lapsista, kun koulun syyslukukausi käynnistyi jälleen kesäloman päätyttyä.

Puumalan yhtenäiskoulussa on tänä lukuvuotena yhteensä 137 oppilasta.

Yläkuvassa uunituoreet ekaluokkalaiset opettaja Maaret Kontisen ja koulunkäynninohjaaja Ann-Mari Ruottisen kanssa. Ensimmäisen luokan aloitti kymmenen lasta.

Alakuva: Osa oppilaista tuli kouluun polkien.

Lisätietoja opetuksesta >>

 

 

Mahdoton menestys

10.8.2017
Puumalan kunta kilpailutti alkuvuodesta yhteyslautta-aluksen liikennöinnin Hurissalon ja Lintusalon välille. Itse olin tuolloin hieman pettynyt, sillä liikennöinti kiinnosti tuolloin vain yhtä yritystä. Keväinen pettymys on kuitenkin unohtunut jo monta kertaa, sillä Kapasen pariskunnan johdolla lautta on kulkenut vakaasti tämän kesän aikana.

Olemme jo lehdistä saaneetkin lukea, että lauttayhteys on saanut arvioitua suuremmankin suosion. Vähäisin syy tähän ei ole varmasti ollut se, että Pirjo ja Jussi Kapanen ovat samalla antaneet lautalle kasvot ja ottaneet liikennöinnin hoitaakseen sataprosenttisesti. Lehtijutuissa on näkynyt selvästi se, että he itse näkivät yhteyslautan tarpeellisuuden ja hyödyt alueelle, mikä myös rohkaisi tarttumaan ruoriin.

Tällaisia ”Pirjoja ja Jusseja” Suomi ja eritoten Puumala tarvitsevat yhä lisää, vaikka heitä täällä kyllä jo useita onkin. Kyse ei ole siitä, että paikkakunnan hyväksi täytyisi tehdä työtä talkoilla, mutta meidän jokaisen oma toiminta niin työssä, yrityksessä kuin vapaa-aikana voi tuoda mukanaan paljon hyvää koko paikkakunnalle ja meille kanssaihmisille. Pienellä paikkakunnalla me kaikki myös olemme Puumalan lähettiläitä ulospäin.

Kun itse muutaman viikon päästä siirryn määräaikaisesti virkavapaalle ja toisiin tehtäviin, niin päällimmäinen ajatus, jonka toivon jokaisen puumalalaisen sisäistävän, on se, ettei paikkakunnan menestystä ratkaista sen enempää Mikkelissä, Helsingissä kuin Brysselissäkään. Puumalan tulevaisuus ja huominen rakennetaan, tai ollaan rakentamatta, täällä Puumalassa meidän omin voimin. On turha odottaa, että jostain ulkoapäin tulee joku tai jokin, joka kääntää kaikki asiat parempaan tai huonompaan päin.

Puumalalla menee monella indikaattorilla mitattuna tällä hetkellä hyvin, vaikka toki itse olenkin jäävi sitä arvioimaan. Talous on kunnossa, kunta on keskipitkällä aikavälillä tarkasteltuna muuttovoittoinen (mitä 80 prosenttia Suomen kunnista ei ole), työttömyysaste oli kesäkuussa maakunnan alhaisin ja vapaa-ajan asuntojen arvot ovat Kaakkois-Suomen kärkeä. Mainekaan ei liene heikoimmasta päästä. Heikko syntyvyys, ikärakenne ja jo vanhastaan vähäinen lasten määrä sen sijaan vaatii jatkossakin erityishuomiota, kuten myös alueen yritysten työllistämisedellytyksetkin. Olennaista on nähdä maailman ennätyksellisen nopea muutos, ja reagoida siihen paikallisesti.

Maailma muuttuu nopeaa vauhtia, ja kunnatkin jakautuvat entistä vahvemmin. Paikkakuntien menestys riippuu siitä, että löytyykö sieltä riittävästi niitä, jotka kehittävät uutta, parantavat olemassa olevaa ja kohtaavat tulijat sekä kanssaihmiset positiivisella asenteella. Sellaisia, joille tekeminen on puhumista ja arvostelemista olennaisempaa, ja jotka näkevät keskinäisen yhteistyön arvon. Meillä on hyviä esimerkkejä ja hyvä suunta: pidetään siitä kiinni jatkossakin.

