Vielä ehtii Norppapuiston käsityökortteliin ostoksille tai ihastelemaan

Päivi Ahola osti pehmopöllön Komeropuodin käsityöyrittäjä Terhi Kauppiselta tänään Suomen käsityöyrittäjien käsityökorttelista Norppapuistosta.

 

Sanski Matikainen näyttää, miten lankaa kehrätään värttinällä.

Puumalan satamassa, sillanjuurella Norppapuistossa, on sievässä järjestyksessä useita Suomen käsityöyrittäjät ry:n jäsenyrittäjien kojuja. Myytävänä on koruja, lankoja, pehmoleluja ja kaikkea erityistä. Puumalalaisista käsityöläisistä mukana on Sanski Matikainen luonnonvärein värjättyine lankoineen. Itsekasvattamiensa kilien mohairiakin löytyy valikoimista sekä koirankarvalangasta neulottuja lapasia syksyksi.

Susanna Lindmark-Huttunen tekee myös avainkaulanauhoja, joista on tullut hänen hittituotteensa. Kaunis korumainen nauha kelpaa niin hoitajille, päiväkodintädeille kuin lapsille ja koruja rakastavillekin.

Magee nettikauppa on pystyttänyt kojunsa aivan Saimaan rantaan ja vantaalainen käsityöyrittäjä Susanna Lindmark-Huttunen on Puumalassa ensi kertaa elämässään. Hänen hittituotteensa ovat upeat avainnauhat, jotka sopivat kaikenikäisille, niin päiväkodin tädeille, kuin hoitajille, lapsille ja koruja rakastaville. Valikoimista löytyy myös aurinkoisia koruja.

-Näyttää siltä, että koronatilanteen vuoksi elokuun osalta alkaa peruuntumaan jälleen tapahtumia, joihin olemme aikoneet mennä esittäytymään ja myymään, Lindmark-Huttunen harmittelee.

Hänellä on 40 jälleenmyyjää ja verkkokauppa ja hän työllistää itsensä lisäksi yhden täysipäiväisen alihankkijan. Työtilat sijaitsevat Vantaalla.

 

Myös Terhi Kauppisen Komeropuodissa on houkuttelevan näköisiä pehmoleluja. Kauppinen on ammatiltaan valokuvaaja, mutta käsityö on hänelle rakas harrastus ja yhden pehmopupun tekemiseen menee kokonainen päivä.

-Ei tällä tuntipalkoille pääse, mutta tämä on elämäntapa ja harrastus minulle, sanoo Kauppinen.

Puumalasta vuosi sitten mökin ostanut Päivi Ahola osti Kauppiselta sympaattisen pehmopöllön. Samalla selviää, että sekä myyjä, että ostaja ovat molemmat samasta kaupungista eli Espoosta.

Vielä ehdit tutustumaan Suomen käsityöyrittäjät ry:n käsityöläiskortteliin, joka on avoinna tänään perjantaina 30.7. klo 18 saakka. Hopi hopi!

Nostalgiset uimakopit tuovat mennyttä aikaa Veeran rantaan

Hellekesän hyvä uutinen on Veeran rannan uusitut uimakopit. Kuvat kertovat entisajan Puumalasta.

Veeran rantaan on saatu pirteän näköiset uimakopit, joiden kuvitus henkii vanhaa aikaa, saaristolaiselämää ja Puumalan historiaa. Kuvat ovat peräisin Museoviraston Finna-palvelusta.

-Tämä lähti tarpeesta uusia uimakopit. Kuvat kertovat nuorillekin, miltä Puumala on ennen näyttänyt, markkinointipäällikkö Tuula Vainikka kertoo.

Kunnan vs. työnjohtaja Veli Lampinen näyttää miten septitankkien uusi imutyhjennyslaite Satamatien matonpesupaikan laiturissa toimii.

 

Kunta on asentanut myös uuden septitankkien imutyhjennyslaitteen ja asuntoautojen kemiallisten vessojen tyhjennyspaikan Satamatien matonpesupaikan yhteyteen.

Kunnan vs. työnjohtaja Veli Lampinen kertoi, että se on asennettu nykyiselle paikalleen 16. heinäkuuta. Tätä ennen se oli varikolla jonkin aikaa.

-Tämä imutyhjennyslaite imaisee jätevedet laivojen septitankista suoraan viemäriverkostoon ja sieltä jätevesipumppaamon kautta puhdistamoon, Lampinen kertoo.

