Hilden teki analyysin seurakunnan tilanteesta

Matias Hildenin vertailevan raportin mukaan Puumalan seurakunnan toimintakatteessa on noin 90 000 - 130 000 euron tehostamispotentiaali.

Menotaso on ollut poikkeuksellisen korkea. Metsätalouden tuotot 2017-2020 noin miljoona euroa.

 

Puumalan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anne Kietäväinen on pyytänyt Puumalan entistä kunnanjohtajaa Matias Hildeniä kirjoittamaan benchmark-analyysiin Puumalan seurakunnan taloustilanteesta verrattuna muihin lähialueen seurakuntiin. Vertailun tarkoitus on löytää eroavaisuudet, joista johtuen organisaation talouden rakenne ja tasapaino poikkeaa muista organisaatioista, joko myönteisesti tai kielteisesti.

-Raporttini tarkoitus on verrata Puumalan seurakuntaa vastaaviin toisiin organisaatioihin. Olennaisinta on selvittää, että jos talous on kokonaisuutena heikompi, niin mistä syyt johtuvat. Kunnissakin etsitään joskus lääkkeitä vääriin sairauksiin, Hilden sanoo.

Hilden kirjoittaa raportissaan, että seurakuntien talouksien keskinäistä vertailua voidaan pitää selvästi helpompana kuin kuntien, johtuen varsinkin siitä, että seurakuntien palvelutarpeet eivät kuntien tapaan vaihtele yhtä merkittävästi esimerkiksi asukkaiden ikärakenteen tai sairastavuuden vuoksi.

 

Hilden ei hallintotieteilijänä halua ottaa kantaa siihen onko yhdistyminen Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan järkevää vai ei, vaan antaa kirkkovaltuuston hoitaa tehtävän. Tällaiseen lausuntoon annetaan mahdollisuus lokakuun alkuun mennessä. Hildenin raportti on kuitenkin lähetetty kirkkoherra Helena Castrénin lisäksi tulevalle vs. kirkkoherralle Olli Vuoristo-Watialle, talouspäällikölle Terhi Salolle sekä luottamushenkilöille ja Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituliin. Piispa Seppo Häkkinen on sen vastaanottanut ja siitä kiittänyt.

-Piispa vastasi viestiini, että tällainen aineisto olisi arvokas kaikille seurakunnille. Luottamushenkilöiden kanssa olemme vapaamuotoisesti keskustelleet toimenpiteistä, mitä voisimme vielä tehdä jo ennen piispan vierailua kirkossa. Pyysin tätä raporttia osoittaaksemme tuomiokapitulille, että tilanteemme ei ole toivoton ja talouden tasapainottaminen on mahdollista, sanoo Anne Kietäväinen.

 

Toimintakatteessa on Hildenin raportin mukaan noin 90 000 – 130 000 euron tehostamispotentiaali. Analyysin mukaan seurakunnan käyttötalouden tasapaino on ollut viime vuosina heikko ja vuosikate matala. Tähän syynä on seurakunnan poikkeuksellisen korkea menotaso, joka on ylittänyt korkean tulotason erotuksen suhteessa muihin seurakuntiin. Jäsentä kohden Puumalan seurakunnan menot (451 €/jäsen) olivat 126 euroa (38 %) suuremmat kuin Sulkavalla, 66 euroa suuremmat kuin Hirvensalmella (17 %) ja 185 euroa (70 %) suuremmat kuin Juvalla.

Raportissa on vertailtu Puumalan seurakuntaa Sulkavan, Mäntyharjun, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Ruokolahden ja Mikkelin seurakuntiin. Vertailussa kävi ilmi, että Puumalan seurakunnan henkilöstökulut olivat 50 000 euroa suuremmat kuin Sulkavan seurakunnan. Myös muissa menolajeissa kulutaso oli Sulkavan seurakuntaa korkeampi. Esimerkiksi viestintäkulut olivat yli 30 000 euroa suuremmat.

-Menothan jaetaan tulospaikoittain, mutta tuossa ne näkyvät yhtenä kokonaissummana ja kirjauskäytännöt saattavat vaihdella seurakunnittain. Tuohon summaan on saatettu kirjata myös erilaisia painatuksia, julkaisuja, julisteita tai muuta sellaista, sanoo nykyään talouspäällikkönä toimiva Terhi Salo.

 

Kietäväinen on sitä mieltä, että toiminta painottuu liikaa kesään ja vapaa-ajanasukkaisiin.

-Vaikka tämä on kirjattuna strategiassa, ei se voi olla ykkösasia. Moni paikallinen ei kesällä ehdi tapahtumiin, koska on niin ylityöllistettynä. Kesäasukkaat eivät puolestaan tuo juurikaan rahaa seurakuntaan, vaikka tuovat sitä kuntaan. Kunnan kannalta on tietysti hyvä, että kesällä on paljon tarjontaa, Kietäväinen pohtii.

Luottamushenkilöt ovat esittäneet kirkolle, että ulkopaikkakuntalaisten seurakuntiin lähtisi lasku vihkitoimituksista tai hautaan siunaamisista kuten terveyskeskuksessa käynnistäkin kuntiin, mutta kirkko ei ole tehnyt tämän mahdollistavaa muutosta kirkkolakiin.

-Puumala tarvitsisi Kirkkohallituksen määrärahalla osoitetun turistipapin yhtä lailla kuin Lapin kohteetkin. Juhannuksesta elokuun alkuun täällä olisi ainakin potentiaalia, Kietäväinen ehdottaa.

 

Kysyimme Kietäväiseltä ja Hildeniltä, miten he olisivat menoja ja kuluja tehostaneet, jos olisivat Puumalan seurakunnan talousjohtajia?

– Uusi kirkkovaltuusto otti asian vakavasti ja saimmekin kustannuksia alas, mutta emme tarpeeksi. Yritimme jo kirkkoneuvostossa pudottaa menoja, mutta se oli erittäin vaikeaa. Talous meni vanhoja latuja, eikä selkeää muutosta ruoriin haluttu. Ei ole tarkoitus lytätä tai syytellä ketään, vaan tutkia asioita tulevaisuutta varten, Anne Kietäväinen sanoo.