Matias Hilden

Reino Savukoski mukaan kadonneen etsintään

10.8.2017
Kadonneiden etsijä, punkaharjulainen Reino Savukoski on liittynyt etsintäjoukkoihin Puumalan vesialueella viime viikolla kadonneen uistelijan löytämiseksi. Hän on tehnyt vedenalaisia etsintöjä vapaaehtoistyönä vuodesta 1987 ja löytänyt yli 112 kadonnutta henkilöä.

-Ajamme noin kilometrin tunnissa ja kaikuluotaimella tarkistamme pohjaa. Jos mahdollinen kohde löytyy, merkitsemme sen tutkaan ja palaamme myöhemmin paikalle kameroiden kanssa, kertoo etsintään osallistuva Urpo Hämäläinen.

Savukoski ja muut etsijät eivät ota työstään korvausta. Toimintaa varten on perustettu Etsintäveneen Tuki ry. Yhdistyksen tarkoitus on kerätä varoja veneen ja sen laitteiden ylläpitoon sekä matka- ja polttoainekuluihin.

Uusimmassa Puumala-lehdessä kerrotaan tarkemmin etsintöjen edistymisestä.

Matti ja Teppo Siltakemmakoilla: Jos soittaisimme koko tuotantomme, aikaa menisi kaksi viikkoa

10.8.2017
Matti ja Teppo aloittivat Siltakemmakoiden konsertit takuuvarmalla, reipasrallisella tyylillään viime viikon keskiviikkona. Parivaljakko nauratti yleisöä vitseillään ja kertomuksillaan perhe-elämänsä sattumuksista. Molemmat miehet ovat jo isoisiä ja juttua riitti niin kypsän iän saavuttaneiden miesten sielunelämästä kuin lastenlastenkin tokaisuista.

Legendaarinen Kissankultaa sai yleisön nostalgiselle tuulelle. Välispiikkinä Matti muisteli, miten 1970-luvun alussa Toivo Kärki ennusti kyseiselle kappaleelle huikeaa menestystä. Historia osoittaa, että niin kävikin. Konsertin aikana kuultiin myös muutama uusi kappale, jotka julkaistaan syksyn aikana ilmestyvällä uudella levyllä.

Veljesten musiikkituotanto käsittää puolitoista miljoona levyä.

-Jos soittaisimme koko tuotantomme läpi tänä iltana, meiltä menisi siihen kaksi viikkoa kahden tunnin sijaan, nauratti Matti yleisöä konsertin alussa.

Tuusulalaiset Helena Thomander-Lindén ja Pekka Lindén ovat fanittaneet Matin ja Tepon musiikkia jo vuodesta 1986 saakka. Pariskunta muistaa kyseisen vuoden erityisen hyvin siksi, että he menivät tuolloin naimisiin.

-Matti ja Teppo ovat ammattilaisia, joiden ääni soi vuosi vuodelta kypsemmin, Thomander-Lindén toteaa.
Helena Thomander-Lindén kertoo, että Matti ja Teppo ovat Merikanto-suvun kaukaisia jälkeläisiä, kuten hän itsekin. Laulajat kiinnostavat osin myös yhteisen sukutaustan vuoksi.

-Nuorempina tuli käytyä tanssilavoillakin, mutta nykyisin käymme lähes pelkästään konserteissa, kertoo Pekka Lindén.

Muita Siltakemmakka-esiintyjiä olivat Sanni, Paula Koivuniemi, Eppu Normaali, Kaija Koo, Jenni Vartiainen, Irina, Stig, Arttu Wiskari ja Pete Parkkonen. Ohjelmassa oli myös Kemmakkakirkko, jossa Janne Martikaisen yhtye esitti Gospel-musiikkia. Siltakemmakat pidettiin 2.-5.8.

Sofia Flygare

Lue lisää Siltakemmakoista uusimmasta Puumala-lehdestä.

 

Niittytalkoissa heiluivat viikatteet ja heinät saivat kyytiä

9.8.2017
Liehtalanniemen museotilan eilisissä maisemanhoitotalkoissa viikatteet heiluivat ja heinät saivat kyytiä. Tavoitteena oli niittää avoimena pidettävän alueen heinikko, jota lampaat eivät olleet ehtineet tai pystyneet pitämään kurissa. Alueella oli jo umpeenkasvun merkkejä. Pajukot raivattiin kunnan toimesta keväällä ja nyt niitettiin. Jatkossa koko aluetta on tarkoitus pitää avoimena laiduntamalla.

