Puumalalaiset ovat tyytyväisiä asuinkuntaansa

Puumala sai kokonaistyytyväisyydestä kouluarvosanan kahdeksan ja puoli. Kuva vuoden 2020 heinäkuulta Sahanlahden Rantamakasiinilta. Kuva Tiina Judén

Asukastyytyväisyystutkimukseen vastanneista 59 prosenttia ovat erittäin tyytyväisiä Puumalaan.

Tuoreen tutkimustiedon mukaan puumalalaiset ovat hyvin tyytyväisiä asuinkuntaansa. Taloustutkimus Oy:n kesä–elokuussa toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 100 henkilöä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 15–79-vuotiaiden asukkaiden mielipiteitä kunnan toiminnasta ja asukastyytyväisyydestä.

Puumalalaiset ovat erityisen tyytyväisiä kunnan viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja myönteiseen julkisuuskuvaan. Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Kari-Pekka Töyrylän mukaan Puumalan tulokset turvallisuuden osalta ovat vertailukuntia paremmat jo ilman koronavirusta, mutta epidemia on silti voinut vaikuttaa vastanneiden turvallisuuden tunteeseen.

-Saattaa olla, että maaseutu tuntuu turvallisemmalta paikalta asua kuin joku isompi kaupunki tällaisena korona-aikana, Töyrylä sanoo.

 

Taloustutkimus tutki myös 14 muun suomalaisen kunnan asukkaiden tyytyväisyyttä. Kysyttäessä kokonaistyytyväisyyttä kotikuntaan Puumala sai keskiarvoksi 8,56, kun tulos tutkimuskunnissa oli keskimäärin 8,11.

Puumalalaisten mielestä kunnan selvä heikkous on välimatkat eri työpaikoille. Työmatkojen pituutta koskeva kysymysosio oli ainoa, missä Puumala sai keskimääräistä heikommat arvosanat. Vähiten tyytyväiset vastaajat löytyivät 15–34-vuotiaiden ikäryhmästä. Nuorin ikäryhmä kritisoi eniten Puumalan suosittelemista asuinkunnaksi muualla asuvalle ystävälle. Töyrylä uskoo tämän johtuvan siitä, etteivät nuorten toiveet ja kunnan tarjoamat palvelut kohtaa.

-On selvää, että Puumala elää ja hengittää kesällä. Myöhäissyksyllä ja talvella tällaisessa maalaiskunnassa, joka on kaukana kasvukeskuksista ja lähimmistä kaupungeista, on pikkaisen vähemmän tekemistä. Myös kulttuuripalveluiden ja kaupallisten palveluiden osalta tällainen pikkukunta saa heikommat arviot nuorilta, jotka arvostavat näitä palveluita enemmän kuin muut ikäryhmät.

Erityisesti pyöräilymahdollisuudet ovat Puumalassa huippuluokkaa. Työmatkojen pituutta koskeva kysymysosuus oli ainut, missä Puumala sai keskimääräistä heikommat arvosanat. Kuva: Tiina Judén

 

Suurin osa vastanneista suosittelisi kuntaa muille. Taloustutkimuksen suositteluindeksissä Puumala ylsi hyvään arvosanaan eli suosittelijoita oli enemmän kuin kritisoijia.

Asukastyytyväisyystutkimus toteutettiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Taloustutkimus valitsi vastaajat satunnaisesti ja haastatteli heidät puhelimitse. Töyrylän mielestä kunnalla ei ole pahoja heikkouksia, mutta hyvästä voi aina vielä parantaa. Puumalan suhteellisia kehityskohtia ovat hänen mukaansa kohtuuhintainen eläminen, palveluiden tarjonta sekä arjen asioiden helppo hoitaminen.

-Nämä tulokset ovat niin kovat, että täältä on helpompi tulla alas kuin nousta.

Jukurien juhlavuoden kausikortteja saa lainaan pian Puumalankin kirjastosta

Mediakuva Jukurit.

