Boulderointi koukuttaa

Hurissalosta löytyy esimerkiksi ”?, (6A)” -niminen kiipeilyreitti. Tässä kuvassa Paula Hakolahti on kiipeilemässä yhdellä nimettömällä reitillä.

Tiesitkö, että Puumalan Hurissalossa on suosittu boulderointipaikka? Boulderointi on siis kiipeilyä, jossa ei käytetä varmistusvälineitä.

-Hurissalo on yksi Suomen legendaarisimmista boulderointipaikoista. Sinne tullaan kauempaakin kiipeilemään, koska kivenlaatu on hyvää ja pienellä alueella on paljon kiivettävää. Siellä on valtavan kokoisia siirtolohkareita, jotka ovat täydellisiä kiipeilyyn, sanoo Taipalsaarella asuva Paula Hakolahti.

Hurissalosta löytyy myös toinen suosittu köysikiipeilypaikka Tollonvuori.

Boulderointi on matalilla seinillä (4-5 m) sisätiloissa tai ulkona luonnonkivillä ja kallioilla tapahtuvaa kiipeilyä. Bouderointi ja köysikiipeily ovat kuitenkin eri asioita. Bouderoinnissa ei käytetä varmistusköysiä, vaan mahdollinen putoaminen tapahtuu toisen kiipeilijän ”spottauksen” avulla patjalle.

Luet aiheesta lisää 20.5. julkaistusta kesänumerosta. Löydät maksutta luettavissa olevan julkaisun klikkaamalla etusivulla olevasta yläpalkista ”Digilehti”.

Työttömien ja lomautettujen määrä nousi

Yrittäjä Pekka Huikko hakee yritykselleen Huikon Autolle jatkajaa. Kuva ei sinänsä liity työttömyyteen. Kuva: Hanna-Mari Tyrväinen

Työttömien määrä nousi Ely-keskuksen tiedotteen mukaan Etelä-Savossa vuodentakaisesta yli 3 600:lla. Puumalassa työttömiä on nyt 93 työnhakijaa ja työttömyysprosentti on 11, mikä on edelleen Etelä-Savon alhaisin. Savonlinnassa työttömyysaste on jopa 18 prosenttia.

-Tähän taloudelliseen tilanteeseen nähden Puumalan tilanne on vielä hyvä, kun vertaa vaikka Savonlinnaan, jossa työttömyysprosentti huitelee jo 18 prosentin paikkeilla, kertoo Etelä-Savon TE-keskuksen johtaja Hanna Makkula.

Työttömien määrään eivät sisälly yrittäjät, jotka ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi saadakseen työttömyysturvaa. He ovat mukana työssä olevissa työnhakijoissa, ja heitä on noin 1000 henkilöä Etelä-Savossa.

-Toivotaan, että tästä tulee nopea V-käyrä ylös ja alas. Kesäkuu näyttää enemmän suuntaa, kun yhteiskunta aukeaa pikkuhiljaa, Makkula arvelee.

 

Lomautettujen määrä lähes kuusinkertaistui vuodentakaisesta ”normaalista”, eli noin 500:sta 2 750:een. Koko maassa lomautettujen määrä oli kolmetoistakertainen vuodentakaiseen verrattuna. Lomautettuna oli koko maassa 164 000 henkilöä. Puumalassa lomautettuna on nyt 28 henkilöä.

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Etelä-Savossa huhtikuun lopussa 1 200, mikä on lähes 700 henkilöä ja 52 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli Etelä-Savossa huhtikuun lopussa 2 904 henkilöä, eli lähes 700 vähemmän kuin vuosi sitten. Aktivointiaste oli 23,2 prosenttia, mikä on maan kärkikolmikossa, vaikka laskua vuodentakaisesta oli neljätoista prosenttiyksikköä.

Pitkäaikaistyöttömiä on Etelä-Savossa 1 534 eli kahdeksan prosenttia enemmän, kuin vuosi sitten.

 

Yksi henkilö on vangittu todennäköisin syin taposta

Arkistokuva Koskenselän lomakylän hiekkarannalta.

