Siltakemmakoille tapahtumahistorian suurin artistikattaus

Ellinooran tunnetuimpia kappaleita ovat vuosina 2015 ja 2016 julkaistut singlet ”Carrie” ja ”Leijonakuningas”. Ellinoora esiintyy Siltakemmakoilla torstaina. Kuva: Warner Music Live.

22.1.2020

Ensi kesänä juhlitaan Puumalansalmen sillan valmistumisen 25-vuotisjuhlaa. Puumalan tunnetuimman maamerkin juhlavuonna myös 5.-8.8. vietettäviä Siltakemmakoita juhlitaan suuremmin kuin koskaan, ainakin 16 esiintyjän voimalla.

Esiintymislavalla nähdään Laura Voutilainen, J. Karjalainen, Ellinoora, Irina, Elastinen, Erin, Abreu ja BEHM, jonka ”Hei Rakas” soi parhaillaan Suomen virallisen soittolistan kärjessä.

Kemmakkaviikon perjantaina järjestettävien ”Ysäribileiden” esiintyjälistalla on 90-luvun kuumimpia ja toivotuimpia nimiä. Ruotsalaista ysärimusiikkia esittävät Basic Element, Pandora ja Solid Bace ja suomalaista ysäritunnelmaa ovat nostattamassa Movetron, Aikakone ja Waldo.

Siltakemmakat alkaa tuttuun tapaan keskiviikkona 5.8. järjestettävällä konsertilla. Sopimuksellisista syistä esiintyjä julkaistaan vasta myöhemmin.

Luet uusimmasta lehdestä lisää, kuinka ysäritunnelmat ja karnevaaliteema näkyvät Puumalan keskustassa ja tapahtuma-alueella.

Matkailututkimuksen 2020 mukaan suomalaisten matkoissa korostuu rentoutuminen, arjen elämykset ja paikallisen kulttuurin säilyttäminen

Uusimmassa lehdessä useat matkailualan yrittäjät kertovat matkailun kehittämisestä Puumalassa. Kuvassa Janne Kuivalainen, Sahanlahti Resortista lämmittää savusaunaa ja kertoo Koko kansan saunapäivästä. Kuva: Tiina Judén

Uusimmassa lehdessä useat matkailualan yrittäjät kertovat matkailun kehittämisestä Puumalassa. Kuvassa Janne Kuivalainen, Sahanlahti Resortista lämmittää savusaunaa ja kertoo Koko kansan saunapäivästä. Kuva: Tiina Judén

Matkamessujen Matkailututkimus 2020 selvitti jälleen suomalaisten matkustamisen syitä ja matkailuun liittyviä mielipiteitä. Matkalta haetaan arjen elämyksiä ja paikallista kulttuuria. Vastuullisuutta mietitään matkapäätöstä tehdessä aiempaa enemmän. Matkamessut on auki yleisölle Helsingissä Messukeskuksessa 17.− 19.1.2020.

Suomalaisia matkalla kiinnostaa vähemmän turistiset kohteet ja katukeittiöt. Lomalta haetaan paikallista kulttuuria ja arjen elämyksiä. Majoituskohteessa toivotaan perusasioiden olevan kunnossa ja henkilökunnan käytettävissä. Paikalliset pikkuputiikit ja aidot yhteisöt kiinnostavat suomalaismatkustajaa. Erityisesti suomalaiset toivovat, että työ- ja lomamatkat pidetään erillään.

Matkailun vastuullisuus puhuttaa, ja se näkyy myös matkailututkimuksen tuloksissa. Edellisvuosien tapaan suurin osa suomalaisista on matkustaessaan suosinut paikallisia palveluntarjoajia, kuten esimerkiksi hotelleja tai ravintoloita. Suuri osa on myös vähentänyt kohteen kuormitusta matkustamalla kiireisimmän sesongin ulkopuolella.

Suomalainen matkailija onkin vastuullinen ja noudattaa paikallisen kulttuurin tapoja sekä ohjeita. Lähes puolelle vastaajista paikallisen kulttuurin säilyttäminen on matkan tärkein vastuullisuuteen liittyvä valintakriteeri. Tärkeänä pidettiin myös tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia (35%) ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä (34%).

Muut vastuullisuuteen liittyvät valintakriteerit jäivät kuitenkin vähemmälle huomiolle, ja muun muassa lentojen hiilidioksidipäästöjä on kompensoinut joka kymmenes vastanneista, kun vastaavasti joka neljäs (24 %) kokee, ettei matkan hiilidioksidipäästöjen kompensointi ole kiinnostava asia. Joka kymmenes  (11 %) vastannut oli sitä mieltä, ettei vastuullisuudella ole merkitystä matkapäätöksiä tehtäessä.

Kaukomatkat ja uudet kulttuurit kiehtovat yhä, mutta niihin sekoittuu ilmastonmuutoksen tuoma huoli ympäristöstä. Kuvassa hindujen puhdistautuminen Balin Ubudissa sijaitsevassa temppelissä. Kuva: Tiina Judén

Lue tänään ilmestyneestä matkailuteemaisesta Puumala-lehdestä lähimatkailumahdollisuuksista ja vertaa niitä kaukomatkoihin. Lue myös matkailun kehittämisen uusimmista käänteistä Puumalassa.

Vatsasta puhuminen on lihasten hallintaa – hieronta taas niiden manipuloimista

Ari Lauanne on tunnettu vatsastapuhuja, mutta nykyään myös hieroja. Hän aloittaa vastaanoton Kauneushoitola Juhanilassa tammikuun alussa.

