Liikenne Lietvedentiellä kulkee jälleen normaalisti

Lietveden sillan läheisyydessä sattui tänään iltakuuden aikaan henkilöauton ulosajo. Puumalan suuntaan matkalla ollut henkilöauto oli suistunut tieltä noin kaksi kilometriä ennen Pistohiekkaa ja päätynyt kyljelleen ojaan. Kaksi autossa ollutta henkilöä pääsivät itse ulos autosta, eivätkä he loukkaantuneet. Kolmas henkilö avustettiin ulos autosta ja ensihoito kuljetti henkilön sairaalaan. Toinen ajokaista oli pois käytöstä pelastustöiden ajan, mutta liikenne kulkee jälleen normaalisti. Pelastuslaitos siirsi henkilön autosta yhdessä ensihoidon kanssa, käänsi auton pyörilleen ja merkkasi auton.

Onnettomuuden syy ei ole vielä selvillä. Poliisi tutkii asiaa.

Puumalasta löytyi yksi uusi koronatartunta

Essoten alueelta on löytynyt kolme positiivista koronatestien tulosta. Puumalasta ja Mikkelistä on löytynyt kummastakin yksi uusi tartunta ja molempien lähde on muualla Suomessa. Myös Joroisista on löytynyt yksi tartunta

-Tilanne hoidon suhteen näyttää yleisesti ottaen hyvältä. Tällä hetkellä osastohoidossa on vain yksi potilas. Hän tosin tehohoidossa, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Mikkelin lähikuntoutusosaston karanteeni purkautuu 23.1. lähtien, jonka jälkeen osastolla voi vierailla normaaliin tapaan.

 

Koronan johdosta menehtyneiden määrä on kasvanut joulun jälkeen yhdellä.

-Aloitimme tänään toisen rokoteannoksen antamiset. Ensimmäisestä annoksesta ei ole ollut merkittäviä sivuvaikutuksia, mutta muualta saamiemme tietojen mukaan toisesta annoksesta niitä on ilmennyt, kertoo pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Tähän mennessä ensimmäinen rokote on annettu 4 698 henkilölle. Noin 5,8 prosenttia Essoten alueen yli 16-vuotiaista on saanut rokotteen.

-Massarokotusten suunnittelu on täydessä vauhdissa. Viestimme siitä heti, kun saamme riittävästi tietoa rokotteiden tulosta. Tässä vaiheessa kaikki rokotteet menevät jo rokotettujen toiseen pistokseen ja yli 85-vuotaiden rokotukset ovat keskeytyneet, kertoo Gärdström.

Apukinoksia norpan pesintään ei tarvita ainakaan toistaiseksi

Eilen otettu kuva Pihlajavedeltä, Savonlinnasta kuvastaa tämän hetken yleistä tilannetta norppien pesimäluodoilla. Kuva: Jouni Koskela

Metsähallitus on tänään ilmoittanut, että apukinoksia norpille ei tehdä pesäpaikkahäiriön välttämiseksi ilman tarvetta. Poikkeusluvan mukaan Metsähallitus saa kuitenkin tehdä apukinoksia 15. helmikuuta saakka. Ennusteiden mukaan Saimaalle on tulossa kohtuullisen paljon lunta, joten lumen kertymistä seurataan tammikuun lopulle, jonka jälkeen tarkistetaan alue- tai paikkakohtaisesti, minne apukinoksia kolataan.

-Tällä hetkellä ei missään päin Saimaata ole vielä norpan pesinnälle riittävästi kinoksia, mutta sääennusteiden mukaan loppuviikolla ja tulevana viikonloppuna on luvassa runsaita lumisateita melko kovan tuulen kera, sanoo Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela.

Apukinosten kolaamisessa jäällä auttavat perinteisesti pesänlaskijat, apukinosten tekijät ja vapaaehtoistyöntekijät.

Jäätilanne Saimaalla näyttää hyvälle tammikuun viimeisenä viikonloppuna, jos apukinoksia joudutaan tekemään.

Niina Kuuva on Puumalan tuore kunnanjohtaja

Puumalan uudeksi kunnanjohtajaksi on valittu Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Niina Kuuva. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen ilman äänestyksiä tänään iltakokouksessaan.

Nykyinen kunnanjohtaja Matias Hilden luopuu johtajuudesta ja siirtyy Ruokolahden kunnanjohtajaksi tammikuun lopussa. Hän sanoo tekevänsä sen toisaalta haikeana ja toisaalta iloisena, sillä kunnassa on tällä hetkellä korkea asukastyytyväisyys, eteenpäin katsova ja kehittyvä yrittäjäkanta, osaava ja sitoutunut henkilökunta sekä muuhun maakuntaan verrattuna erityisen positiivinen muutto- ja työllisyyskehitys ja sitä kautta myös verotulokehitys.

