Vanhojen tanssit juhlistivat tänä vuonna ystävänpäivää

Mikkelin lukion vanhat astelivat Ikioma Areenalle arvokkaasti värijärjestyksessä vaaleasta tummimpaan. Ystävänpäivänä vietetyissä vanhojen iltatansseissa oli 125 vanhaa.

 

Avaustanssissa helmat heiluivat. Kuvassa pyörähtelee myös Puumalan vanhoja.

 

Oman tanssin koreografiaa oli ollut suunnittelemassa iso joukko lukiolaisia.

 

Tässä osiossa oli romantiikkaa ja vauhtia.

 

Ikimuistoisen päivän iltatansseissa oli upeita daameja ja kavaljeereja.

Pastellisävyjen suosiosta huolimatta joukossa oli myös tyylikkäitä tummansinisiä pukuja.

Karkausvuonna rakkausviraston helmikuu on ruuhkainen

Maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistyivät Digi- ja väestötietovirastoksi vuoden alussa. Vihkipaikkojen nimenä säilyy kuitenkin tuttu maistraatti – toisinaan rakkausvirastoksikin kutsuttu.

Helmikuussa on tarjolla monta hyvää päivämäärää helposti muistettavalle hääpäivälle.

Heti helmikuun ensimmäinen sunnuntai oli 02.02.2020. Tämän päivämäärän hääpäiväkseen olivat valinneet 42 maistraatissa vihittyä paria.

Helmikuussa perinteisesti suosittu on myös ystävänpäivä 14.2., tänä vuonna vihkimisiä on noin 180 ympäri Suomen. Tampereen Tallipihalla Digi- ja väestötietovirasto järjestää ohjelmallisen Sormusten yön, jossa pareja vihitään klo 18 alkaen.

Suosittu vihkipäivämäärä on myös 20.02.2020, jolloin vihitään näillä näkymin 161 paria.

 

Tänä vuonna on mahdollista saada myös harvoin tarjolla oleva vaihtoehto viettää hääpäivää vain neljän vuoden välein, karkauspäivänä 29.2. Tämän vaihtoehdon on valinnut hääpäiväkseen tällä tietoa 58 paria.

-Helmikuun päivämäärät ovat hyvin suosittuja, mutta vielä suositumpia vihkimispäiviä ovat olleet mm. 12.12.2012 ja 7.7.2007, kertoo myös vihkimisistä vastaava johtaja Ari Torkkel.

Jos vihkimisen haluaisi järjestää vielä helmikuulle tulee kiire, sillä ihan valmistelematta vihille ei voi astella. Ennen vihkimistä tutkitaan, onko avioliitolle Suomen lain mukaisia esteitä kuten väestötiedoista löytyvä aiempi purkamaton avioliitto. Esteidentutkintaan on varattava vähintään seitsemän päivää. Jos aviopuoliso on ulkomaalainen, esteiden tutkintaan tulee varata useita viikkoja.

-Samalla kun avioliiton esteiden tutkinnan laittaa vireille Digi- ja väestötietovirastossa, tulee myös valita ja ilmoittaa tuleva sukunimi, Torkkel lisää.

 

Uuden sukunimilain mukaan molemmat puolisot säilyttävät oman nimensä, elleivät muuta sovi. Nykyisin molemmat puolisot voivat myös ottaa yhdistelmänimen. Laissa on muitakin uudistuksia sukunimen valintaan, joten kannattaa tutustua lisätietoihin ja esimerkkeihin osoitteessa https://dvv.fi/puolison-sukunimi.

Virka-aikana maistraatissa vihkiminen on maksuton. Jos vihkimisen haluaa järjestää virka-ajan ulkopuolella, vihkimispalkkio on 250 euroa. Lisäksi peritään vihkijän matkakustannukset. Maistraatissa tapahtuvaan vihkimiseen voi varata ajan ajanvarauksesta https://www.ajanvaraus.fi/isl/frontend/. Muutoin tulee olla yhteydessä osoitteeseen vihkiminen@dvv.fi tai paikalliseen Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkaan.

-Vihkimisen voi järjestää myös kotona tai muussa soveliaassa paikassa, jos vihkijä ja kihlakumppanit ovat siitä keskenään sopineet. Talvisin viikonloppuvihkimiset ovat yleensä kotona tai juhlatiloissa sisätiloissa, kesällä on enemmän erikoisempia vihkipaikkoja, kuten vaikkapa kuumailmapallo, kertoo Torkkel.

 

Siviilivihkimiset ovat kirineet nykyään hieman suositummiksi kuin kirkolliset vihkimiset. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 siviilivihkimisen valitsi 11 900 paria, kun kirkoissa vihittiin 10 000 paria. Maistraateissa vihittiin vuonna 2018 145 miesparia ja 242 naisparia.

Pinja Yläharju voitti ampumahiihdon Suomen mestaruuden

 

Tiina Judén
PINJA Yläharju, 14, voitti ampumahiihdon Suomen mestaruuden Oulun Sankivaarassa lauantaina. Voitto irtosi 12 sekunnin erolla toiseksi tulleeseen kilpailijaan kuuden kilometrin matkalla ajalla 20,34. Voitto tuli normaalimatkalta, jossa oli kolme ammuntaa ja yksi aikasakko eli 45 sekuntia.