Ari Lauanne on tunnettu vatsastapuhuja, mutta nykyään myös hieroja. Hän aloittaa vastaanoton Kauneushoitola Juhanilassa tammikuun alussa.

Tiina Judén

Suomalaisista vatsastapuhujista yksi tunnetuimmista on nimeltään Ari Lauanne. Muistatko vielä 1990-luvulla pyörinyttä TV2:n televisio-ohjelmaa ”Langalla Jaska ja Ari”? Nyt puhutaan samasta Arista, mutta eri roolissa. Lauanne aloittaa vuoden alussa koulutettuna hierojana Kauneus- ja hyvinvointihoitola Juhanilan tiloissa.

Ensimmäisenä tulee mieleen, auttaako vatsastapuhumisen taito hierontataidoissa?

-En sanoisi ihan niin, mutta esimerkiksi mobilisoiva hieronta, jota jäsenkorjaukselliseksikin hieronnaksi voisi kutsua, kyllä auttaa, sanoo Lauanne.

Lauanne on kouluttautunut Punkaharjun erikoishierontapainotteisessa hierontakoulussa, joka on osa Itä-Karjalan Kansanopistoa. Klassisen hieronnan lisäksi siellä opetetaan jäsenkorjausta, vyöhyketerapiaa, hermoratahierontaa ja kinesioteippausta sekä kiinnostuksen mukaan kiinalaista lääketiedettä, akupunktuuria ja luontaishoitoja.

Mutta palataanpa mystiseen kykyyn puhua vatsanpohjasta. Suomessa Arin lisäksi tämän taidon taitajia on vain kourallinen. Lauanteen opissa yksityiskursseilla näistä ovat olleet ainakin Sari Aalto ja Seppo Tauriainen eli ”Klovni Sebastian”, joka esiintyy Sirkus Finlandiassa.

-Molemmat ovat tosi taitavia vatsastapuhujia. Klovni Sebastian on erittäin hyvä, Suomen huippuja, Lauanne miettii.

Tunnettuja ulkomaisia vatsastapuhujia ovat muun muassa Jeff Dunham ja Kevin Johnsson.

Lauanne muistelee, että hänen isänsä oli kuvannut kokeeksi uudella kamerallaan tv-ruudusta kuvia joskus 60-luvulla. Tv-esitys tuli Pariisin Lidosta ja kolmessa kuvassa oli vatsastapuhuja nukkehahmojensa kanssa. Lauanne oli isänsä mukaan kiinnostunut noista valokuva-albumin kuvista jo kaksi vuotiaana.

-Palasin niihin kuviin aina vuosien varrella. Sitten minulla kävi tuuri, että tv:ssä alkoi pyöriä amerikkalainen komediasarja Soap eli Kupla. Siinä päähenkilönä oli Jay Johnsson ja Bob-nukke, joka perinteinen puupäänukke eli Dummy.

Lauanne seurasi ohjelmaa joka viikko. Tämän lisäksi hänellä oli taitojen kartuttamiseen vain Mikki Hiiren taskukirja, jossa oli puolitoista sivua tekstiä vatsastapuhumisesta. Näillä vinkeillä hän lähti kokeilemaan tuota taitolajia.

-Olin musikaalinen ja osasin laulaa. Soitin myös rumpuja ja uskon, että kaikki tämä edesauttoi oppimista, sillä lihaskontrollini oli helposti kehittyvä, Lauanne kertoo.

Ensimmäinen oikea kokeilu vatsastapuhujana tapahtui 12-vuotiaana. Lauanteen taidot hoksattiin 16-vuotiaana hänen esiintyessä koulun juhlissa.

-Eräs ulkopuolinen tiskijukka tuli tuolloin sanomaan, että tiedätkö, kuinka hyvä olet, Lauanne muistelee.

Esiintyvät taiteilijat eivät kuitenkaan kahdeksankymmentäluvulla saaneet helpolla omaa toiminimeä. Vedottiin niinkin hassuihin ennakkotapauksiin, kuin siihen, että Eino Grönkään ei ole saanut. Lauanne sai toiminimen vihdoin vuonna 1990.

Tv-ohjelmaan bongaus tapahtui TV2:n ohjelmapuolella järjestetyillä kinkereillä, joissa Lauanne oli esiintymässä.

-Yksi tuottajista tuli ohjelmanumeroni jälkeen sanomaan, että mulla olisi sulle yksi juttu, jos saat itsesi myytyä siihen ohjelmaan. Esitin hänelle pari temppua ja hän sanoi, että myyty, Lauanne nauraa.

Vatsastapuhujana hän kiersi 15 vuotta Suomen alakouluja ohjelmallaan ”Vili ja Örkki”. Molvaanialainen vuoristoörkki oli malliesimerkki siitä, mitä ”nikoholi”-niminen aine voi saada aikaan.


-Örkit ovat oikeasti kauniita ja sävyisiä, valkoturkkisia karvaturreja, mutta tämä Örkki oli muuttunut rääväsuiseksi ja likaisen harmaaksi riippuvuutta aiheuttaneen nikoholin vuoksi, Lauanne kertoo.

Hahmo luotiin yhdessä opettajien ja raittiushenkilöiden kanssa. Se antoi ymmärtää eri assosiaatioita, mutta ei luonut vääriä mielikuvia.

-Se oli erittäin hyvä ikivihreä numero.