-Tällainen myönteinen kehitys on tietenkin monen asian ja tekijän summa, eikä sen jatkuminen ole itsestäänselvää, vaan vaatii työtä koko ajan, Hilden sanoo.

Lue lisää Niina Kuuvan tulevaisuuden ajatuksista tämän viikon Puumala-lehdestä keskiviikkona!

Noin 3000 henkilöä on saanut rokotteen Essoten alueella

Essoten alueella on löydetty neljä uutta positiivista koronatestien tulosta. Kolme tapausta liittyy aiempiin tartuntaketjuihin ja yksi on todettu ulkomailta palanneelta henkilöltä.

Tähän mennessä ensimmäisen rokotteen on saanut Essoten alueella noin 3000 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös Pieksämäen rokotukset.

-Essoten alueen vanhuspalvelutalojen asukkaat on nyt pääosin rokotettu, samoin koronatyötä tekevä henkilöstö ja merkittävä osa vanhuspalvelutalojen henkilöstöstä, kertoo Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Noin 3,6 prosenttia yli 16-vuotiaista on saanut rokotteen. Jatkossa rokotustahti näyttää kuitenkin hidastuvan.

-Uusien tietojen mukaan rokotemäärät tulevat pienenemään jatkossa. Aloitamme nyt yli 85-vuotiaiden rokotukset, mutta rokotustahti tulee olemaan nykyistä hitaampi siihen saakka, kunnes suurempia määriä rokotteita saadaan maahan. Osa rokotteista alkaa mennä pian myös kakkospistokseen, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Tilanne paranee todennäköisesti, kun maahan aletaan saada suurempia määriä AstraZenecan rokotetta nykyisen Pfizer-yhtiön rokotteen rinnalle.

Karille ajanut rahtilaiva Helga odottaa edelleen apuja

Tänä aamuna Pahikanluodolla karille ajautunut rahtilaiva Helga odottelee edelleen apuvoimia päästäkseen jatkamaan matkaansa. Rahtialukseen tuli aamulla jäätymisen seurauksena tekninen häiriö ja tuuli työnsi ohjauskyvyttömän laivan karille kapealla väylällä.

Laivaväylä on tällä hetkellä suljettu.

-Tilanne on vakaa, eikä siellä ei ole minkäänlaista välitöntä vaaraa. Vuotoja ei ole havaittu kumpaankaan suuntaan, ei alukseen, eikä aluksesta ulos. Merenkulun tarkastaja konsultoi meitä ja jatkotoimenpiteet selviävät tämän päivän aikana, kertoo savonlinnalaisen Mopro varustamon operatiivinen johtaja Antti Makkonen.

Noin 80-metrisellä rahtialuksella on kyydissä 2000 tonnia raakapuuta.

Saimaalla liikkuvat jäänmurtajat ehtivät hätiin vasta aamuyön tunteina, sillä ne ovat menossa tällä hetkellä Siilinjärvelle ja Joensuuhun.

Tuomiokapituli haluaa selvittää uudelleen Puumalan, Sulkavan ja Juvan seurakuntajakoa

Puumalan kirkon kattoremontti alkaa 5. kesäkuuta.

Tuomiokapituli on määrännyt tänään istunnossaan Sami Lahtiluoman tutkimaan Juvan, Puumalan ja Sulkavan seurakuntajaon muutosta ja tekemään siitä ehdotuksen 31.toukokuuta 2021 mennessä. Selvityksessä on otettava huomioon Puumalan ja Sulkavan osalta myös muut vaihtoehdot kuin näiden kolmen seurakunnan liitos.

Juvan, Puumalan ja Sulkavan seurakunnat päättivät loppuvuodesta 2019 selvittää yhteistyössä seurakuntajaon muuttamista. Selvityksen teki Kirkkopalvelujen kehittämiskonsultti, KTM SamiLahtiluoma. Kirkkovaltuustot käsittelivät selvitystä kesäkuussa 2020. Lahtiluoman esitys seurakuntaliitoksesta ei edennyt. Ainoastaan Sulkavan seurakunta kannatti sitä, sekin ehdollisena, että Juvan ja Puumalan seurakunnat kannattavat aloitetta seurakuntajaon muuttamisesta.

 

Tuomiokapitulin on tiedotteensa mukaan ryhdyttävä valmistelemaan seurakuntajaon muutosta, mikäli toimintaan, hallintoon tai talouteen liittyvä puuttumiskynnys ylittyy seurakunnan kohdalla. Tuomiokapitulin on arvioitava sitä, pystyykö seurakunta hoitamaan perustehtävänsä, selviytymään velvoitteistaan ja onko seurakunnalla tätä varten riittävä henkilöstö.

Tuomiokapitulin mielestä seurakuntaelämän turvaamiseksi Puumalan ja Sulkavan seurakunnissa on vaikea nähdä muita keinoja kuin seurakuntaliitos.