Hilden myöntää, että kysymykseen on vaikea vastata, kun ei itse seurakunnassa toimi, ja analyysin aineisto perustuu valtakunnalliseen ja avoimeen dataan. Tarkempi analyysi edellyttäisi syvällisempää läpikäyntiä yhdessä seurakunnan ja myös verrokkiseurakuntien kanssa.

– Puumalan seurakunnassa näkyy selkeästi menotaso olevan koholla kaikissa menolajeissa, jopa tavarakuluissa ja palveluiden ostoissa. Menot syntyvät monista puroista. Tämä ei tarkoita, että pitäisi nipistää, mutta pitäisikö esimerkiksi joistain kiinteistöistä luopua ja miettiä tositarkkuudella, Hilden pohtii.

 

Hildenin selvitystyön yhteydessä tuli selkeästi ilmi, että Puumalan seurakunnalla on metsätalouden tuotoista johtuen kokonaisuutena erittäin hyvä tulopohja. Myös verotulopohja on verraten hyvä maalaisseurakuntien joukossa. Esimerkiksi Sulkavaan verrattuna tuloja kertyi vuonna 2020 yli 120 000 euroa enemmän, ja vastaava erotus on ollut tuloissa keskimäärin vuosina 2017-2020.

Hirvensalmeen, jolla metsätalouden tuotot ovat myös Puumalan tapaan korkeat, verrattuna vuotuinen tulorahoitus on ollut samana ajanjaksona keskimäärin noin 70 000 euroa korkeampi. Tästä osan selittää korkeampi veroprosentti.

Sulkavan seurakunnassa on noin 15 prosenttia enemmän jäseniä. Silti Puumalan seurakunnan menotaso on selvästi Sulkavaa korkeampi. Hirvensalmella ja Sulkavalla toimintamenot ovat olleet viime vuosina (2017-2020) keskimäärin 670 000-680 000 euroa, kun Puumalassa menot ovat olleet keskimäärin yli 800 000 euroa.

 

-Sikäli tilanne on mielestäni myönteinen, että Puumalan seurakunnalla on vahva tase, hyvä tulopohja, ja tätä taustaa vasten talouden sopeutukseen on potentiaalia, joka myös näyttäytyisi muodostuvan useista eri lähteistä, Hilden sanoo.

-Jos tästä potentiaalista noin 30-50 prosenttia onnistutaan löytämään ja realisoimaan, niin vuosikate vahvistuisi jo Hirvensalmen tasolle. Esimerkiksi Sulkavan seurakunnan, jota niin ikään esitetään lakkautettavaksi, talouden vahvistaminen on huomattavasti vaikeampaa, sillä siellä tulopohja on heikompi, veroprosentti on myös valmiiksi korkea ja menotkin ovat paljon pienemmät. Siellä sopeutuspotentiaalia ei vastaavassa määrin ole olemassa, hän lisää.”

 

Hildenin raportissa tulee esiin, että Puumalan seurakunnan metsätalouden tuotot olivat tarkasteluvuonna 129 euroa jäsentä kohden, mikä on selvästi enemmän kuin seurakunnissa yleensä, jopa tarkasteluvuonna, jolloin ne olivat tavanomaista matalammat.

Yhdistyminen Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan tarkoittaisi tämän selvityksen mukaan noin 100 000 euron verotulovähenemää, mikäli Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan veroaste pidetään ennallaan. Tämä summa on yli 12 prosenttia suhteessa Puumalan seurakunnan toimintakuluihin. Jotta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan taloustilanne pysyisi liitoksessa ennallaan, tulisi taloutta tasapainottaa vastaavalla summalla.

Onko yhdistyminen siis lopulta kannattavaa Mikkelille, sen enempää kuin Puumalallekaan?

-Yksittäisen seurakunnan jäsenen puolesta kirkollisvero pienenee yhdistymisen myötä neljäsosalla, Hilden sanoo.

-Tällä raportilla pyrimme osoittamaan sen, että emme ole toivottomia. Niin pitkälle kuin on mahdollista vaikuttaa, haluamme vaikuttaa itsenäisen seurakunnan puolesta, Kietäväinen toteaa.

 

 

 

 

Äänikirjoja syntyy Saimaan saaressa

Näyttelijä Jarmo Mäkinen nikkaroi mökilleen pienen kasvihuoneen, jossa kasvaa tomaatteja.

Minikirjakemmakoilla esitellään äänikirjojen tallentamista ja editointia.

Saimaan saaristossa syntyy kuutteja, mutta siellä tallentuu myös uusia äänikirjoja. Näyttelijä Jarmo Mäkinen, jonka moni muistaa tuoreeltaan Syke-sarjan roolista Lena Meriläisen näyttelemän Lenitan mustasukkaisena miesystävänä (Jarmo Tainiona), äänittää kesämökkinsä yksinkertaisessa studiossa parhaillaan tanskalaisia dekkareita.

Puumalan saaressa sijaitseva kesämökki on Mäkisen mielestä ihanteellinen työpaikka, jossa hän on viettänyt viimeiset kolme kuukautta.

-Täällä saa olla luonnonlapsena ja tauottaa työtä lämmittäen vaikka päiväsaunan ja pulikoiden välillä. Kylillekin lähden tästä veneellä Crocsit kolisten, ei tarvitse paljon peiliin katsella, Mäkinen nauraa.

Näyttelijä on käynyt teatterikorkeakoulun Turkan aikana, joten mies ei turhia kursaile.

-Täällä saaressa voimme nakuilla ja hengailla rauhassa vaimoni ja ystävieni kanssa. Äänikirjan luvun tauolla saatan tehdä vähän polttopuita tai katsella ohi lipuvia veneitä ja syvävesilaivoja, Mäkinen kertoo.