Vili-nukke oli ihmishahmo ja samaa ikäluokkaa, kuin yleisökin.

Vili kävi lopuksi interaktiivisesti oppilaiden kanssa läpi, mitä tarinassa oli tapahtunut. Oppilaat keksivät nopeastikin, että nikotiini ja alkoholihan siinä nikoholissa oli yhdistettynä ja tulipa ohjelmassa huumeetkin mainituksi.

Vilin ohjaillessa keskustelua oppilaat saivat tuoda esille omaa tietouttansa ja lopuksi kaikki tekivät yhdessä Örkille tervehdyttämisohjelman, aivan kuin Personal Trainerit nykyään.

Sitten siirryttiin vatsastapuhujan uran ohessa myös isompiin show-bisneksiin. Lauanne sai yhteistyökumppaneita maailman voimakkaimmin levinneestä toiminta-ammuntalajin harrastajaporukastaan Cowboy action shooting, joka on toiminnallista kilpa-ammuntaa villin lännen aseilla. Amerikasta rantautunut kilpalaji on saavuttanut Suomessakin runsaasti alan harrastajia.

-Showesityksessä katsojat haukkoivat henkeään, sillä se oli todella hyvännäköistä touhua, Lauanne kehaisi.

Showammunta tehdään nallipanoksilla ja niin sanotulla mustaruutilatauksella, jossa ei ole luotia. Ruuti palaa piipun ulkopuolella pitkällä suihkulla ja kun se osuu vaikkapa ilmapalloon, niin vaikutelma on aito ja näyttävä.

Show kehittyi pikkuhiljaa ja kymmenen vuoden ajan Lauanne avustajineen esiintyi maailman ainoana suomalaisena sirkusveitsenheittäjänä muiden Villin Lännen Show – numeroidensa kera.

Keikkaelämä on kuitenkin kuluttavaa ja tuon kymmenen vuoden kuluessa Lauanteen mielessä kävi usein, että voisiko esiintyvän taiteilijan työn ohessa tehdä jotain muutakin, millä voisi täyttää tyhjät aukot kalenterissa.

-Joku oli vähän vinkannut minulle, että sinulla on kyllä näpeissä jotain. Oletko ajatellut hierojan hommia?

Samaan aikaan tapahtui elämänmuutoksia ja Lauanne jäi ainoaksi tekijäksi Ohjelmapalvelu Huippujuttuun. Roudaaminen ja shown rakentaminen kävivät raskaaksi.

-Vuonna 2011 oikea olkapääni hajosi työperäisesti. Jouduin leikkaukseen, eikä tässä kaikki. Kaaduin siinä sitten vielä toipuessani vasemman olkapään päälle, pääsin jälleen leikkaukseen ja hyvällä kuntoutuksella molemmat olkapääni tulivat onneksi kuntoon.

Sairauslomalla Lauanteella oli aikaa miettiä, että pitäisikö hankkia vielä ihan oikeakin ammatti. Toisaalta oma kuntoutuskokemus muistutti, että apua tarvitaan ja ihmiset ovat staattisten työtehtäviensä vuoksi melko jumissa.

-Parasta palautetta hierojan työssäni on, kun asiakas on sanonut, että eipä ole kukaan hieronut minua aiemmin tuohon tyyliin.

Lauanne haluaa olla mahdollisimman varma siitä, mitä tekee. Se luo turvallisuuden tunnetta ja palvelee asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkuva itsensä kehittäminen on tärkeää ja siksi Lauanne käykin syventämässä jäsenkorjaustietouttaan Kaustisilla, jossa on pitkät perinteet jäsenkorjauksellisessa kansanparannuksessa.

Uskallus tulee positiivisen palautteen kautta

Sami Nikkarin yksi lempisoitin on trumbetti.

Sami Nikkarin yksi lempisoitin on trumbetti.

Tiina Judén

PUUMALA on saanut uuden ja uudella tavalla ajattelevan musiikinopettajan, joka peräänkuuluttaa uskallusta tehdä virheitä. Lapualta kotoisin oleva kasvatustieteen maisteri ja musiikkipedagogi Sami Nikkari haluaa heittää pulpetit nurkkaan ja luoda tilaa toiminnalliselle opetukselle.

-En halua pakottaa ketään, enkä luoda negatiivista ilmapiiriä. Se sopii huonosti luovaan taideaineeseen, kuten musiikki. Haluan opettaa uskaltamaan tehdä myös virheitä, Nikkari muistuttaa.

Nikkarin mukaan puumalalaiset yläkoululaiset ovat innostuneita musiikista.

-Huomaan, että alakoulun opetus on ollut hyvää, sanoo yläkoululaisia vasta marraskuusta alkaen opettanut Nikkari.

NIKKARI on toiminut pitkään oman yrityksensä ”Iloiset Oppijat” kautta myös koirien tottelevaisuus eli toko-kouluttajana.

-En minä koiria kouluta, vaan niiden omistajia, Nikkari nauraa.

Hän myöntää, että eläinten koulutuksessa ja soittotaidon opetuksessa on yhtäläisyyksiä.

-Arkikielellä kerrottuna ne ovat pienissä osissa harjoittelu, kriteerien asettelu ja se, ettei yritä liian vaikeita asioita kerralla, Nikkari toteaa.

Toistojen määrä on myös olennaisen tärkeä asia. Näillä keinoilla sekä soittajassa, että koiranomistajassa saa nopeasti näkyviä tuloksia aikaan, mutta kumpikin vaatii viikkoja, mieluummin kuukausia.