Uusi septitankkien tyhjennyslaite tarvittiin siksi, että isommatkin laivat pääsevät tyhjentämään säiliönsä.

-Laitteen kohdalla vesi on kolme metriä syvää ja laiturin päässä 3,90. Nämä ovat olleet aina ilmaisia Puumalassa, laitosmiehenä jo yli 30 vuotta toiminut Lampinen kertoo.

Satamatien Nesteen rannassa on toinen imutyhjennyslaite sekä erillinen pinssivesien tyhjennyslaite. On tärkeää erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan, sillä jos öljy sekoittuu jätevesiin, tapahtuu tuhoja jätevesipumppaamolla.

 

Ryhälässä mökkeilevä Virpi Rönkkö kehuu Satamatien matonpesupaikan mattomankelia, jolla matot saa esikuivattua ja väritkin pysyvät kirkkaampana.

 

Satamatien matonpesupaikan parkkipaikalle on tänä kesänä ilmestynyt myös asuntoautojen kemiallisten vessojen maksuton tyhjennysputkilo, jollaista ei ole aiemmin Puumalassa ollut.

Matopesupaikalle vesi tulee järvestä, mutta poistuu jätevesiviemäriin. Perinteinen matonpesu järvessä ei enää ole luonnon ylikuormittumisen vuoksi suotavaa. Viime keskiviikkona matonpesuun olivat ryhtyneet Puumalasta kotoisin oleva ja kotitalollaan kesiään viettävä Sirpa Ajanto Hämeenlinnasta yhdessä tuusulalaisen miesystävänsä Ismo Tiiran kanssa sekä Ryhälässä mökkeilevä imatralainen Virpi Rönkkö.

Lue lisää 28.7. ilmestyneestä Puumala-lehdestä!

Lapsilla oli riemukas viikko

Lasten olympialaisissa juostiin kilpaa hyvässä hengessä. Kuva: Juhis Ranta

Toivottu lastenviikko tarjosi onnistumisen kokemuksia

Juhis Ranta

Höyrylaivaregatan yhteydessä 17.7. vietettiin myös Puumalan lasten kesäviikon avajaisia. Avajaisissa lapsille järjestettiin toimintapisteitä ja ohjelmaa Puumalan linja-autoasemalle. Lapset pääsivät muun muassa pelastamaan pehmonorpan verkosta, piirtämään katuliiduilla, touhuamaan keppariradalla ja kiipeämään ToriSportin liikkuvaan lastenmaailmaan. Puuhailun ohessa musiikkiesityksillä viihdytti Lokakuun Linnut -yhtye ja Simo-taikuri.

Lastenviikon avajaisissa pelastettiin norppa verkosta. Kuva: Juhis Ranta

Lasten kesäviikko jatkui koko seuraavan viikon. Lasten viikolla on olut joka päivä eläintenhoitoa ja poniratsastusta. Viikko on pitänyt sisällään paljon luontoon liittyvää ohjelmaa. Keskiviikkona Liehtalanniemen museotilalla lapset touhusivat keppareiden ja pihapelien merkeissä.

Yksi lasten viikon huipentumista oli viime torstaina järjestetyt lasten olympialaiset. Puumalan urheilukentälle oli kokoontunut paljon innokkaita lapsia kisailemaan sekä vanhempia kannustamaan. Eri lajeissa lapset mittelöivät kolmevuotiaasta aina viisitoistavuotiaisiin asti.

Lue lisää lastenviikosta ja muista ajankohtaisista Puumalan asioista Puumala-lehdestä 28.7.2021

Lasten kesäolympialaisten tulokset 22.7.2021

Pojat 3 v.:
40 M:
1) Aatos Hilden 17.70 s, 2) Alex Kelloniitty 19.80, 3) Kosti Oinonen 36.60, 4) 53.90.
Pallonheitto: 1) Alex Kelloniitty 4,47 m, 2) Aatos Hilden 2,14, 3) Lauri Valtonen 2,08, 4) Kosti Oinonen 1,57.

Tytöt 3 v.:
40 M:
1) Eevi Timberg 12.80 s, 2) Saana Niemi 16.20, 3) Lili Ota 16.80, 4) Saimi Hoppu 19.40, 5) Sonja Reinholdtsen 21.70, 6) Hilda Hyötyläinen 50.00.
Pallonheitto: 1) Eevi Timberg 3,18 m, 2) Saana Niemi 2,88, 3) Lili Ota 2,27, 4) Aava Uimonen 2,20, 5) Viivi Karejoki 2,00, 6) Saimi Hoppu 1,95, 7) Hilda Hyötyläinen 1,32, 8) Sonja Reinholdtsen 1,20.