Mikkelin poliisi on ottanut kiinni edellisen viikon aikana kaksi henkilöä Puumalassa kesällä 2019 tapahtuneen epäillyn henkirikoksen vuoksi. Epäiltyjä on kuultu useita kertoja ja toinen epäillyistä on vangittu Etelä-Savon käräjäoikeuden päätöksellä todennäköisin syin epäiltynä taposta.

-Syyt ovat tässä vaiheessa vielä salassa pidettäviä, sillä niitä selvitellään parhaillaan.

-Asian tutkinta on kesken ja tässä tarvitsee kuulla vielä paljonkin ihmisiä, mutta vangittua 90-luvulla syntynyttä henkilöä epäillään nyt todennäköisin syin, kommentoi tutkinnanjohtaja Timo Häkkinen, Mikkelin poliisista.

Toista epäiltyä 90-luvulla syntynyttä henkilöä ei ole esitutkinnan tässä vaiheessa esitetty vangittavaksi.

Poliisille on jo muodostunut tapahtumista kuva, jota pyritään edelleen tarkentamaan kuulusteluilla ja muilla tutkintakeinoilla. Asiassa tulee nostaa syyte elokuun loppuun mennessä.

-Jonkinlaista väkivaltaa tässä tietenkin epäillään tapahtuneen, Häkkinen lisää.

Puumala-lehti uutisoi asiasta ensikertaa viime viikolla, kun poliisi tiedotti asioiden saamasta käänteistä. Alun perin tapausta tutkittiin pelkästään kuolemansyyn selvittämisenä.

Ville Haapasalo paistaa kesällä Hatsapuri-leipää Puumalan satamatorilla

Näyttelijä Ville Haapasalo on ehkä koko Suomen tunnetuin saunoja. Puumalan kesäasukkaana hän tuo Puumalan korona-kesään ja torille muunmuassa Hatsapurileipää.

Ville Haapasalo on ehkä Suomen tunnetuin saunaihminen. Tänä keväänä Haapasaloa on nähty Puumalassa korona-arjen vuoksi jo niin paljon, että Ville moikkailee puumalalaisille, kuin paremmillekin tutuille.

-Ennen se oli toisinpäin. Vieraat ihmiset moikkailivat täällä minulle, mutta nyt minä moikkailen niille, Haapasalo veistelee.

Näyttelijän kesämökiltä löytyy kolme saunaa ja palju. Sauna ja palju lämpiävät joka päivä. Lisäksi Haapasalo hakkaa halkoja pari tuntia päivässä.

-Unelmissani siintelee vielä neljäs sauna eli savusauna, mökkirannan komeimmalle kalliolle, Haapasalo kertoo.

 

Saunan lauteilla saa myös paljon hyviä ideoita, myös liikeideoita!

Koronaideointi -ja saunominen ovat jo tuottaneet Haapasalolle neljä uutta firmaa, joista ehkä ajankohtaisin on käsidesiin liittyvä konsepti. Myös kaksi käsikirjoitusta on syntynyt.

-Minusta tulee kesällä toriyrittäjä. Alan paistamaan torilla Hatsapuri-leipää eli georgialaista juustopiirakkaa. Leivän sisään on leivottu Suluguni-juustoa. Tavoitteenani on työllistää myös paikallisia, Haapasalo paljastaa.

Yhteistyökuvio Ravintola Virran kanssa onkin jo vauhdissa ja ajatuksena on tarjota myös georgialaisviinin ja oluen maistelumahdollisuus satamassa, kun ravintolat saavat luvan palvella asiakkaita uusien ohjeiden mukaisesti, maltillisin turvavälein. Hatsapuri-leipä aiotaan paistaa ja maistaa tuoreeltaan torilla.

Lue koko Ville Haapasalon haastattelu uudesta kesälehdestä, joka on tällä viikolla avoinna kaikille digilehtenä. Tutustu!

 

Tappoepäily Koskenselän leirintäalueella

Kuva on arkistokuva Koskenselän leirintäalueelta Puumalasta.