Taustalla ovat pitkään kestänyt jäsenmäärän väheneminen ja talouden kiristyminen. Samat ongelmat näkyvät myös Juvan seurakunnassa, vaikka sillä ei olekaan välittömiä tarpeita liitokseen. Tuomiokapitulin on arvioitava tilannetta koko kirkon työn näkökulmasta pidemmällä aikavälillä ja ryhdyttävä tarvittaessa toimiin seurakuntaelämän turvaamiseksi. Tämän vuoksi tuomiokapituli päätti jatkoselvityksestä ja määräsi selvitysmiehen hoitamaan asiaa.

 

Kunnanhallitus esittää Puumalan kunnanjohtajaksi Niina Kuuvaa

Kunnanhallitus esittää yksimielisesti Puumalan uudeksi kunnanjohtajaksi Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtajaa, yhteiskuntatieteiden maisteri Niina Kuuvaa. Haastatteluryhmä, joka koostui kunkin valtuustoryhmän edustajista, on haastatellut hakijoista viisi ja tehnyt oman ehdotuksensa. Kunnanhallitus hyväksyi tänään illalla pidetyssä kokouksessaan ehdotuksen yksimielisesti ja esittää sitä valtuustolle hyväksyttäväksi. Varalle ehdotetaan kauppatieteiden tohtori Marko Matalamäkeä.

Valtuusto päättää asiasta viikon päästä maanantaina.

 

Muut haastateltavat olivat Anne Murtonen, Jarno manni, Maija Pihlajamäki.

-Puumalan ja Etelä-Savon elinkeinoelämän tuntemus erottui muista hakijoista. Hänen selkeä näkemyksensä siitä, mihin Puumalan tulee kulkea tulevina vuosina, oli lisäbonusta, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Kautonen.

Kuuva on Kautosen mukaan seurannut tarkasti Puumalan hankkeita ja oli hakijoista parhaiten kartalla kunnan asioista. Haastatteluryhmä ja kunnanhallituksen jäsenet pitivät tärkeinä myös hyviä edunvalvontaverkostoja.

-Onhan Niina Kuuvalla takanaan myös hyvin hoidettu kunnanjohtajan viransijaisuus vuosina 2017-2019 ja palaute siitä on ollut hyvää, Kautonen lisää.

 

Niina Kuuva vastaa puhelimeen yllättyneenä ja sanoo, että jos esitys on yksimielinen, niin se tuntuu valtavan hyvältä ja luottamuksenosoitukselta.

-Kaikki hakijat olivat hyviä kandidaatteja monipuolisine taustoineen, joten tämä on aivan mahtavaa. Toivon, että tulos säilyisi tälläisenä valtuustossakin. Asiat Puumalassa ovat menneet hienosti eteenpäin ja tunnen henkilökunnan sekä luottamushenkilöt, Kuuva kommentoi.

Kuuva myöntää jännittäneensä kovasti.

-Minulla on kuitenkin hyvin realistinen kuva kunnanjohtajuudesta. Maaseutukunnan kunnanjohtaja tekee töitä kädet savessa monipuolisesti, joten glamouri on ehkä kaukana. Siitä huolimatta tämä olisi mahtava juttu. Tunnen ympäryskunnat ja maakunnan hyvin, Kuuva sanoo.

Kuuva oli ainut kunnanjohtajakokemusta omaava hakija. Puumalan kunnanjohtajan tehtävässä painottuu vahvasti talouden johtaminen ja strategisen johtamisen kokonaisuus.

Puolueryhmät valmistelevat kuntavaaliohjelmia

Vuoden 2017 kuntavaalimainoksia.

Kevään kuntavaalit lähestyvät ja eri puolueryhmien vaalityö ja vaaliohjelmien valmistelut ovat alkaneet. Puolueet keräävät parhaillaan ehdokkaita listoilleen ja kyselyn perusteella uusia nimiä on jo allekirjoitettu. Osa nykyisistä valtuutetuista on ilmoittautunut jättäytyvänsä pois kunnallispolitiikasta. Monella syynä on pitkäaikainen toiminta luottamushenkilönä ja ikääntymiseen liittyvät asiat. Ehdokashakemusten jättöpäivä on 9. maaliskuuta, joten kunnallisista asioista kiinnostuneet ehtivät vielä hyvin ilmoittautua mukaan vaaleihin.

Vuoden ensimmäisessä Puumala-lehdessä kerrotaan tarkemmin vaaleihin liittyvistä valmisteluista sekä paikallisten puolueiden teemoista ja tavoitteista. Loppiaisen vuoksi perusjakelussa olevat lehdet jaetaan vasta torstaina, mutta varhaisjakeluasiakkaat saavat lehtensä normaalisti keskiviikkona. Digilehti on luettavissa jo keskiviikkona.