Saarimökille ei tule yllätysvieraita. 2017 valmistunut mökki tarjoaa rauhaa ja etätyöpisteen.

Lue koko haastattelu tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä ja muista nauttia Puumalan Minikirjakemmakoista lauantaina 28.8.2021 aamuyhdeksästä alkaen Yhtenäiskoulun auditoriossa!

Matti Viialainen valittiin uudeksi valtuuston puheenjohtajaksi

Puumalan uuden kunnanvaltuuston kokouksen avannut Jaakko Kuntonen antaa kokousnuijan juuri valitulle valtuuston puheenjohtajalle, Matti Viialaiselle.

Puumalan kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi nousi odotetusti Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan entinen maakuntajohtaja ja maakuntaneuvos Matti Viialainen (sd). Hän ohitti paikkajaossa oman puolueensa SDP:n sisällä ääniharavaksi kutsutun Laura Pitkosen, joka nappasi kuntavaaleissa 119 ääntä eli Puumalan ehdokkaista ylivoimaisesti eniten. Viialainen sai myös ensikertalaisena hyvän äänimäärän, joka oli 65. Maanantai-iltana hän aloitti kokouksen käyttäen retoriikkaa: ”Kaikki Puumalan puolesta.”

Uuden hallintosääntömuutoksen mukaisesti valtuuston puheenjohtajalle valittiin kolme varapuheenjohtajaa, kahden sijaan. Heti kokouksen aluksi uusi valtuuston jäsen Airi Tella (kesk.) nosti esiin naisten ja miesten eriarvoisen kohtelun paikkajaossa. Puumalan valtuustossa on 6 naista ja 13 miestä.

-Kehottaisin huomioimaan eri sukupuolet paikkajaoissa. Myös tulevissa valinnoissa tulee esille se, ettei puheenjohtajistossa ole naisia, sanoi Tella.

Tella sai kuntavaaleissa 65 ääntä, vertailuluku 251, kun esimerkiksi ensimmäiseksi varapuheenjohtaksi valittu Unto Pasanen (kesk.)sai 46 ääntä, vertailuluku 125.

Vaalien vertailuluku kertoo vaaleissa puolueeseen tai yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen saamiensa äänten perusteella.

 

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Vesa Koivula 46/116 (kok) ja kolmanneksi Olavi Kietäväinen (kd) 40/78.

– Koen kuitenkin, että neuvotteluissa ollaan oltu hyvällä fiiliksellä ja naisillakin on ollut mahdollisuus puheenjohtajuuksiin. Neuvotteluissa nais-mieskiintiöiden pakollisuus lukee laissa. Meillä on mahdollisuus viestiä kuntaliittoon päin ja siellä voi tulla olemaan vaikka kolmatta sukupuolta, sanoi Laura Pitkonen.

Kokouksessa päätetyn hallintosääntöuudistuksen vuoksi kunnanhallitus istuu kerrallaan vain kaksi vuotta ja sitä johtaa edelleen vahvalla luottamuksella Harri Kautonen (kesk). Varapuheenjohtajaksi valittiin Keijo Montonen (sd). Hallituksen jäseniksi nousivat keskustan Mika Hämäläinen, Minna Korhonen ja Airi Tella, SDP:n Laura Pitkonen ja perussuomalaisten Martti Laine.

Teknisen vaaliliiton solmineet perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit jakavat yhden hallituspaikan. Aluksi paikalla istuu perussuomalaisten valtuutettu Laine. Kahden vuoden päästä hallitukseen valitaan edustaja kokoomuksen riveistä. Tästä syystä koko hallituksen toimikausi on kaksivuotinen.

Hyvinvointilautakuntaa johtaa Laura Pitkonen ja teknistä lautakuntaa uutena puheenjohtajana Mika Hämäläinen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Kuntonen (kok), joka johti maanantai-illan kokousta ennen valtuuston puheenjohtajan valintaa.

 Walk-in-rokotukset alkavat Essotessa

Kuva:Essote, Heikki Laine.

Essoten alueelle kirjautui viikonloppuna kaikkiaan 12 positiivista koronatestien tulosta

Edellisen viikon suurista tartuntamääristä johtuen alueella on karanteeniin asetettuna noin 350 henkilöä. Sairaalahoitoon on joutunut muutama henkilö.

Essoten alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokoontuu pohtimaan suosituksia ja rajoituksia tiistaina 17.8. Koronanyrkki siirsi alueen kiihtymisvaiheeseen viime perjantaina 13. elokuuta.

-Tautia näyttää nyt liikkuvan erityisesti 12-30-vuotiaiden joukossa. Onkin erityisen tärkeää nostaa näiden ryhmien rokotuskattavuutta, vaikka se kokonaisuutena onkin meillä erinomaisella tasolla.

-Jo ensimmäinen rokote auttaa ehkäisemään sairaalahoitoa vaativia tapauksia, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Essote aloittaa tänään Mikkelin keskussairaalan pisteessä rokotukset ilman ajanvarausta eli niin kutsutut walk-in-rokotukset klo 15.15-17.30. Ilman ajanvarausta rokotuksiin voivat tulla tuolloin ensimmäistä rokotetta hakevat.

Seuraavat ajanvarauksettomat rokotusajat ovat keskussairaalalla torstaina 19.8. klo 15.15-17.30 ja maanantaina 23.8. klo 9.30-17.30. Näinä walk-in-päivinä voi tulla hakemaan myös ne, jotka haluavat aikaistaa koronarokotusvälin kahdeksaan viikkoon.

 

Myös muissa Essoten alueen toimipisteissä tullaan järjestämään walk-in-rokotuspäiviä, joista tiedotetaan erikseen.

-Rokotukseen kannattaa ottaa Kela-kortti mukaan ja pukeutua siten, että olkapään saa helposti näkyviin tai paidan pois. Varaudu odottamaan 15 minuuttia rokotuksen jälkeen rokotuspisteen läheisyydessä mahdollista allergista reaktiota, muistuttaa pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Kaikki 17.30 mennessä saapuneet rokotetaan, eli jono suljetaan silloin ja kaikki tuolloin jonossa olevat piikitetään loppuun.

