Vesivahinko värjäsi kirkonkylän veden ruskeaksi

Repeämä tyhjillään olevassa kiinteistössä värjäsi juomaveden ruskeaksi useissa talouksissa kirkonkylällä viime viikolla.

 Tyhjillään olevan kiinteistön huonokuntoinen, mutta tulpattu kupariputki aiheutti vuodon.

 

Keskustien purkutuomion alla olevassa talossa paukahti viikko sitten tiistaina tulpattu kupariputki, jonka hitsaussaumasta vesijohtovettä vuosi hukkaan noin 81 000 litraa, ennen kuin vuotokohta saatiin paikallistettua ja tilkittyä. Hukkaan mennyt vesimäärä on keskimääräistä suuremman kotitalouden vuosikulutuksen verran.

Puumalan vesilaitoksen hoitaja ja tonttiliittymistä ja verkoston häiriö- ja ongelmatilanteista vastaava Timo Pesonen oli saanut tiistaina päälleen vyöryn jopa melko asiatonta palautetta.

-Tiistaina aamulla kahdeksalta Keskustie 10 autiossa talossa pamahti kolmekakkonen kupariputki poikki, se oli tulpattu, mutta ruostunut puhki tulpan vierestä. Virtaukset lähtivät kohti Keskustietä joka puolelle niemestä. Putkista lähti sakka liikkeelle ja eteni putkistoon, kun virtaukset muuttuivat päinvastaiseksi, Pesonen selostaa.

 

FH Rakentajat eli Finnish Home Constructions Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viskari kertoo 26.5. ilmestyneessä Puumala-lehdessä lisää kiinteistön tilanteesta.

-Tontti on Puumalan kunnan vuokratontti, josta maksamme koko ajan vuokraa ja kulut juoksevat. Rakennus on oma, ja se on ostettu irtaimen kaupalla. Vesivahinko mikä siellä nyt sattui, oli sellainen niitti, joka vauhditti päätöstämme. Talo lähtee purkuun, Viskari kertoo.

 

Kiteen Pallon lukkari toi pesäpallon iloa Puumalaan

Kiteen Pallon lukkari Jesse Eskelinen toimi viikko sitten pesäpallon lähettiläänä Puumalassa.

Yhteensä lähes sata lasta tutustui pesäpalloon superpesiksen pelaajan ohjauksessa viikko sitten maanantaina.

 

Kiteen Pallon lukkari Jesse Eskelinen kävi Puumalan pesäpallokentällä viikko sitten maanantaina vetämässä tuleville superpesisnaisille ja -miehille pesäpallokerhoa yhdessä Puumalan Virin Markku Jaatisen ja Heikki Virran sekä koulun opettajien kanssa.

Ensimmäisenä pesäpallon pariin säntäsivät ehkä kaikkein innokkaimmat ikäryhmät, nimittäin 1.-4.-luokkalaiset lapset. Alkulämmittelynä pelattiin polttopalloa pehmeällä pallolla, josta pudonneena pääsi kolmelle eri rastille treenaamaan pesäpallon alkeita. Ensimmäisellä rastilla oli syöttöharjoituksia syöttölautasen äärellä, toisella rastilla pallon pomputusta ilmassa pesäpallomailalla ja kolmannella rastilla harjoiteltiin pallon kiinniottoa heittämällä pallo ilmaan ja ottamalla se kiinni räpylällä. Lopuksi pelattiin yksinkertaistettua pesäpalloa, jossa kaikki pääsivät lyömään ja juoksemaan.

Lasten palaute tästä yksinkertaistetusta pesäpallosta on ollut, että se on parempaa kuin normaali pesäpallo. Pesäpallo on taktinen ja monimutkainen laji ja siksi sitä on tässä pilkottu hauskasti osiin, jotta saadaan lapset innostumaan, Jesse Eskelinen kertoo.

 

Eskelinen pitää nykyajan pesäpalloa hyvin fyysisenä lajina, etenkin superpesistasolla. Itse hän innostui pesäpallosta 11-vuotiaana pelattuaan ensin 7-vuotiaasta saakka jalkapalloa.

-Kavereiden kanssa pihapesistä tuli pelattua lähes päivittäin ja koulupesäpallollakin oli tärkeä osuus innostumiseeni. Kotipihalla nostelin palloa lähes aina lautasen äärellä. Se on ikuistettu jopa Googleen, niiden kuvatessa kohteita joskus vuonna 2008, Eskelinen nauraa.