Liehtalanniemi on elävä museotila, esimerkiksi ympäristönhoitotöitä tehdään perinteisillä työkaluilla ja menetelmillä.

Liehtalanniemen museotila oli aikoinaan sitä avattaessa ensimmäinen Suomessa sijaitseva toiminnallinen museo laatuaan. Paikka on ollut asuttu vuodesta 1899, ja tilan rakennukset ovat peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Liehtalanniemi kunnostettiin museoksi ja sen yhteyteen perustettiin 22 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue 1980-luvun alussa.

Museotila pyritään säilyttämään korkeatasoisena luonnon- ja kulttuurinsuojelukohteena, joka toimii havainnollisena näytteenä vuosisadan alussa vallinneesta savolaisesta pienviljely- ja kalastustilan elämänmuodosta.

Niittytalkoot järjesti Kynä-hanke (Kulttuuriympäristö näkyväksi -hanke). Talkoiden tavoitteena oli lisätä yleistä tietoutta ja innostusta kulttuuriympäristön hoitamiseksi. Hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla.

Yläkuva: Sirpa Peltonen. Kuvassa Eeva Puustjärvi.

Kuva alla: Jutta Juurinen. Lisäkäsiä talkoisiin saatiin Mikkelin Suonsaaren vastaanottokeskuksen asukkailta.

Tietoa Liehtalanniemen museotilasta >>

Luonnosta löytyy herkkuja pöytään

3.8.2017
Tietokirjailija Tommi Kangas on perehtynyt villiyrtteihin. Yhdeksän vuotta sitten hän löysi nämä luonnon aarteet ja on vuosi vuodelta syventänyt omia tutkimuksiaan ja keksintöjään niiden käytöstä ruoka- ja juomaresepteissä sekä muussakin käytössä.
-Mustaherukka ja ruusu ovat aivan loistavia ja ne käyvät kaikkiin ruokiin keitosta patoihin, myös kastikkeisiin sekä juomien maustamiseen, sanoo Kangas.
Nokkostakin hän kertoo käyttävänsä paljon ruoanlaitossa. Kasvi on erittäin terveellinen, sillä se sisältää rautaa, C- ja B-vitamiineja, kaliumia ja kalsiumia.

Lue aiheesta lisää Puumala-lehdestä!

Tommi Kangas vierailee Puumalan Kirjakemmakoissa 17.-20.8.

Palkittu dekkarikirjailija Jarkko Sipilä vierailee Kirjakemmakoissa

3.8.2017
Rikoskirjallisuus kulkee käsi kädessä todellisuuden kanssa.
-Jos en olisi rikostoimittaja, en voisi olla rikoskirjailijakaan, toteaa toimittaja ja kirjailija Jarkko Sipilä.
Hän pitää oleellisena sitä, että kirjoissa kerrotut asiat ovat todellisuuspohjaisia, vaikka tarinan juoni olisikin keksitty. Toimittajan työssä faktat ovat tulleet tutuiksi.
-Yleensä ihmiset miettivät, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Rikostoimittajan työssä mietitään, mitä seuraava yö tuo tullessaan.

Lue lisää Jarkko Sipilän kirjailijaurasta uusimmasta Puumala-lehdestä.

Kirjakemmakat 17.-20.8.

Sata päivää Saimaalla täyteen

3.8.2017
Luontomatkailija Olli Järvenkylän Saimaa-projekti alkaa olla päätöksessään. Huhtikuussa alkanut puuveneretkeily Saimaalla saavuttaa sadan päivän rajapyykin lauantaina.
-Keväällä vesilintujen pesiminen oli hienoa seurattavaa. Ylipäätään kesän aikana kuulemani äänimaailma on upea kokemus, kuten härkälintujen huuto kesäyössä. Nuotion lämmössä olen istunut iltaisin pitkään, kertoo Järvenkylä kokemistaan elämyksistä.

Kuvassa Järvenkylän taltioima ukkosmyrsky, joka riepotteli hänen kulkuneuvoaan 31.7.

Lue lisää retkestä tämän viikon Puumala-lehdestä!

Lasten olympialaisissa nähtiin iloisia kasvoja

3.8.2017
Lasten perinteiset kesäolympialaiset järjestettiin Puumalan urheilukentällä tiistaina 25. heinäkuuta. Kisaa käytiin muun muassa juoksussa, pituushypyssä, keihäänheitossa ja kuulantyönnössä.

Kisatulokset on luettavissa tämä viikon Puumala-lehdestä!

