Essote pitää influenssarokotusten ajanvarauksen suljettuna

Influenssarokotteita riittää Essotella kaikille aiemmin rokotteen varanneille. Uusia aikoja ajanvaraukseen ei kuitenkaan toistaiseksi ole varattavissa, kerrotaan tiedotteessa.

Kansallisessa rokotusohjelmassa riskiryhmille käytättävä lihakseen pistettävä VaxigripTetra on loppunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen varastosta, eikä rokotetta siis enää tälle influenssakaudelle saada lisää. Nenäsumutteena annettavaa Fluenz Tetra -influenssarokotetta on tulossa jonkin verran lisää loppuvuodesta, mutta tämä rokote on tarkoitettu 2-6-vuotiaiden lasten rokottamisen.

Kuluvana vuonna rokotuksia annetaan Essoten alueella ennätysmäärä. Tähän mennessä rokotteita on annettu yhteensä 18 700 kappaletta.

-Riskiryhmiin kuuluvat ovat olleet todella hyvin liikkeellä. Samassa tilanteessa olimme viime vuonna joulukuun lopussa, kertoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Hans Gärdström.

Turvatakseen mahdollisimman monen riskiryhmäläisen rokotteen saannin, Essote antaa riskiryhmiin kuuluville lapsille jatkossa kahden lihakseen pistettävän rokotteen sijasta yhden rokoteannoksen THL:n linjauksen mukaisesti. Kuitenkin tähän mennessä suunnitellut toiset rokoteannokset annetaan sovitusti. Jo yksikin rokoteannos antaa hyvän suojan influenssaa vastaan.

-Essote arvioi rokotetilannetta jälleen viikon kuluttua, jolloin päätetään, pystytäänkö uusia rokotusaikoja vielä avaamaan. Siihen asti suunniteltuja rokotuksia jatketaan myös kotihoidossa, palvelutaloissa, neuvoloissa ja vastaanotoilla, kertoo Gärdström.

Sairaala-apteekki on jakanut tähän mennessä Essoten omille yksiköille kaikkiaan 27 145 rokotetta. Viime vuonna apteekki jakoi Essoten yksiköille kaikkiaan 26 148 rokotetta.

MMM esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista

Belosnezka ja Mansi ovat Risto Erosen metsästyskoiria, joita ei tällä hetkellä uskalleta laskea vapaaksi. Viljakansaarella ja LIeviskässä pelätään susia.

Lieviskän susi on todennäköisesti laumastaan karkotettu yksilö.

 

Maa- ja metsätalousministeriö pohtii mallia, jolla voitaisiin sallia suden kannanhoidollinen metsästys. Kansalaisaloitteen oli allekirjoittanut 50 000 henkilöä ja eduskunta käsitteli sitä viikko sitten keskiviikkona. Tällä hetkellä susi on uhanalainen ja rauhoitettu eläin. Nyt MMM on antanut Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi tutkia suotuisan suojelun tasoa.

Viimeksi kannanhoidollinen metsästys sallittiin vuosina 2015–2016, jolloin saaliiksi tuli 79 yksilöä. Kannanhoidollinen metsästys päättyi, koska tuolloin tapettiin liikaa laumojen alfayksilöitä, jotka taitavat parhaiten metsästyksen. Luonnonsuojeluliitto otti perjantaina myös kantaa kannanhoidolliseen metsästykseen ja katsoo sen olevan ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa. Luontoliitto muistuttaa lajin merkityksestä ekosysteemille sekä ennaltaehkäisevistä keinoista, kuten petoaidoista ja metsästyskoirien äänikarkoitteista.

 

Susireviirialueilla sudet saattavat ajoittain kulkea läheltä ihmisasutusta. Susi voi käydä yöaikaan lähellä asuin- tai eläintuotantorakennuksia joko ajautumalla tai erityisesti hakeutumalla.

Toistuvasti ja säännönmukaisesti pihoilla liikkuva susi käyttäytyy kuitenkin epätyypillisesti. Ruokolahdella viime viikonloppuna ja Lieviskässä reilut kaksi viikkoa sitten koiran syönyt susi ovat ikäviä esimerkkejä yksinäisestä sudesta, joka on todennäköisesti karkotettu laumastaan jostakin syystä. Karkotettuna se on lähtenyt etsimään omaa reviiriään ja ruokaa itselleen.