Pesäpallo vei mennessään eri junioritasoille ja kaapissa on kymmeniä mitaleja, joista kirkkaimpana A-poikien Suomen mestaruus. Hän on voittanut urallaan A-poikien ja B-poikien SM-kultaa sekä kaksi B-poikien SM-hopeaa. Hän on myös pelannut kerran A-poikien ja kerran B-poikien Itä-Länsi ottelussa.  Nyt pesäpallo on Eskeliselle ammatti, vaikka hän opiskeleekin vielä Jyväskylässä energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi. Kesät hän asuu Kiteellä.

 

Superpesiskausi käynnistyy KiPa:n osalta torstaina 3. kesäkuuta, kun Kiteen Pallo kohtaa Pattijoen Urheilijat kotonaan Kiteen Rantakentällä. Eskelisen pelejä pääsee seuraamaan lähimpänä Juvalla 10. kesäkuuta, jolloin KiPa kohtaa Siilinjärven Pesiksen. Puumalan Viri suunnittelee junioreiden pelimatkaa kyseiseen otteluun tai mahdollisesti Imatran Pallo-Veikkojen ja KiPan väliseen mittelöön 30. kesäkuuta Imatran Ukonniemen kentälle.

Viivia Valtonen ja Levi n Peltonen luoksivat kotipesään yhtäaikaa 1.-4.luokkalaisille yksinkertaistetussa pelimallissa.

 

Pesäpallo on koululiikuntalajina suosittu erityisesti isompien keskuudessa ja sen harjoittelu painottuu kevätlukukaudelle.

-Pienimmille koulussa on enemmän nelimaali viitepeliä, kuin oikeaa pesäpalloa, sanoo opettaja Niko Peltonen.

Kaikki juoksee, kaikki ehtii pesälle. Tällä tavalla lapsille saadaan positiivisia onnistumisen elämyksiä. Siitä lähtee intohimo pesäpalloon. Yhtenäiskoulun kentällä aurinko porottaa ja lämmintä on noin 23 astetta. Kotipesään juoksevat täydellä vauhdilla rinnakkain Viivia Valtonen ja Levin Peltonen. Kummallekin laji tuntuu olevan mieleinen ja osaamista löytyy, sillä Peltonen juoksi seuraavan kierroksen lyönnillään kunnarin ja päästi kaikki kaveritkin etenemään. Valtonen taas nappasi keskikentältä kopin.

-Minä tykkään itse pesiksestä ja käyn pesiskerhossa. Se on niin monipuolista, kun pääsee tekemään erilaisia juttuja, kuten lyömään, heittämään ja juoksemaan, Valtonen toteaa posket punaisena.

Torstaina 20. toukokuuta yhtenäiskoululla oli parkour-teemapäivä. Tarkoituksena on tutustuttaa lapsia ja nuoria eri liikuntalajeihin.

Saaristoreitin kesäkauden avajaiset Nestorinrannassa – Rasti- ja Norppa II-lautat kohtaavat

Niina Kuuva avaa lauantaina Saimaan saaristoreitin Nestorinrannassa.

Saimaan saaristoreitin kesäkausi avataan Nestorinrannassa lauantaina 22.toukokuuta 2021 klo 13.

Viime vuonna reiteillä polki lähes 5000 matkailijaa ja nyt määrän odotetaan kasvavan merkittävästi. Matkailijoiden palvelemiseksi Saimaan Saaristoreitin reitit ja muut tarpeelliset tiedot on koottu verkkoon osoitteeseen www.saimaacycling.fi/pyoralautat/. Saaristoreitin pyörälauttojen, M/S Norppa II ja uusi M/S Rasti, reitit, aikataulut ja liput voi nyt hakea ja ostaa helposti ennakkoon Matkahuollon digitaalisissa palvelukanavissa.

Matkahuollon palvelu antaa matkailijoille mahdollisuuden suunnitella reittinsä ja ostaa lippunsa yhdestä kanavasta. Yhteistyön kunniaksi Oy Matkahuolto Ab:n toimitusjohtaja ja Puumalan kesäasukas Janne Jakola on haastanut alueen päättäjiä mukaansa sähköpyöräilemään Puumalan Saaristoreitin lauantaina 22.5.2021.

 

Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva lausuu avaussanat. Myös Ruokolahden nykyinen kunnanjohtaja Matias Hilden ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön puheenjohtaja Ilkka Nokelainen Imatralta ovat mukana avajaisissa.