Nuorten ikäryhmien rokotuskattavuuden parantamiseksi Essoten rokottajat jalkautuvat lähiviikkoina kouluille, ammattioppilaitoksiin ja korkeakouluille.

Ensimmäisen koronarokotteen oli maanantaihin 16.8. mennessä saanut Essoten alueella kaikkiaan hiukan alle 70 000 henkilöä, 75,2 prosenttia koko väestöstä. Toisen annoksen on saanut jo 54,7 prosenttia väestöstä.

 

Tuomiokapituli teki aloitteen Puumalan seurakunnan lakkauttamisesta ja liittämisestä Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan vuoden 2023 alusta

Puumalan seurakunnan luottamushenkilöitä ja virkamiehiä keskustelemassa seurakunnan tulevaisuudesta Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulissa piispa Seppo Häkkisen kutsumina lokakuussa 2020.

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli teki tiistaisessa istunnossaan aloitteen Puumalan seurakunnan lakkauttamiseksi ja liittämiseksi Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 1.1.2023 lukien.

Samalla se päätti myös Sulkavan seurakunnan lakkauttamisesta ja liittämisestä Savonlinnan seurakuntaan vuoden 2023 alusta.

Tuomiokapituli päätti, ettei se ryhdy toimenpiteisiin seurakuntajaon muuttamiseksi Juvan seurakunnan osalta.

Aloitteen seurakuntajaon muuttamiseksi voi tehdä seurakunnan kirkkovaltuusto tai kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto sekä tuomiokapituli tai piispa. Lopullisesti asiasta päättää
kirkkohallitus.

Tuomiokapitulin käsityksen mukaan Puumalan ja Sulkavan seurakuntien on hyvin vaikea jatkaa itsenäisinä seurakuntina. Erityisesti jäsenmäärän väheneminen ja heikot taloudelliset resurssit vaarantavat seurakuntien tehtävän toteutumisen. Jäsenmäärän lasku vaikeuttaa myös henkilöstön rekrytointia ja palkkaamista.

 

Piispa Seppo Häkkinen kävi tänään keskiviikkona keskustelemassa seurakuntalaisten kanssa Puumalan kirkossa ja vastaamassa seurakuntalaisia askarruttaviin kysymyksiin. Piispalle oli saanut lähettää kysymyksiä etukäteen. Keskustelutilaisuus järjestettiin kuitenkin vasta tuomiokapitulin istunnon jälkeisenä päivänä.

Tuomiokapitulin tiedotteen mukaan Puumalan seurakunnassa maksuvalmius on ollut useita vuosia alle 60 päivää. Puumalan ja Sulkavan seurakunnissa vuosikate on ollut kahtena tai useampana vuotena negatiivinen ilman Kirkon keskusrahaston avustuksia. Puumalassa henkilöstökulut suhteessa verotuloihin ovat olleet hyvin korkeat (95-97 %) ja viime vuosina ne ovat kasvaneet. Puumalan seurakunnan vuosikate ei ole kahtena viime vuotena riittänyt kattamaan poistoja.

Tuomiokapitulin käsityksen mukaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalla on toiminnallisen ja hallinnollisen rakenteensa sekä taloutensa puolesta hyvät edellytykset rakennemuutoksen
toteuttamiseen Puumalan seurakunnan kanssa. Tuomiokirkkoseurakunnalla on kokemusta ja osaamista vuonna 2013 voimaan tulleesta, hyvin toteutetusta laajasta rakennemuutosprosessista. Alueseurakuntarakenne mahdollistaisi Puumalan liittymisen yhdeksi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan alueseurakunnaksi.

Seurakuntaliitoksilla pyritään turvaamaan seurakunnan ydintehtävien ja seurakuntaelämän jatkuvuus Puumalan ja Sulkavan seurakuntien alueilla. Suuremmat yksiköt tuovat tuomiokapitulin mukaan laajemman henkilöstöresurssin kautta varmuutta ja turvaa seurakuntatoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi yhdistäminen suurempaan seurakuntaan tuo Puumalan ja Sulkavan seurakuntien käyttöön lisää asiantuntemusta niin seurakuntatyön eri osa-alueille kuin myös kiinteistö- ja hallintosektoreille. Samalla hallintokulut vähenevät nykyisestä.

Tuomiokapitulin aloitteista pyydetään seurakunnilta lausunnot 1.10.2021 mennessä. Saatujen lausuntojen jälkeen tuomiokapituli päättää aloitteiden lähettämisestä kirkkohallituksen päätettäviksi.

Siltakemmakoiden ysäripäivänä sonnustauduttiin teeman mukaisesti

Ysäriteemaan kuuluu pukeutuminen teeman mukaisesti. Kuva: Juhis Ranta

Kolmepäiväisen Siltakemmakoiden keskimmäinen päivä oli omistettu ysärinostalgialle.

Iltaman aloitti Pandora, joka sai yleisön tanssijalat vipattamaan. Monet olivat odottaneet nimenomaan Pandoraa.

– Tänään parhaita on Pandora ja Aikakone. Pandoralla oli tosi hyvä ja menevä meininki, Lisa Lahti ja Jenna Hurskainen kertovat.

Espoossa asuvalla Hurskaisella on sukua Puumalassa. Hän kertoo Kemmakoiden kuuluvan jokakesäiseen ohjelmaan. Lahti asuu Heinolassa, hänen mielestään Kemmakoilla parasta on fiilis.

Tunnelma ysäripäivän alussa on hyvän tuulinen. Ihmiset ovat iloisia ja monet ovat sonnustautuneet teeman mukaisesti.

Saara ja Hanna Mikkelistä ovat sitä mieltä, että sonnustautuminen teeman mukaan kuuluu asiaan.

– Ei sitä tule arjessa pukeuduttua tällaisiin ”Party hard” vyölaukkuihin. Nyt kun on kerrankin mahdollisuus, niin täytyyhän sitä, he kertovat.

