Tukkilautat eivät ole historiaa – vinkin kilometrin pituisen lautan saapumisesta Puumalansalmeen voi saada uuden infon kautta Whatsappilla

Kuvituskuva Saimaalta: Tiina Judén

Puumalan kunta ja UPM ovat avanneet tukkilauttainfon, jonka kautta kuka tahansa voi saada kännykkäänsä tiedon Puumalansalmeen saapuvista tukkilautoista. Info toimii Whatsapp-sovelluksen kautta. Noin kilometrin pituisien lauttojen seuranta onnistuu Puumalansalmessa vaikkapa ravintolan terassilta tai nousemalla hissillä Puumalansalmen sillalle.

Palvelussa välitetään tieto Puumalansalmeen saapuvasta tukkilautasta noin vuorokautta ennen odotettua saapumisaikaa ja lisäksi noin 1-2 tuntia ennen saapumista. Palvelu on käyttäjilleen maksuton. Aiemmin esimerkiksi Joensuussa on ollut vastaava palvelu käytössä tekstiviestipohjaisena.

Uittokauden aikana äitienpäivästä isänpäivään Puumalan ohittaa noin 30 uittolauttaa. Seuraavan lautan arvioidaan ohittavan Puumalansalmen tulevana viikonloppuna.

 

Saimaalla uitetaan tukkilautoissa puuta arviolta puoli miljoonaa kuutiometriä kesässä. Saimaa on ainoa uittovesistö Suomessa ja nykyisin ainoa uittoa käyttävä metsäyhtiö on UPM. Lauttoja vetävät hinaajat Tarmo ja Olli.  Nykyään lautoissa hinataan tukkeja Ristiinaan Pelloksen vaneritehtaalle sekä Lappeenrantaan Kaukaan tehtaalle.

Uiton lähtöpaikkoja on käytössä 15 kpl, joista pohjoisimmat ovat Nurmeksessa ja Iisalmessa. Pisimmillään uittomatka on 450 km. Tänä päivänä uitto korvaa pitkänmatkan kuljetuksessa 8.000 rekkakuormaa tai 350 junaa tai 300 alusta. Uitto säästää kesässä noin 1,1-1,6 miljoonaa litraa polttoainetta verrattuna siihen, että vastaava määrä puuta kuljetettaisiin autoilla.

Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöönottoon ja lisätiedot löytyvät Puumalan kunnan verkkosivuilta www.puumala.fi/tukkilauttainfo.

Tarmon ja Ollin matkaa voi seurata helposti myös http://aluskartta.com -palvelussa.

Vuoden huippukohde löytyy Sahanlahdesta

Janne ja Jaana Kuivalainen ovat iloisia kotimaanmatkailun huippukohde- maininnasta. Kuvassa myös tytär Martta, jonka mukaan on nimetty Rantamakasiinin kasvisburgeri. Kuva: Antti Kylmänen

Vuoden 2019 kotimaanmatkailun helmi löytyy Puumalan Sahanlahdesta. Sahanlahti Resort valittiin vuoden 2019 huippukohteeksi. Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n puheenjohtaja Taisto Kainulainen ja  varapuheenjohtaja ja sihteeri Kalevi Antikainen palkitsivat yrittäjäpariskunnan Jaana ja Janne Kuivalaisen ahkerasta työstä kotimaan matkailun sparraajina. Kunniakirja ojennettiin yrittäjille tiistaina Sahanlahden historiallisen kauniissa sahamiljöössä.

-Kotimaan matkailukohde voi olla iso tai pieni, mutta kohteen tulee erottua paremmaksi vertaistensa joukossa. Sahanlahti Resort on hyvin hoidettu ja monipuolinen lomakeskus, joka on löytänyt asiakaskuntansa, perustelee Kalevi Antikainen.

Vuoden huippukohteina ovat aiempina vuosina komeilleen muun muassa Kotkan Merikeskus Vellamo, joka oli ensimmäinen huomionosoituksen saanut huippukohde. Läheltä liippaa myös Taidekeskus Salmela Mäntyharjulla ja Euroopan kulttuuripääkaupunkinakin palkittu Turku vuonna 2011. Vuonna 2015 palkittiin puolestaan upeat Serlachius-museot Mäntässä. Seuraavana vuonna kunniakirja meni Imatranajoille ja vuonna 2017 Hotelli Punkaharjulle. Ranuan eläintarha palkittiin puolestaan vuonna 2018.