Puumalan Koskenselän leirintäalueelta tehtiin hätäkeskukseen heinäkuussa 2019 ilmoitus 70-luvulla syntyneestä kuolleeksi epäillystä miehestä.
Poliisin alkutietojen perusteella asiaa alettiin tutkia normaalina kuolemansyyn selvittämisenä. Kuolemansyytä selvitettäessä asiassa saatiin sellaisia viitteitä, että poliisi aloitti tutkimaan asiaa epäiltynä henkirikoksena nimikkeellä tappo.

Rikostutkinnan aikana poliisille on muodostunut kuva tapahtumankulusta ja asiaan mahdollisesti liittyvistä 90- luvulla syntyneistä henkilöistä. Tutkintaan liittyen Puumalassa on kuulusteltu useita henkilöitä, mutta toistaiseksi ketään ei ole asian vuoksi vangittu.

Koska alun perin asiaa on tutkittu salassa pidettävänä kuolemansyyn selvittämisenä, niin asiasta ei ole aikaisemmin tiedotettu. Asiasta tiedotetaan lisää tutkinnan edettyä.

 

Kantatiellä 62 alkaa kallioleikkaukset

Lietvedentien reunaan on tuotu kallionporauskoneita ja räjäytystöissä käytettäviä suojamattoja.

Kantatiellä 62 aloitetaan tällä viikolla kallioiden näkemäleikkaukset, joita tehdään kesäkuun loppuun asti. Louhintakohdat ovat Mikkelin suunnasta tullessa Jukaraisentien kohdalla, vähän ennen Lietveden pitkää suoraa ja hieman ennen siltaa. Liikenne tullaan pysäyttämään räjäytysten ja ajoradan putsauksen ajaksi. Liikenteen pysäytyksen kesto aina kerrallaan enimmillään 8 minuuttia. Kantatien perusparannuskohde sijoittuu välille Jukaraisentie – Sahalahti.

Myös Lintusalontien urakka on parhaillaan tarjouslaskennassa. Luet molemmista tieremonteista lisää keskiviikkona ilmestyvästä Puumala-lehdestä.

Onnea seitsemän ällän ylioppilaalle!

Puumalalainen Antti Asikanen on Mikkelin lukion paras ylioppilas. Asikainen kirjoitti ylioppilaskokeissa peräti seitsemän ällää.

Hän kirjoitti syksyllä äidinkielen, filosofian ja pitkän englannin sekä keväällä pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja keskipitkän ruotsin.

Tuore ylioppilas on arvatenkin iloinen suoritetusta urakastaan.

-Kyllähän sitä tavallaan kevään viimeisiä kirjoituksia jännitti, kun tyylipuhdas suoritus oli niin lähellä. Sinällään ylioppilaskokeiden arvosanoilla ei ole merkitystä minun korkeakouluhakuihin. Kun ajattelin pystyväni kirjoittamaan kaikista ällän, niin päätin, että voisin sen piruuttani tehdäkin, Asikainen sanoo hymyillen.

Asikaisen mukaan eniten häntä motivoi opiskeluissa oma kiinnostus eri aineisiin.

-Toki joissakin aineissa se vaatii myös sitä, että joutui tekemään sellaista, mistä ei tykkää. Ehkä olen kuitenkin päässyt vähän turhan helpolla siinä asiassa, ettei ole ihan hirveästi tarvinnut pakottaa itseään opiskelemaan.

Puumala-lehti onnittelee Anttia, joka valmistautuu taas parhaillaan kansainvälisiin Fysiikkaolympialaisiin!

Lue hänen tuoreista tunnelmistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan ensi viikon Puumala-lehdestä.

Loma-asunnot ovat tärkeä kohderyhmä laajakaistarakentamisen tuelle

Kuvituskuva: ©maaseutuverkosto Kuvaaja Contum Oy

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee hallituksen esitystä laajakaistarakentamisen tuesta ja pyytää kunnilta lausuntoja esitysluonnoksesta.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettu laki mahdollistaisi laajakaistarakentamisen tukemisen valtion varoista. Laki sisältäisi säännökset tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksistä sekä toimivaltaisesta tukiviranomaisesta ja tämän tehtävistä.

