Siltatornissa kippistellään kesällä kuplivaa

Mia, Milla ja Petteri Mäki innostuivat siltatornin tarjoamasta mahdollisuudesta. Kuva: Joel Mäki.

Hissitornin yläkertaan tulee kuohuviinibaari. Kuplajuomien lisäksi tarjolla on maistelumenu.

Puumalan kunta haki helmikuussa siltatornin ylimpään kerrokseen kehitysideoita tulevaa käyttötarkoitusta varten. Elinkeinokehittäjä Heikki Pietarinen kertoo, että ideakilpailuun jätettiin määräaikaan mennessä neljä esitystä sekä yksi konkreettinen yhteistyöehdotus, joka erottui muista. Vuokrasopimus allekirjoitettiin maaliskuun alussa.

Yhteistyöehdotuksen takana ovat Puumalan monivuotiset kesäasukkaat Mia ja Petteri Mäki, jotka aikovat tehdä siltatornin huipulle ensi kesäksi Kupliva-nimisen kouhuviinibaarin.

-Perusajatuksena on tarjota asiakkaille mahdollisuus maisemalliseen kuohuviinielämykseen. Mia Mäki.

-Kuohuviinibaarissa voi nauttia alkoholittomia tai alkoholillisia kuplajuomia, jonka yhteyteen on tarjolla pienimuotoinen maistelumenu, kertoo Mia Mäki.

Lue koko artikkeli tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Puumala on edustettuna arvostetussa kansainvälisessä keramiikkanäyttelyssä

Puumalan keramiikkataiteilija Olga Blokhin työt on valittu viidenkymmenen naiskeraamikon joukkoon ”The Personal Universal” -näyttelyyn. Taiteilija osallistuu näyttelyyn kahdella työllään. Mukana on työ nimeltä ”Kettuveistoksia” sekä ”Murpuppien suihkulähde”, joka perustuu Murpupit Puumalasta -taidesarjakuvaan.

Plokh sai tiedon valinnasta naistenpäivänä, joka on Venäjällä kansallinen vapaapäivä. Blokh kertoo, että silloin juhlitaan naisia ja miehet huomioivat heitä tuomalla kukkia ja kokkailevat, kuten Suomessakin.

-Ajattelin että mahtavaa, voiko tämä olla totta, kertoo Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä tavoitettu taiteilija.

The Personal Universal -näyttelyssä 50 naista juhlistaa panostustaan keramiikkataiteeseen. Näyttelyn tavoite on kannustaa naisia taiteeseen, sillä koko taiteen historian ajan taiteilijanaisia on syrjitty.

Luet aiheesta lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Puumalan majavat Kanadan siirtolaisia

Majavan äänet syntyvät lähinnä suomupintaisen hännän läpsyttelystä.

Viikon 12 luontoääni Yleisradiossa

Puumalassa esiintyvät majavat ovat lajiltaan kanadanmajavia. Ne ovat aikoinaan syrjäyttäneet euroopanmajavan, joka on Suomen alkuperäinen laji. Kanadan serkun voittokulku sai alkunsa vuonna 1937, jolloin ensimmäiset yksilöt istutettiin Suomeen.

Luonnonvarakeskuksen lähes 300 Etelä-Savon metsästysseuralta keräämien tietojen mukaan alueella on yli 800 majavanpesää eli lähes kolme pesää seuraa kohden.

Euroopanmajavan ja kanadanmajavan suhde on samankaltainen kuin kotimaisen, nykyään uhanalaisen jokiravun ja pohjoisamerikkalaisen täpläravun. Amerikan serkku tuli Suomen rapukantojen pelastajaksi, mutta siitä tuli lopulta haitallinen vieraslaji. Alkuperäisiä euroopanmajavia esiintyy eniten Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa. Niiden kanta on lievästi elpymässä.

Majava pystyy kaatamaan vankan haavan niin kuin norsu savannin akaasian. Haapa on majavalle tärkeä ravintopuu ja pesän rakennusaine, joten ihmisen ja luontokappaleen intressit menevät ristiin.

Majava viihtyy parhaiten virtaavien vesien äärellä. Jos veden pinta vaihtelee rajusti kevään tulvista kesän kuivuuteen, talttahammas ryhtyy vesitalousinsinööriksi ja rakentaa patoja. Tarkoituksena on, että pesä ei huku veteen, mutta ei myöskään joudu kuivalle maalle pedoille alttiiksi.