Lue lisää susien määrästä, Tassu-kartasta ja Dna-analytiikasta, jolla susikantaa seurataan tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä. Petoyhdyshenkilö Risto Eronen kertoo artikkelissa ajatuksiaan elämisestä metsästyskoirien kanssa keskellä luontoa.

Ruokolahti valitsi Matias Hildenin yksimielisesti

Kunnanjohtaja Matias Hilden siirtyy naapurikunnan johtajaksi.

Ruokolahden kunnanvaltuusto valitsi yksimielisesti ilman äänestystä kunnanjohtajakseen Matias Hildenin. Valinta tehtiin alle puolessa tunnissa, kun valtuutetut kehuivat Hildenin kokemusta ja ammattitaitoa.

Hildenin irtisanomisaika Puumalan kunnasta on kaksi kuukautta, joten hän aloittaa uudessa tehtävässään aluksi väliaikaisena kunnanjohtajana, näillä näkymin helmikuun alusta 2021. Tämä järjestely johtuu ensin virkaan valitun Anu Sepposen tekemästä valituksesta hakuprosessiin liittyen.

Sami Hedberg tekee historiaa striimaamalla stand-up-keikkansa elokuvateattereihin

Ote kuvasta: Hedberg Entertainment Oy

Sami Hedberg haluaa tuoda iloa ja naurua vaikeisiin aikoihin. Stand-up-koomikon voi nähdä tänään torstaina 19. marraskuuta myös Puumalassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun stand-up- keikka nähdään livestriimattuna teatterisaleissa Suomessa.

-Kyllähän tässä on melko poikkeuksellinen tapahtuma Puumalan osalta kyseessä, sanoo Mika Luukkonen Kino Saimaasta.

Sami Hedbergin voi nähdä livestriimattuna Puumalan ”elävissä kuvissa”, yhtenäiskoulun auditoriossa tänään torstaina klo 20.

Kyseessä on esityksen ensi-ilta ja Sami Hedbergin vuoden 2020 ensimmäisen stand-up-keikka, joka tapahtuu  striimattuna elokuvateattereissa ympäri maata. Ensi-illan jälkeen saattaa Hedbergin mukaan tulla lisänäytöksiä, jos kysyntää riittää.

Elokuvateattereissa noudatetaan ”Turvallisesti yhdessä” toimenpiteitä katsojien turvallisuuden ja viihtyvyyden varmistamiseksi.

 

Sahanlahti Resort on Vuoden Yrittäjä 2020

Kuvassa Sahanlahden yrittäjät Janne ja Jaana Kuivalainen sekä Puumalan Yrittäjät ry:n varapuheenjohtaja Jaakko Kuntonen ja puheenjohtaja Paula Okkola.

Puumalan Yrittäjät ry piti illalla yhdistetyn kevät- ja vuosikokouksen, jonka päätteeksi julkaistiin vuoden yrittäjäpalkinnon saaja. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi ja tällä kertaa se myönnettiin Sahanlahti Resort Oy:lle.

-Sahanlahti Resort lähti uuteen alkuun vajaa seitsemän vuotta sitten. Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, että Jaana ja Janne Kuivalainen ovat ihan tosissaan Sahalahti Resortin suhteen ja sen kehittämisessä.  He eivät tulleet vaan katselemaan ja ihmettelemään, vaan yrittämään eli tekemään, perusteli Puumalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Paula Okkola.

Valintaperusteluissa todettiin, että Sahanlahdessa tapahtuu koko ajan uutta. Oman yrityksensä ohella myös koko Puumalan esilläpito on ollut Kuivalaisille tärkeää alusta pitäen.

Valinta julkaistiin hetki sitten kunnan valtuustosalissa. Tilaisuudessa palkittiin myös vuosi takaperin järjestetyn joulukuusikilpailun parhaimmat eli Puumalan Konepiste ja Puumalan Kädentaitajat Ry.

Matias Hildeniä esitetään Ruokolahden kunnanjohtajaksi

Matias Hilden arkistokuvassa kunnantalolla.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden on hakenut Ruokolahden kunnanjohtajan virkaa. Hakijoita oli kaikkiaan 11 henkilöä, joiden nimet julkaistiin viime torstaina.

Ruokolahden kunnanhallitus kokoontui maanantaina, joka päätyi pitkän kokouksen päätteeksi esittämänään Hildeniä kunnanjohtajan virkaan. Henkilöhaastattelut oli tarkoitus pitää 23. marraskuuta, mutta kunnanhallitus katsoi, ettei haastatteluille ole tarvetta, koska Hilden oli ainut hakija, jolla oli entuudestaan pitkän linjan kokemus kuntajohtamisesta.