Pojat 5 v.:
40 M:
1) Oscar Sjögren 10.20 s, 2) Juuse Timberg 10.50, 3) Tuomas Niemi 10.90, 4) Volter Ruokolainen 11.10, 5) Eemil Marttinen 11.50, 6) Eeli Uimonen 12.30, 7) Lucas Kelloniitty 12.60, 8) Teemu Kietäväinen 13.00, 9) Leo Pitkonen 14.90, 10) Teo Steeg 19.80, 11) Eino Helevä 20.40.
Pallonheitto: 1) Juuse Timberg 11,61 m, 2) Eeli Uimonen 10,59, 3) Oscar Sjögren 8,82, 4) Eemil Marttinen 8,35, 5) Eino Helevä 5,83, 6) Volter Ruokolainen 5,56, 7) Lucas Kelloniitty 5,53, 8) Tuomas Niemi 4,46, 9) Leo Pitkonen 4,37, 10) Teemu Kietäväinen 4,22, 11) Teo Steeg 4,10, 12)

Volter Ruokolainen saapuu maaliin. Kuva: Juhis Ranta

Tytöt 5 v.:
40 M:
1) Iiris Kotsalainen 10.00 s, 2) Anniina Vesterinen 10.10, 3) Aada Härkönen 10.30, 4) Evelin Ahonen 11.10, 5) Lumi Ota 11.70, 6) Alina Vänni 11.90, 7) Alma Chaisuedi 12.60, 8) Josefina Liimatta 12.70, 9) Aurora Järvinen 12.80, 10) Enni Kirves 13.20.
Pallonheitto: 1) Anniina Vesterinen 8,45 m, 2) Evelin Ahonen 7,96, 3) Iiris Kotsalainen 7,82, 4) Josefina Liimatta 7,63, 5) Enni Kirves 6,25, 6) Alina Vänni 5,87, 7) Lumi Ota 4,00 8) Aurora Järvinen 3,99, 9) Alma Chaisuedi 3,00.

Pojat 7 v.:
40 M:
1) Hannes Rämänen 8.50 s, 1) Emil Sjögren 8.50, 3) Niilo Kietäväinen 8.60, 4) Anton Korhonen 8.90, 5) Otto Marttinen 9.10, 6) Leevi Putto 9.20, 6) Lukas Kohila 9.20, 8) Peetu Putto 9.30, 8) Viljo Ikonen 9.30, 10) Lenni Pitkonen 9.60, 11) Väinö Salmi 9.70, 12) Anton Saxen 9.80, 13) Alex Lohikoski 9.90, 14) Hendrix Barnes-Pohjonen 10.00, 15) Eetu Turunen 10.30, 16) Pauli-Antero Sipinen 10.40.
Pallonheitto:
1) Otto Marttinen 17,73 m, 2) Peetu Putto 13,70, 3) Emil Sjögren 13,67, 4) Leevi Putto 13,54, 5) Anton Korhonen 13,22, 6) Anton Saxen 12,25, 7) Väinö Salmi 12,19, 8) Lukas Kohila 11,43, 9) Viljo Ikonen 11,24, 10) Hendrix Barnes-Pohjonen 10,65, 11) Lenni Pitkonen 10,45, 12) Pauli-Antero Sipinen 10,27, 13) Alex Lohikoski 8,96, 14) Hannes Rämänen 8,76, 15) Niilo Kietäväinen 8,15, 16) Eetu Turunen 5,85.

Tytöt 7 v.:
40 M:
1) Tessa Haapalahti 7.80 s, 2) Sonja Kiljunen 7.90, 3) Nelli Paavola 8.20, 4) Emma Tukiainen 8.30, 5) Saana Jukarainen 8.50, 6) Niitty Leinonen 8.70, 7) Aada Karejoki 8.80, 8) Tove Paetau 8.90, 8) Petra Kiljunen 8.90, 10) Aada Härkönen 10.10, 11) Enni Räikkönen 10.50, 12) Linnea Reinholdtsen 11.20, 13) Lumi Häkkinen 15.20.
Pallonheitto: 1) Niitty Leinonen 15,83 m, 2) Emma Tukiainen 14,52, 3) Aada Karejoki 13,57, 4) Saana Jukarainen 13,20, 5) Enni Räikkönen 9,88, 6) Lumi Häkkinen 9,34, 7) Sonja Kiljunen 9,02, 8) Nelli Paavola 7,72, 9) Petra Kiljunen 7,17, 10) Elmiida Peltonen 7,00, 11) Linnea Reinholdtsen 6,88, 12) Aada Härkönen 6,16, 13) Pihla Harju 4,80.