Jos haluaa säilyttää majavan pesän ja samalla estää ylenmääräisen tulvan, keinona voi olla juoksutusputken asentaminen patorakennelmaan.

Kanadanmajavan metsästys vaatii maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan, euroopanmajavan metsästys riistahallinnon luvan. Lajien tarkka määritys tapahtuu kallonmittauksilla.

Markku Paakkinen

Aavistuksen parempaa kalaa katukeittiöstä

Keittiöpäällikkö Mika A.Tuomi ja Kalakontin yrittäjä Tanja Raivio suunnittelevat katukeittiön menua Norppalaavun tulilla.

Rôtisseur-kokki Mika A.Tuomi on tehnyt sopimuksen Kalakontin kanssa.

Miltä kuulostaisi Sataman paras rapukeitto kylmäsavulohiviehätyksen ja saaristolaisleipäkrutonkien kera? Vai herahtaako vesi kielelle Jalopenosiiasta, jossa samana päivänä kalastettu, voissa paistettu siika saa höysteeksi sinappikaalia (pak choi), jalopenohollandaisekastiketta ja marinoitua fenkolia?

Uudenlaista katukeittiötä ja takeaway-listaa suunniteltiin Puumalan satamaan viime viikolla Norppalaavulla Kalakontin yrittäjä Tanja Raivion ja vastikään rekrytoidun huippukokin ja keittiöpäällikkö Mika A. Tuomen toimesta.

-Suunnittelen avaavani pyörien päällä olevan katukeittiön vappuaattona, sanoo Tanja Raivio.

Tuomi on luonut kansainvälisen ja upean uran toimien keittiöpäällikkönä ympäri maailmaa huippuhotelleissa ja ravintoloissa sekä kansainvälisen ExxonMobilin cateringvastaavana Afrikassa. Hän kuuluu myös kansainväliseen ja gastronomiseen Chaîne de Rôtisseurs -järjestöön, jonka toiminnan lähtökohtana on yhdistää alan harrastajat ja ammattilaiset.

Tanja Raiviota ja Mika Tuomea yhdistää intohimo ruokaan ja lähellä tuotettuihin, parhaisiin raaka-aineisiin. Tähän kuuluu myös ideologia juurille paluusta uudella twistillä.

Lue koko juttu Puumala-lehdestä numero 11.

Puumalassa todettiin viikonloppuna koronatartunta

Essote avaa ensi viikolla koronarokotuksen ajanvaraukseen aikoja myös 1946-1951 syntyneille.

Viikonlopun aikana löytyi kaikkiaan 11 positiivista koronatestien tulosta Essoten alueelta. Näistä yhdeksän tapausta ilmeni Mikkelissä sekä Puumalassa ja Mäntyharjulla kummassakin yksi.

Viisi tapauksista liittyy aiempiin tartuntoihin. Kuusi on täysin uutta ja yhden lähde on ulkomailla.

Viisi uusista tartunnoista on osa uutta tartuntaketjua, jonka lähde on todennäköisesti alueen ulkopuolella. Tämän ketjun tapaukset löytyivät Mikkelistä. Kalevankankaan päiväkodilta on yksi ryhmä asetettu sunnuntaina karanteeniin tähän ketjuun liittyen.

-Samaan tapaan kuin pääkaupunkiseudulla, myös meillä on havaittu monia uusia tartuntoja ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä. Kehotamme kaikkia hakeutumaan koronatesteihin pientenkin oireiden johdosta, muistuttaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Koronalääkärit tähdentävät karanteenimääräysten tarkkaa noudattamista koko karanteenin ajan.

Tauti voi puhjeta karanteenin missä tahansa vaiheessa. Yleensä oireet tulevat karanteenin alussa, mutta ne voivat ilmetä myös jälkimmäisellä viikolla, tähdentää pandemiapäällikkö Hans Gärdsröm.

Koronarokotukset ovat jatkuneet sitä mukaa, kun rokotteita on Essoteen saatu. Ensimmäisen rokotepistoksen on saanut nyt noin 14 200 henkilöä, mikä on noin 17,6 prosenttia alueen yli 16-vuotiaista.

Essote avaa 22.3. klo 8.00 koronarokotuksen ajanvaraukseen aikoja myös 1946-1951 syntyneille.

Katso rokotusten tilanne täältä.

Pidä huolta läheisistä

Arkistokuva Puumalan siltatornista.

Essoten koronalääkärit ja sosiaalityön ammattialaiset haastavat alueen asukkaat pitämään huolta läheisistään.