Kirjastoista lainattavat kausikortit ovat osa Jukurien 50 hyvää tekoa -kampanjaa.

Jukurit tarjoaa kausikorttejaan lainattavaksi tällä kaudella peräti kahdeksasta Mikkelin seudun kirjastosta, kun viime kaudella Mikkelin pääkirjaston kanssa aloitettu yhteistyö laajenee ympäryskuntiin.

Ensi viikolla alkavan Liiga-kauden kausikortteja on siten tarjolla jatkossa myös Kangasniemen, Hirvensalmen, Pertunmaan, Puumalan, Juvan ja Mäntyharjun kirjastosta sekä Pieksämäen pääkirjastosta. Jokaisessa kirjastossa on saatavilla kaksi seisomapaikkakorttia.

Kortit ovat kaikkien kirjaston asiakkaiden lainattavissa. Yhdellä kirjastokortilla voi lainata yhden kausikortin, ja kausikortti voi olla kerralla lainassa viikon ajan. Se kattaa yleensä yksi tai kaksi Jukurien kotiottelua.

Jukurit oli ensimmäinen Liiga-joukkue, joka toi kausikortit kaikkien ulottuville paikallisen kirjaston kautta.

– Saimme viime vuodesta todella hyvää palautetta, ja kortteja on kyselty runsaasti jo ennen kauden alkua. Halusimme nyt tarjota yhä useammalle Mikkelin seudulla asuvalle mahdollisuuden tulla tapahtumiimme ja olla sillä tavoin mukanamme 50-vuotisjuhlakaudellamme, kertoo Jukurien tapahtuma- ja markkinointivastaava Kristiina Tiippana.

Vaikka koronavirus vaikuttaa monin tavoin tapahtumien järjestämiseen, Jukurien ottelutapahtumasta halutaan tehdä poikkeusaikoinakin mahdollisimman elämyksellinen.

– Ottelutapahtuman suunnittelussa kaiken keskiössä on turvallisuus, ja siihen kiinnitetään valtavan paljon huomiota. Haluamme tarjota poikkeuksellisen arjen keskellä turvallisen hengähdyshetken ja aitoja urheiluelämyksiä, joita moni on varmasti ehtinyt jo kaivata. Urheilun seuraaminen paikan päällä kaikkine äänineen, tuoksuineen ja tunteineen on kuitenkin aina erilainen elämys kuin kotisohvalta käsin, Tiippana sanoo.

Kirjastot tiedottavat asiakkaitaan omissa kanavissaan, kun kausikortit ovat lainattavissa. Jukurien kotiottelut käynnistyvät lauantaina 3.10. Ikioma Areenalla JYPiä vastaan. Kirjastoista lainattavat kausikortit ovat osa Jukurien 50 hyvää tekoa -kampanjaa.

 

Suomen vanhin 110 kilovoltin voimalinja uusitaan

Vuonna 1930 rakennettu puinen pylväs korvataan 2020 valmistuneella teräspylväällä. Voimajohtoasentajat Benjamin Korkala ja Niko Lampela työskentelivät 17 metrin korkeudessa.

Fingrid Oyj uusii Suomen vanhimman käytössä olevan 110 kilovoltin suurjännitesähkölinjan, joka on rakennettu 1930-luvulla. Imatralta Joroisiin rakennettavan voimajohdon uusiminen alkoi alkuvuodesta ja päättyy kokonaisuudessaan vuonna 2022. Uusittavan johdon pituus on noin 130 kilometriä.

-Pylväiden väliin vedetään uudet johtimet, jotka mahdollistavat yli kaksinkertaisen siirtokapasiteetin tähän nykyiseen verrattuna. Se on merkittävin syy, miksi voimalinja uusitaan. Silloin kun linja on rakennettu, suomalaisten sähkönkulutus on ollut aivan toista luokkaa, toteaa Destian työmaapäällikkö Heikki Vinni.