Saara ja Hanna ovat kemmakoimassa perjantain ja lauantain. He odottavat erityisesti Aikakonetta ja Teflon Brothersia.

 

Lue lisää Siltakemmakoista ja muista ajankohtaisista asioista 11.8. ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

 

Esko Eerikäinen juonsi Siltakemmakat. Kuva: Juhis Ranta

 

Pandora avasi Siltakemmakoiden ysäripäivän. Kuva: Juhis Ranta

 

Pandoran esitys kirvoitti juhlijat tanssiin ja lauluun. Kuva: Juhis Ranta

 

Hyväntuulisia juhlijoita ysäripäivässä. Kuva: Juhis Ranta

 

Musiikki ja juhlajuomat maistuvat. Kuva: Juhis Ranta

 

Alkuillasta turvavälien pitäminen onnistui vielä. Kuva: Juhis Ranta

 

Monet juhlijat halusivat ikuistaa iltansa omille tallennuslaitteilleen. Kuva: Juhis Ranta

 

Kädet ilmaan! Kuva: Juhis Ranta

 

Ysärimuotia VIP-alueella. Kuva: Juhis Ranta

 

Ystävykset Tampereelta. Kuva: Juhis Ranta

 

Tanssit jatkuu, mutta roskat eivät aina löytäneet oikeaan paikkaan. Kuva: Juhis Ranta

 

Jotkut juhlijat pitivät huolta maskin käytöstä, turvaväleistä, mutta myös hauskanpidosta. Kuva: Juhis Ranta

 

Osalla kemmakoitsijoista oli yhteneväinen koreografia. Kuva: Juhis Ranta

 

Modern Talking ihastutti klassikkobiiseillään. Kuva: Juhis Ranta

 

Harri Luukkonen ja Irja Kämppi saapuivat Siltakemmakoiden ysäripäivään Mäntyharjulta. Kuva: Juhis Ranta

 

Aikakone vei koko festarikansan takaisin 1990-luvulle. Maki Kolehmaisen funkkaava kitara sai pyllyyt pyörimään. Kuva: Juhis Ranta

 

Ysäri pistää hymyilyttämään. Kuva: Juhis Ranta

 

Ystäviä kuuntelemassa Aikakonetta. Kuva: Juhis Ranta

 

Ja miksi ysäridiskon tahdissa ei voisi tanssia paritansseja? Kuva: Juhis Ranta

 

Tuulipuvut ja vyölaukut oli cool ysärillä ja ovat edelleen. Kuva: Juhis Ranta

 

Pandora yhteiskuvassa fanien kanssa. Kuva: Juhis Ranta

 

Jos olisi katto, tunnelma olisi siellä. Kuva: Juhis Ranta

 

Musiikista voi nauttia myös hieman etäämmällä lavasta. Kuva: Juhis Ranta

 

Kun Daze nousi lavalle, alkoi jo hämärtää. Kuva: Juhis Ranta

 

Basic Elementin ysäritekno saattaa nostattaa amisajat mieleen. Kuva: Juhis Ranta

 

Fiilikset kun musiikki ottaa vallan kehosta. Kuva: Juhis Ranta

 

Haddaway haluaa tietää What is love? Kuva: Juhis Ranta

 

Ilta pimenee ja lavan valot valaisevat koko kentän. Huomenna on uusi päivä. Kuva: Juhis Ranta

Mitä mittaat – sitä saat

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen omakuva kesämökiltä Puumalasta.

Puumalan kesäasukas ja Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas asuu Ranskassa, vain viiden kilometrin päässä Sveitsin rajasta, järvien, vuorten ja valellusreittien läheisyydessä. Hän pyöräilee päivittäin 15 kilometrin työmatkansa WMO:n päämajalle Sveitsin Geneveen.  Järjestö on YK:n meteorologian alan kansainvälinen erityisjärjestö, jonka alaisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n, raportteja on laajasti siteerattu lähes missä tahansa ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa. Tuorein eli kuudes raportti valmistui viime maanantaina.

Kun Taalas aloitti uransa nuorena luonnontieteilijänä ja tutkijana vuonna 1985, oli ilmastonmuutos lähinnä meteorologikunnan salaisuus. Kolmessakymmenessä vuodessa siitä tuli kuitenkin faktojen, asiallisen tiedon tuottamisen ja viestinnän kautta yritysten ja hallitusten tuella tehtävää tavoitteellista muutokseen pyrkimistä.

-Kaiken ei tarvitse tapahtua heti, meillä on jonkin verran aikaa, mutta ei loputtomiin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana pitää jo tapahtua paljon, ja näkymät ovat lupaavia. Petteri Taalas.

-Autoteollisuus menee voimalla sähköautoihin ja koko maailman osalta sähköautot tulevat olemaan ”se” juttu. Sähköakkujen kierrätys ei vielä ole täysin kehittynyt, mutta tekniikka paranee koko ajan, Taalas arvelee.

 

Taalaksen mielestä ilmastonmuutoksesta puhutaan usein liian löyhästi ja syyllistäen. Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin (Tammi 2021) hän haluaa saada ihmiset huomaamaan isot ja pienet vaikuttavat tekijät.

Paikallisesti puumalalaisittainkin eniten päästöjä syntyy liikkumisesta ja asuntojen lämmittämisestä.

-”Totuuksien” pitää pohjautua sinne villakoiran ytimeen. Pientalojen lämmityksessä maalämpö tai ilmalämpöpumppuratkaisut säästävät rahaa ja ilmastoa ja investointi nostaa samalla kiinteistön arvoa.

Yrityspuolella ilmastomyönteiset brändit kuten Tesla, Neste tai Suomen Fortum ovat näyttäneet, että ilmastomyönteiset ratkaisut ovat hyvää bisnestä. Nesteen uusiutuvien tuotteiden osuus on nyt jo kaksi kolmasosaa yhtiön tuloksesta. Sähköautojen lisäksi on hyvä pitää yllä muitakin autojen käyttövoimavaihtoehtoja.

