MMM esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista

Belosnezka ja Mansi ovat Risto Erosen metsästyskoiria, joita ei tällä hetkellä uskalleta laskea vapaaksi. Viljakansaarella ja LIeviskässä pelätään susia.

Lieviskän susi on todennäköisesti laumastaan karkotettu yksilö.

 

Maa- ja metsätalousministeriö pohtii mallia, jolla voitaisiin sallia suden kannanhoidollinen metsästys. Kansalaisaloitteen oli allekirjoittanut 50 000 henkilöä ja eduskunta käsitteli sitä viikko sitten keskiviikkona. Tällä hetkellä susi on uhanalainen ja rauhoitettu eläin. Nyt MMM on antanut Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi tutkia suotuisan suojelun tasoa.

Viimeksi kannanhoidollinen metsästys sallittiin vuosina 2015–2016, jolloin saaliiksi tuli 79 yksilöä. Kannanhoidollinen metsästys päättyi, koska tuolloin tapettiin liikaa laumojen alfayksilöitä, jotka taitavat parhaiten metsästyksen. Luonnonsuojeluliitto otti perjantaina myös kantaa kannanhoidolliseen metsästykseen ja katsoo sen olevan ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa. Luontoliitto muistuttaa lajin merkityksestä ekosysteemille sekä ennaltaehkäisevistä keinoista, kuten petoaidoista ja metsästyskoirien äänikarkoitteista.

 

Susireviirialueilla sudet saattavat ajoittain kulkea läheltä ihmisasutusta. Susi voi käydä yöaikaan lähellä asuin- tai eläintuotantorakennuksia joko ajautumalla tai erityisesti hakeutumalla.

Toistuvasti ja säännönmukaisesti pihoilla liikkuva susi käyttäytyy kuitenkin epätyypillisesti. Ruokolahdella viime viikonloppuna ja Lieviskässä reilut kaksi viikkoa sitten koiran syönyt susi ovat ikäviä esimerkkejä yksinäisestä sudesta, joka on todennäköisesti karkotettu laumastaan jostakin syystä. Karkotettuna se on lähtenyt etsimään omaa reviiriään ja ruokaa itselleen.

Lue lisää susien määrästä, Tassu-kartasta ja Dna-analytiikasta, jolla susikantaa seurataan tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä. Petoyhdyshenkilö Risto Eronen kertoo artikkelissa ajatuksiaan elämisestä metsästyskoirien kanssa keskellä luontoa.