Timo Kärki (kok.) jätti asiasta eriävän mielipiteen.

 

Vastikään Ruokolahden kunnanjohtajaksi valittu Anu Sepponen ei ottanut virkaa vastaan ja hakuprosessi alkoi alusta.

-Kun tutustuimme hakemuksiin ja hakijoista tehtyyn ansiovertailuun, niin lähtökohtaisesti Matias Hilden oli ihan omaa luokkaansa työkokemuksensa suhteen ja nousi tästä koko porukasta esille hyvin suvereenisti, toteaa Ruokolahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Paananen.

Paanasen mukaan Hildenin taakse jäävässä seuraavassa ryhmässä muutamalla hakijalla oli hyvin samantyyppistä työkokemusta ja he näyttäytyivät ansiovertailussa keskenään samanlaisina.

-Kunnanhallitus oli lähes yksimielisesti sitä mieltä, että etenemme yhden haastattelun taktiikalla. Toki tiedämme, että valtuusto voi halutessaan valita hallituksen esityksen lisäksi vielä jonkun muun, jos kokee siihen tarvetta.

 

Ruokolahden kunnanvaltuusto päättää asiasta ensi viikon maanantaina 23. marraskuuta.

Luet huomenna tuoreesta lehdestä Matias Hildenin kommentit ja syyt hakeutua Ruokolahden kunnanjohtajaksi.

Valotaidetta pimeään

Halpalinna-rakennuksen päätyseinää valaisee parhaillaan talviaiheinen valotaideteos, joka tuo iloa ja piristystä pimeään aikaan.

Teoksen on suunnitellut helsinkiläinen mediataiteilija Niko Tiainen, joka on tehnyt videoprojisointeja ympäri Suomea ja maailmaa. Tiaisen valoteoksia on nähty esimerkiksi Kiinassa, Indonesiassa ja Ukrainassa. Viimeisin, ennen Puumalassa tänä iltana julkaistua teosta, esiteltiin eilen New Yorkissa.

-Tällä teoksella ei ole nimeä. Se on talvikuvaelma, joka projisoidaan rakennuksen päätyseinään. Se on lähes koko seinän kokoinen projisointi, jossa on talvinen animoitu kaupunkimaisema, jossa on pieniä muuttuvia elementtejä, kertoo Tiainen.

Tiainen aloitti valoteoksen rakentamisen iltapäivällä kolmelta ja valmistui hetki sitten.

Teoksen on tilannut kunnan kulttuuripalvelut.

Puumala-lehti on valittu mukaan Ylen kuntavaalikoneen 2021 yhteistyöhön

Näyttökuva kevään 2019 Europarlamenttivaalien vaalikoneesta.

Vuoden 2021 kuntavaalit tulevat olemaan paikallisesti kiinnostavat Puumalassa, sillä Puumala-lehti saa oman vaalikoneen.

Mukaan yhteistyöhön on valittu vain kymmenen kaupallista mediaa koko maasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että paikallislehdelle rakennetaan oma versio vaalikoneesta, jossa on Ylen vaalikoneen kysymykset sekä kaksi toimituksen itse valitsemaa kysymystä.
Puumala-lehdellä on mahdollisuus räätälöidä vaalikoneen visuaalinen ilme lehden omien värien ja logon mukaan. Kuntavaaliehdokkaat pääsevät vastaamaan kysymyksiin samoin kuin ehdokastaan etsivä kuntalainen. Vaalikoneen lopputulos selvittää, kuka ehdokkaista on lähimpänä äänestäjän omia ajatuksia.

-Vaalikone vaatii melko paljon työtä. Toisaalta vaalikoneet ovat erittäin suosittuja, ja tutkimusten mukaan varsinkin nuoremmissa ikäluokissa niiden vaikutus äänestysaktiivisuuteen on merkittävä, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Yle:n tiedotteessa.

 

Jokisen mukaan kaupallinen media voi hyödyntää Ylen tekemää työtä ja samalla vahvistaa yhdessä suomalaista demokratiaa. Puumalan paikallinen vaalikone tulee sijaitsemaan osoitteessa vaalikone.yle.fi/puumalalehti.