Polkuhaasteen ovat vastaanottaneet Etelä-Karjalan virkistyssäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen ja Ketjureaktiohankkeen koordinaattori Matti Moller, maakuntajohtaja Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta, kehitysjohtaja Markku Heinonen Lappeenrannan kaupungista, matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä, erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräliitosta ja pyöräreittejä suunnitellut Jaakko Hasu Ruokolahden kunnasta.

Menen avaamaan saaristoreitin kesäkauden, mutta polkeminen tapahtuu myöhemmin kesällä. Olen kyllä toissa kesänä polkenut saaristoreitin, ilman sähköpyörää, vanhalla mankelilla, Niina Kuuva kertoo.

 

Rasti ja Norppa II-lautat kohtaavat ja tekevät vaihdon Lintusalon laiturissa. Kuuvan mielestä tässä näkyy kahden alueen voimainponnistus kahden alueen rajalla. Etelä-Karjalaan on saatu hyvä kehitysmalli Puumalan saaristoreitistä.

-Tämä on hyvää maakuntien välistä yhteistyötä. Mielenkiintoinen tämä matkahuoltokuvio, kun voi varata eri liikkumismuotoja. Jos ei halua käyttää omaa autoa, niin julkisillakin voi saavuttaa saaristoreitin. Tämä on hienosti paketoitu, Kuuva lisää.

 

Nestorinrannan isäntä Matti Viialainen kertoo, että mukaan on tulossa haastetuiden lisäksi muutamia saaristolaisia koronarajoitusten puitteissa ja tarjolla on lohisoppaa. Hän muistuttaa, että sisävesilaivojen aikaan vesiliikenteellä oli tärkeä merkitys saariston asukkaille kaupanteon, rahdinkuljetuksen ja  liikkumisen osalta.

-Höyrylaivojen aikaan ihmiset kokoontuivat saaristossa tiettyihin paikkoihin myös ihan vain laivoja katsomaan. Yksi tällainen paikka oli muun muassa Repolan virralla, Viialainen kertoo.

Satamakamera toimii jälleen

Uusi satamakamera asennettiin paikalleen viime viikon tiistaina. Kuva: Puumalan kunta.

Siltatornin kupeessa olevasta kamerasta on totuttu tarkistamaan netin välityksellä Puumalan vallitseva sää ja meno satama-alueella, joka on ollut tärkeää etenkin paikkakunnalle saapuville mökkiläisille. Näköyhteys katkesi maaliskuussa, mutta nyt Puumalansalmea voi jälleen ihastelella reaaliaikaisesti.

Satamakamera näkyy linkitetysti myös Puumala-lehden verkkosivuilla, jossa on kesäkuukausina noin 20 000 kävijää. Puumala-lehteä kustantava Puumala-Seura ei aio kuitenkaan enää uusia rikki mennyttä ylätorin kameraa.

Puumala-lehden päätoimittaja Tiina Judén sanoo, että ylätorin kameran hankintaa harkittiin, mutta kustannukset asennuksineen sekä ylläpito olisivat nousseet nykytekniikalla sen verran korkeiksi, että aikeista päätettiin luopua.

-Itse pidän Puumala-Seuran tärkeimpänä tehtävänä paikallislehden tuottamista ja toimittamista. Sen avulla pyrimme kertomaan mahdollisimman kattavasti Puumalan asioista ja tapahtumista kahden toimittajan voimin, sanoo Judén.

Puumala-lehdessä on lisää juttua satamakameran kustannuksista ja livekuvan laajuudesta.

Tieliikennealue ei ole leikkikenttä

Risteysalueella pyörittelystä olisi saanut sakkoja ja pitkän ajokiellon, jos poliisi olisi tullut paikalle.

Nuorten autoilijoiden keskuudessa ilmennyt kevätvillitys jättää mustat raidat asfalttiin. Puumalassa on poltettu autonrenkaita asfalttipintaa vasten kumit ulvoen ja taajama-alueelle on levinnyt muutakin kuin pelkkä kitkerä käry ja paksu savupilvi. Renkaiden polttaminen yleisellä tieliikennealueella on aina rikos.

– Epäilen, että syynä on näyttämisen tarve. Kun tällaista tavataan, seuraukset kuljettajalle ovat huomautuksesta liikennevirhemaksuun ja sakkoihin tai jopa ajokieltoa, tapauksesta riippuen, sanoo Itä-Suomen Poliisilaitoksen Savonlinnan poliisiaseman liikenneryhmänjohtaja ylikonstaapeli Pekka Lötjönen.