Viimeisen vuoden aikana on todettu selvästi enemmän itsemurhia kuin vuotta aiemmin.

-Psykiatrialla olemme nähneet käyntien hyökyaaltomaisen kasvun. Käyntimäärät lisääntyivät 23,7 prosenttia. Santeri Seppälä.

-Tämä tulee näkymään pitkään väestön psyykkisessä hyvinvoinnissa, terveydenhuollon järjestelmän kuormituksessa ja toki myös kustannuksissa, Seppälä arvioi.

Koronan vaikutukset näkyvät selvästi myös oppilas- ja opiskeluhuollossa, jossa kevään 2020 aikana erityisesti kuraattoreiden käyntimäärät lisääntyivät lähes 30 prosenttia.

-Asiakasmäärät ovat tämän jälkeen olleet jatkuvasti huomattavasti aikaisempaa korkeammalla tasolla, kertoo perhepalvelujen palvelupäällikkö Johanna Puhakka.

 

Lasten ja nuorten lisääntyviin masennusoireiden on Essotessa hankittu myös lisäosaamista. Talven aikana on koulutettu 25 opiskeluhuollon ammattilaista – terveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja – nuorten masennusoireiden varhaiseen interventioon.

-On erityisen tärkeää, että mielenterveysoireista lasta tai nuorta päästään auttamaan jo riittävän varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä, johon oppilas- ja opiskeluhuolto kokonaisuudessaan pystyy vastaamaan hyvin. Usein yhteydenotto omaan tuttuun kuraattoriin tai terveydenhoitajaan on hyvä ensikontakti, tähdentää perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Satu Auvinen.

Varhainen interpersonaalinen ohjanta soveltuu käytettäväksi perustasolla kouluympäristössä yläkouluikäisillä ja toisen asteen opinnoissa olevilla nuorilla. Koulutuksen on toteuttanut Kuopion yliopistollinen sairaala ja interventio on todettu kliinisesti vaikuttavaksi sekä tehokkaaksi.

Lue tämän viikon Puumala-lehdestä työpsykologi Susanna Kilpeläisen ajatuksia kontaktien puuttumisen heijastumisesta mielialaan.

 

Puumalan saaristoreitti palkittiin Vuoden 2020 Matkailutekona

Puumalan saaristoreitin lautalla matkusti viime kesänä 2800 matkustajaa.

Puumalan saaristoreitille on myönnetty Vuoden 2020 Matkailuteko -palkinto Saimaan alueen matkailun kehittämisestä. Mikkelin seudun matkailun edistämispalkinnot jaettiin hetki sitten etäyhteyksin järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa.

Noin 60 kilometrin pituinen Puumalan saaristoreitti on tehnyt Saimaan alueen erityispiirteitä tutuksi laajalle yleisölle. Puumalasta Niinisaaren, Lintusalon, Hurissalon ja Pistohiekan kautta kulkevalla reitillä pyöräilijä pääsee kahdelle lauttamatkalle, tutustuu nähtävyyksiin ja voi nauttia matkailuyritysten monipuolisista palveluista.

-Hienosti kehitetty, kaunis reitistö yhdistää monta yritystä ja tekee niistä vetovoimaisen kokonaisuuden, jolla on paljon kehittämisen mahdollisuuksia, perustelee Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Puumalan kunnan markkinointipäällikkö Tuula Vainikka kertoo saaristoreitin tuoneen uusia asiakkaita alueen majoitus- ja ravitsemusyrityksille. Mediahuomiota saaristoreitti on saanut koti- ja ulkomailla. Myös uudentyyppistä, maakuntarajat ylittävää yhteistyötä on syntynyt. Viime kesänä Puumalan reitillä lauttoja käytti 2800 ja Sarviniemi-Lintusalon reitillä 1500 matkustajaa, eivätkä kaikki pyöräilijät tee vesistön ylitystä lautalla.

-Reitin avaus meneillään olevan pyöräilybuumin aikana oli mainio. Heinäkuun alussa Saimaa Cycle Tour kiertää Puumalan kautta ja tekee reittiä tutuksi ulkomaalaisille pyöräilyn ystäville. Viime kesänä Etelä-Karjalan puolelle avattu reitti on tuonut sekin lisää näkyvyyttä meille. Nyt teemme reiteille yhteistä karttaesitettä. Puumala on ollut edelläkävijä, jonka onnistuminen on rohkaissut alueen muitakin toimijoita kehittämään pyörämatkailua, kertoo Vainikka.

