Piitsniemen Topias on Suomen kuuluisin norppa

Kuvassa ei ole Topias, vaan Puumalan oma kuutti, yksi viime talvena syntyneistä. Kuva: Ossi Kokki

Kuvassa ei ole Topias, vaan Puumalan oma kuutti, yksi viime talvena syntyneistä. Kuva: Ossi Kokki.

Topias saa oman altaan Korkeasaareen

 

Tiina Judén

PUUMALAN vesiltä viime kesänä loukkaantuneena löydetty saimaannorppa Topias saa oman 200 neliömetrisen hyljealtaan Korkeasaareen ensi kesänä. Korkeasaaren villieläinsairaalassa hoidossa olleen Topiaksen allas on valmis aikaisintaan loppukesästä 2020.

Korkeasaaren hallitus teki viikko sitten maanantaina periaatepäätöksen, että eläintarhaan aletaan rakentaa tilaa Topiakselle. Norpan palauttaminen takaisin Saimaaseen ei onnistunut tautiriskin vuoksi.

 

NORPPA on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Siksi se on uhanalainen ja rauhoitettu.

-Se on kuin Saimaan kruununjalokivi, jossa on hyödyntämätöntä potentiaalia matkailun ja monen muunkin elinkeinon saralla, sanoo Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja Ossi Kokki.

Norpat ovat myös kaikki erilaisia yksilöitä. Toinen on ujompi ja arempi, toinen taas rohkea esiintyjä. Yksilöt on helppo tunnistaa täysin yksilöllisistä kiehkurakuvioista. Siksi puhutaankin kiehkurahylkeistä, jotka ovat jääneet Saimaalle jääkauden loppuaikana noin 8000 vuotta sitten eristykseen. Tätä lajia ei ole missään muualla maailmassa.

Venäjänkielen Njerpa-sanasta tuleva nimitys kertoo imettävästä, viiksekkäästä nisäkkäästä, joka on kömpelö jäällä, mutta ketterä vedessä.

Ossi Kokki on Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja. Hän näyttää Katosselällä paikkaa, jossa hyvällä tuurilla voisi olla norpan pesä.

 

SAIMAAN Norppaklubi ry:n puheenjohtaja Ossi Kokki kertoo, että pian alkaa norppien pesintäaika. Kuutti tarvitsee suojakseen pesän ensimmäisinä viikkoinaan. Sen emo imettää sitä noin kaksi kuukautta.

Kävimme Ossin kanssa katsomassa, millaiset olosuhteet ilmastonmuutoksen vuoksi erityisen lämmin talvi on norpille antanut tänä vuonna.

-Muutamia päiviä sitten tilanne näytti melko hyvältä, kun tuli lunta. Nyt jään päälle on kuitenkin noussut vettä ja se nostaa myös auki olevien rantojen jään reunaa. Pesäpaikkoja on vähän, arvioi Kokki.

Löydämme kuitenkin Katosselältä joitain kinoksen alkuja, joita tuuli ja lumisade on jäälle muodostanut.

-Pienikin kinos inspiroi norppaemoa. Sillä on luonnollinen vietti rakentaa pesää, Kokki iloitsee.

Katosselällä on iso luonnonsuojelualue, vähän kuin Koloveden kansallispuisto. Sieltä löytyy kalliomaalauksia ja rakentamattomia rantoja, sekä myös norpalle otollisia luotoja ja hyviä kallioita.

 

APUAKIN tarvitaan. Katosselän alueella tehdään pian talkoilla noin 10-12 apukinosta jäälle sopiviin ja suojaisiin paikkoihin. Näihin apukinoksiin syntyy poikasia noin joka kolmanteen.

-Viime keväänä Katosselän alueella syntyi neljä kuuttia. Tämä oli hyvä määrä, sillä keskiarvo on noin 2-3 poikasta, Kokki tietää. Puumalan alueella syntyi yhteensä 11 kuuttia

Kokin mielestä keväällä on ilo etsiä norpanpesiä kallioiden takaa.