-Kehotan useimmiten videoimaan omaa soittoharjoitusta ja pitämään harjoituspäiväkirjaa, jotta saadaan niitä onnistumisen kokemuksia.

Motivaation kannalta on olennaisen tärkeää onnistua. Lisäksi harjoitus- ja esiintymisvideoita on hauska katsoa myöhemmin, vaikka aikuisena.

UUDEN musiikinopettajan tavassa opettaa näkyy draamakasvatustausta. Hän kiittelee koulun rehtoria pedagogisesta vapaudesta tehdä musiikkiluokasta omanoloinen ja toiminnallinen. Soitinvalikoima on hyvä ja kitaroita löytyy kaikille oppilaille.

Nikkarin mielestä luovan aineen, kuten musiikin, hyödyt ovat kiistatta moninaiset.

-Kesken päivän nuoret pääsevät laskujen pänttäämisestä toiminnallisempaan työhön.

Nikkarin mielestä ei ole olennaista miettiä onko Mozart tärkeämpi, kuin Beethoven tai Sannin tuotanto. On yleishyödyllistä tietää niistä kaikista.

-Haluan painottaa opetuksessani muita asioita, kuten millainen muistijälki musiikkitunneista jää tulevaisuuden musiikin ja kulttuuripalvelujen kuluttajalle.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Antti Asikainen on Tieteenkesyttäjä Juniori

Mikkelin lukiossa opiskeleva Antti Asikainen on menestynyt erinomaisesti fysiikan opinnoissa.

10.4.2019

Antti Asikaiselle myönnettiin tänään Tieteenkesyttäjä Juniori -tunnustus, joka julkaistiin Mikkelin Tieteen päivillä.

Tunnustuksen kriteerinä on syvä intressi ja intohimo johonkin aiheeseen tai oppiaineeseen. Mikkelin lukiossa opiskeleva Asikainen on menestynyt erinomaisesti fysiikan opinnoissa ja osoittanut oma-aloitteista kiinnostusta ainetta kohtaan. Perusteluissa todetaan, että hän osaa esittää sellaisia kysymyksiä, jotka vievät opiskeltavaa asiaa syvemmän tietämyksen äärelle ja hän jää usein tunnin jälkeen pohtimaan käsiteltävää asiaa.

Asikainen on aktiivinen myös muiden opiskelijoiden tukemisessa. Hän on esimerkiksi vetänyt matematiikan opintopiiriä lukion Kujakuppilassa, jonne opiskelijat ovat voineet tulla tekemään kotitehtäviään.

Viime marraskuussa Matemaattisten Aineiden Opettajien liiton vuosittain järjestämässä valtakunnallisessa fysiikkakilpailussa kolmanneksi sijoittunut Asikainen pääsi mukaan jatkovalmennukseen, josta valitaan edustusjoukkue kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin.

– Todella kiitollinen olen tästä ja ehkä kuitenkin yllättynyt, että omat tavallaan vähäiset meriitit ja kiinnostuneisuus on nähty niin merkittävänä, että on tällaisen arvoinen, kommentoi Asikainen tuoreeltaan.

Pohjoismaiden ja Baltian Fysiikan Olympialaiset (NBPhO) järjestetään pääsiäisen jälkeen Tallinnassa. Kilpailussa valitaan viisi parasta suomalaista, jotka pääsevät maailmanlaajuisen olympiajoukkueen valmennusryhmään. Kansainväliset Fysiikkaolympiaaiset järjestetään ensi kesänä Israelissa.

Vuoden 2019 Tieteenkesyttäjä on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, MMT Sari Iivonen. Hän on työskennellyt vuoden 2017 alusta Luomuinstituutin johtajana. Sitä ennen hän toimi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tutkimuskoordinaattorina ja johti menestyksekkäästi useita maatalous-, metsä-, elintarvike- ja luomualan tutkimus- ja kehittämishankkeita vuodesta 2007 alkaen.

Hanna-Mari Tyrväinen

Pohjoismaiden ja Baltian Fysiikan Olympialaisten lyhenne korjattu oikeaksi 11.4.

Vedenneito vie koko perheen Saimaan matkalle

Elokuvaa on kuvattu eri puolilla Saimaata, lähinnä Pihlajavedellä, myös Haukivedellä ja Kolovedellä. Puumalassa kuvauksia ei tehty. Kuva: Antti Saario / Citizen Jane Productions Oy.

3.4.2019

Kauniita maisemia, luontoa, neljän vuodenajan Saimaa. Siinä pääelementit elokuvaan Vedenneito, joka saa maailman ensi-iltansa tulevana viikonloppuna, myös Puumalassa. Elokuva kertoo 13-vuotiaan Emika Saarion ja hänen serkkunsa Antti Saarion hetkistä Saimaan saaressa huikaisevan järviluonnon keskellä.

Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Petteri Saario, joka on Suomen arvostetuimpia luontokuvaajia ja dokumentaristeja. Luet hänen haastattelun uusimmasta Puumala-lehdestä.


Elokuva-arvostelu: Viisinkertainen Oscar-ehdokas on tositapahtumiin perustuva lämmin tarina

Viggo Mortensen (vas.) ja Mahershala Ali ovat molemmat Oscar-ehdokkaita.