Vanhaa voimalinjaa ei ole myöskään kunnossapitomielessä järkevää saneerata, joten uusimalla tekninen käyttöikä varmistetaan vähintään 50 vuodeksi eteenpäin.

Destian 76 kilometrin pituinen osuus voimajohdosta välillä Imatra-Huutokoski alkoi Puumalasta.

 

Luet aiheesta lisää tämän viikon Puumala-lehdestä.

Lissun Eerikki twistasi kakkoseksi Mikkelin raveissa lauantaina

Puumalan Otasalosta on tullut huippuravureita viime vuosituhannelta saakka. Siellä Puumalan peräkylän poikana elää onnellista elämäänsä yhdeksänvuotias suomenhevonen Erkki. Oikealta nimeltään Otasalon ori tunnetaan Lissun Eerikkinä.

Erkki jäi viikonloppuna ajetuissa Mikkelin raveissa kakkoseksi, kun Vaellus pyyhkäisi ohi loppumetreillä.

-Erkki ei ollut ihan siinä huippukunnossa, kuin keskikesällä. Jos se olisi ollut parhaassa iskussa, niin ei sitä olisi ohitettu lopussakaan. Muuten hevonen oli virkeä ja hyvän tuntuinen. Yritämme ensi viikonloppuna Lappeenrannassa uudestaan. Siellä 2100 metrin tasoitus  suosii meitä matkana enemmän, kertoo Pekka Luukkonen.

Puumalalainen Pekka Luukkonen valmentaa Lissun Eerikkiä Otasalossa.

 

Lissun Eerikkiä ajoi lauantaina Esa Holopainen. Holopainen on ammattiohjastaja, jolla on takanaan yli 5000 voitettua lähtöä. Tämä taitaa tarkoittaa jo noin 50 000 starttia.

Erkki oli tänä kesänä mukana myös Seinäjoen Kuninkuusraveissa, joihin ylsi Etelä-Savosta vain kaksi hevosta. Toinen oli Terho Rautiaisen valmentama Camri Kangasniemeltä.

Erkillä on palavaa tahtoa ja kultainen juoksupää. Heinäkuussa se liittyi harvalukuiseen 20,0-alittajien kerhoon. St Michel -ravien Suurmestaruuskisoissa Lissun Eerikki juoksi lyhyenmatkan ennätysaikansa 19,6aly. Vain kahdeksan suomenhevosta on pystynyt tätä kovempaan tulokseen.

Minna Luukkonen etualalla harjaa Erkin harjasta. Pekka Luukkonen tutkii kavioita.

 

Lue koko juttu Puumala-lehdestä!

Ulkomailta tuleviin häirintäpuheluihin ei kannata vastata

Puumalassa on yritysten julkisiin puhelinnumeroihin tullut viime viikkoina lukuisia kertoja päivässä huijaussoittoja puhelinnumeroista, joissa näkyy Tanskan, Romanian, Iso-Britannian tai Kreikan suuntanumerot.

Tyypillisesti soittaja teeskentelee olevansa jostain teknisestä tuesta, kuten Microsoft ja kalastelee samalla uhrin tietoja. Viranomaisten tietoon tulleissa huijaustapauksissa on pyydetty soittajaa asentamaan etäkäyttöohjelma tietokoneelle, vedoten puheluun vastanneen henkilön tietokoneen tietoturvan tai ohjelmiston lisenssiongelmaan. Näihin pyyntöihin ei luonnollisestikaan saa suostua.

Etäkäyttöohjelman ja pankkitunnusten avulla soittajat ovat valtakunnallisesti pystyneet esimerkiksi siirtämään rahaa uhrin pankkitileiltä tai pääsemään käsiksi uhrin muihin tietoihin.

Toinen tarkoitus voi olla saada vastaanottaja soittamaan takaisin kyseiseen numeroon.

 

Jos saat teknistä tukea esittävän huijaussoiton, toimi näin:

1. Lopeta puhelu – puhelua lopettaessa ei tarvitse olla kohtelias.

2. Älä anna pankkitunnuksiasi, luottokorttitietojasi, muita henkilötietojasi tai siirrä rahaa mihinkään.

