Lähetettyjä kirjeitä: Kysymyksiä ja mielipiteitä Kanttorilanrannan alueen myynnistä

Kanttorilanrannassa on kuntalaisten käytettävissä oleva laavu.

27.4.2019

Arvoisat seurakunnan ja kunnan edustajat

Toivoimme, että näistä asioista olisi keskusteltu, tai otettu esille ja jopa vastattu 14.3. olleessa aluetta koskevassa yleisötilaisuudessa. Valitettavasti emme silloin päässeet paikalle. Emme saaneet myöskään vs. kunnanjohtajalta Niina Kuuvalta vastauksia henkilökohtaiseen sähköpostiin muuta kuin, että keskustellaan tilaisuudessa. Hänelle oli jätetty seuraavanlaisia kysymyksiä, jotka nyt on myös osoitettu Kanttorilanrannan alueen kohtalosta päättäville.

Haluaisimme esittää kysymyksen seurakunnan päättäjille, onko srk:n pääroolina tänä päivänä hengelliset arvot vai ”bisneksenteko”? Onko tonttikaupoilla tarkoitus seurakunnan talouden kohentaminen? Muista luontoarvoista välittämättä?

Miksi halutaan tuhota kirkonkylän lähin/ainoa virkistysranta-alue, jossa on myös laavu? Itse olemme käyneet rannalla ja laavulla lukemattomia kertoja. Vieressä asuessamme olemme huomanneet, että rannalla ja laavulla käy paljon muitakin ihmisiä kuten lapsia ja nuoria. Haluaisimme, että alue myös säilyisi rauhallisena luonto- ja virkistysalueena.

Alueen luontoarvot on jätetty huomioimatta. Sen lisäksi, että hieno rantamaisema pilaantuu lähiasukkailta ja lähitaloista, niin uusia taloja rakentaessa lähemmäksi rantaa maisema rumentuu Saimaaltakin päin huomattavasti. Alue on myös lintujen pesimäalue.

Paljon tämä kehittäminen tulee maksamaan kunnalle ennen kuin tontit ovat edes myyntikunnossa? Jääkö veronmaksajien harteille esim. kiinteistöverojen nostona?

Lähialueen vanhempien talojen ja tonttien arvo laskee ja samalla menevät myös venepaikat rannalta. Nämä tulevat tonttikaupat tulevat myös vaikuttamaan nykyisten Sarkatien ja lähialueen asuntojen ja tonttien maisema-arvoon, ja näin ollen vaikuttaen myös asukkaiden jälkipolville asti. Aikoinaan ostettaessa taloa tontteineen maisema on ollut hyvin suuri osa ostopäätöstä. Tällöin se näkyi myös ostohinnoissa ja oli annettu sellainen kuva, ettei rannalle mitään rakenneta, vaan se säilytetään puisto- ja lintujen pesimäalueena.

Puumalassa on myymättä paljon tontteja, kiinteistöjä ja liikekiinteistöjä. Varsinkin Kotiniemessä on paljon myymättömiä tontteja ja myös ulkomaalaisten omistuksessa lähes asumattomia kiinteistöjä. Näitäkö halutaan lisää?

Puumalassa on 69 omakotitalotonttia myymättä Oikotie.fi:n ja Etuovi.com:n mukaan. Pelkästään Kotiniemessä on 31 tonttia myymättä. Myös seurakunnan myymättömät tontit mm. Sopalan kylässä Saimaan rannalla. Näiden lisäksi muut tontit, joita ei ole listattu julkisesti myytäväksi.

Lopuksi kiitokset Antti Kasaselle (ps.), joka on ilmeisesti ainoa päättäjistä, joka vastustaa Kanttorilanrannan maaostoa hyvine perusteluineen.

Olemme adressiin nimet jo kertaalleen kerättyinä vastaan tätä maanmyyntiä, toivoen että alue säilytettäisiin rakentamattomana.

Tarja Pennanen ja Veli-Matti Kiiskinen,
Sarkatien asukkaat

Kirkkoherra Helena Castrén vastaa:
Seurakunnan perustehtävästä ja maakaupoista

Puumalan seurakunnan perustehtävä on avata Raamatun sanomaa ja antaa mahdollisuus Jumalan läsnäolon kokemiseen elämänkaaren eri vaiheissa yksilönä ja yhteisönä.