22.2.2109

Puumalan elokuvateatterissa tulee sunnuntaina ja ensi viikon torstaina esitykseen yhdysvaltalainen tositapahtumiin perustuva Oscar-ehdokas Green Book. Se kertoo 1960-luvun alkupuolen tapahtumia, kun musta pianisti päättää tehdä kiertueen Yhdysvaltain etelävaltioihin, joissa rotuerottelu on yhä voimissaan.

Käytännössä rotuerottelu tarkoitti tuolloin muun muassa sitä, että mustat eivät saaneet syödä valkoisille tarkoitetuissa ravintoloissa. Myös puvun ostaminen saattoi joissakin liikkeissä olla mahdotonta, sillä kauppias ei halunnut antaa pukua sovitettavaksi mustalle, jottei puku ”saastu”.

Myös elokuvan nimi viittaa Yhdysvaltain syvän etelän käytänteisiin, sillä Green Book tarkoittaa aikalaistermiä käyttääkseni ”neekeriautoilijan käsikirjaa”. Siinä kerrotaan juurikin muun muassa majoitus- ja ravintolapalveluista, joita värilliset voivat käyttää Yhdysvaltain etelävaltioissa.

Kiertuematkalle, jolta on odotettavissa vaikeuksia, musta pianisti, Don Shirley, palkkaa autonkuljettajakseen amerikanitalialaisen Tony Vallelongan, joka yökerhon ovimiehenä on pätevöitynyt myös ”ratkaisemaan erilaisia eteen tulevia ongelmia”, kuten suositus hänen rekrytoimisekseen kuuluu.

ELOKUVA on äärimmäisen lämminhenkinen, ja monitasoinen välittämisen ja rakkauden tarina. Se kertoo myös siitä, miten meissä kaikissa voi piillä kapasiteettia, jota emme ole koskaan oppineet näkemään.

Green Bookin tekijät kuvaavat elokuvaansa myös komedialliseksi ja sitä se onkin.

Elokuva nivoutuu kahden erilaisista taustoista tulevan henkilön ympärille. Kaikki koulut käynyt äärimmäisen sivistynyt musta pianisti ja valkoinen katujen rehti kasvatti keskustelevat häpeilemättömän luonnollisesti eivätkä yritä olla ketään muita kuin itseään. Myös perhe-elämä monikerroksisuudessaan saa tärkeän roolin.

Elokuvassa on kauniita 1950-60-luvun autoja, siinä kuullaan hyvää musiikkia, nähdään erilaisia viittauksia menneeseen aikaan ja oppiipa elokuvaa katsoessa slangienglantiakin, sillä eräässä kohtauksessa naisesta puhutaan termillä ”piece of ass” (kauniisti sanottuna takapuolen kappale).

JOS elokuva tuottaa vahvoja tuntemuksia, tuo energiaa ja kostuttaa silmiä, se on eittämättä onnistunut, vaikka paikoin tämänkin elokuvan kohtauksissa on ilmeisiä ratkaisuja, mutta mitäpä se suuressa kokonaisuudessa haittaa, jos katsoja viihtyy ja nauttii.

Elokuvamaailman Oscar-palkinnot jaetaan tulevana viikonloppuna. Green Book on ehdolla parhaaksi elokuvaksi seuraavissa kategorioissa: paras elokuva, paras miespääosa, paras miessivuosa, paras leikkaus, paras alkuperäinen käsikirjoitus.

Green Book on katsomisen arvoinen kuva. Se herättelee, näyttää reilun viidenkymmenen vuoden takaista historiaa ja saa hymyilemään, ei huokaisemaan mutta hengittämään syvään.

Kari Kauppinen

Kari Kuuva oli kuin oma poika Eeva ja Matti Ikoselle

Eeva Ikonen muisteli Kari Kuuvaa katselemalla heistä otettuja valokuvia. Yläkuvassa hän on Kari Kuuvan kainalossa ja alakuvassa puolisonsa Matti Ikosen kanssa. Matti ja Kari olivat keskenään pikkuserkkuja.

29.22.2018
Eeva ja Matti Ikonen muistelevat lämmöllä viime viikolla poisnukkunutta muusikkoa Kari Kuuvaa. Luet uusimmasta Puumala-lehdestä, että milloin tunnettu muusikko kävi ensimmäisen kerran Ikosilla kylässä ja missä oli hänen lempipaikkansa Puumalassa. Paikasta tuli taiteilijalle niin tärkeä, että hän jopa sävelsi sille oman ylistyslaulun.

 

Lea ja Pirkko lähtevät lausumaan lempirunojaan

Lea Jurva kuului ennen kansalaisopiston runopiiriin Talviomenat. Pirkko Kontinen kuuluu nykyiseen runo- ja proosa-ryhmään.

22.11.2018
Lea Jurva
ja Pirkko Kontinen osallistuvat sunnuntaina kansalaisopiston järjestämään runokaraokeen ravintola Hovissa.
Kontinen on luvannut lausua tilaisuudessa ainakin yhden runon. Jurva ei ole vielä päättänyt, mitä hän runojen estradilla lausuu, mutta tilaisuuteen on lähdössä mukaan nipullinen runoja.

Vaikka kaikille avoin iltapäivä on omistettu runokaraokelle, nimestään huolimatta mikrofoniin ei tartuta lauleskellen, vaan joko omia runoja tai mielirunoilijan tekstejä lausuen. Runot saa lukea paperista, eikä niitä tarvitse osata ulkoa.

-Käyn laulamassa karaokea. Mutta eihän runoa ja sen painotuksia edes voisi lukea nauhalta. Kyllä runoon pitää aina tutustua ennen kuin sen voi lukea, Jurva pohtii.