Maallista, maallista vaan…

3.8.2017
Älä kiinny mihinkään tai keneenkään liikaa, koska se/hän ei tule koskaan olemaan sinun ikuisesti. Näin tuli tällainen ihan omasta päästä pikapikaa keksaistu filosofinen ajatelma mieleen eräänä päivänä lähimenneisyydessä, kun olin tyhjennys- ja pakkausurakoimassa erästä asukkaistaan tyhjentynyttä omakotitaloa Puumalan kohta taas hiljenevässä kirkonkylässä.
”Se on sitä maallista vaan…”, huokaa selkäni takana paikalle saapunut naapuri ja tyhjentyneen talon edesmenneiden asukkaiden ystävä. Ja ei voi muuta kuin yhtyä edelliseen puhujaan.
Näitä tyhjentyneitä ja tyhjentyviä taloja ja asumuksia Puumalassa riittää. Ja tuo tavarapaljous joka talojen uumeniin kätkeytyy, on aivan valtava taakka. Omaisille, jotka ovat yleensä nuorehkoja ja työikäisiä. Ja omat talot ja asumukset aivan muilla ilmansuunnilla. Tavara on usein ihan hyväkuntoista, mutta iältään ei niin vanhaa, että sillä olisi keräilyarvoa. Ja muoti sanelee loput. Eli roskalavatavaraa.
Jollekin, jossakin satojen ja tuhansien kilometrien päässä tällä ”roskapaljoudella” olisi paljonkin käyttöä. Tuntuu turhauttavalta, että käyttökelpoista irtainta ei voida sen paremmin kierrättää ja hyödyntää tässä maassa ja maailmassa.
Sama pätee paitsi tavaraan, myös muun muassa elintarvikkeisiin. Vaikka nyt on jopa menty kulutuksessa se pieni askel eteenpäin, että esimerkiksi ”parasta ennen” -elintarvikkeita ruokakaupat voivat ja saavat luovuttaa tarvitseville sen sijaan, että ne heitettäisiin suoraan biojäteroskiin. Kuten ihan äskettäin vielä tehtiin.
Tavaraa on liikaa. Jopa yleishyödylliset yhdistykset saattavat lakkauttaa lahjoitetun kirpputoritavaran vastaanottamisen, koska lahjoitettu tavara ei ole tarpeeksi laadukasta. Tämä johtuu siitä, että kaikki käyttötavara vaatteista alkaen on tehty ja teetetty niin halvalla ja huonoista materiaaleista.
Ja hintakilpailu on kova ja nykyihminen vaihtelunhaluinen. Uutta on saatava, mutta se ei saisi maksaa juuri mitään. Elektroniikka-alan tavaroiden tuotekehitys taas menee sellaista vauhtia eteenpäin, että vuosi sitten ostettu vemputin on kohta jo antiikkia. Ongelmajätettä.
Köyhällä ei ole varaa ostaa huonolaatuista. Niin sitä ruukattiin sanoa. Mutta mistä sitä hyvälaatuista enää saa? Sellaista, mikä ei ole piraattikopio. Eli mitä me tästä opimme? Emme mitään. Tulevat sukupolvet ovat perineet nämä samat keräilijän geenit, jotka suorastaan velvoittavat täyttämään autotallit ja kanahäkkivarastot täyteen kaikenlaisella tulevaisuudessa tarpeettomalla roinalla. Jonkinlainen katkos kierteeseen on luultavasti luvassa vasta sitten, kun lähdetään seuraavalle evakkoretkelle.

Tuula Närvänen

Puistoruokailua kokeillaan Norppapuistossa

27.7.2017
Norppapuistossa käynnistyi tällä viikolla puistoruokailukokeilu, joka toteutetaan kolmena maanantaina. Kaikki alle 16-vuotiaat voivat osallistua. Paikallisten lisäksi ruokailumahdollisuutta tarjotaan myös paikkakunnalla vieraileville lapsille.
-Mahdollisimman helpot ruoat, kuten keitot ja padat ovat sopivimpia puistoruokailuun, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Puumalan yhdistyksen sihteeri ja hallituksen jäsen Laura Pitkonen.
-Vain oma lautanen ja lusikka sekä juomat tarvitaan mukaan. Puistoruokailu tarjoaa hengähdystauon, kun puistoon voi tulla tapaamaan muita ja lapsille on ateria valmiina.
Lue lisää puistoruokailusta uusimmasta Puumala-lehdestä.