Renkaiden polttoa harrastetaan moottoriajoneuvojen kiihdytys- ja nopeuskilpailuissa suljetulla kilpa-alueella. Renkaat lämmitetään juuri ennen starttia, jotta niissä on parempi pito. Ei Puumalan yleisellä tieliikennealueella.

Lötjönen muistuttaa, ettei tieliikennealue ole leikkikenttä.

-Siellä ei leiki lapset, eivätkä vanhemmat. Se on tarkoitettu turvalliseen liikkumiseen. Tällaisella toiminnalla voi aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle.

Luet aiheesta lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Kalastusverkot on jatkossa ankkuroitava avovesiaikana

Maa- ja metsätalousministeriön perustama ryhmä kävi elokuussa 2020 kuulemassa Puumalassa asukkaiden ja mökkiläisten näkemyksiä norpan suojelemiseksi tehdyistä kalastusrajoituksista. Kalatalousneuvoja Harry Härkönen näytti, kuinka katiskasta saa norppaystävällisen. Härkösen vasemmalla puolella on Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela ja oikealla puolella Maa- ja metsätalousministeriön kalaneuvos Eija Kirjavainen sekä Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Saimaan uudet kalastusrajoitukset astuvat voimaan lauantaina.

Asetus Saimaan kalastusrajoituksista hyväksyttiin tänään valtioneuvoston istunnossa ja se tulee voimaan 8.5.2021. Asetuksella määrätty kalastusrajoitusalue kasvaa 243 neliökilometriä, ollen jatkossa 2800 neliökilometriä.

Rajoitukset ulottuvat jatkossa myös muun muassa Puruveden eteläosiin, Rantasalmen ja Joroisten Haapaselälle, Luonterin ja Lietveden välille Hepovirtaan, Kuparonvirtaan ja Linnunpäänselälle, sekä Paasselän eteläosiin. Saimaannorppa on levittäytynyt edellä mainituille alueille viimeisen viiden vuoden aikana. Osa uudesta asetusalueesta on ollut aikaisemminkin kalastusrajoitusten piirissä.

Verkkokalastus on edelleen täysin kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.4.–30.6. lukuun ottamatta alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, joilla kalastuskielto päättyy 20.6. Muikkuverkot olivat aikaisemmin sallittuja koko verkkokalastuskiellon ajan. Verkkojen madaltaminen pystylangoilla kielletään ja kalastajien pitää jatkossa ankkuroida verkot avovesiaikana. Näin pyritään vähentämään saimaannorppien tarttumista verkkoihin. Sen sijaan pakoaukolliset rysät ovat tietyin edellytyksin sallittuja. Asetus kieltää ympärivuotisesti kokonaan riimuverkkojen ja vahvalankaisten verkkojen käytön. Katiskojen ja rysien tulee jatkossakin olla rakenteeltaan norppaturvallisia.

Uusia kalastusrajoituksia valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön asettamassa laajapohjaisessa Saimaannorppa ja kalastus –työryhmässä. Työryhmän esitykseen pohjautuva asetusluonnos oli lausuntokierroksella ja siitä saatiin yhteensä 147 lausuntoa. 104 lausunnossa kannatettiin maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnosta, kun taas 16 lausunnossa vaadittiin tiukempaa suojelua. Lisäksi mukana oli 26 yksityishenkilön lausunnot, joiden näkemykset asetuksesta jakautuivat. Valtioneuvoston sisäisen keskustelun perusteella asetukseen lisättiin verkkojen ankkurointivelvollisuus sekä muikkuverkkojen käyttökielto ajalle 15.4–20.6.

WWF:n Norppalive avautui tänään

Nämä norpat on kuvannut Mervi Kunnasranta. WWF.

WWF kertoo tiedotteessaan avanneensa tänään keskiviikkona 5. toukokuuta kello 8.30 suositun Norppaliven. Suorassa lähetyksessä voidaan seurata saimaannorppien elämää, kun ne nousevat toukokuussa Saimaan rantakiville vaihtamaan karvansa.

Suora lähetys Saimaalta norppien suosimalta rantakiveltä on sulattanut katsojien sydämiä jo viitenä edellisenä keväänä. Lähes 10 miljoonaa katselukertaa kerännyt Norppalive avaa ainutlaatuisen ikkunan keskelle Saimaata, rantakivelle, jossa norpat perinteisesti kuivattelevat turkkiaan ja raaputtelevat talvikarvaansa pois toukokuun aikana.