Tämän tehtävän hoitaminen vaatii erilaisia resursseja ja seurakuntalaisten yhteisen varallisuuden viisasta hoitamista.

Seurakunta haluaa kaikin tavoin tukea Puumalan kehittämistä muun muassa kaava-alueen rantarakentamista ja laadukasta asumista, joka nostetaan esiin kunnan strategiassa. Seurakunta on aikanaan omistanut suurimman osan nykyisen kirkonkylän maa-alueista ja myynyt sekä vuokrannut niitä asukkaiden käyttöön aiemminkin.

Kanttorilanrannan ostaja velvoitetaan järjestelemään jokaisen saaritontin omistajan kanssa uusi veneen säilytyspaikka kaava-alueelta.  Seurakunta on antanut aikanaan mahdollisuuden laavun rakentamiseen alueelle. Uskomme, että kunnastamme, jossa on noin 3000 km rantaviivaa, löytyy edelleen riittävästi sopivia virkistysalueita.

Tontinmyyntiasia on ollut vasta virkamiesten ja työryhmien valmisteluasteella. Nyt on keskustelun aika. Lopullisen päätöksen myynnistä tekee kirkkoneuvoston esityksestä Puumalan kirkkovaltuusto. Päätös alistetaan edelleen Mikkelin tuomikapitulille ja kirkkohallitukselle.

Helena Castrén,
Puumalan seurakunnan kirkkoherra

Vs. kunnanjohtaja Niina Kuuva vastaa: Kiitos kirjelmän lähettäjille Kanttorilanrantaa koskevista kysymyksistä ja keskustelusta.

Tässä vastineessa avaan maanhankintaan liittyvää kokonaisuutta.

Pennasen ja Kiiskisen lähettämiä asioita käytiin läpi yleisötilaisuudessa 14.3., jossa esiteltiin Kanttorilanrannan kokonaisuutta. Itse esittelin kokonaistilanteen ja kunnan maapolitiikan tavoitteet, jotka valtuusto on asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa hyväksynyt. Tekninen johtaja avasi suunnitelmia infrastruktuurin rakentamisesta ja kustannuksista, vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja vesiosuuskunnan roolista ja maankäyttöteknikko kaavoitusprosessin kulusta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista, mikäli kaavoitukseen asti edettäisiin.

Taustana maanhankinnan neuvotteluille on ollut se, että Puumalan seurankunta jätti kesäkuussa 2017 hakemuksen asemakaavan muuttamisesta kirkonkylän Kanttorilanrannassa ja myös tätä ennen on alueesta käyty keskustelua jo useamman vuoden ajan. Kunnanhallitus päätti kesäkuussa 2017 käynnistää asemakaavan muutoksen ns. Kanttorilanrannan alueella. Samalla kunnanhallitus päätti, että kunta ja seurakunta laativat kaavoitukseen ja kaavan toteuttamiseen liittyvän maankäyttösopimuksen sitten, kun kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä. Vuonna 2018 kunta ja seurakunta kävivät neuvotteluja maankäyttösopimuksesta, mutta tuolloin se todettiin kunnan kannalta epäedulliseksi ratkaisuksi ja tonttien myynti sekä markkinointi olisi myös hankalaa, kun tontteja olisi sekä kunnalle että seurakunnalla. Näin ollen jatkettiin neuvottelua raakamaan ostosta.

Kanttorilanrannan tapauksessa tärkeää on huomioida se, että 30.6.2016 lainvoimaiseksi tulleessa taajamayleiskaavassa alue on asemakaavalla suunniteltavaa pientalovaltaista asuinaluetta, jonka jatkosuunnittelussa on otettava huomioon alueen maisema-arvot ja viheryhteystarpeet. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n mukaan yleiskaava on puolestaan ohjeena silloin, kun asemakaavaa muutetaan. Taajamayleiskaavan muutosta tehtäessä ei kaavasta jätetty yhtään valitusta. Alueella on voimassa tällä hetkellä 2.3.1981 hyväksytty asemakaava, jossa alue on puistoa, leikkikenttä- ja venevalkama-aluetta.