Vaalikoneyhteistyöhön valittujen medioiden tulee olla sitoutuneita noudattamaan hyvää journalistista tapaa ja journalistin ohjeita. Vaalikonetta ei tarjota puoluelehdille. Oma vaalikone on valituille medioille maksuton.

Yle tarjosi yhteistyökumppaneille vaalikoneen myös kuntavaaleissa 2017. Tuolloin mukaan pääsivät Maaseudun Tulevaisuus, KSF Media, Alma Media ja Otava.

 

 

Matias Hilden hakee Ruokolahden kunnanjohtajaksi

Puumalan kunnanjohtaja, hallintotieteiden maisteri Matias Hilden on hakenut Ruokolahden kunnanjohtajan virkaa.  Hakuaika päättyi tänään puolilta päivin ja virkaa haki kaikkiaan 11 henkilöä.  Hildenin lisäksi virkaa ovat hakeneet kauppatieteiden maisteri, diplomi-insinööri Jarkko Koho, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja (AMK) Sonja Kähäri, yhteiskuntatieteiden maisteri, sairaanhoitaja (YAMK) Taija Myyrä, filosofian maisteri Kalle Parviainen, kauppatieteiden maisteri Hannele Rahkala, hotelli- ja ravintolaesimies Matti Rantasola, sosionomi (YAMK) Eeva Reijonen, oikeustieteen maisteri, varatuomari Teppo Koskinen, kauppatieteiden maisteri Janne Vehmaa ja tradenomi (YAMK) Mika Wirtanen.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Länsi-Savo.

Susi raateli metsästyskoiran Lieviskässä

Susi kuvattuna riistakameraan maanantaiaamuna yhdeksältä. Kuva Annamari Warjus

Lieviskän kylällä kaikki koiraharrastukset ovat nyt jäissä.

Hyvin koulutettu metsästyskoira menehtyi suden raatelemana Lieviskässä sunnuntai-iltana. Omistaja oli illalla laskenut suomenpystykorvan normaalisti iltapissille, kun sitä ei kuulunutkaan takaisin. Löytäjää kohtasi lohduton näky. Koirasta ei ollut paljon jäljellä.

Kyseisen koiranomistajan lähistöllä asuva vapaa-ajan asukas Annamari Warjus oli saanut napattua kuvan sekä lyhyen videon koiran raadelleesta sudesta matkapuhelimellaan. Lisäksi susi oli tallentunut riistakameraan.

-En tiedä toivunko tästä pelosta koskaan. Minulla on kolme koiraa, joita pitäisi uskaltaa ulkoiluttaa. Kaksi kääpiösnautseria ja 50 kiloinen broholminkoira ovat kaikki hyviä vahtikoiria, mutta eivät ne sudelle pärjää, Warjus sanoo.

 

Warjuksilla on Lieviskässä kakkoskoti, jossa he sanovat viettävänsä jopa enemmän aikaan, kuin kotonaan Hyvinkäällä.

-Sain kehotuksen soittaa aluehälytyskeskukseen ja kerroin ikävästä tapauksesta. Minulle sanottiin, että he ottavat yhteyttä suurpetoihmiseen. Sen tiedän, että sutta on nyt häädetty tältä alueelta.

Warjus on peloissaan koiriensa puolesta ja seuraa tarkkaavaisesti riistakameroita.

-Koirat haukkuvat sisällä silloin, kun ne vaistoavat suden. Minun mielestäni sudella ei ole asiaa pihapiiriin. Siinä menee raja. Kylällä on paljon koiria ja kissoja, kertoo Warjus.

Lieviskän kylä on keskellä villiä luontoa.

Sananvapauskeskustelun synnyttäjälle Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen journalistipalkinto

Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen journalistipalkinnon sai tänä vuonna Terhi Pirilä-Porvali

Ilmajoki-lehden entinen päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvali on saanut tämän vuoden Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen journalistipalkinnon. Palkinnon arvo on 3 000 euroa.

Pirilä-Porvali kirjoitti maaliskuussa jutun Ilmajoen kunnanvaltuuston kokouksesta, johon valtioneuvoston ja kunnan koronavarotoimenpideohjeiden vastaisesti osallistui Espanjan matkalta palannut valtuutettu. Ennen julkaisua jutun hyllyttämiseen painostettiin päätoimittajaa useammalta suunnalta, myös lehden omistajan taholta. Kriittisen jutun julkaisun jälkeen Pirilä-Porvali lomautettiin. Kevään aikana hän irtisanoutui tehtävästään.