-Pitää muistaa, että palkintoa ei jaeta ihan joka vuosi. Vuoden huippukohteessa on aina jotain opiksi otettavaa muille matkailualan toimijoille. Sahanlahti on esimerkki pienemmästä ja vähemmän tunnetusta päästä.

Suomen Matkailuyhdistyksen hallituksessa on jäseniä kattavasti koko Suomesta. He ovat kaikki kotimaanmatkailun asiantuntijoita.

 

Lue Kuivalaisten kommentteja ja koko artikkeli tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä!

Selkeä ei kaivostoiminnalle

Runsas joukko maanomistajia, mökkiläisiä ja kuntalaisia oli kiinnostuneita malminetsintäluvan saaneen Hannu Makkosen tiedotustilaisuudesta ja keskustelutilaisuudesta eilen Sulkavan vanhalla Kaartilankosken koululla.

Puumalan kunnanvaltuusto on antanut julkilausuman, jonka mukaan kaivostoiminta on liian suuri uhka Saimaan matkailuelinkeinolle sekä luonto- ja virkistysarvolle. Puumalan ja Sulkavan kunta ovat molemmat allekirjoittaneet Järvi-Suomen peruskirjan vuonna 2019 ja sitoutuneet turvaamaan alueen puhtauden, monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden myös tuleville sukupolville.

Julkilausumassa sanotaan myös, että ”Saimaa, rauha ja puhtaus ovat Puumalan menestyksen ja strategian avaintekijöitä ja tämä vahvuus on korostunut menneenä poikkeuksellisena keväänä.”

Puumalan ja Sulkavan kunnat ovat vuonna 2019 allekirjoittanut Järvi-Suomen peruskirjan ja sitoutunut turvaamaan alueen puhtauden, monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden myös tuleville sukupolville.

 

Sulkavan vanhalla Kaartilankosken koululle saapui noin sata kuntalaista, mökkiläistä ja maanomistajaa ja järjestelyistä vastaavaa kuuntelemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan malminetsintäluvan aiheuttamasta epätietoisuudesta ja peloista.

Tilaisuudessa olivat yleisön kysymyksiin vastailemassa malmigeologi Hannu Makkonen Suomen Malmitutkimus Oy:stä, lakimies Leena Kristeri MTK:sta, Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalo sekä Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli.

 

Lue lisää yksityiskohtia keskusteluillasta huomisesta Puumala-lehdestä!

 

 

Pelastuslaitos on nostanut valmiuttaan myrskyn ja juhannuksen vuoksi

Varallaoloa on nostettu 13 pelastuslaitoksen yksikössä Etelä-Savossa.

Etelä-Savossa on ollut ukkosten aiheuttamia tehtäviä jo aamupäivän aikana yhteensä 21 kpl. Tehtävät ovat olleet pääasiassa salaman aiheuttamia rakennus- ja maastopalotehtäviä.

Ennusteiden mukaan iltapäivällä on odotettavissa lisää myrskypuuskia. Pelastuslaitos on nostanut valmiuttaan myrskyn vuoksi jopa 13 pelastusaseman varuillaolovalmiuteen.

Palomestari Joni Himberg kertoi, että Puumalakin on saanut salamaniskuista osansa. Torikonsalon alueella  palokuntaa työllisti rakennuspalotehtävä, kun maakellari oli syttynyt palamaan salaman iskusta. Palo saatiin alkusammutuksella sammumaan, mutta palokunta kävi tarkistamassa asian.

-Puumala – Lohikoski -alueella sekä Kurensalossa on ollut vesiheinästä johtuvia savumaastopaloja. Yksi näistä sammutettiin Lieviskäntiellä. Puumalan yksikkö avusti myös Sulkavalla salaman sytyttämän koivun juurakon sammuttamisessa, Himberg kertoo.

 

Pelastuslaitos on nostanut varallaolovalmiutta myös juhannukseksi.

-Toivoisin ihmisille malttia. Kannattaa tarkistaa veneiden kiinnitykset ja varautua myrskyyn muuten. Myös juhannuksen juhlinnan aloittamista kannattaa lykätä myrskyn ajaksi, sillä apu saattaa tulla hyvinkin kaukaa, Himberg muistuttaa.