3. Älä asenna mitään pyydettyjä ohjelmia tietokoneellesi.

4. Jos olet myöntynyt soittajan pyyntöihin, ilmoita välittömästi asiasta omaan pankkiisi, sillä nopealla toiminnalla rahan siirto saatetaan pystyä vielä estämään.

5. Tee vasta pankille ilmoittamisen jälkeen rikosilmoitus poliisille.

Tietolähde Keskusrikospoliisi.

”Tämä on kuin näytelmä – Joku haluaa avata sinne kaivoksen”

Miisa Minkillä on kesäpaikka alueella, jonne kaivosvaraus on tehty. Kuva Milla Koivisto.

Geofysikaaliset mittaukset ja kallio- ja lohkarenäytteiden otto alkaa pian Partalansaarella. Saimaa ilman kaivoksia -yhdistys rekisteröidään kuun vaihteessa.

 

Saimaa ilman kaivoksia -facebook-ryhmä on kerännyt jo kaikkiaan 22 000 Saimaan ja luonnon ystävää, jotka eivät halua kaivoksia. Ryhmän perustanut Miisa Mink kertoo, että ryhmä kasvoi nopeasti ja jo kahdessa viikossa seuraajia oli 10 000.

-Nyt nämä kaksi uutta varausta Kangasniemellä ja Taipalsaaressa ovat saaneet aikaan uuden sysäyksen seuraajissa. Tukes on paras tukijamme, napauttaa Mink.

 

Uudet varaukset ovat antaneet Minkille myös sysäyksen perustaa rekisteröity yhdistys nimeltä Saimaa ilman kaivoksia. Yhdistyksen hallitus alkaakin olla jo koossa ja siihen kuuluvat Minkin lisäksi muun muassa Solved – The Cleantech Companyn perustaja Santtu Hulkkonen, projektipäällikkönä ympäristöministeriössä toimiva Päivi Piispa ja eläkeläinen Riitta Tietäväinen.

Syy siihen, miksi yhdistys perustetaan, löytyy Minkin seuraavasta kommentista.

-Näyttää siltä, ettei kaivoslaki tule uudistumaan juuri yhtään, malmin kysyntä tulee räjähtämään lähivuosina ja lupia tulee vuoden tai puolentoista sisään. Silloin tarvitaan rahaa Mink kertoo.

Ensimmäiset lakimieskustannukset menivät maanomistajien piikkiin.

 

Yhdistyksen perustajajäsenissä ei ole yhtään puumalalaista, mutta jäseniksi pääsee maksamalla jäsenmaksun heti, kun yhdistyksen säännöt on laadittu ja yhdistys rekisteröity. Tarkoitus olisi saada paperit rekisteröitäväksi syyskuun loppuun mennessä. Erilaisiin toimikuntiin toivotaan myös mukaan kaikkia kaivosuhan alueilla olevia ihmisiä. Tätä varten ei tarvitse olla maanomistaja, vaan Saimaa ilman kaivoksia -ajatuksen jakaminen riittää.

 

Suomen Malmitutkimus Oy aloittaa geofysikaaliset mittaukset ja kallio- ja lohkarenäytteiden oton Puumalan osalta Partalansaarella aikaisintaan 21.syyskuuta. Käytännössä kaksi henkilöä kävelevät peräkkäin maastossa, toinen suunnistaa ja toinen tekee mittauksia kannettavalla GEM-2-laitteella. Mittausalueilta kerätään myös kallionäytteitä.

-Tämä on kuin suurta näytelmää. Totuus on se, että tänne halutaan kaivos. Minun näkemykseni on, että Malmitutkimus Oy:n Hannu Makkonen tietää kyllä jo, mitä siellä on, mutta ne tutkimukset pitää tehdä, korostaa Mink.

 

Uusimmat Taipalsaaren ja Kangasniemen varaukset on tehnyt kaivosyhtiö FinnAust Mining, jonka taustalta löytyy Lontooseen rekisteröity emoyhtiö Bluejay Mining PLC.