Vuonna 2017 avattu reitti on poikinut uusia palveluja ja yritystoimintaa sekä tiivistänyt matkailuyritysten yhteistyötä. Nestorinranta perusti vuonna 2019 lettukioskin lauttarantaan ja matkailuyritykset perustivat Saimaa Coop -osuuskunnan, joka alkoi vuokrata Saimaa Bikes -sähköpyöriä.

-Viime kesänä alkoi liikennöinti myös Suur-Saimaan puolella toisella aluksella, jota korvaa ensi kesänä isompi alus, johon mahtuu 20-25 pyöräilijää. Samalla jo neljä kesää Hurissalon ja Lintusalon väliä liikennöineelle Norppa 2 -alukselle saadaan lisävuoroja. Ensi keväänä myyntiin tulee myös Pyörämatka Saimaa Geoparkin maisemiin -niminen viikon kestävä matkapaketti, jonka varrella kohokohtia ovat geopark-kohteet, kertoo Lintusalossa sijaitsevan Nestorinrannan yrittäjä Riitta Viialainen.

Ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden 2020 Matkailun edistämisteko -palkinnon sai puolestaan vs. aluekehitysjohtaja Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta alueen matkailun ja kulttuurin eteen tekemästään kehittämistyöstä. Palkinnot luovutti Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n hallitus puheenjohtaja Timo Halosen johdolla.

Yritysyhteistyö ja osuuskuntatoiminta mukaan matkailupalveluiden markkinointiin

Tuula Vainikka vastaa Puumalan matkailumarkkinoinnista. Kuva Matti Vainikka.

Kunnanhallitukselle ehdotetaan tänään keskiviikkona uudenlaista tapaa järjestää kunnan matkailupalveluita. Ehdotusta ovat yhdessä yrittäjien kanssa olleet valmistelemassa markkinointipäällikkö Tuula Vainikka ja palvelujohtaja Anne Julin. Ajatuksena olisi pilotoida yhteistyötä matkailuyritysten ja osuuskunta Saimaa Coopin kanssa.
-Puumalan kunta markkinoi aktiivisesti verrattuna vastaavankokoisiin kuntiin ja yrittäjät tekevät tietysti omia panostuksiaan. Uudessa mallissa nämä olisivat helpommin yhdistettävissä keskenään.

-Suurin muutokseen pönkittävä asia on toimintaympäristön muutos eli digitaalisuus, sanoo Tuula Vainikka.

Nykymatkailija asioi ja ostaa yhä enemmän verkosta. Kuntasektorinkin odotetaan vastaavan tähän huutoon. Myös pienen yrittäjän tilanne voi olla hankala digimarkkinoinnin osalta.
Tuula Vainikka näkee, että yrittäjät ovat kokeneet visitpuumala.fi -sivuston hyvänä alustana, jonka kautta asiakkaat ovat hyvin saavutettavissa. Tämä tuli esiin Neljä vuodenaikaa Puumalassa -​yritysryhmähankeen vetäjän Markku Litjan ja kunnan yhteistyössä matkailuyrittäjille teettämässä kyselyssä. Kyselyn vastaajista yhtä lukuun ottamatta kaikki pitivät yhteistyömallia hyvänä ajatuksena. Jatkokehitystä on tehty tämän palautteen pohjalta.

 

Lue lisää päivän Puumala-lehdestä.

Hiihtoloma karavaanialueella

Eteläsavolaisten koululaisten hiihtolomaviikko on jo puolivälissä ja edellisviikolla moni eteläsuomalainen vietti lomaansa Puumalassa. Tuusulassa asuvat Maisa Kiiskinen ja Jari Peräkylä sekä Elsa-tytär kävivät Sahanlahdessa pitkällä viikonloppulomalla. He majoittautuivat omassa asuntovaunussa, jonka parkkeerasivat alueelle viime keväänä.

-Emme ole todellakaan karavaanareita. Vaunu seisoi omassa pihassa kymmenen vuotta, he nauravat.

Perhe harrastaa kotimaan matkailua. He sanovat olevansa ”Puumala hardcore usereita”, sillä paikkakunnan vuokramökeillä on tullut vietettyä aikaa jo useiden vuosien ajan.

Luet tuoreesta Puumala-lehdestä perheen ajatuksia Suomessa alkavasta sulkutilasta ja kuinka se vaikuttaa heidän elämäänsä.