 

Tämän viikon Puumala-lehdessä on artikkeli sopimuspalokuntien varallaolon uhattuna olemisesta.

Ville Haapasalon hatsapuri-leipäkoju avattiin – katso videolta, miten avajaiset sujuivat

Ville Haapasalo ojentaa hatsapuri-leipää Timo Arbeliukselle.

Ville Haapasalo avasi perjantaina 12. kesäkuuta Puumalan satamatorille kojun, jossa hän myy georgialaista hatsapuri-leipää. Asiakkaita oli jonoksi asti heti kello kymmeneltä, kun koju avasi ovensa. Ensimmäinen leipä myytiin torin toiselle puolella sijaitsevan Kalakontin omistajalle Tanja Raiviolle. Hikipisarat valuivat Haapasalon otsalla, kun hän tehtaili leipiä kymmenille innokkaille asiakkaille kuumassa kontissaan.

Haapasalo sain bisnesidean noin puolitoista kuukautta sitten koronarajoitusten vietyä päivätyöt. Aiempaa kokemusta leipomoalalta herralla ei ole, mutta intoa löytyy senkin edestä. Perustelut juuri hatsapuri-leivän myymiselle ovat yksiselitteiset.

-Hatsapuri on maailman paras ruoka, sanoo Haapasalo.

Haapasalo korostaa, ettei ole tullut haastamaan sataman muita yrittäjiä.

-En tullut kilpailemaan kenenkään kanssa. Haluan vain tuoda jotain uutta torille, sanoo Haapasalo.

Hatsapuri-koju toimii yhteistyössä Ravintola Virran kanssa. Virran vastuulla olevasta juomavalikoimasta löytyy muun muassa georgialaista Borjomi-vettä ja maanantaista eteenpäin myös georgialaista puna- ja valkoviiniä. Hatsapuri on litteä, juustotäytteinen leipä ja georgialainen perinneherkku.

Juttua korjattu klo 16.20: Kojulla myydään georgialaista Borjomi-vettä ja maanantaista eteenpäin myös puna- ja valkoviiniä. Kojulla ei myydä georgialaista olutta.

Puumala saa ysäribileensä – 25 vuotta täyttävät Siltakemmakat ovat edelleen agendalla

Arkistokuva. Erin on agendalla myös tämän kesän kemmakoille. Kuvassa Erin Siltakemmakoilla kesällä 2019.

 

Tiina Judén

Pasi Partasen toive Siltakemmakoiden toteutumisesta saa mitä todennäköisimmin täyttymyksensä ankean koronakevään jälkeen, kun hallitus linjasi torstaina, että yli 500 henkilön ulkotilaisuuksia saa järjestää heinäkuusta lähtien. Tämä linjaus on tehty erityisesti suurten urheilutapahtumien tarpeisiin, sillä ehtona on, että käytettävissä on useita katsomolohkoja ja rajattavissa olevia alueita.

-Me emme onneksi peruneet esiintyjiä keväällä, mutta nyt alkaa luparuljanssi. Vasta ensi viikolla tulee päätös siitä, miten saa toimia ensimmäinen elokuuta eteenpäin. Ainakin joudumme pudottamaan yleisömäärää, sillä 500 henkilön lohkot tarkoittavat käytännössä karsinoita, nauraa Sky Bar Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja ja Siltakemmakat festivaaleista vastaava Pasi Partanen.

Pasi Partanen kuvattuna satamassa keväällä.

Osallistujamäärästä neuvotellaan siis parhaillaan ja esimerkiksi ruotsalaisesiintyjien Basic Element, Pandora ja Solid Base osalta on ilmassa vielä kysymysmerkkejä. Ruotsalaiset saavat matkustaa työmatkoja, joten siitä ei ole kyse, mutta osallistujamäärän rajaaminen pitää vielä kustannuslaskentaa avoinna. Myös artistien ohjelmatoimistot vaikuttavat asiaan. Luvanhaku ja neuvottelut aluehallintoviraston kanssa ovat nyt käynnissä. Kotimaisista artisteissa lavalle ovat suunnitelmien mukaan astumassa Anna Abreu, Behm, J. Karjalainen, Laura Voutilainen ja Erin.