FinnAust Miningin omistaa siis tämä kyseinen pörssiyhtiö, joka on nyt viimeisimpänä saanut 3. syyskuuta Tukesilta varauspäätöksen kahteen laajaan alueeseen. Niistä ensimmäinen on pinta-alaltaan runsaat 792 neliökilometriä ja sijoittuu Joutsan, Kangasniemen ja Mikkelin alueille. Varausaluetta ympäröi yhtäältä Kyyvesi ja toiselta puolen Puula, Etelä-Savon maakuntajärvi. Molemmat järvet ovat osa Euroopan laajuista Natura 2000 -verkostoa, jossa ne on merkitty erityisten suojelutoimien alueeksi.

Toinen tuore varausalue kattaa lähes 243 neliökilometriä Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Lappeenrannan kunnista. Alue on käytännössä keskellä Suur-Saimaan vesistöä. Myös Taipalsaaren varaus rajoittuu suojeltuun alueeseen.

-Ei tätä yhtiötä kiinnosta Suomen malmivarojen kartoittaminen tai tärkeä geologinen tieto, mitä sieltä saadaan.

 

Minkin mielestä tarvitaan siis isompi määrä ihmisiä ja resursseja puolustamaan Saimaata.

-Kaivosyhtiöillähän niitä resursseja on. Siksi tämä onkin niin järjetön tilanne. Nykytilanne on se, että elinkeinoharjoittajien, kuten matkailuyrittäjien tai kalastajien pitää perustella, miksi kaivosta ei saa perustaa, mutta kaivosteollisuuden ei sitä, miksi sen saa perustaa.

Etelä-Savon matkailu työllistää noin 2000 ihmistä, kaivokset 79 ihmistä.

Yhdistyksenäkin Saimaa ilman kaivoksia pyrkii pitämään tekemisen meiningin samanlaisena. Ei raskasta koneistoa, mutta se mitä tehdään, tehdään kunnolla.

 

Voit lukea lisää aiheesta Puumala-lehdestä. Artikkelissa käsitellään muun muassa kaivoslain uudistamista.

Ehdollista vankeutta pahoinpitelystä

Puumalan leirintäalueella tapahtuneessa kuolemantapauksessa tapahtui yllätyskäänne, kun tuomio tulikin pahoinpitelystä Etelä-Savon käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen taposta.

Puumalan leirintäalueella vuonna 2019 heinäkuussa 70-luvulla syntyneen miehen taposta syytetyn puumalaismiehen tuomio muuttui käräjäoikeudessa pahoinpitelyksi. Syytetty saa siis 60 päivää ehdollista vankeutta.

Vuonna 1990 syntynyt mies on ollut vangittuna 25. päivä toukokuuta lähtien ja syyttäjä vaati tuomiota taposta tai vaihtoehtoisesti törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Tuomio ei ole lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa hovioikeuteen. Etelä-Savon käräjäoikeus käsitteli tapausta tiistaina ja keskiviikkona. Käräjäoikeus tiedotti syytetylle langetetusta tuomiosta ja rangaistuksen pituudesta torstaina. Oikeuskäsittelyä yksityiskohtaisemmin valottavaa tuomiolauselmaa ei ollut vielä torstaina saatavissa, mutta Puumala-lehti oli käräjäoikeudessa seuraamassa asian käsittelyä osan aikaa.

Voit lukea lisää tarkemmasta tuomiolauselmasta ja asioiden kulusta ensi viikon Puumala-lehdestä.

Viikonloppuna Mikkelin keskustassa asioineet ovat voineet altistua koronalle

Uusia korontapauksia on eiliseen (8.8.) verrattuna löytynyt Essoten alueelta yksi lisää. Tämän viikon tartuntojen kokonaismäärä on nyt yhteensä 21.

Altistuneita on tämän hetken tietojen mukaan yli 300. Näistä kolme ryhmää on Mikkelin lukiolla ja yksi Esedulla.