Tessa Haapalahti juoksi sarjansa voittoon Kuva: Juhis Ranta

Pojat 9 v.:
60 M:
1) Eppu Kölli 10.80 s, 2) Valtteri Paavola 11.00, 3) Juho Lamberg 11.10, 4) Onni Härkönen 11.40, 5) Havu Kauppinen 11.60, 6) Oscar Kiprusoff 11.90, 6) Eeli Chaisuedi 11.90, 8) Samu Markus 12.20, 9) Oscar Järvinen 12.60, 10) Alvar Saxén 12.40, 11) Eemil Turunen 13.20.
Kuulantyöntö:
1) Valtteri Paavola 5,81 m, 2) Eppu Kölli 5,65, 3) Havu Kauppinen 4,50, 4) Onni Härkönen 4,22, 5) Leevi Pitkonen 4,14, 6) Juho Lamberg 4,12, 7) Oscar Kiprusoff 3,84, 8) Eeli Chaisuedi 3,75, 9) Samu Markus 3,60, 10) Oscar Järvinen 3,52, 11) Alvar Saxén 3,40, 12) Eemil Turunen 3,24.
Pituushyppy: 1) Onni Härkönen 2,96 m, 2) Eppu Kölli 2,94, 3) Juho Lamberg 2,83, 4) Valtteri Paavola 2,81, 5) Alvar Saxén 2,72, 6) Oscar Kiprusoff 2,70, 7) Oskar Järvinen 2,48, 8) Samu Markus 2,47, 9) Eemil Turunen 2,13, 10) Leevi Pitkonen 2,07.

Samu Markuksen tyylinäyte pituushyppypaikalla. Kuva: Juhis Ranta

Tytöt 9v.:
60 M:
1) Silja Rämänen 10.60 s, 2) Venla Räikkönen 11.50, 3) Vilma Vuolahti 11.80, 4) Ella Kohila 12.00, 5) Beata Hyötyläinen 12.10, 6) Jasmin Pitkonen 12.20, 6) Saima Nurmi 12.20, 8) Saga Paetau 12.30, 9) Hilda Steeg 12.50, 10) Laura Peltola 12.70, 11) Emma Aalto 12.90, 12) Fanni Luukkonen 13.00, 13) Ruth Helle 13.40, 14) Stella Lohikoski 14.80.
Kuulantyöntö: 1) Jasmin Pitkonen 4,64 m, 2) Venla Räikkönen 4,24, 3) Ella Kohila 3,63, 4) Vilma Vuolahti 3,52, 5) Beata Hyötyläinen 3,13, 6) Silja Rämänen 3,06, 7) Hilda Steeg 2,96, 8) Laura Peltola 2,80, 9) Ruth Helle 2,31, 10) Fanni Luukkonen 2,17.
Pituushyppy: 1) Silja Rämänen 2,62 m, 2) Venla Räikkönen 2,61, 3) Vilma Vuolahti 2,58, 4) Beata Hyötyläinen 2,56, 5) Jasmin Pitkonen 2,53, 6) Ella Kohila 2,47, 7) Saima Nurmi 2,47, 8) Laura Peltola 2,38, 9) Saga Paetau 2,36, 10) Ruth Helle 2,04, 11) Stella Lohikoski 1,97, 12) Hilda Steeg 1,90, 13) Fanni Luukkonen 1,82, 14) Emma Aalto 1,75.

Saga Paetau osallistui juoksuun ja pituushyppyyn. Kuva: Juhis Ranta

Pojat 11 v.:
60 M:
1) Viljami Korhonen 9.70 s, 2) Topias Leppälahti 9.90, 3) Matias Kettunen 10.20, 4) Akseli Halonen 10.50, 5) Pietari Virtanen 11.20, 6) Lukas Lindberg 11.50.
Kuulantyöntö:
1) Topias Leppälahti 5,65 m, 2) Akseli Halonen 4,92, 3) Lukas Lindberg 4,66.
Pituushyppy:
1) Viljami Korhonen 3,37 m, 2) Topias Leppälahti 3,17, 3) Pietari Virtanen 2,82, 4) Lukas Lindberg 2,71.
800 M: 1) Matias Kettunen 3.01 min, 2) Topias Leppälahti 3.21, 3) Lukas Lindberg 4.16.