-Kävijöitä olisi pakko saada edes tuhat, jotta tapahtuma voi taloudellisesti kannattaa. Tavoitteemme on 1500:n henkilömäärä.

 

Festivaalin lavasuunnitelmat menevät uusiksi, samoin teltan käyttö. Teltasta voi jäädä käytettäväksi vain katto. Tapahtuman alun aikaistaminen ehkä klo 17 alkuiltaan tulee ottaa huomioon, sillä yömyynti ja yöaukiolo ovat edelleen kiellettyjä.

-Koska tapahtuma on elokuun puolella, joudumme miettimään vielä montaa asiaa. Uskaltavatko ihmiset tulla korona-aikana? Toisaalta yksikään ei ole perunut lippuaan, vaan päinvastoin minulta on jatkuvasti kysytty, pidetäänkö ne Kemmakat, Partanen pohtii.

Partanen uskoo, että ihmiset ovat jo oppineet käyttäytymään ja elämään koronan kanssa.

-Joudumme huomioimaan ennakkomarkkinoinnissa tämän osalta myös sen, että festareille ei päästetä sisään liian päihtyneenä, Partanen sanoo.

 

Puumala-lehti kertoo asiasta lisää ensi viikolla ilmestyvässä juhannuslehdessä.

 

 

 

Yli 500 opiskelijaa pääsi opiskelemaan ammattia Esedun oppilaitoksiin

Puumalasta kotoisin oleva Vilma Kotro valmistui tänä keväänä kaksoistutkinnon suorittaneena ylioppilaana ja kampaajana. Kuvassa hän on kesätyössään vuosi sitten Juhanilan kampaajana. Kuva: Tiina Judén

Etelä-Savon ammattiopisto Esedulle valittiin opiskelemaan yhteishaun kautta yli 500 opiskelijaa Mikkeliin ja Pieksämäelle. Valinnan tulokset on ilmoitettu hakijoille Opintopolku-järjestelmän kautta. Lisäksi valituille opiskelijoille on lähetetty kirje, jossa on tietoa opiskelun aloittamisesta.

Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 25. kesäkuuta.

Varasijoilta valittaville opiskelijoille ilmoitetaan valinnasta kirjeellä kesän aikana.

Yhteishausta vapaaksi jääneet paikat tulevat Esedulla jatkuvaan hakuun. Vapaita paikkoja voi tiedustella oppilaitoksen HakuPISTEestä sekä kesäkuun hakuinfopäivässä, joka järjestetään tänä kesänä poikkeuksellisesti Google Meetin kautta tiistaina 16.6. klo 9-15. Hakuinfopäivänä Esedun opinto-ohjaajat päivystävät myös puhelimitse.

Esedulla on jatkuvan haun lisäksi käynnissä myös haku valmentavaan koulutukseen Valmaan. Valmaan hakeudutaan opintopolku.fi-sivuston kautta. Hakuaika on 19.5.-21.7.2020.

Jukurit hitsaa joukkuetta liigakauteen höntsäfutiksella Puumalassa

Jukureiden liigajoukkue pelaa parhaillaan futista Puumalan urheilukentällä. Pallon kimpussa Otto Mäkinen. Kuva: Hannu Koponen.

 

Jukureiden jääkiekkoliigajoukkue harjoittelee parhaillaan Puumalan urheilukentällä höntsäfutiksen parissa. Joukkue on tullut Puumalaan Lola-laivalla ja tarkoitus on hitsata joukkuetta yhteen liigakautta silmällä pitäen. Harjoitusjakson kevennykseksi joukkue yöpyy Puumalassa Mannilanniemessä ja Okkolan lomamökeillä.

Valmentaja Marko Kauppinen pitää yhteishengen luomista erittäin tärkeänä  jokaiselle joukkueelle. Joukkue iloitsee taas yhdessäolosta ja harjoittelusta pitkän koronatauon jälkeen.

Puumala on Etelä-Savon paras yrittäjäkunta

Vasemmalla Sulkavan kunnanjohtaja Juha Järvenpää ja oikealla Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden.

Valtakunnallisestikin Puumala sijoittui kolmanneksi omassa luokassaan.