Essote jäljittää edelleen tartuntaketjua. Kaikkia tiedossa olevia altistuneita ei ole vielä tavoitettu ja altistuneiden määrä voi kasvaa merkittävästi.

Alkuviikosta koronapositiiviseksi osoittautuneet ovat liikkuneet lieväoireisina tai oireettomina taudinkantajina muun muassa lähes kaikissa Mikkelin keskustan ravintoloissa (erityisesti ruokaravintoloissa), kahviloissa ja kaupoissa perjantain ja maanantaina välisenä aikana (4.-7.9.).

-Käytännössä liki kaikki tuolloin kaupungin keskustassa asioineet ovat voineet altistua. Nyt on syytä Mikkelin keskustassa tuolloin asioineiden välttää sosiaalisia kontakteja ainakin viikon verran ja seurata koronavilkusta mahdollisia altistuksia, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Laaja tartuntaketju työllistää Essoten terveyspalveluja merkittävästi.

-Siirrämme henkilöstöä tämän asian selvittämiseen, minkä johdosta joudumme perumaan osan varatuista ajoista. Jos perumisesta ei tule ilmoitusta eikä henkilöllä ole flunssaoireita, vastaanotoille voi tulla normaalisti, Seppälä sanoo.

Oireita saaneiden tulee olla yhteydessä Päivystysavun numeroon 116 117.

Lastenvaatebrändi Reima ja Visit Saimaa yhdistivät voimansa- Suomalaista mökkielämää viedään maailmalle

Okkolan lomamökeillä kuvattiin viime viikolla mainoselokuvaa suomalaiselle Reima-lastenvaatebrändille. Brändiuudistuksen läpikäynyt Reima haluaa olla ylpeästi suomalainen yhtiö ja jatkossa kaikki kuvamateriaali ja visuaalinen maailma filmataan Suomessa.

– Aiempina vuosina kaikki markkinointimateriaalimme on kuvattu ulkomailla. Brändiuudistuksen myötä olemme ryhtyneet kuvaamaan materiaalimme autenttisessa suomalaisessa ympäristössä, kertoo Reima maailmanlaajuisen brändin rakentamisesta vastaava Karla Martinez-Majander.

Lastenvaatemerkin ensi kevään mallistoon on haettu inspiraatiota vedestä ja vedenalaisesta maailmasta ja sen ympärille on luotu markkinointiviestintäkonsepti. Taustalla ajatuksena, että satojentuhansien järvien maassa suomalaiset lapset kasvavat veden äärellä. Mökkielämä kuuluu suomalaisten sielunmaailmaan ja se halutaan nyt dokumentoida ja viedä ensi keväänä maailmalle.

– Haluamme näyttää, mitä on mökkisuomi ja mitä perheet täällä tekevät. Mallistomme mahdollistaa, että lapset voivat nauttia vapaasti mökkielämästä. Kuvaamme sellaisessa ympäristössä, jossa innovatiiviset vaatteemme pääsevät oikeuksiinsa.

Näyttelijät ja parikymmenhenkinen kuvausryhmä kuvasivat Puumalassa viime viikolla kahtena päivänä.

Reima ja matkailuorganisaatio Visit Saimaa ovat yhdistäneet voimansa ja aloittavat globaalin markkinointiyhteistyön ensi vuoden puolella.

-Haluamme esitellä kevään markkinointikampanjaa kokonaisuutena ja aktivoida kuluttajia, kertoo Martinez-Majander.

Maailmanlaajuisessa kilpailussa arvotaan neljä viikon pituista mökkilomaa Saimaalla. Globaali kampanja näkyy Venäjällä, Kiinassa, Amerikassa, Kanadassa ja kaikissa Euroopan maissa.

Visit Saimaan projektipäällikkö Minna Gurney kertoo olevansa innoissaan tulevasta.