-Se on sitä luonnonsuojelijan löytämisen iloa, kun näkee uusia kuutteja.

Apukinosten tekoon lumikolilla saa ryhtyä vasta Metsähallituksen erikoisluvalla, jota jo odotellaan. Talkoolaisia tulee puumalalaisten lisäksi Imatralta ja pääkaupunkiseudulta.

Viime vuonna näihin aikoihin tässä oli norpan pesä.

 

KOKKI toivoo nyt tuulta ja lumimyräkkää.

-Sataisi vain lunta ja tulisi sellainen ”matikankutukeli”, niin saataisiin pesäainesta.

Nyt rannat ovat kosteita ja apukinoksien teko tulee olemaan haasteellista, sillä sohjosta tulee pelkkä jäämöykky.

Norppa on myös kuningaskairaaja, sillä se pystyy iskemään räpylöidensä kynnet jään pintaan ja pyöräyttää takaräpylöillään itsensä poraamaan, kuin kaira. Veden alta se saa jäähän reiän, josta se pääsee hengittämään tai nousemaan jään päälle.

 

NORPAN pitää käydä vedenpinnalla 20 minuutin välein, sillä se on nisäkäs. Se käy hengittämässä säännöllisesti jopa nukkuessaan. Usein pinnalle nousee vain nenänpää ja siksi sitä on vaikea nähdä etenkin talvisaikaan.

-Sulissa ja virtapaikoissa norpan voi nähdä talvellakin, kuten meillä tuossa Rongonsalmen lossin väylällä.

Rongonsalmen lauttaa ohjaava Pasi Luotinen kertoi, että norppa on näyttäytynyt siinä useasti viime päivinä.

-Kesäisin norppa leikkii ohjausvaijerilla. Ajaessa olemme varuillamme sen leikkien takia, sanoo Luotinen, joka selvästi pitää kyseisestä veijarista.

Kokin mukaan Saimaannorpan parhaat bongauspaikat Puumalassa ovatkin Katosselkä, Tolvanselkä, Viljakansaaren ympäristö ja Lietveden alue.

 

PUUMALA-LEHDEN Facebook-kyselyn mukaan norpan on nähnyt yli 30 henkilöä Puumalassa. Tämä ei ole tietenkään koko totuus, sillä sosiaalista mediaa eivät käytä läheskään kaikki luonnossa liikkujat. Se on kuitenkin suuntaa antava pikagallup, josta voidaan päätellä, että norpan on epäilemättä nähnyt täällä useampi.

Puumalassa on noin 55-60 yksilön norppakanta. Parhaat mahdollisuudet nähdä norppa on heti jäiden lähdön jälkeen, kun ne tulevat vaihtamaan karvaa ja köllöttelemään rantakiville.

-Auringon ultraviolettisäteily auttaa karvanvaihdossa. Norppa hieroo turkkiaan kiveen, kun karvanvaihto kutittaa sitä, kertoo Kokki.

 

Norppa eli kiehkuraishylje

  • Suomessa on noin 400 norppaa
  • Saimaannorpan älykkyys on koiran älykkyystasoa
  • Se voi sukeltaa yli 20 minuuttia
  • Norppa pitää kiiskistä, kuoreesta, ahvenesta, muikusta ja särkikaloista ja syö noin 1000 kiloa kalaa vuodessa
  • Norppa on edelleen uhanalainen eläin ja siksi suojeltu – Norpan suojelu on aloitettu vuonna 1979
  • Aikuinen norppa painaa noin 40-90 kg ja on pituudeltaan 85-160 senttiä.
  • Se on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs
  • Sen ainoa vihollinen on ihminen ja suurin uhka on hukkua pyydyksiin
  • Norpan kyljissä on jokaisella yksilöllä erilaisia renkaita eli kiehkuroita, joista ne voidaan tunnistaa