Tänään julkistettiin Suomen Yrittäjien kuntabarometrin valtakunnalliset ja alueelliset tulokset, joiden mukaan Puumala on Etelä-Savon kuntabarometrin ykkönen ja naapurikunta Sulkava tulee heti hyvänä kakkosena.

Myös Valtakunnallisesti Puumala sijoittui alle 10 000 asukkaan kuntien sarjassa kolmanneksi ja Sulkava kahdeksanneksi.

Kunnanjohtajat Matias Hilden Puumalasta ja Juha Järvenpää Sulkavalta vastaanottivat kunnianosoituksen Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtajalta Niina Kuuvalta Okkolan lomamökeillä tänään torstaina. Paikalla olivat myös Puumalan yrittäjien puheenjohtaja Paula Okkola ja Sulkavan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Reponen.

Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 16.2.–13.5. Siihen vastasi 10 404 yrittäjää eri puolilta Suomea. Yrittäjät kokevat kyselyn tärkeäksi kanavaksi, sillä vastaajien määrä kasvoi edellisestä vastaavasta kyselystä yli 4000 yrittäjällä.

Kesäauton toiminta käynnistyi Puumalassa

Kesäauton ohjaaja Hanna Monola (vasemmalla) ja etsivän nuoristyön Milla Tynkkynen auttavat Maija Tuovista ampumaan sikalingolla.

Maanantaina toimintansa aloittanut liikkuvan nuorisotyön Kesäauto päivysti tänään Sappulan uimarannalla. Ohjelmassa oli uimista, SUP-lautailua, saunomista ja ”sikalingolla” ampumista.

Kesäauton ohjaaja Hanna Monola haluaa, että nuoret pääsevät tänä kesänä itse vaikuttamaan siihen, millaista ohjelmaa Kesäauto tarjoaa. Nuoret voivat kertoa omia ehdotuksiaan Kesäauton Padlet-sivulla.

Kesäauto siirtyy myöhemmin tänään Puumalan Nuorisotalolle. Klo 18 alkaen yli 13-vuotiaille on luvassa kahvittelua ja grillaamista.

Kesäauto on Puumalan, Juvan ja Rantasalmen nuorisopalvelujen yhteinen liikkuvan nuorisotyön hanke vuosien 2019-2021 kesille. Kesäauto tarjoaa toimintaa 6-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille.

Opi lisää Kesäauto-ohjaajasta Hannasta sekä Kesäauton toiminnasta Puumalassa ensi viikon juhannusnumerosta!

Vanha navetta muuttui joogasaliksi

Olli Luukkonen ja Maria Talvitie ovat kunnostaneet vanhan navetan joogatilaksi.

Karhusali on Maria Talvitien ja hänen miehensä Olli Luukkosen kunnostama uusi tila joogan ohjaamiseen ja harrastamiseen. Junninmäellä sijaitsevassa kivinavetassa on tarkoitus aloittaa toiminta juhannuksen jälkeen.

-Saamme tänne ilmajoogakankaatkin ihan pian. Nyt on jo koukat katossa, sanoo joogan opettaja Maria Talvitie.

Tilaa joogaamiseen, kokoustamiseen tai sukujuhliin tulee kokonaisuudessaan 100 neliömetriä.

-Saimme tähän Leader-rahoitusta Veej´jakaja ry:ltä, Talvitie lisää.

 

Kesäaikana Talvitie ohjaa kansalaisopiston kesäjoogaa nuorisotalolla maanantaisin. Kansalaisopiston tunneille voi osallistua kertamaksulla ja mukaan pääsevät niin puumalalaiset, kuin kesäasukkaatkin. Opistojooga muistuttaa eniten hathajoogaa, johon hän yhdistelee hieman voimajoogaa.

Lue lisää 10.6. Puumala-lehdestä.

Partalan saaren alueelle on myönnetty tänään malminetsintävaraus

Kartta on kuvattu Suomen Malminetsintä-sivustolta.

Suomen Malmitutkimus Oy on saanut tänään 4. kesäkuuta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta luvan malminetsintävaraukseen Sulkavan ja Puumalan alueella olevan Partalansaaren alueelle. Varaaja otaksuu alueella olevan tutkimusten perusteella kaivosmineraaleista ainakin grafiittia. Aiempien tutkimusten perusteella alueella tiedetään olevan nikkeliä ja todennäköisesti myös kobolttia, kuparia, platinaa ja palladiumia.