-Meillä on kaksi vahvaa brändiä, joiden arvot kohtaavat loistavasti. Saimaan alueen vahvuudet ja paikallisten yrittäjien tarjoamat elämykset ovat kampanjan ytimessä ja näkyvyys tulee olemaan kansainvälisesti hyvinkin merkittävää, Gurney toteaa.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Koronatestin saa Essotessa nyt nopeasti – maskisuositus lievenee

Koronatilanne on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueella pysynyt rauhallisena. Uusia tapauksia ei ole löytynyt. Karanteeniin on laitettu yksittäisiä muilla alueilla vierailleita ja altistuneita henkilöitä.

Päivittäin näytteitä otetaan nyt 100 – 200 kappaletta. Enimmillään näytteitä on otettu jopa reilu 250 vuorokaudessa.

-Noin 95 prosenttia testeissä käyneistä saa tuloksen tavoitteiden mukaisesti vuorokaudessa. Rauhallisen tilanteen johdosta lievennämme maskisuositusta, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Essote suosittelee edelleen maskeja käytettäväksi liikuttaessa maakunnan rajojen yli linja-auto- ja junaliikenteessä.

-Tilanne voi muuttua hyvin nopeasti, kuten on käynyt Kainuussa ja Keski-Suomessa. Liikkeellä on edelleen myös runsaasti virustauteja, joiden torjuntaan sopivat samat ohjeet kuin koronassa: hyvä käsihygienia, suojaetäisyydet ja mikäli yskit tai aivastelet, tee se hihaan tai nenäliinaan, kehottaa Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström.

Pistohiekka saa saunan ja majoitustiloja luontomatkailijoille

Alueelle rakennettaneen myös järvikylpylä. Kunta investoi 38 hehtaarin alueen infraan lähes miljoona euroa.

Pitkään villinä ja vapaana hohtanut Pistohiekka saa ohjastajan, kun alueelle saadaan ensimmäinen yrittäjä ja investori, joka on mikkeliläislähtöinen Tomi Närhinen. Hän työskentelee tällä hetkellä Säästöpankkiliiton toimitusjohtajana. Aiemmin Närhinen on toiminut muun muassa peliyhtiö Rovion ja Nordean talousjohtajana.
Matkailuala on Närhiselle uusi aluevaltaus, mutta luontomatkailu on kuitenkin lähellä sydäntä. Mies on patikoinut ja retkeillyt sekä melonut ja veneillyt Saimaalla koko ikänsä. Paljon matkailleena hän on nähnyt myös erilaisia luontomatkailukonsepteja maailmalla.
Lähivuosina Pistohiekalle on tarkoitus rakentaa järvikylpylä. Saunan ohella ensivaiheessa rakennetaan mukavuuksilla varustettuja majoitustiloja, jotka houkuttelevat luontomatkailijoita, pyöräilijöitä ja melojia.

Kaava-alueella sijaitsee yhteensä 17 Puumalan kunnan omistamaa tonttia, joista Tomi Närhisen yritykselle ollaan vuokraamassa kolme. Kuvituskuva Pistohiekalta, ei kyseiseltä tontilta.

Tärkeimpinä suunnitteluperiaatteina pidetään edelleen Pistohiekan luontoarvojen korostamista, vuonna 2019 valmistuneen konseptisuunnitelman toteuttamista ja alueen yhtenäisyyden säilyttämistä.
Myös karavaanarit pääsevät tulevaisuudessakin nauttimaan Pistohiekan maisemista ja palveluista heille osoitettavilla alueilla.
-Toivon, että Pistohiekasta tulee valovoimainen matkailun keskus, mikä luontoarvojen lisäksi herättää kiinnostusta hyvällä arkkitehtuurilla, monipuolisilla palveluilla ja yhtenäisellä ilmeellä. Tomi Närhinen toteaa.
Närhinen kertoo, että suunnittelun taustalla on ”master plan”, joka Pistohiekalle alustavasti tehtiin helsinkiläisen arkkitehtitoimiston Studiopuisto Arkkitehdit Oy:n kanssa. Saunakeskuksen tai järvikylpylän suunnittelua jatketaan nyt saman arkkitehtitoimiston kanssa.