Kanttorilanrannan kehittämisen perusteet on mm. valtuuston huhtikuussa 2018 hyväksymässä maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa, jossa todetaan, että ”kirkonkylän asemakaava-alueen tiivistämistä tutkitaan ainakin ns. Kanttorilanrannan alueella. Alue on tällä hetkellä rakentamatonta ja hyvin pientalorakentamiseen soveltuvaa.” Alue on myös lähellä kirkonkylän keskustaa ja hyvin palveluiden, kuten koulun ja päiväkodin, äärellä. Em. ohjelmaan maapolitiikan tavoitteeksi on myös kirjattu, että raakamaan hankintaa tulisi harkita taajaman lähellä olevilla, rantaan tukeutuvilla alueilla. Edelleen linjataan, että maanhankinta kohdistetaan taajamayleiskaavassa pääosin asumiskäyttöön osoitetuille alueille. Tätä Kanttorilanranta edustaa.

Puumalan kunnalla on tällä hetkellä Kotiniemessä 2 omarantaista tonttia, joista toisen ostotarjous on käsittelyssä maanantain valtuustossa. Tämän jälkeen kunnalla olisi yksi omarantainen tontti tarjolla ja kun huomioidaan se, että viime vuosien kysyntä on kohdentunut pääosin vain omarantaisiin, tulee perusteita etenkin omarantaisten tonttien kaavoitukselle.

Kirjelmän laatijat viittaavat siihen, että alueen luontoarvot on jätetty huomioimatta ja kannetaan huolta linnustosta. Viimeksi taajamayleiskaavaa laadittaessa ja sen kaavaselostuksessa on käsitelty uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia lajeja. Suunnittelualueella, johon myös Kanttorilanranta kuului, ei ole tavattu edellä mainittuja lajeja. Luontoarvot ja maisema huomioidaan kaavoitusta tehtäessä, mikäli sinne asti asia etenee.

Kirjelmän laatijat kantavat huolta virkistysranta-alueen tuhoutumisesta ja erityisesti linjaloiston vieressä olevan laavun kohtalosta. Alustavissa kaavaversioissa, jotka eivät siis tässä vaiheessa ole virallisia kaavaluonnoksia, on hahmoteltu alueen pohjoispäähän laajaa lähivirkistysaluetta ja pienempää virkistysaluetta linjaloiston läheisyyteen. Pohjoispää on valikoitunut siksi, että se on kallioisen maaperän takia vaikeasti ja kalliisti rakennettavaa. Linjaloiston kohdalle ei puolestaan saa rakentaa, jottei se häiritse väylän liikennettä. Linjaloiston vieressä oleva laavu on mahdollista säilyttää tai pikemminkin soisi sille kunnostuksen ja yleisilmeen kohotuksen, mikäli asuinalue toteutuu. Rantaan on mahdollista suunnitella ja jättää uintipaikka sekä kulku talvisin jäälle. Maaliskuun yleisötilaisuudessa päätin oman esitykseni siihen, että toivoin kaavaan jätettäville viheralueille yhteistä suunnittelua alueen asukkaiden kanssa. Tämä tarkoittaa juuri kotaa tai laavua, uimarantaa, rantautumispaikkaa, kävelypolkua ja jotakin muuta.

Puumala-lehdessä viitattiin myös siihen, että kunnan suulla on puhuttu infran rakentamisen maksavan noin 300 000 euroa ja näin juuri on. Myös kirjelmän laatijat kysyvät kokonaiskustannusten perään. Kunnalla on konsultin toimesta tehty arvio kokonaiskustannuksista, joihin kuuluvat vesihuolto ja hulevedet, valaistus sekä katujen rakentaminen. Lisäksi vesiosuuskunnan kanssa on keskusteltu vesi- ja viemäröinnin rakentaminen, joka kuuluu siis em. kustannusarvioon. Kokonaisuuden kustannus tilaajatehtävineen on arvioitu n. 325 000 euroksi. Maanostotarjous on puolestaan 220 000 euroa. Tämä kustannusarvio on esitetty kunnanhallituksessa ja tullaan esittämään valtuustossa. Kustannukset jakautuisivat vuosille 2019–2021/2022 ja riippuen siitä, kuinka maanosto ja kaavoitus etenee.