-Niin. Ei siihen muuten saa otetta, Kontinen komppaa.

Luet naisten runoiluista lisää päivän aviisista.

Hurissalon kesäteatterilavalla nähdään Pullervo ja Nestorin poika

Hurissalon harrastajateatteri kävi Pullervo ja Nestorin poika -näytelmää läpi ensimmäistä kertaa viime viikolla. Yhteisessä pöydän äärelle kokoontuivat Liisa Käkränen (vas.), Ulla Ajanto, Timo Korppi, Reijo Parkkinen, Ilkka Korhonen, Jenni Kosonen, Noora Virtanen, Oliver Kuusinen, Jirko Arpiainen, Enna Myyryläinen ja Seija Ikonen. Kuvan otti Niina Väisänen.

27.9.2018
Tuhansien laulujen säveltäjä Juha Vainio täyttäisi tänä vuonna 80 vuotta. Vaikka säveltäjän yksi tunnetuimmista kappaleista ”Vanhoja poikia viiksekkäitä”, juontaa tarinansa aikoinaan Lintusalossa asuneeseen Nestori Reposeen, on vain silkkaa sattumaa, että harrastajateatterin ensi kesän näytelmäksi valikoitui lopulta Reposesta kertova näytelmä Pullervo ja Nestorin poika.

Kantaesityksensä saavaan näytelmään on kehitetty tarina, jossa Nestorin poika lähtee etsimään isänsä hautakiveä sekä isänsä ja sukunsa juuria. Ja kun poikamies on, niin löytää sitten itselleen uuden onnen.

Ensimmäinen näytös on jo kirjoitettu. Käsikirjoittaja Timo Korppi kertoo näytelmästä uusimmassa lehdessä.

Juttua on korjattu. Nestori Reposen kotipaikka ei ollut Hurissalo kuten jutussa aluksi virheellisesti mainittiin, vaan Lintusalo.

 

Kino Saimaa ylsi ensi-illassa Mikkelin katsojalukuihin

Elokuvan jaksoi katsoa hyvin, sillä penkit olivat pehmoiset ja jalkatilaa oli hyvin..

30.8.2018

Puumalassa koettiin viime perjantaina historiallinen hetki, kun elokuvateatteri Kino Saimaa avasi ovensa auditoriossa. Jo ennakkoon yleisömagneetiksi veikatun Ilosia aikoja, Mielensäpahoittajan ensi-ilta veti väkeä kiitettävästi, sillä lipun ostaneita katsojia oli lähestulkoon yhtä paljon kuin samaan aikaan Mikkelissä esitetyssä näytöksessä.

Kuinka monta katsojaa elokuvissa kävi viikonloppuna ja millaisin aatoksin elokuvateatteria pyörittävä Mika Luukkonen oli ensi-illan jäljeen? Niistä lisää uusimmassa Puumala-lehdessä.

 

Sauna on monelle artistille kiva yllätys Siltakemmakoilla

Maija Vilkkumaa esiintyi Siltakemmakoilla perjantaina.

9.8.2018
Siltakemmakat oli menestys. Yrittäjä Pasi Partanen sanoo tapahtuman onnistuneen yli odotusten. Tavoitteena oli 5 000 lipun ostajaa. Paikalle tuli 5 800. Illoista lauantai oli loppuunmyyty.
-Artistit tuntuivat osuvan nappiin ja olimme muista vuosista poiketen laittaneet samoille illoille erityylistä musiikkilinjaa, jotta saadaan vaihtuvuutta ja tilaa alueelle. Tänä vuonna oli selvästi havaittavissa, että osa asiakkaista oli tullut katsomaan omaa lempiartistiaan ja keikan loputtua poistuvat. Näin alue ei ollut liian ahtaalla ja kovalla kuormituksella koko ajan, Partanen kertoi tapahtuman jälkeen.

Lue tuoreesta lehdestä kattava kemmakkareportaasi kuvineen päivineen. Lehdessä on kuvia hilpeällä tuulella olleesta yleisöstä, artisteista ja kemmakka-aitojen ulkopuolelle jääneistä ihmisistä.

 

Saaristolaispäivässä pääsi purjeveneteatteriin

Emma Golnick myi Martti Venäläiselle (edessä) ja Markku Miettiselle liput teatteriesitykseen.

19.7.2018

Saaristossa vietettiin viime lauantaina saaristolaispäivää. Hätinvirran lossin jälkeen ensimmäinen maamerkki vietettävästä päivästä tuli vastaan Haikosaaressa, kun tien laitaan olivat ilmestyneet pop up -pullakahvila ja Fridan käsityökauppa. Matkan jatkuessa reitin varrelle sattui useita kirpputoreja. Syömään ja kahvittelemaankin pääsi useassa paikassa.

Päivän ehkä mielenkiintoisin kulttuurielämys oli mahdollista kokea Nestorinrannan venerannassa. Laituriin oli nimittäin ankkuroitunut purjeveneteatteri, jonka kajuutta oli kuusipaikkainen katsomo, ikkunat toimivat näyttämönä ja maisema kulissina.

Millaisia esityksiä teatterissa nähtiin ja mitä katsojat tykkäsivät? Luet katsojien mietteet ja muidenkin saaristolaispäivään osallistuvien kommentteja tämän päivän lehdestä.

 

Ammattilaisten teatteri tuo jälleen nimekkäät näyttelijät paikalle

Antti Virmavirta sanoo, että runous on kova laji. Runo on hyvin punnittua tekstiä; jokainen säe kertoo ja sisältää paljon.