Laajakaistarakentamisen tukeminen mahdollistettaisiin alueilla, joilla nopean laajakaistan kaupallista tarjontaa ei ole. Kaupallisesti tarjolla olevat laajakaistayhteydet sekä suunnitelmat sellaisten rakentamiseksi kartoitettaisiin ennen valtiontuen julkista hakumenettelyä.

 

Hallituksen esitysluonnos liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman strategiseen kokonaisuuteen elinvoimainen Suomi. Hallitusohjelman mukaan laajakaistatukiohjelmaa jatketaan. Ohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025 ja siinä huomioidaan myös taajamien ongelmat. Suomessa on tuettu laajakaistarakentamista julkisella tuella vuoden 2010 alusta, jolloin laajakaistarakentamisen tuesta haja- asutusalueilla annettu laki tuli voimaan. Tukiohjelmaan liittyvä tukihakemus on tullut tehdä Liikenne- ja viestintävirastolle vuoden 2018 loppuun mennessä.

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa julkisen tuen myöntäminen nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen alueilla, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta. Nyt esitetyllä tuella nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin olisi tavoitteena saada noin 10 000 uutta kotitaloutta.

 

Kunnat rahoittaisivat jatkossakin osan toteutettavista laajakaistahankkeista ja kuntien rahoitusosuus määräytyisi kaavalla, jossa huomioidaan tilastollinen kuntaryhmitys ja kunnan taloudellinen tila.

Puumala kuuluisi korkeimpaan rahoitusosuusryhmään, jolloin kunnan maksuosuus hankkeista olisi 33 %, kun aiemmin maksuosuus oli vain 8 %.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden esittää kunnanhallituksen hyväksyttäväksi maanantain kokoukseen lausuntoa, jonka mukaan kunta pitää esitysluonnosta monella tapaa hyvänä ja perusteltuna. Hildenin mielestä Puumalalla on erittäin hyviä kokemuksia edellisestä tukiohjelmasta, jolloin kuntaan toteutettiin runkoverkkohanke kustannustehokkaasti.

 

Tukiohjelman avulla nopeita laajakaistayhteyksiä tulisi siksi suunnata erityisesti alueelle, jossa sille on myös kysyntää. Puumalan kunta haluaa korostaa sitä, että loma- asunnot ovat yksi tärkeä kohderyhmä, joiden saaminen valokuituverkon piiriin parantaa toteuttavien hankkeiden kustannustehokkuutta ja lisää operaattoreiden kiinnostusta.

Uusi pienjäteasema avataan torstaina ilman juhlallisuuksia

Tapani Kyhyräinen asettelee keräysastioita paikoilleen pienjäteaseman asfalttikentälle.

Puumalan uusi pienjäteasema on valmistunut ja se avataan torstaina 14. päivä toukokuuta. Asiakkailta toivotaan malttia ja koronaturvallisuutta myös jätteidenlajittelussa.

Teollisuusalueelle Kantatien varteen on noussut nykyaikainen ja monipuolinen jätteenkeräysasema. Pienjäteasema on siirtynyt vanhalta kunnanvarikolta Airotie 15:een.

-Meillä oli ajatus kunnon avajaisista jo pääsiäisen tienoille, mutta korona sotki kaiken. Nyt mitään avajaisia ei pidetä. Toivomme, että asiakkaat muistaisivat asioidessaan koronaohjeet ja noudattavat muitakin lajitteluohjeita, muistuttaa ympäristösihteeri Timo Hämäläinen.

 

Pienjäteasemasta osa on aidattua aluetta, jolla on aukioloajat. Aidattu alue on auki tiistaisin iltapäivällä klo 12- 15, torstaisin aamupäivällä 9-12 ja kesälauantaisin 1.6. – 30.8. klo 10-13 sekä 1.9. – 31.5. joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina.

Aitaamattomalle alueelle on sijoitettu lasin, pahvin, paperin, pienmetallin ja pakkausmuovin keräyskontit. Näitä hyötyjakeita voi tuoda alueelle maksutta ympäri vuorokauden.