-Tämä on vasta varaus, ei lupa kaivaa mitään. Tarkoitus on, että kartoittelen kallioita ja napsin näytteitä.  Analysoin ja teen mikroskooppitutkimuksia niistä. Kesän aikana mittaan kannettavalla mittalaitteella paikkoja, joissa näkyy sähkönjohtavuutta, kertoo filosofian tohtori Hannu Makkonen Suomen Malmitutkimuksesta.

 

Näillä toimenpiteillä selvitellään kesän aikana onko järkevää jatkaa tutkimuksia. Tänään saatu lupa antaa etuoikeuden hakea jatkossa myös malminetsintälupaa. Makkonen on sovelletun malmigeologian dosentti ja European Geologist –lisenssin haltija. Tämä tarkoittaa sitä, että lisenssin haltijalla on kykyä ymmärtää geologian ja geologisten prosessien monimuotoisuus omalla erikoisalallaan.

Lisäksi lisenssin haltijalla pitää olla kykyä hyödyntää geologista tietoa ja toisaalta arvioida tietoa kriittisesti.

-Infotilaisuus on tarkoitus pitää ainakin Sulkavalla, jossa kertoisin lisää asiasta. Minulla on tarkoitus olla yhteydessä molempiin kuntiin lähiaikoina, sanoo Makkonen.

Lue lisää Suomen Malmitutkimus Oy:n suunnitelmista ja Saimaa ilman kaivoksia -ryhmästä ensi viikon lehdestä.

Seurakunnat eivät vedä yhtä köyttä -Puumala ja Juva äänestivät ei liitosneuvotteluille

Puumalan kirkon kattoremontti alkaa 5. kesäkuuta.

Puumalan seurakunnan kirkkovaltuusto äänesti keskiviikkoiltana päättyneessä kokouksessaan ei liitosneuvotteluiden jatkumiselle. Kirkkoneuvoston esitykselle jatkaa liitosneuvotteluita esitti vastaesityksen kirkkovaltuutettu Marketta Auvinen, jonka puheenvuoro kirkon edessä oli, ettei seurakunnan kannata liittyä mihinkään toiseen seurakuntaan ja ettei seurakuntalaisia ole riittävästi kuultu.

-Meidän on syytä pysyä itsenäisenä. Vielä on kuristamisen varaa. Suu säppiä myöten, kommentoi Auvinen puheenvuorossaan.

Kuva Marketta Auvisen puheenvuorosta on otettu näytöltä Facebookissa striimatusta kokouksesta.


Päätös
syntyi tiukassa äänestyksessä, jossa äänet jakautuivat 8-7. Liitosneuvotteluita vastustaneiden enemmistö jäi vain yhden äänen varaan. Myös kirkkovaltuuston puheenjohtaja Anne Kietäväinen äänesti ei.

-Toiminta asetetaan niihin raameihin, mitkä riittävät. Ensisijaisesti palvelemme omia seurakuntalaisia, sanoi Kietäväinen kokouksen päätteeksi.

Liitosneuvotteluja kannattivat äänestyksessä Kaija Huhtinen, Aino Keijonen, Hanne Keijonen, Minna Korhonen, Sakari Niemi (Paavo Immosen varajäsen), Laura Pitkonen ja Heidi Pietikäinen. Liitosneuvotteluja vastustivat Marketta Auvinen, Anne Kietäväinen, Oiva Kiljunen, Eero Lappalainen, Katri Liukkonen, Asta Luukkonen, Eeva-Liisa Luukkonen ja Kirsi Sarvi.

 Kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Minna Korhonen oli toista mieltä siitä, etteikö seurakuntalaisia olisi kuultu, vaikkakaan koronan vuoksi varsinaista kuulemistilaisuutta ei voitu pitää.

-Kyllä seurakuntalaisia on kuultu. Päättäjien tehtävä on luoda toiminnan edellytykset ja huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Mistä vielä voidaan supistaa, kysyi Korhonen.

Korhonen kannatti puheenvuorossaan ehdottomasti maalaisseurakuntien liitosta.