Tytöt 11 v.
60 M:
1) Maria Dudina 10.40 s, 2) Tinja Ikonen 11.00, 3) Roosa Karejoki 11.10, 3) Edith Nurmi 11.10, 5) Selma Korhonen 11.40, 5) Emilia Koivula 11.40, 7) Saimi Luukkonen 11.80, 8) Janetta Purhonen 12.00
Kuulantyöntö:
1) Saimi Luukkonen 4,92 m, 2) Hilla Kauppinen 3,84, 3) Viivia Valtonen 3,77, 4) Selma Korhonen 3,65.
Pituuhyppy:
1) Selma Korhonen 2,89 m, 2) Hilla Kauppinen 2,80, 3) Maria Dudina 2,74, 4) Viivia Valtonen 2,73, 5) Roosa Karejoki 2,71, 6) Lumia Lindberg 2,55, 7) Saimi Luukkonen 2,29, 8) Janetta Purhonen 2,12.
800 M: 1) Viivi Kiljunen 3.30 min, 2) Edith Nurmi 3.35, 3) Selma Korhonen 4.01, 4) Lumia Lindberg 4.25.

Pojat 13 v.:
Kuulantyöntö:
1) Veikka Valtonen 6,14 m, 2) Rafael Riiali 5,72.
Pituushyppy: 1) Rafael Riiali 3,51 m.
800 M: 1) Rafael Riiali 2.50 min.

Tytöt 13 v.:
60 M:
1) Ilona Hokkanen 9.40 s, 2) Lotta Leppälahti 9.60, 3) Aino Sarkkinen 9.90, 4) Mea Kontinen 10.00, 4) Sanna Puisto 10.00, 4) Elli Sarkkinen 10.00, 6) Elli Vähämurto 10.10, 7) Viivi Paavola 10.60.
Kuulantyöntö: 1) Lotta Leppälahti 7,77 m, 2) Elli Sarkkinen 7,27, 3) Elli Vähämurto 7,18, 4) Aino Sarkkinen 7,05, 5) Sanna Puisto 5,32, 6) Viivi Paavola 4,55.
Pituushyppy: 1) Lotta Leppälahti 3,60 m, 2) Mea Kontinen 3,43, 3) Sanna Puisto 3,22, 4) Viivi Paavola 2,90, 5) Liilia Lindberg 2,83, 6) Elli Vähämurto 2,78.
800 M: 1) Lotta Leppälahti 3.15 min, 2) Aino Sarkkinen 3.17, 2) Elli Sarkkinen 3.17, 4) Sanna Puisto 3.20, 5) Lilia Lindberg 3.46, 6) Viivi Paavola 3.52.

Pojat 15 v.:
100 M:
1) Ukko Ikonen 13.20 s, 2) Pekka Peltola 13.30, 3) Veeti Vänni 14.80.
Kuulantyöntö: 1) Pekka Peltola 9,10 m, 2) Elias Vähämurto 8,88.
Pituushyppy: 1) Ukko Ikonen 4,81 m, 2) Pekka Peltola 4,19, 3) Veeti Vänni 3,93.
800 M: 1) Ukko Ikonen 2.19 min, 2) Jaakko Sarkkinen 2.36, 3) Elias Vähämurto 2.37, 4) Veeti Vänni 2.56.

Tytöt 15 v.:
100 M:
1) Eveliina Vesterinen 15.90 s, 2) Melissa Riiali 18.20.
Kuulantyöntö: 1) Eveliina Vesterinen 6,40 m, 2) Melissa Riiali 5,20, 3) Emmi Kölli 5,37, 4) Siiri Laine 4,73.
Pituushyppy: 1) Eveliina Vesterinen 3,25 m.
800 M: 1) Eveliina Vesterinen 3.01 min.

Siiri Laine osallistui kuulantyöntöön. Kuva: Juhis Ranta

Etelä-Savossa sinilevähavainnot kääntyneet laskuun

Kuva: ELY-keskus

Säiden viilennyttyä kuluvalla viikolla Etelä-Savon alueelta kirjattiin sinilevähavainto ainoastaan Pieksämäen Heiniöltä. Viileä ja tuulinen sää ehkäisee sinileväkukintojen muodostumista ja hajottaa jo syntyneitä leväesiintymiä.