 

Aseman aukioloaikoina paikalla on työntekijä ohjaamassa ja opastamassa asiakkaita.

-Asemalle voi tuoda maksutta myös kotitalouksien ja loma-asuntojen vaarallisia jätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua ja metalliromua kuten kiukaita sekä kyllästettyä puuta, opastaa Hämäläinen.

Puhtaasta puutavarasta, tiili- ja betonijätteestä sekä huonekaluista peritään 12 euron maksu autoperävaunu- tai pakettiautolastilta.

Tiistaina Tapani Kyhyräinen teki vielä viimehetken valmisteluja pienjäteasemalla. Pienjäteasema on rakentunut 3700 m2 kokoiselle teollisuustontin asfalttikentälle, josta noin 2100 m2 on lukittua ja aidattua aluetta. Alueen on suunnitellut Ramboll ja sen kokonaiskustannukset ovat 200 000 euroa.

 

Biojätekeräys ja vaatekeräys eivät ole mahdollisia pienjäteasemalla. Taajama-alueella biojäte joko kompostoidaan tai kerätään kunnanlaitoksille. Taajama-alueen ulkopuolella biojäte kompostoidaan omiin komposteihin. Taajama-alueella biojätettä kerää Kuljetus ja Urakointi A.Härkönen.

Romulotja on siirretty pois Lietvedeltä

Vanha betonialus ei päivystä enää Lietveden sillan alla.

Lietveden sillan alla lähes vuoden lojunut lotja on viimeinkin siirretty pois. Romualuksen omistaja Olli Romunen soitti vappuviikolla ympäristösihteeri Timo Hämäläiselle ja kertoi, että oli myymässä lotjaa.
-Hän kertoi, että alus on menossa Ristiinaan ravintolan terassiksi. Kävin tänään maanantaina tarkistamassa asian ja nyt alus on poissa. Siirtovelvollisuus ei poistu omistajanvaihdoksen kautta, muistuttaa Hämäläinen.

-Kyllä tämä pitää paikkansa, vähän haikein mielin möin sen Ristiinaan uudelle omistajalle ihan nimelliseen hintaan. Se on yksi Suomen ainoita Anttolassa 60-70-luvulla tehtyjä betonilaivoja, mikä vielä kelluu, Romunen vahvistaa.

Omistajan mukaan aluksia on valmistettu vain toistakymmentä.
-Alus ei ole vuotanut, sillä betoniponttonit on korjattu, Romunen sanoo.
Teknisen lautakunnan 27. helmikuuta pidetyn kokouksen päätös ja teettämisuhka toimeenpantiin keväällä juuri ennen koronan aiheuttamia poikkeusoloja.
-Pakkokeinojen käyttö on tarkkaa ja hidasta työtä. Voi kestää melkein kolme kuukautta, että tieto menee asiakkaille, kommentoi asiaa hoitava haastemies Kari Karjalainen Pieksämäeltä.
Tällä hetkellä haasteasioissa toimitaan koronaturvallisesti ja vain kiireellisimmät asiat edellä.

Korona ei ole ohi, Essoten alueella yksi uusi tartunta

Essoten alueelta on löydetty eilen yksi uusi koronatartunta. Testien perusteella havaittujen tartuntojen kokonaismäärä alueella on nyt 52.

-Miltei kahden viikon jälkeen tämä on hyvä muistutus, että korona ei ole ohi. Annettuja ohjeistuksia turvaväleistä ja käsihygieniasta on syytä edelleen noudattaa, tähdentää Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä tiedotteessa.

Ehdottomat vierailukiellot keskussairaalaan ja palvelutaloihin jatkuvat. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan saattohoitopotilaat, joiden luona käynti on sallittu.

 

Äitienpäivän alla Essotelle on tullut paljon kysymyksiä palvelutaloissa asuvien omaisilta. Essote pyrkii edistämään tapaamisia ulkotiloissa ja etäyhteyksillä.

Essoten omiin ja alueen yksityisin palvelutaloihin on jaettu 7.5. päivitetyt ohjeet terveen asiakkaan ja terveiden omaisten yhteydenpidon ja tapaamisten mahdollistamisesta koronaepidemian aikana.