-Suomessa on kuitenkin pitkät välimatkat ja siksi myös biodiesel, biokaasu ja kevytliikenne ovat hyviä vaihtoehtoja, Taalas muistuttaa. Itse ajelen nykyään ladattavalla hybridillä ja odottelen vielä täyssähköautojen kehittymistä, Taalas kertoo.

Lounaalla Taalas valitsee lautaselleen kasvisvaihtoehtoja, mutta kertoo syövänsä myös punaista lihaa silloin tällöin, eniten riistan muodossa.

-Huomasin vain viimeksi vaimoni kasvisruokavalinnoista, että ne olivat parempia kuin omani, siksi tilasin nyt itsekin kasvisvaihtoehdon. Myös viisi aikuista lastani ovat opettaneet minua enemmän kasviksia suosivaan ruokavalioon, hän hymyilee.

 

Moni haluaa tehdä ilmaston vuoksi hyviä tekoja, sillä niistä tulee hyvä mieli. Hyvinvointimaat ovat sitoutuneet hiilineutraaliin tavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä. Jopa Kiina on ilmoittanut haluavansa hiilineutraaliksi, sillä sekin on huomannut tavoitteen vaikuttavan bisnekseen. Kiina on muun muassa maailman suurin aurinkoteknologian tuottaja.

-Suomessa tuulienergia on kannattavin energiantuotantomuoto ja siksi se houkuttelee investoijia.

Taalas on tehnyt paljon työtä myös kehitysmaiden kanssa ja koska siellä kärsitään sähkön puutteesta, on aurinkoenergia siellä erityisen toimiva ja edullinen ratkaisu.

-Kielteinen ilmatokehitys maailmassa etenee vuoteen 2060 asti joka tapauksessa, mutta se voidaan ihmisen toimilla pysäyttää. Maataloustuotanto tulee hyötymään ilmastonmuutoksesta pohjoismaissa, mutta kärsimään eniten Afrikan maissa, Etelä-Euroopassa, Amerikoissa ja tietyissä osissa Aasiaa, Taalas sanoo.

Myös meriveden nousu tulee aiheuttamaan kaupunkien uudelleen rakentamista ja kaikki valtiot eivät pysty hallitsemaan tätä.

Taalaksen mielestä Korona aiheutti elämäämme dramaattisen muutoksen liikkumisrajoituksineen ja sulkutiloineen, johon verrattuna ilmastonmuutos voidaan ”handlata” suhteellisen pienilläkin asioilla, jos vain haluamme.

-Voit silti ajaa autoa, vaikka käyttäisit eri käyttövoimaa. Kevytliikenne taas tuo yksilölle terveyshyötyjä, sama pätee ruokavalioon, Taalas vertaa.

Koronan myötä turhat työmatkat karsiutuivat pois ja nykyään myös WMO:n kokouksiin voi Teamsin välityksellä osallistua tuhat ihmistä, kun lähipalavereissa määrä oli noin sata.

 

Taalas muistuttaa, että kuntatason päätöksillä voidaan vaikuttaa hyvin paljon asioihin. Suomi on itseruoskintaperinteestään huolimatta vähentänyt päästöjään 15 vuoden aikana 37 prosenttia, mikä on kolmanneksi eniten maailmassa. Ei siis ole syytä epätoivoon. Eniten päästövähennyksiä on saanut aikaan Tanska (45 %) ja toiseksi eniten Iso Britannia (40 %).

-Ranska on tietysti huikea esimerkki pienine Renault-sähköautoineen ja se tuottaa energiastaan 85 prosenttia ydinvoimalla ja 10 prosenttia vesivoimalla.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK julkaisi heinäkuun alussa jäsentensä käyttöön Maatilan hiililaskurin, joka on ollut jo noin 600 tilan käytössä. Mitä mieltä ilmastoasiantuntija on tällaisista laskureista?

-Minulla on luonnontieteilijätausta ja siksi uskon, että mitä mittaat, sitä saat. Uskon siis, että se voi ohjata toimintaa, Taalas tiivistää.

Siltakemmakoissa avauspäivänä noin 2 200 kävijää

Festarikävijän kuva.
Eilen torstaina alkoi Puumalan kesän suurin tapahtuma Siltakemmakat. Avauspäivänä tapahtuma houkutteli 2 200 kävijää. Lavalla juhlayleisöä viihdytti Stig, Popeda ja Eppu Normaali.
Stig huomioi esiintymispaikkansa, hän sanoittanut avaukseensa. ”Se oli ilta ihmeellinen, kun Puumalassa kohdattiin”.
Festarikävijän kuva
Tänä kesänä uuden Shalala singlen julkaissut Popeda villitsi popedapipoisia fanejaan. Uudesta sinkusta huolimatta kovimman vipinän sai aikaiseksi ikivihreät Pitkä kuuma kesä ja Matkalla Alabamaan.
llan kruunasi Eppu Normaali, jonka tutut hitit villitsi yleisön yhteislauluun.  Ensiviikon lehdestä voit lukea Eppu Normaalin solistin Martti Syrjän haastattelun ja reportaasin ysäribileistä.

Puumalan Melkahalliin suunnitellaan kehräämötoimintaa ja tehtaanmyymälää

Sanskin luonnonvärein värjättyjä lankoja oli myynnissä viimeksi perjantaina käsityömarkkinoilla Norppapuistossa.

Uuden katkokuituihin keskittyvän kehräämön perustaminen Puumalaan antaisi mahdollisuuden perinteisten villojen sekä kierrätysvaatejakeiden kehräämiseen ja alan kehittämiseen Suomessa.

 

Saimas Spinnery Oy suunnittelee yritystoimintansa laajentamista ja 7-8 henkilön työllistämistä Puumalaan. Yritys on ilmaissut kiinnostuksensa Puumalan kunnan omistamaa, Koskenseläntie 3:ssa sijaitsevaa Melka-​hallia kohtaan ja haluaisi vuokrata 600 neliömetrin kokoisen tilan hallista.