 

Tuulen ja ilmojen viilenemisen myötä sinilevähavainnot ovat kääntyneet laskuun Etelä-Savossa.  Navakoituneet tuulet ovat sekoittaneet ja hajottaneet leväesiintymät ja edesauttaneet leväkukinnoille alttiissa paikoissa veden vaihtumista.

Viime viikolla jatkunut poikkeuksellisen helteinen sää oli otollinen sinileväkukintojen muodostumiselle. Tällöin koettiin kesän toinen sinilevä piikki. Myös Puumalan havaintopisteellä tehtiin sinilevähavainto.

Tämän hetken ennusteen mukaan tuulet pysyvät Etelä-Savossa navakoina ja lämpötilat kohtuullisina vielä muutaman päivän ajan. Uusi korkeapaine on kuitenkin vahvistumassa Suomen ylle viikonloppuna, minkä seurauksena sää jälleen lämpenee. Mikäli tuulet pysyvät maltillisina ja pintavesien lämpötila nousee uusien helteiden myötä, todennäköisyys uusien sinileväesiintymien muodostumiselle kasvaa.

Myös pintavesien lämpötilat ovat tällä viikolla laskeneet niin Etelä-Savossa kuin muuallakin Suomessa. Lämpötilat ovat Suomen Ympäristökeskuksen SYKE:n havaintopaikoilla 0,4–0,7 °C pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampia, siinä missä lähiviikkojen hellejakson aikana pintavedet ovat monin paikoin olleet jopa 4–7 astetta normaalia lämpimämpiä.

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa vettä seisotettaessa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Jos veteen ilmaantuu silminnähden runsaasti levää, uimista ja veden käyttöä sauna- ja talousvedeksi on syytä välttää. Leväpitoiseen veteen ei myöskään pidä päästää pieniä lapsia eikä kotieläimiä. Sinilevät voivat aiheuttaa mm. allergiareaktioita, silmätulehduksia tai nuhaista oloa. Sinileväalueelta pyydetyn kalan lihaa voi syödä, mutta sisäelinten käyttöä pitää välttää. Lisäksi kannattaa perkaamisen päätteeksi pestä sekä kala että kädet huolellisesti puhtaalla vedellä. Jos epäilet sinilevistä aiheutuneita oireita, ota yhteyttä Myrkytystietokeskukseen p. 0800 147 111 (palvelee 24 h/vrk).

Kansalaiset voivat halutessaan ilmoittaa omia sinilevähavaintojaan suoraan JärviWikiin Havaintolähetti-palvelun avulla. JärviWiki-sivustolla pääsee myös tarkastelemaan ELY-keskusten havaintopaikkojen tietoja ja selaamaan muiden lähettämiä levähavaintoja.

 

Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus

Höyrylaivaregatassa tuhansia kävijöitä

Regattaa saapui seuraamaan tuhansia ihmisiä. Erityisesti höyrylaivojen rantautuminen kiinnosti. Kuva: Juhis Ranta

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka saapui regatan etujoukoissa Saimaa -laivan kyydissä.

Juhis Ranta

Perinteinen Saimaan Höyrylaiva Regatta järjestettiin Puumalan satamassa viime lauantaina. Arvioden mukaan tapahtumaan osallistui tuhansia vieraita. Regatan höyrylaivaletkaa johti Väyläviraston omistama S/S Saimaa, jonka kyydissä satamaan saapui viestintä- ja liikenneministeri Timo Harakka, sekä Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva.

Ville Haapasalo keskustelee Timo Harakan kanssa laivojen rantauduttua. Kuva: Juhis Ranta

Höyrylaivoja regatassa oli yhteensä 21. Laivojen saapuessa satamaan Ville Haapasalo kertoo yleisölle tietoja laivoista. Haapasalo kertoo laivojen teknisiä tietoja, omistussuhteita kotisataman sijainteja sekä laivojen entisiä ja nykyisiä käyttötarkoituksia.

Laivojen rantautumisen jälkeen kunnanjohtaja Niina Kuuva puhui sataman lavalta. Hän kiiti höyrypursiseuran vapaaehtoisia, jotka ovat upean juhlaregatan mahdollistaneet. S/S Saimaalla ministerin kanssa matkannut Kuuva kertoi keskustelleensa ministerin kanssa muiden muassa Hätinvirran sillan rakentamisesta ja pyöräilyturvallisuuden parantamisesta.