Mikäli maanhankinta toteutuu, tulee kunnan osoittaa venepaikkojen omistajille uudet paikat. Yhteensä maapohjassa on ns. rasitteena 11 venepaikkaa ja lisäksi alueella on muita veneitä. Vaihtoehtoja on alustavasti tarkasteltu, mutta toteutuessaan venepaikkojen omistajia kuullaan yksilöidysti ja otetaan heidän toiveitaan huomioon.

Haluan vielä korjata Puumala-lehdessä 25.4. olleen tiedon, jossa sanottiin, että kunnanhallitus päätti ostaa seurakunnalta Kanttorilanrannan maa-alueita tonttien myymistä varten. Kuten kunnanhallituksen 15.4. pidetyn kokouksen pöytäkirja osoittaa, kunnanhallitus ei ole vielä hyväksynyt ostotarjousta ja kauppakirjaluonnosta. Kunnanhallitus on tehnyt valtuustolle esityksen siitä, että valtuusto puoltaisi Kanttorilanrannan maanhankintaa. Kyseessä on ns. periaatepäätös ja sen jälkeen kunnanhallitus käsittelee asiaa uudelleen. Hallintosäännön mukaan toimivalta kiinteän omaisuuden ostamisessa on kunnanhallituksella määrärahojen puitteissa ja määräraha maanhankintaan on talousarviossa olemassa. Mikäli kunta päättää jättää ostotarjouksen seurakunnalle, käsittelee seurakunnan puolella asiaa ensin kirkkoneuvosto, sitten valtuusto ja tämän jälkeen asia lähtee tuomiokapituliin ja lopulta kirkkohallitus tekee lopullisen päätöksen.  

Olemme linjanneet valtuuston hyväksymässä (Kunnanvaltuusto 23.4.2018 § 10, liite 1) kuntastrategiassa yhtenä viidestä painopisteestämme laatuasumisesta ja tavoitteena on, että ainutlaatuiset tontit houkuttelevat uusia asukkaita. Yksi toimenpiteistä on, että lisätään omarantaisia tontteja kirkonkylän läheisyydessä. Toinen toimenpide on, että vetovoimaisten asuinpaikkojen yhteydessä turvataan helppo pääsy Saimaalle ja että asuinalueiden välittömässä yhteydessä on virkistysalue. Kanttorilanrannan alue, joka sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä kirkonkylän palveluista ja Saimaan rannassa tukee hyvin näitä tavoitteita. Nyt on esitetty kokonaisuus ja tehty esitys maanhankinnasta, josta demokraattisesti valitut toimielimet pääsevät päättämään. 

Niina Kuuva
vs. kunnanjohtaja

Urheiluseurojen rahanjaosta keskustellaan

Urheiluseurojen tukeminen on noussut taas esiin. Puumalan Voimailijat ihmettelee, miksi he eivät saa haluamaansa avustusmäärää kunnalta. Kunnanjohtaja Matias Hilden ja palvelujohtaja Anne Julin selittävät samassa yhteydessä, millä perusteilla rahaa jaetaan.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Lukija kiukustui sataman kaljavaunusta

Kyllä täytyi hieraista silmiään, kun huomasin satamaan ilmestyneen punaisen myyntivaunun ”terasseineen”…Piilossa oleva ”bajamaja” on tällätty info-pisteen seinän viereen haisemaan. Tämäkö on sitä kirkonkylän ja sataman ilmeen parantamista, jota koskevan suunnitelman valtuustokin on hyväksynyt. Tuntuu, että valtuuston päätöksiä pidetään aivan pilkkanaan.
Näin kirjoittaa kauppias Tanja Raivio. Hänen kirjoitukseensa vastaa tekninen johtaja Kimmo Hagman samassa lehdessä.

Kirjoitukset kokonaisuudessaan printtilehdessä.