Sanski Matikaisen omistama Saimas Spinnery Oy on perustettu toukokuussa 2021 kotipaikkanaan Puumala. Saimas Spinnery Oy:n eli kehräämön toimialoiksi on hyväksytty käsityömatkailu,​ mutta myös kahvilatoiminta sekä majoitus. Yritys perustaa kehräämölle verkkokaupan ja tulisi harjoittamaan tilassa kehräämötoimintaa.

Saimaan saaristossa sijaitseva Rukki ja Rautapata on Matikaisen käsityöyritys, joka on perustettu jo vuonna 2007. Käsin kehrääminen ja luonnon väreillä värjääminen on ollut vuonna 2000 artesaaniksi valmistuneen Matikaisen ammatti jo yli 10-vuotta.

-Tämä on pidemmän ajan suunnitelma, mutta minulla oli ajatus julkaista tästä tiedote vasta 11.syyskuuta. Asia on kesken ja vasta kunnanhallituksen asialistalla. Toivoisin valtuutetuille päätösrauhaa, sanoo Matikainen.

Melkahallista vuokralle haettava tila on 600 neliömetrin kokoinen. Kuva: Juhis Ranta

 

Melkan tiloihin suunnitellulla kehräämöllä tulisi kunnanhallituksen esityslistalla olevien tietojen mukaan olemaan oma pesula sekä mahdollisesti myöhemmin myös värjäämö. Pesulan toiminta mitoitettaisiin yrityksen omaan tarpeeseen. Kehräämön varsinainen tuote tulisi olemaan lanka ja kehräämön yhteyteen suunnitellaan myös tehtaanmyymälän tyylistä toimintaa.

Kyseisestä tilasta kunta ei tällä hetkellä saa vuokratuloja muutoin kuin Kostioniemen Golf-​osuuskunnan vuokraaman 50 neliömetrin tilan osalta.

Kehräämö tarjoaisi työtä yrittäjän itsensä lisäksi 3-​7 henkilölle ympäri vuoden kokopäiväisesti. Kehräämö voisi tarjota työtä myös sosiaalisista lähtökohdista. Alkuvaiheessa yritys toimisi yhdessä vuorossa työllistäen yrittäjän lisäksi 3-​4 henkilöä. Tavoitteena on toiminnan harjoittaminen kahdessa vuorossa,​ jolloin yritys työllistäisi 7-​8 henkilöä. Uuden katkokuituihin keskittyvän kehräämön perustaminen antaa mahdollisuuden perinteisten villojen sekä kierrätysvaatejakeiden kehräämiseen ja alan kehittämiseen Suomessa. Raaka-​aineina olisivat lampaanvilla,​ alpakanvilla sekä mohair.

 

Uutuutena yritys kokeilee myös poistotekstiilien kehräämistä sekä mahdollisesti puupohjaisia raaka-​aineita. Lopputuote on suoraan kuluttajalle tai teolliseen kankaankudontaan sopivaa. Saimas Spinnery valmistaisi tuotteita omaan myyntiin sekä​ brand label- ja rahtikehruutuotteita suoraan asiakkaiden omaan myyntiin.

Yrityksen tavoitteena on käynnistää toiminta maaliskuussa 2022. Laitteiston toimitusaika on 7 kuukautta,​ joten edellytys liiketoiminnalle on,​ että sopimus-​ ja rahoituspäätökset ovat selvillä 2021 syyskuussa. Tarvittavat muutostyöt tehtäisiin tiloihin syys-​helmikuun aikana. Yritys on hakenut laiteinvestointeihin investointitukea Etelä-​Savon ELY-​keskuksesta maaseuturahastosta. Toiminnan käynnistyminen maaliskuussa 2022 edellyttää,​ että muutostyöt olisivat valmiina helmikuun 2022 lopussa.

-Totta se on, että olemme lähteneet mukaan tutkimushankkeeseen, sillä tekstiilijätteen keräys on tarkoitus aloittaa Suomessa jo vuonna 2023, kaksi vuotta EU:n edellyttämää aikarajaa aikaisemmin. Kaikista vaatteista ei voi tehdä ompelemalla ja jalostamalla uutta. EU suunnittelee, ettei tekstiilijätettä saa lähettää vuoden 2025 jälkeen kolmansiin maihin, vaan sen olisi pysyttävä EU:n sisällä, Matikainen kertoo.

Jätelain laaja uudistus astui voimaan 19. heinäkuuta 2021. Tekstiilijäte mainitaan uudessa jätesäädöspaketissa ensimmäistä kertaa erilliskerättävien jätelajien listassa.Tekstiilijätteen keräyksen järjestäminen tulee olemaan kuntien vastuulla. Keräys toteutetaan todennäköisesti pääsääntöisesti kuntien ylläpitämillä alueellisilla keräyspisteillä.

Sanski Matikainen kertoo osaltaan lähteneensä selvittämään, minkälaisia mahdollisuuksia tässä olisi.

-Suomessa ei ole toista katkokuitukehräämöä, joka olisi mukana tässä toiminnassa ja tietotaidon soisi pysyvän Suomessa. Hankekaan ei ole vielä käynnistynyt, mutta sellaisesta on suunnitteilla jättää hakemus syksyn aikana,  Matikainen sanoo.

Puumalalaisten tuntema Sanski oli viime perjantaina käsityömarkkinoilla ja näytti, miten lankaa kehrätään värttinällä. Kuva: Tiina Judén

Ekologisella sekrotilla on Matikaisen mukaan pöhissyt jo useamman vuoden ajan. Ekologisuutta kehitetään eteenpäin monella saralla. Esimerkiksi valtakunnallinen Telaketju-hanke koostuu viidestä eri hankkeesta, joista kaksi on edelleen meneillään. Telaketju-hankkeen osallistujat edustavat laajasti erilaisia toimijoita, jotka pystyvät yhteistyössä erilaisiin nopeisiin kiertotalouskokeiluihin sekä prosessointi- ja tuotedemoihin mahdollisimman laajasti mallintaen tulevia kierrätyksen arvoketjuja. Hankkeessa tutkitaan uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja hankitaan työkaluja kiertotalousratkaisuista viestimiseen yrityksien arvoverkostoissa.