-Moni vertaa seurakuntaa kuntaan, mutta kunta ja seurakunta ovat hyvin erillään ja erilaiset. Keskustelun kärki on ollut muut vastaan suuri ja mahtava Juva. Täällä puhutaan paljon luopumisesta. Minä uskon yhteistyöhön ja liitosneuvotteluihin, korosti Laura Pitkonen.

Pitkonen toivoi pidemmällä aikavälillä eteenpäin katsomista, kuten kirkkoherra Helena Castrénkin esittelypuheessaan.

Juvan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti, että se ei ala valmistella Puumalan ja Sulkavan seurakuntien kanssa yhteistä aloitetta seurakuntajaon muutoksesta kirkkohallitukselle. Sulkavan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti liitosneuvottelujen jatkamisen puolesta. Tällä erää liitosneuvottelut kolmen seurakunnan muodostamasta uudesta seurakunnasta päättyvät tähän.

 

Kirkkoon voi taas tulla ja kirkkovaltuustot päättävät tänään liitosneuvotteluiden jatkosta

Helena Castrén näyttä nuuttinarua, jolla suljetaan kaksi penkkiväliä, jotta turvavälit kirkossa säilyvät.

Tänään jännitetään syntyykö illan kirkkovalatuustojen kokouksissa Puumalan, Sulkavan ja Juvan yhteistyöhön johtavia liitosneuvotteluja vai loppuvatko keskustelut tähän. Kaikkien kolmen seurakunnan valtuustot kokoontuvat nyt yhtä aikaa päätöksentekoon. Toukokuun alussa valmistuneessa Sami Lahtiluoman selvityksessä puollettiin seurakuntaliitoksen valmisteluun ryhtymistä.

Itse ajattelen, että lakisääteisen itsenäisen seurakunnan tehtävät ovat näillä taloudellisilla ja työntekijäresursseilla vaarassa ilman yhdistymistä. Mielestäni tämä ei enää ole mielipidekysymys, kirkkoherra Helena Castrén pohtii.

Puumalan kirkkoneuvoston äänet jakautuivat viimeviikon kokouksessa liitosneuvottelujen puolesta 5–2. Sulkavalla kirkkoneuvoston päätös oli yksimielinen liitosneuvotteluiden puolesta. Juvan seurakunnan kirkkoneuvosto sen sijaan ei kannata seurakuntaliitokseen lähtemistä.

Juvan kirkkoneuvosto perustelee esitystä sillä, että Juvan seurakunnan talous on kahta muuta vakaammalla pohjalla eikä seurakunnalla siten ole taloudellista pakkoa liitokseen.

-Jos Puumalan seurakunnan kirkkovaltuusto ja muut valtuustot äänestävät nyt ei, niin tuomiokapitulilla on vielä olemassa puuttumispykälä, eli niin sanottu veto-oikeus. Joten seurakuntaliitosneuvotteluihin lähteminen ei välttämättä ole loppuun käsitelty vielä valtuuston jälkeenkään, muistuttaa Castrén.

 

Myös kirkkoon pääsee jälleen sunnuntaina pienin poikkeusjärjestelyin. Penkeillä istutaan väljemmin ja kädet desifioidaan. Ehtoolliselle mennään kuusi henkilöä kerrallaan ja käytössä ovat valmiiksi asetetut kertakäyttöpikarit ja servettien päältä itse nautittava öylätti.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä!

Onnea ammattiin valmistuneille! Katso lista Esedusta valmistuneista puumalalaisista

Ruusuja ei päästy tämän vuoden valmistujaisissa jakamaan. Kuva: Esedun kuva-arkisto.

Etelä-Savon ammattiopistosta Esedusta valmistui toukokuussa neljä puumalalaista. Valmistujaisjuhlat järjestettiin poikkeuksellisesti etänä.

Yhteensä Esedusta valmistui ammattiin keväällä 2020 lähes 500 henkilöä, joista 200 sai todistuksen toukokuussa.

Listasta löytyvät niiden henkilöiden nimet, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun.

Valmistuneet

Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja / kaksoistutkinto ylioppilas Kotro Vilma.

Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Vienonen Aliisa.

Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Yläharju Joona.

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja Kiiskinen Miska

Voit käydä katsomassa 29.5. pidetyn etävalmistujaisjuhlan kokonaisuudessaan Esedun Youtube-kanavalta.