5.7.2018

Järjestyksessään kolmas Teatterifestit, yhteensä neljä esitystä, nähdään ja kuullaan viikonvaihteessa.
Myös lapsille on ensimmäistä kertaa oma esityksensä.

Teatterifestit on vakiinnuttanut paikkansa ammattinäyttelijöiden mielissä, sillä kun näyttelijöitä kysellään paikalle, tulijoita on tullut. Tälläkin kertaa mukana on kova esiintyjäkaarti, sillä paikalla ovat Mika Nuojua, Erkki Saarela, Antti Virmavirta ja lastenteatterissa Tuija Nuojua.
-Aina joku tietää jonkun, jolla on sopiva esitys, kertoo Ismo Kotro, joka on yksi festivaalien moottoreita.
Siten saapui Virmavirtakin tänä vuonna, joka esittää runonäytelmän.
-Sanottiin, että hänellä on aina ollut hyviä monologeja, että soitapa hänelle, Kotro taustoittaa.

Mitä oikein on luvassa ja millaiset katsojatavoitteet tapahtumalle on asetettu? Niistä pääset selville lukemalla uusimman Puumala-lehden.

 

Kesän uusin tapahtuma alkoi itämaisella tanssilla

Heli Turunen on opettanut Puumalassa itämaista tanssia liki 15 vuotta.

28.6.2018
Tiistaina satamaravintolan terassilla istuskelleet ihmiset seurasivat mielenkiinnolla, kun kultapukuun pukeutunut nainen tanssi itämaista tanssia. Hetkeä aiemmin satamassa oli nähty myös kansantanssiesityksiä, kun kansalaisopiston senioritanssiryhmä oli polkaissut käyntiin kolmipäiväisen Kesä Puumala Tanssii -tanssikurssin.

Urheiluhallilla ja Pistohiekan lavalla pidetyillä tanssikursseilla tutustuttiin itämaisen tanssin lisäksi muun muassa kantri- ja lavatansseihin. Kesä Puumala Tanssii –tapahtuma alkoi tiistaina ja jatkuu vielä tänään torstaina, kun tanssikurssilla laitetaan ensimmäistä kertaa korkkarit kattoon.

Uuden kesätapahtuman on ideoinut kansalaisopiston tanssiopettaja Heli Turunen. Hän kertoo uusimmassa lehdessä, että mistä tanssikurssin idea sai oikein alkunsa.

 

Esikoisromaani juuttui painotalon syyniin, mutta on nyt julkaistu

Pasi Havukaisen humoristinen romaani joutui painotalon syyniin, eikä se suostunut painamaan teosta. Kirja on julkaistu nyt toisen painotalon tekemänä.

22.3.2018

Pasi Havukainen kirjoitti humoristisen tarinan poliisista ja kylähullusta.

Puumalasta kotoisin olevan Pasi Havukainen on kirjoittanut ensimmäisen romaaninsa. Miehen kirjoittama teos Korpikoski ja kylähullu on satiirinen tarina rikospoliisi Korpikoskesta ja kylähullu Sivosesta. Rikospoliisia työllistävät esimerkiksi liivijengi Hell Susi ja virolainen huijarirakennusmies. Tarinassa riittää monenlaisia käänteitä arkielämästä murhaan saakka.

Millainen oli Havukaisen kirjoitusprosessi ja mistä syystä kirja jäi aluksi painotalon syyniin? Se selviää lukemalla tuore Puumala-lehti.

Rannikko-aluksen hurja muodonmuutos

21.9.2017
Puumalansalmessa tyynessä lahden poukamassa pitää kotisatamaansa Rannikko-laiva, joka on nyt toista kertaa Martikaisen suvulla. Jos alus osaisi puhua, se kohdistaisi kiitoksensa erityisesti Timo, Juho (28) ja Tiina (34) Martikaiselle, jotka ovat tehneet valtaisan työn aluksen saamiseksi liikennöintikuntoon. Myös Jenni (31) yhdessä äitinsä Pirjon kanssa osallistuivat urakkaan.

Aikoinaan alus valmistui noin vuonna 1890. Ensimmäisen kerran laiva tuli sukuun, kun höyrysahayrittäjä Hjalmar Martikainen (1881-1967) osti sen sata vuotta sitten, vuonna 1917. Sahan vaatima liikennöinti puun saamiseksi ja valmiin tavaran poisviemiseksi tapahtui pääsääntöisesti vesitse ja tähän tarvittiin laivoja.

Välillä Rannikko oli vuosia omistuksessa suvun ulkopuolella. Se oli jo lähellä tuhoutumista, kunnes Martikaiset päättivät hankkia sen uudelleen takaisin  ja kunnostaa liikennöintikelpoiseksi.

-Samalla työmäärällä olisi tehnyt muutaman kesämökin, toteaa Timo Martikainen kunnostusurakan laajuudesta.

Katso uusimmasta Puumala-lehdestä kuvat aluksen hurjasta muodonmuutoksesta vesien kaunottareksi ja lue Rannikon koko tarina!


Rannikko reilu kaksi vuotta sitten siitä vaiheessa, kun runko tuli Martikaisille.
 

 

 

Sotahistorialuennolla tarkasteltiin vuoden 1918 tapahtumia

21.9.2017
Sotahistorioitsija Ari Raunio luennoi vuoden 1918 sisällissodasta ja sen vaikutuksista Puumalan asukkaisiin. Luennolle oli saapunut runsas kuulijakunta.