Välillisesti myös isot yritykset kuten UPM ja Metsä Group suunnittelevat investointeja biotekstiilikuituihin. Maailmanlaajuinen tekstiilimarkkina on valtava, sillä tekstiilikuituja tuotetaan yli 100 miljoonaa tonnia vuodessa ja määrä vain kasvaa väestön lisääntyessä.

-Meillä on ajatus tehdä yhteistyötä Puumalan Vesiosuuskunnan kanssa ja kaikki mitä teemme pitäisi olla osaltaan sellaista, mikä ei lisää kemikaalikuormaa, Matikainen kertoo.

Juttua on päivitetty uudistuneen jätelain osalta 9.8.2021 klo 8.20.

Saimaa Swimrun on peruttu tältä vuodelta

Arkistokuva Saimaa Swimrun-tapahtumasta.

Saimaa Swimrun – tapahtuma perutaan alhaisen osallistujamäärän  vuoksi. Asiasta ilmoitti tänään kilpailun veturi Ruokolahden kunnanjohtaja Matias Hilden.

-Kilpailuun ilmoittautuneiden määrä on jäänyt sen verran aiempia vuosia alhaisemmaksi eli noin 50 prosenttiin viime vuodesta, ettei varsin paljon talkootyövoimaa sitovaa kilpailua ole taloudellisesti järkevää järjestää, Hilden toteaa.

Hildenin mukaan päätökseen vaikuttavat luonnollisesti myös nopeasti kasvaneet covid19-tartuntamäärät, jotka ovat osaltaan saattaneet vähentää mahdollisuuksia saada lisää kilpailijoita viime viikkoina.

-Tavoitteena toki on, että ensi vuonna päästään jälleen palaamaan kilpailun makuun, Hilden sanoo.

 

Saimaa Swimrun -kilpailun lähtö ja maali on ollut vuodesta 2017 lähtien Puumalan satamassa, Saimaan vesistön solmukohdassa. Reitti on kulkenut Saimaan ainutlaatuisessa saaristomaisemassa.

Kilpailun järjestävät yhteistyössä Puumalan kunta, Puumalan Viri, Puumalan hiihtäjät ja Etelä-Savon liikunta ry (ESLI).

Swimrun on Ruotsista lähtöisin oleva laji, jossa uidaan ja juostaan vuorotellen. Suomessa kilpailuja on järjestetty muun muassa Porkkalassa, Espoossa ja Äkäslompololla, ja vuonna 2017 laji rantautui Suomen suurimmalle järvelle, Saimaalle.

 

 

 

Ennätyskesä on koetellut palveluntarjoajia Puumalassa

Jussi Sutinen ja Heljä Misukka nauttivat viime viikolla viimeisistä lomapäivistä Puumalassa.

Puumalassa eletään parhaillaan vuoden vilkkainta sesonkiaikaa ja palveluiden kestävyys kasvavan turistivirran mukana on koetuksella.

Kuohuviinibaari Kuplivaa ensimmäistä kesää pyörittävä Mia Mäki vitsailee olevansa uransa huipulla johtuen kesäyrityksensä sijainnista siltatornin korkeimmalla tasolla. Vain 14 asiakaspaikkaa kerrallaan mahdollistava ilmastoitu tila on kuitenkin palkitseva ainakin juuri pöytään istahtaneiden Heljä Misukan ja Jussi Sutisen mielestä. He lähtivät maistelemaan helsinkiläisen ystävänsä maahan tuomaa kuohuviiniä.

-Emme ole mitään kuohuviiniharrastajia, mutta tämä on ripaus ylellisyyttä nyt, kun ei ulkomaillekaan pääse käymään, sanoo Heljä Misukka.

Sivulauseessaan pariskunta paljastaa tilanneensa juuri Kalakontista valmiiksi keitettyjä rapuja ja hakeneensa Alkosta samppanjapullon niiden painikkeeksi.

 

-Teimme tällä kertaa lomakotivaihtarit ystäväperheemme kanssa. He menivät meidän kesäkotiimme Loviisaan ja me tulimme vaihteeksi heidän kesämökilleen Kotkatsaareen. Vastaavasti olimme tätä ennen neljä päivää Rauman saaristossa ja ystävät sieltä meidän kesäasunnollamme, kertoo Misukka.

Hän keksi laittaa idean Facebookkiin ja sai ystäviä innostumaan asiasta. Kun kesäkoti on toiminut korona-aikana niin paljon etätyöpisteenä, tuntui luontevalta lähteä katselemaan vähän muita maisemia.

-Näin saimme vaihtelua lomaan eikä Saimaa ollut minulle ennestään tuttu. Täällä on ollut aika vaikuttavaa, Jussi Sutinen toteaa.

Pariskunnan käytössä on ollut myös vene ja auringonlaskujen seuraaminen on ollut parasta viihdettä.

 

Moni on ihmetellyt, miksi Kupliva ei ole ollut auki iltaisin, mutta Mäen mielestä satama hiljenee illaksi.

-Toisekseen yrityksellä on vain kaksi anniskelupassin omaavaa henkilöä omasta perheestä, joten resurssitkaan eivät anna myöten. Olemme kuitenkin ottaneet vastaan yksityistilaisuusvarauksia, joiden avulla olemme pystyneet palvelemaan joitain ilta-asiakkaita minimilaskutuksella, sanoo Mäki.

Asiakaspalautteessa on Mäen mukaan kiitelty tuotevalikoimaa sekä alkoholittomia vaihtoehtoja. Torniin on kiivennyt niin paikallisia kuin vapaa-ajanasukkaita ja heidän vieraitaan.

Lue päivän (4.8.) Puumala-lehdestä paikallisten yrittäjien ajatuksia ennätyskesästä ja palvelujen kestävyydestä.