Tänä vuonna WWF on halunnut tuoda luontoa entistäkin lähemmäs katsojaa, ja Norppalive-lähetykseen otettiin ensimmäistä kertaa mukaan ääni. Kamera on tänäkin vuonna suunnattu aiemmilta vuosilta tutulle rantakivelle.

-Norpat eivät juuri pidä meteliä itsestään, joten mikrofoni tallentaa lähinnä luonnon ääniä, kuten veden liplatusta ja tuulen huminaa. Alueella liikkuu myös veneilijöitä, ja lähetyksessä saattaakin kuulua myös moottorin ääniä. Tämä tuo esiin sen, että ihminen ja norppa jakavat samat vedet, muistuttaa Luontolive-kameroiden asennuksista vastaava kehityspäällikkö Justus Hyvärinen.

Jo ennen lähetyksen aukeamista yleisölle kamera on tallentanut kivellä pötköttelevän norpan. Itä-Suomen yliopiston norppatutkija tunnisti kyseisen yksilön Suomen tunnetuimmaksi saimaannorpaksi Pullervoksi.  Parhaat olosuhteet norppahavaintoihin vallitsevat aurinkoisella poutasäällä. Karvanvaihtoaika kestää yleensä toukokuun ajan.

 

Norppalive lisää suojeluinnokkuutta

Norppaliven toteutuksessa alusta asti mukana ollut luontokuvaaja ja kalastaja Juha Taskinen pitää Norppaliven suosiota hienona asiana.

-Norppaliven suosio kertoo siitä, että suomalaiset haluavat suojella norppaa. Joskus herkistyn itsekin Norppaliveä katsellessa, se tuntuu siltä kuin istuisi norppaa häiritsemättä viereisellä kivellä hyljettä katsellen, Taskinen kuvailee.

Vuonna 2016 ensi-iltansa saanut Norppalive oli ensimmäinen WWF:n suora lähetys luonnosta. Vuonna 2018 WWF avasi Luontolive-sivuston, jossa yleisö voi seurata luontolähetyksiä ympäri vuoden. Luontolivessä on seurattu muun muassa sääksiä, kyitä, järvitaimenia, ahmoja, naaleja ja jokihelmisimpukoita. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder haluaa Luontoliven tuovan luonnon lähelle jokaista ihmistä.

Luontoa voi tutkia myös kameran välityksellä. Samaan aikaan lähetykset edistävät positiivista asennetta luonnonsuojelua kohtaan, Liisa Rohweder sanoo.

WWF:n Luontoliven toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman loistavia yhteistyökumppaneita. Norppaliveä ovat olleet tekemässä luontokuvaaja Juha Taskinen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat, Live Eye ja Pukki Visuals.

Suora linkki norppaliveen tästä.

 

Puumalan kuntavaaliehdokkaita tuli yhdeksän lisää

Lopulliset kuntavaaliehdokaslistat on nyt jätetty. Arkistokuva.

Puumalassa uusia ehdokashakemuksia saapui 9. maaliskuuta annettujen ehdokaslistojen jälkeen yhdeksän. Suomen Kristillisdemokraateilta yksi, Suomen Keskustalta kuusi ja kokonaan uutena ryhmänä Liike Nytiltä kaksi ehdokasta. Puumala-lehden vaalikone aukeaa äänestäjille verkkosivuillamme ensi viikolla. Silloin kuntalaiset pääsevät vertailemaan ehdokkaiden vastauksia omiinsa. Näin löytyy ehdokas, joka on lähinnä omaa ajatusmaailmaa.

Puumalan ennakkoäänestyspaikat ajalla 26.5.-8.6.2021 ovat: kunnantalo, ma-pe klo 9 – 17 ja la-su klo 10 – 14 sekä Hurissalon kylätalo, torstaina 3.6.2021 klo 13 – 16. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.6. ja vaalipäivän äänestyspaikka on Kunnantalolla, Keskustie 14 klo 9:00-20:00.

 

Määräaikaan 4.5.2021 klo 16:00 mennessä ehdokashakemuksia on jätetty keskusvaalilautakunnalle alla olevan listauksen mukaisesti:

 

Kansallinen Kokoomus, Kok.

Koivula Vesa, yrittäjä

Kuntonen Jaakko, kaivosinsinööri

Lautala Pentti, lääkäri, eläkeläinen

Lipo-Lempiäinen Tiina, laboratoriohoitaja, hallintotieteiden maisteri

 

Liike Nyt, Liik.