Julkisuuteen noussut tapaus synnytti laajaa keskustelua etenkin paikallislehdistön sananvapaudesta. Aiheesta kirjoittivat lukuisat valtakunnalliset ja maakunnalliset mediat. Tapaukseen otti kantaa myös Julkisen Sanan Neuvosto. Sanomalehtien liitto selvitti kyselytutkimuksella päätoimittajien kohtaamaa painostusta, mikä sai sekin laajaa julkisuutta.

Alan omaa itsesääntelyä varten luoduissa Journalistin ohjeissa todetaan, että lehti on ensisijaisesti vastuussa lukijoilleen, eikä journalistista päätösvaltaa tulisi koskaan luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Terhi Pirilä-Porvali ei taipunut painostusyrityksiin.

­­- Terhi Pirilä-Porvali ja hänen toimintansa ovat hyvä esimerkki meille kaikille. Sensuuriin emme saa suostua. Kohtaamme paikallislehdissä erilaista painostamista kaiken aikaa. Kuitenkin se, että omistajataho oli valmis suostumaan painostukseen, on erittäin harvinaista, Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen (PPY) puheenjohtaja Sauli Pahkasalo toteaa.

Paikallislehtien päätoimittajayhdistys haluaa omalla journalistipalkinnolla kannustaa paikallislehtien tekijöitä laadukkaaseen journalismiin sekä valokuviin, tutkivaan journalismiin, sananvapauden edistämiseen, rehelliseen kriittisyyteen, ammatilliseen rohkeuteen sekä paikallislehtien kehittämiseen.

 Palkinto jaettiin PPY:n syyskokouksen yhteydessä perjantaina 6. marraskuuta. Terhi Pirilä-Porvali kiittää tunnustuksesta. Hän sanoo sen merkitsevän itselleen paljon, etenkin kun tunnustus tulee hänen arvostamiltaan kollegoilta.

 – Olen tyytyväinen keskusteluun, joka irtisanoutumisestani seurasi. Se herätti monet lukijat ja median kuluttajat ajattelemaan riippumattoman ja luotettavan median toimintatapoja. Samalla laadukkaiden paikallislehtien arvostus nousi valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Haluan kannustaa painostusta kohtaavia kollegoita tuomaan asian julki.

 Pirilä-Porvali sanoo luotettavuuden olevan median tärkein pääoma.

 – Sitä ei millään lehdellä ole varaa menettää. Luotettavuuden takeena ovat ammattitaitoiset ja suoraselkäiset journalistit, hän summaa.

Kirkkoherra on eronnut virastaan eläkkeelle siirtymisen vuoksi

Vasemmalta kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Minna Korhonen, kirkkoherra Helena Castrén, dekaani Anna-Kaisa Inkala, lakimies Jyri Kleimola, piispa Seppo Häkkinen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Hanne Keijonen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anne Kietäväinen ja talouspäällikkö Unto Pasanen.

Laitetaanko kirkkoherran virka auki vai jatkuvatko yhteistyökeskustelut?

Kirkkoherra Helena Castrén on irtisanoutunut virastaan 1.9.2021 lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tuomiokapitulin käytännön mukaan virkaa ei julisteta haettavaksi automaattisesti, vaan tuomiokapituli selvittää yhdessä seurakunnan johdon kanssa Puumalan seurakunnan tulevaisuuden edellytyksiä ja eri vaihtoehtoja.

Vastikään viroistaan ovat irtisanoutuneet myös yhdeksän vuotta kanttorina toiminut Marja Ainali ja seurakuntapastorin virassa yli kuusi vuotta toiminut ja viimeiset kaksi vuotta virkavapaalla ollut Raija Henttonen, joka aloittaa Parikkalan seurakunnan kirkkoherrana joulukuussa.

-Seurakunnan työntekijän tärkein työväline on oma persoona. Siten erityisesti Puumalan kokoisessa seurakunnassa useamman työntekijän lähteminen pois merkitsee suurta muutosta myös seurakuntaelämään, sanoo Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.

Piispa oli kutsunut Puumalan seurakunnan johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat neuvotteluihin Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituliin viime perjantaina. Mitä seurakunnan johtavien viranhaltijoiden keskustelu piispan kanssa tuomiokapitulissa tarkoittaa ja mitä se pääpiirteittäin piti sisällään?

 

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä!