”Tämä on kuin näytelmä – Joku haluaa avata sinne kaivoksen”

Miisa Minkillä on kesäpaikka alueella, jonne kaivosvaraus on tehty. Kuva Milla Koivisto.

Geofysikaaliset mittaukset ja kallio- ja lohkarenäytteiden otto alkaa pian Partalansaarella. Saimaa ilman kaivoksia -yhdistys rekisteröidään kuun vaihteessa.

 

Saimaa ilman kaivoksia -facebook-ryhmä on kerännyt jo kaikkiaan 22 000 Saimaan ja luonnon ystävää, jotka eivät halua kaivoksia. Ryhmän perustanut Miisa Mink kertoo, että ryhmä kasvoi nopeasti ja jo kahdessa viikossa seuraajia oli 10 000.

-Nyt nämä kaksi uutta varausta Kangasniemellä ja Taipalsaaressa ovat saaneet aikaan uuden sysäyksen seuraajissa. Tukes on paras tukijamme, napauttaa Mink.

 

Uudet varaukset ovat antaneet Minkille myös sysäyksen perustaa rekisteröity yhdistys nimeltä Saimaa ilman kaivoksia. Yhdistyksen hallitus alkaakin olla jo koossa ja siihen kuuluvat Minkin lisäksi muun muassa Solved – The Cleantech Companyn perustaja Santtu Hulkkonen, projektipäällikkönä ympäristöministeriössä toimiva Päivi Piispa ja eläkeläinen Riitta Tietäväinen.

Syy siihen, miksi yhdistys perustetaan, löytyy Minkin seuraavasta kommentista.

-Näyttää siltä, ettei kaivoslaki tule uudistumaan juuri yhtään, malmin kysyntä tulee räjähtämään lähivuosina ja lupia tulee vuoden tai puolentoista sisään. Silloin tarvitaan rahaa Mink kertoo.

Ensimmäiset lakimieskustannukset menivät maanomistajien piikkiin.

 

Yhdistyksen perustajajäsenissä ei ole yhtään puumalalaista, mutta jäseniksi pääsee maksamalla jäsenmaksun heti, kun yhdistyksen säännöt on laadittu ja yhdistys rekisteröity. Tarkoitus olisi saada paperit rekisteröitäväksi syyskuun loppuun mennessä. Erilaisiin toimikuntiin toivotaan myös mukaan kaikkia kaivosuhan alueilla olevia ihmisiä. Tätä varten ei tarvitse olla maanomistaja, vaan Saimaa ilman kaivoksia -ajatuksen jakaminen riittää.

 

Suomen Malmitutkimus Oy aloittaa geofysikaaliset mittaukset ja kallio- ja lohkarenäytteiden oton Puumalan osalta Partalansaarella aikaisintaan 21.syyskuuta. Käytännössä kaksi henkilöä kävelevät peräkkäin maastossa, toinen suunnistaa ja toinen tekee mittauksia kannettavalla GEM-2-laitteella. Mittausalueilta kerätään myös kallionäytteitä.

-Tämä on kuin suurta näytelmää. Totuus on se, että tänne halutaan kaivos. Minun näkemykseni on, että Malmitutkimus Oy:n Hannu Makkonen tietää kyllä jo, mitä siellä on, mutta ne tutkimukset pitää tehdä, korostaa Mink.

 

Uusimmat Taipalsaaren ja Kangasniemen varaukset on tehnyt kaivosyhtiö FinnAust Mining, jonka taustalta löytyy Lontooseen rekisteröity emoyhtiö Bluejay Mining PLC.

FinnAust Miningin omistaa siis tämä kyseinen pörssiyhtiö, joka on nyt viimeisimpänä saanut 3. syyskuuta Tukesilta varauspäätöksen kahteen laajaan alueeseen. Niistä ensimmäinen on pinta-alaltaan runsaat 792 neliökilometriä ja sijoittuu Joutsan, Kangasniemen ja Mikkelin alueille. Varausaluetta ympäröi yhtäältä Kyyvesi ja toiselta puolen Puula, Etelä-Savon maakuntajärvi. Molemmat järvet ovat osa Euroopan laajuista Natura 2000 -verkostoa, jossa ne on merkitty erityisten suojelutoimien alueeksi.

Toinen tuore varausalue kattaa lähes 243 neliökilometriä Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Lappeenrannan kunnista. Alue on käytännössä keskellä Suur-Saimaan vesistöä. Myös Taipalsaaren varaus rajoittuu suojeltuun alueeseen.

-Ei tätä yhtiötä kiinnosta Suomen malmivarojen kartoittaminen tai tärkeä geologinen tieto, mitä sieltä saadaan.

 

Minkin mielestä tarvitaan siis isompi määrä ihmisiä ja resursseja puolustamaan Saimaata.

-Kaivosyhtiöillähän niitä resursseja on. Siksi tämä onkin niin järjetön tilanne. Nykytilanne on se, että elinkeinoharjoittajien, kuten matkailuyrittäjien tai kalastajien pitää perustella, miksi kaivosta ei saa perustaa, mutta kaivosteollisuuden ei sitä, miksi sen saa perustaa.

Etelä-Savon matkailu työllistää noin 2000 ihmistä, kaivokset 79 ihmistä.

Yhdistyksenäkin Saimaa ilman kaivoksia pyrkii pitämään tekemisen meiningin samanlaisena. Ei raskasta koneistoa, mutta se mitä tehdään, tehdään kunnolla.

 

Voit lukea lisää aiheesta Puumala-lehdestä. Artikkelissa käsitellään muun muassa kaivoslain uudistamista.