Siviiliväestöä sisällissota kosketti siten, että Puumalassakin julistettiin erinäisiä kieltoja ja säännöksiä. Vieraita henkilöitä ei saanut majoittaa. Suojeluskuntaan kuulumattomien tuli luovuttaa aseet poliisikamarille. Vallitsi myös ulkonaliikkumiskielto.

Puumalan naiset järjestivät ompeluseuroja. He neuloivat, kutoivat ja ompelivat mittavan määrän sukkia, lakkeja, alusvaatteita, käsineitä ja reppuja sotamiesten vaatettamiseksi.

Suojeluskuntalaiset vartioivat Puumalaa sisällissodan aikana. Puumalassa toimi myös työväenliike, joka oli perustettu jo 1905, mutta se oli hyvin maltillinen.
-Osasyynä rauhaiseloon oli se, että Puumalan työväenyhdistys ei lähtenyt mukaan mihinkään sotatoimiin eikä rettelöintiin.

-Vastakkainasettelua ei Puumalassa päässyt sisällissodan aikana syntymään, eikä jälkipyykkiäkään, mikä oli erikoista, totesi Raunio.
Sisällissodan päättymisen jälkeen Puumalan kunnanvaltuusto valittiin joulukuussa 1918. Valituiksi tuli 15 sosialistia ja 9 porvaria. Sopuisa elämä jatkui.

Lue lisää tämän viikon Puumala-lehdestä.

Joona Hakalaa viehättää vaatetus menneiltä ajoilta

14.9.2017
Klassisuus on sana, jota vaatesuunnittelijaksi valmistuva puumalalainen Joona Hakala mieluusti käyttää puhuttaessa muodista.
-Muoti menee 20-30 vuoden sykleissä. Minua viehättää antiikin Kreikka, samoin bysantti vaatetus, koska se on myös sellainen aikakausi, mikä minua kiehtoo, hän sanoo.
Ja tuoreimpana muodin trendinä Joona on mieltynyt 1960-luvun muotiin.
Mieluimmin Joona sanoo suunnittelevansa miesten arkivaatteita.
-Niitä, joita voidaan käyttää jokapäiväisessä elämässä.

Puumalalaisten pukeutumisesta tuleva vaatesuunnittelija sanoo diplomaattisesti, että täällä elinympäristö ja ammatit ovat sellaisia, ettei tarvitse kävellä iltapuku päällä. Iltapuvulla hän tosin pääsi jo hankkimaan ”nimeä”, sillä Joonan suunnittelema puku oli Maiju Hallivuolla itsenäisyyspäiväjuhlissa Linnassa.

Lue koko juttu Puumala-lehdestä!

Syystorilla syötiin parisataa annosta puuroa

14.9.2017
-Syystorille on aiempina vuosina toivottu myyntiin perunaa, juureksia, marjoja ja omenia. Nyt niitä oli. Perunaa oli jo viime vuonna ensimmäisen kerran, mutta omenia vasta tänä vuonna ensi kertaa, sanoo syystorin organisaattori Pirjo Colliander.
-Juuri tällainen Puumalan syystorin ajatus onkin, että se olisi maalaistori, jossa olisi syksyn satoa, käsitöitä ja leivonnaisia.
Myynnissä oli myös muun muassa luumuja, kantarelleja ja mustia torvisieniä.
Muuta suuhun pantavaa löytyi makkarakojulta ja lettukahvilasta. Paikalla oli perennojen vaihtotori, jumpattiin lyhyt zumba ja syötiin uutispuuroa. Myös poniratsastusta oli tarjolla.

Lue lisää syystorin vilskeestä uusimmasta Puumala-lehdestä!

Kirjakemmakkojen tulevaisuus kiinnostaa

24.8.2017
Järjestyksessään toiset Kirjakemmakat keräsivät kirjallisuudesta ja runoudesta kiinnostunutta yleisöä kuuntelemaan kirjailijaluentoja. Esiintyjinä olivat muun muassa dekkaristi Jarkko Sipilä sekä kirjailijat Kirsti Manninen ja Jukka Viikilä.

Lauantai-iltana tervahöyry Wennon runoristeilyllä sukellettiin runoilija Risto Rasan runojen syleilyyn (kuva yllä).  Sunnuntaina villiyrttiasiantuntija Tommi Kangas johdatti tutustumaan pihapiirin syötäviin kasveihin.

Tapahtuma tarjosi myös koettavaa muun muassa teatterin ja erilaisten ruokamakujen muodossa.

Kirjakemmakat venyttää Puumalan matkailukesää elokuun lopulle. Ensi vuoden Kirjakemmakkojen järjestelyt ovat vielä avoinna ja riippuvat monista eri tekijöistä. Lue lisää Kirjakemmakkojen tulevaisuuden näkymistä uusimmasta Puumala-lehdestä.

 

 

Ville Haapasalon avotulilounas myytiin loppuun

24.8.2017
Kirjakemmakoiden teemana oli maku. Sahanlahti Resort järjesti teemaan liittyen slaavilaisia makuja tarjoavan avotulilounaan, jonka toteuttivat yhteistyössä keittiömestari Markus Maulavirta, näyttelijä-kirjailija-yrittäjä Ville Haapasalo ja villiyrttiasiantuntija Tommi Kangas.

Lue uusimmasta lehdestä, mitä avotulilounaalla tarjottiin!