-Asumispalveluyksikön henkilökunnan tulee tukea ja edistää asiakkaiden ja omaisten välistä yhteydenpitoa kaikin mahdollisin keinoin esimerkiksi puhelimella, etäyhteydellä tai tervehdyksiä välittämällä, kertoo Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Äitienpäivänä palvelutaloihin on mahdollistettu asukkaiden ja omaisten turvalliset tapaamiset toimintayksiköiden piha-alueille.

-Palvelutaloihin on toimitettu suojavarusteita omaisille SAK:n lahjoittamalla rahalla. Tärkeää on muistaa edelleen noudattaa annettuja ohjeita. Eli tapaamisiin ei tulla, jos on hengitystieoireita ja tapaamisissa pidetään turvavälit. Olemme toistaiseksi saaneet pidettyä taudin poissa palvelutaloista, mistä iso kiitos kaikille palvelutalojen työntekijöille. Toivon mukaan hyvä tilanne jatkuu, Kaukonen sanoo.

Norppalaavu valmistuu juhannukseksi

Norppalaavulle mahtuu kerralla vaikka linja-autollinen porukkaa.

Norppapolulle, Kaivannon niemeen rakennetaan parhaillaan esteetöntä taukopaikkaa. Rakennushanke käynnistyi viime marraskuussa puiden kaadoilla, tien rakentamisella ja perustusten valamisella. Tällä hetkellä näyttävä hirsirakennus komeilee viistossa harjakorkeudessaan huopakatto päällä ja laavulle tehdään lattioita ja terassilaudoitusta.

Pohjapiirustukseltaan kolmion malliseen rakennukseen tulee puuliiteri ja katettu grillipaikka, jonka sisäpuolelle tulee laavun ympäri kiertävät penkit. Terassille tulee kaiteet ja sen toisesta päädystä laskee rappuset alhaalla olevalle ulkoterassille.

-Laavusta tulee esteetön ja myös alaterassille pääsee invaluiskaa pitkin, kertoo Marko Niittynen Puumalan Rakennusprojektit Oy:stä.

Niittynen sanoo, että rakennuksen kokonaispinta-alaa on hankala laskea, mutta kattopinta-ala on noin 140 neliötä. Katon etureunan leveys on 11,3 metriä.

-Tällaista rakennusta pitää muutenkin vähän miettiä, kun tämä on niin erikoisen muotoinen. Kaikki on rakennettava ensin päässä valmiiksi. Tässä ei ole missään suoraa kohtaa ja siinä mielessä se on hankala tehdä, Niittynen toteaa.

Luet aiheesta lisää tämän viikon Puumala-lehdestä.

Ruokaa suoraan veneisiin

Pasi Partasella on kehitteillä Sail in -toimintaa ja uusi mobiilisovellus.

 

Sail in ja Pick up -toiminta voisi ratkaista Ravintola Sataman jonotusongelman. Pasi Partanen on ehdottanut Puumalan kunnalle pikaparkkitoimintaa ravintola Sataman edessä.

-Suunnitelmissa on 15 minuutin ”parkkikiekkosysteemi”, jonka aikana veneilijä voisi hypätä satamaan hoitamaan asioita, hakemaan takeaway-ruokaa, tekemään toriostoksia tai muita hankintoja, Partanen kertoo.

Sky Bar -ravintolat on saanut Business Finlandilta 100 000 euroa yrityksensä kehittämiseen koronakriisin vuoksi. Sky Barilla on Puumalassa kaksi ravintolaa ja lomakylä. Lisäksi Partanen omistaa yhdessä sisarensa Hanne Lipon kanssa kolme ravintolaa Imatralta.

-Ajatus siitä, että veneet voisivat ottaa autokaistojen tavoin ruoka-annoksia suoraan satamasta, poistumatta itse veneestä, on itänyt minulla jo pitkään. Nyt Business Finlandin tuki mahdollisti sen, että saatiin pyörät pyörimään, Partanen iloitsee.

Lue lisää tämän päivän lehdestä.