Satamassa oli tiivis tunnelma kun pari kymmentä höyrylaivaa rantautui. Laivojen välisiltä lähikontakteiltakaan ei vältytty. Kuva: Juhis Ranta

Ministeri Harakka palasi omassa puheessaan historiaan. Hän kertoi, miten höyrylaivan vihellys, kuvankaunis Saimaa ja tukkilautat kuuluvat perinteikkäinä Suomen kesään. Ministeri kertoi historiallisesta päätöksestä, kun eduskunta hyväksyi valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitelman vuosille 2021-32. Kyseessä on Harakan mukaan ensimmäinen pitkällä tähtäimellä kaikkia liikennemuotoja kehittävä ja investointeja ohjaava liikennesuunnitelma.

Historialliset höyrylaivat rivissä ovat vaikuttava näky Puumalan salmen sillalta katsottuna. Kuva: Juhis Ranta

Regattaan osallistui seuraavat höyrylaivat:

S/S Saimaa, S/S Juno, S/S Kalle Tihveriäinen, S/S Antero, S/S Tommi, S/S Halla XVII, S/S Warkaus, S/S Unnukka, S/S Hurma, S/S Repola 5, S/S Lauri, S/S Enso, S/S Ahti, S/S Papinniemi, S/S Kaima, S/S Ansio, S/S Lalli, S/S Wenno, S/S Heikki Peuranen, S/S Tippa ja S/S Mikko

Lue lisää Saimaan höyrylaivaregatasta ja muista ajankohtaisista tapahtumista Puumala-lehdestä 21.7.2021.

Rääkkä muuttui Leinon runossa linnuksi

Ruisrääkkä. Kuvitus: Aino Uski

Viikon 28 luontoääni Yleisradiossa

 

Ruislinnuksi nimesi Eino Leino ruisrääkän, sillä eihän runon sulosointuja sovi rääkätä. Runoilijan sepittelyksi on tulkittu myös se, että ruisrääkkä laulaisi vielä rukiin tähkälle tulon jälkeen. Rääkän laulukausi on pidentynyt ja viljan kasvu nopeutunut, joten ruisrääkkä voi laulaa heinäkuussakin, varsinkin lemmenkipeä koiras naaraan puutteessa.

Leinon Nocturne puhuttelee sukupolvea toisensa jälkeen. Runolla on monta käyttöä: yksi on painettu passiin turvallisuustekijäksi.

Ruislinnun levinneisyyshistoria on maanviljelyksen historiaa. Muinoin laji asusti luonnonniityillä ja kosteikoilla, mutta sopeutui sitten myös viljelysmaiden asukkaaksi.

Ruisrääkän kulta-aikaa viljelysmailla olivat 1800-luku ja 1900-luvun alkupuoli. Pentti Linkola odotti maatalouden koneellistumisen koituvan Leinon linnun kohtaloksi, mutta toisin kävi.

Pakettipellot, kesannot, kasvukauden kasvipeitteisyys ja uudet viljelykasvit kuten kumina ovat tarjonneet ruisrääkälle vaihtoehtoisia pesimäympäristöjä. Monta kertaa toistuvaan säilörehun korjuuseen rääkän on kuitenkin vaikea sopeutua.

Puumalassa on tänä kesänä laulanut yksi ruisrääkkä. Havainnot ovat harvassa myös aikaisemmilta vuosilta.

Ruisrääkän voi kuulla monena kymmenenä kesänä näkemättä lintua kertaakaan. Se piiloutuu mieluummin kasvustoon kuin lentää karkuun etsijänsä edestä. Tavat ovat rääkällä samanlaiset kuin sukulaisillaan rantakanoilla.

 

Markku Paakkinen

Hätinvirran silta on askeleen lähempänä toteutumista

Helmiina Könänen ei tykkää silta-ajatuksesta, sillä hänen mielestään lossissa on jotain erityistä. Hän sanoo, että lossi ja sen kokeminen tuo fiiliksen lomailijoille. Hän toivoo itse, että lossi pysyisi Hätinvirrassa ikuisesti. Kuva: Juhis Ranta.

Hanke on sisällytetty Väyläviraston lausunnolla olevaan investointisuunnitelmaan.

Hätinvirran lossia korvaava silta on sisällytetty mukaan valtion väyläverkon investointiohjelmaan. Tuore luonnos on laadittu vuosille 2022-2029, joka on lähtenyt kuntiin lausunnolle.

Hätinvirran silta on mukana investointisuunnitelman 1A-hankekorissa, joihin kuuluvien hankkeiden suunnitelmavalmius on riittävä päätöksentekoa varten. Eli käytännössä hankkeilla on valmis tai tekeillä oleva tiesuunnitelma.

Pohjois-Savon Ely-keskus aloitti syksyllä 2011 tiesuunnitelman laatimisen Puumalassa Lintusaloon johtavalla maantiellä sijaitsevalle Hätinvirran lossille. Suunnitelma valmistui kesällä 2012, jossa lossi esitetään korvattavaksi 413 metriä pitkällä sillalla, jonka alikulkukorkeus on laivaväylän keskikohdalla 24,5 metriä.

Sillan rakentamisen tavoitteena on parantaa Lintusalon saariston vakituisen asutuksen ja kesäasukkaiden sekä elinkeinoelämän yhteyksiä mantereelle. Tällä hetkellä lossi on ainoa yhteys Lintusalon saaristoon.

 

Lue lisää Hätinvirran siltahankkeesta ja kunnanjohtaja Niina Kuuvan kommentit asiaan sekä monia muita ajankohtaisia asioita 14.7. ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Keskustaan tullaan nyt Kenttätien kautta

Keskustielle levitetty imeytysturvetta.

Tieliikenne keskustaan Keskustien kautta on tällä hetkellä suljettu.

Etelä-Savon pelastuslaitos sai klo 6:35 hälytyksen vahingontorjuntatehtävälle. Imatran suunnalta Puumalaan tullut kuorma-auto oli sillalla ajaessaan osunut ajoradalla olleisiin metalliesineisiin, jotka puhkaisivat kuorma-auton polttoainesäiliön, josta valui tielle 200 litraa diesel-öljyä.

Pelastuslaitos onnistui estämään öljyn pääsyn vesistöön ja sadevesijärjestelmään. Öljyä on koko tien leveydeltä noin 100m matkalla. Leivänjakelussa ollut kuorma-auto pysähtyi infopurjeelle.

Tielle on levitetty imeytysturvetta ja paikalle tuodaan kohta harjakone putsaamaan alue. Kiertotie keskustaan kulkee Kenttätien kautta.

Tarkennus jätteenkeräystä käsittelevään juttuun

Imatrantien ja Viljakansaarentien risteyksen jätekeräyspisteelle on kertynyt kaikenlaista sinne kuulumatonta. Kuva: Juhis Ranta

Juhis Ranta

Puumala-lehdessä julkaistiin 7.7. juttu erityisesti kesäisin pursuavista roska-astioista kunnan aluekeräyspisteillä. Pisteille kertyy myös paljon sellaista tavaraa, joka ei sinne kuulu.

Jutun lopussa kerrottiin vuonna 2020 avatusta pienjäteasemasta osoitteessa Airotie 15. Toisin kuin jutussa sanotaan, pienjäteaseman palvelu ei ole ihan kokonaan maksutonta. Puhtaasta puutavarasta, betonista, tiilistä ynnä muusta rakennusjätteestä sekä huonekaluista peritään maksu. Hinta määräytyy jätteen määrän mukaan ja alin maksu on 6 euroa. Autoperävaunullinen tai pakettiautollinen maksaa 12 euroa mainittujen jätteiden osalta.

Lisää tietoa pienjäteaseman toiminnasta ja Puumalan jätehuollosta löydät osoitteesta https://puumala.fi/asuminen-ja-ymparisto/jatehuolto/

Mansikka-aika on nyt!

Mansikat kypsyvät nyt nopeasti. Kuva: Hanna-Mari Tyrväinen

Satokaudesta tulee lyhyt.

Kesäkuun helteet kypsyttivät mansikoiden pääsatokauden marjat nopeasti. Lämmin sää joudutti kukintaa, ja kaudesta on tulossa tänä vuonna melko lyhyt, joten nyt kannattaa mansikat hankkia, jos niitä aikoo säilöä isot määrät talven varalle.

-Kaikki eivät ole vielä ihan heränneet asiaan. Kannattaa olla hyvissä ajoi liikkeellä. Ihmisten kannattaa panostaa ihan tähän alkukauteen, koska marjan laatu on parempaa, sanoo Repojärven tilan isäntä Aulis Väänänen.

 

Lue lisää tämän kesän lyhyestä mansikkakaudesta ja muista ajankohtaisista asioista Puumala-lehden numerosta 7.7.2021.