-Kallioiden välissä olevalla tontilla on rakennusoikeutta 500 neliötä. Ensimmäisessä vaiheessa on ajatus käyttää tästä suunnilleen puolet. Ensin rakennamme majoitustilat ja seuraavassa vaiheessa ravintolan ja saunakeskuksen, jotka voidaan saada käyttöön kesällä 2022, Närhinen kertoo.

Tomi Närhisellä on vankkaa talouselämän kokemusta ja näkemystä. Hän työskentelee tällä hetkellä Säästöpankkiliiton toimitusjohtajana.

Ajatuksena on tarjota liikkuville ihmisille, kuten pyöräilijöille ja melojille majoitustiloja, mutta samaan aikaan pyritään houkuttelemaan myös uudentyyppisiä matkailijoita. Tarkoituksena on, että kun koronapandemia helpottaa ja markkina kehittyy, ohjelmoidaan myös järjestettyjä luontomatkoja yhdessä paikallisten ohjelmapalveluita tarjoavien yritysten kanssa.
-Olemme innoissamme suunnitelmasta. Yhtä aikaa katse on kaukana tulevaisuudessa, mutta yhtä aikaa pitää olla realisti, kun rakentaa vielä tyhjälle Pistohiekalle. Siksi aloitamme pienestä ja otamme mielellämme mukaan myös erityyppisiä kumppaneita vaikka osaomistajiksi, Närhinen korostaa.
Finanssialan asiantuntijana Närhinen näkee, että kansainvälinen matkailu ei vielä ensi kesänäkään käynnisty kunnolla. Siksi liikkeellä lähdetään varovaisesti, mutta määrätietoisesti.

Matkailutoiminnan käynnistyminen ja tonttien vuokraus tarkoittaa myös sitä, että Puumalan kunta varautuu toteuttamaan vuonna 2017 hyväksytyn asemakaavan mukaista kunnallistekniikkaa alueelle. Alueelle on määrä rakentua kaavateitä noin 1,5 kilometrin verran, vesihuolto sekä venelaituri. Kaikkiaan 38 hehtaarin suuruisen kaava-alueen infraan tultaisiin investoimaan kunnan toimesta lähivuosina arviolta hieman vajaa miljoona euroa. Myös toinen maanomistaja Metsähallitus on jo sitoutunut osallistumaan infran toteuttamiseen vuonna 2017 solmitussa maankäyttösopimuksessa.

Kaava-alueella sijaitsee yhteensä 17 Puumalan kunnan omistamaa tonttia, joista Närhisen yritykselle ollaan vuokraamassa kolme. Metsähallituksen omistuksessa on yksi isompi kortteli, jossa on rakennusoikeutta 3000 kerrosneliömetriä. Infran rakentuminen mahdollistaa myös näiden alueiden käyttöönoton hyvin nopealla aikataululla.
Prosessit ovat pitkiä ja Närhisen kanssakin neuvottelut ja valmistelut ovat kestäneet jo lähes vuoden.
-Nyt voimme kuitenkin olla iloisia, että olemme löytäneet alueelle sellaisen päänavaajainvestorin, jolla on todella vahva talouselämän tuntemus, side alueeseen ja kuitenkin jalat maassa. Luonnollisesti jatkamme yhdessä Metsähallituksen kanssa työtä sen eteen, että lähivuosina alue tulee kehittymään entisestään ja sinne saadaan lisää matkailualan toimintaa ja toimijoita.” toteavat Puumalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Kautonen ja kunnanjohtaja Matias Hilden.

Puumalan kunnanvaltuuston on määrä käsitellä maanvuokrasopimusta ja infrasuunnitelmia syyskuun lopulla. Jos asiat etenevät suunnitellusti, niin majoitustoiminta voisi alueella käynnistyä jo vuonna 2021 ja järvikylpylä vuonna 2022.