Ajanto Katri, yhteisöpedagogi

Huhtala Osmo, yrittäjä

 

Perussuomalaiset, PS

Ahonen Veli-Matti, yrittäjä, kirvesmies

Hupli Heikki, metsätyönjohtaja, sit.

Kettunen Sauli, rakentaja, yrittäjä

Kotsalainen Lauri, opiskelija

Laine Martti, tekninen johtaja, eläkeläinen, sit.

Lasaroff Sirpa, toiminnanjohtaja, sit.

Niemi Sakari, rehtori, eläkeläinen, sit.

 

Suomen Keskusta, Kesk.

Granfelt Mari, terveydenhoitaja (AMK)

Hämäläinen Mika, agrologi, maaseutuyrittäjä

Hämäläinen Minla, koulunkäynninohjaaja, puuseppä

Isosaari Eeva-Liisa, musiikin maisteri, asiakasneuvoja

Karjalainen Esa, maaseutuyrittäjä

Kautonen Harri, opettaja, yrittäjä

Kiljunen Oiva, eläkeläinen, sit.

Korhonen Minna, sairaanhoitaja

Kyhyräinen Paavo, maaseutuyrittäjä

Laamanen Kari, eläkeläinen, työnjohtaja

Luukkonen Eero, analysaattori huolto

Luukkonen Olli, MMM, yrittäjä

Matinen Juha-Matti, talotekniikan insinööri, sit.

Pasanen Unto, eläkeläinen, yrittäjä

Puttonen Jere, maaseutuyrittäjä

Savolainen Eine, assistentti, sit.

Tella Airi, toiminnanjohtaja, eläkeläinen

Virtanen Samu, LVI-eristäjä

 

Suomen Kristillisdemokraatit, KD

Hannula Kaija, perushoitaja, eläkeläinen

Kietäväinen Olavi, maatalousyrittäjä

Räisänen Juha, diakonityöntekijä, sairaanhoitaja

Valkiainen Pirjo, elintarvikealan yrittäjä

 

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, SDP

Lempiäinen Elisa, lähihoitaja, geronomi

Montonen Keijo, työnjohtaja

Penttinen Laura, tekstiilityönopettaja

Pitkonen Laura, hallintosihteeri, yrittäjä

Viialainen Matti, maakuntaneuvos, yrittäjä

 

Lue tämän päivän Puumala-lehdestä valtuustopuolueiden puheenjohtajien ajatuksia EU:n tukipaketista ja viime viikon hallituskriisistä.

Sankarikoira pelasti emäntänsä

Pelastajakoira Mirkku kävi katsomassa Riitta Sopasta palvelutalossa. Normaalisti koiralla on emännälleen paljon asiaa, mutta tällä kertaa se oli vähän hämillään tilanteesta vieraassa paikassa.

Palvelutalolla laitettiin viime viikolla pöytään valkoinen liina ja juhlakattaus, sillä tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt Riitta Sopaselle äitienpäivän kunniamerkin eli Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Juhlaan oli aihetta myös siksi, että Sopasen Mirkku-koira pelasti emäntänsä hengen.

Muistisairas Sopanen oli lähtenyt pari viikkoa sitten yksin ulos aamuvarhain. Kun kodinhoitaja ja Mikkelistä käymään tullut tytär Sirpa Sopanen huomasivat katoamisen, lähipiiri käynnisti välittömästi etsinnät.

-Mieheni lähti etsimään äitiä autolla. Hän pysähtyi eräässä tienristeyksessä. Kohta Mirkku tuli haukkuen metsästä ja lähti sinne heti takaisin. Mieheni arvasi, että mummi on siellä jossain. Mirkku oli juossut äidin luokse ja nuolaissut häntä naamasta, kertoo tytär Helena Karjalainen.

Lähimetsikössä harhaillut Sopanen oli pudonnut pari metriä korkealta kalliolta, loukannut selkänsä ja jäänyt maahan makaamaan. Karjalainen arvelee äitinsä olleen ulkona useita tunteja. Sopanen selvisi putoamisesta ja siitä, että ruumin lämpötila oli laskenut jo 33 asteeseen.

Kunniamerkin saanut Riitta Sopanen ja edesmennyt puoliso Veikko Sopanen kasvattivat yhdessä kolme biologista lasta sekä kolme kasvattilasta maatilan töiden ohessa. Luet aiheesta lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.