– Ampumahiihto on siitä kivaa, että ei voi ikinä tietää, miten se menee. Siinä lajin mielenkiinto piilee. Ammunta ratkaisee tuloksen, mutta hiihtovauhdinkin on oltava kohdallaan, sanoo Pinja Yläharju.

Pinja pitää monipuolisesta urheilusta ja harrastaa yleisurheilua Puumalan Virissä, maastohiihtoa Puumalan Hiihtäjissä ja ampumahiihtoa Imatran Urheilijoissa. Mestaruus ei ole ensimmäinen, sillä viime kesänä hän voitti ampumajuoksussa SM-kultaa Kauhajoella.

AMPUMAHIIHTO on tuttua jo seitsemänvuotiaasta saakka, sillä isoveli Joona, 19, on näyttänyt mallia. Joona Yläharju sijoittui 19-vuotiaiden miesten sarjassa kymmenenneksi loppuajalla 44,01. Matkaa oli 12,5 kilometriä ja neljä ammuntaa. Joonalle kertyi viisi sakkoa.
Pinja Yläharjun seuraava etappi ampumahiihdossa olisi nuorten Suomi-Ruotsi-maaottelu maaliskuun loppupuolella Ruotsissa. Oulun SM-kisat oli yksi valintakisa niihin. Mikkelissä on myös yksi karsintakisa maaotteluun, mutta Koululiikuntaliiton SM-maastohiihtokisat ovat Kalajoella samaan aikaan.

VAIHTELEVA ja vähäluminen talvi on ollut hiihtäjille haasteellinen.
-En päässyt hiihtämään Puumalassa, kuin viikon ennen kisoja. Hiihtää piti kuitenkin kolme kertaa viikossa, joten Mikkelin ja Imatran tykkilumi kutsui, Pinja kertoo.
Harjoitteluun kuuluu lenkkejä ja lihaskuntoa. Isä valmentaa ampumapuolta ja äiti fysiikkaharjoittelua.
Isä Mika Yläharjun auton matkamittariin tulee 30 – 40 000 kilometriä vuodessa. Myös kisat ovat melko kaukana. Kaikesta huolimatta Pinja on hiihtänyt jo yli 1 000 kilometriä tänä talvena. Imatralla ja Mikkelissä tykkilumiladut ovat maksullisia. Kausikortti maksaa noin 80 euroa.
Pinja on käynyt ampumahiihtokisoissa tänä talvena ainoastaan yhden kerran ennen Suomen mestaruuskisoja. Ne olivat marraskuussa Kontiolahdella. Maastohiihtokisoja sen sijaan on ollut useita lähialueella ja Jyväskylässä.
-Monet kisat jouduttiin perumaan huonojen kelien vuoksi, Pinja kertoo.

SANKIVAARAN SM-kisoissa kilpailtiin kahtena päivänä. Voitto tuli normaalimatkasta. Yhteislähdössä Pinjan sijoitus oli neljäs.
-Kyllä tuon varmasti muistaa ikuisesti. Tuntui uskomattomalta. Mitali kaulassa sitä tajuaa, minkä työn on tehnyt ja se työ on tuottanut tulosta, nuori Suomen mestari iloitsee.

Puumalan kunta käynnistää henkilökohtaisen digineuvonnan asukkailleen

 

Puumalan kunta on aloittanut henkilökohtaisen digineuvonnan tarjoamisen asukkailleen.

Neuvonnan tarkoituksena on opastaa kansalaiset käyttämään sähköisiä palveluja ja helpottaa siten arjen asiointia. Digineuvoja voi opastaa asiakasta esimerkiksi laskujen maksamisessa verkkopankissa, sähköpostin käyttöönotossa tai junalippujen ostamisessa. Neuvonnan tarkoituksena on se, että asiakas oppii ajan myötä käyttämään sähköisiä palveluja itsenäisesti.

-Taustalla oli huoli ihmisten tasavertaisuudesta ja siitä, että tiedämme miten huonosti pankit ovat auki ja yhteiskunta sähköistyy kovalla vauhdilla. Kuntana haluamme rohkaista kansalaisia sähköisten välineiden pariin ja saada helpotusta heidän arkeensa, kertoo Matias Hilden.

Neuvonta on aina henkilökohtaista ja sitä annetaan joko Puumalan kunnantalolla tai asiakkaan kotona. Neuvontaa varten on varattava aika etukäteen. Neuvonta on maksutonta. Digineuvontaa annetaan suljetussa tilassa ja asiakkaan kanssa laaditaan ensimmäisellä neuvontakerralla kirjallinen salassapito- ja neuvontasopimus.

 

Neuvonnassa käytetään asiakkaan omia digilaitteita, kuten esimerkiksi älypuhelinta, tietokonetta tai tablettia. Neuvontaa voidaan antaa myös kunnantalolla olevilla asiakastietokoneilla, mutta tällöin neuvonta tapahtuu avoimessa tilassa kunnantalon aulassa.

Idea digituesta on lähtenyt Puumalan Kalevalaiset naiset ry:ltä. Yhtenä puuhanaisena heistä on ollut Aino Keijonen.

-Tämä on ihan tunnetasollakin tärkeä asia. Kieli, mitä digimaailma käyttää on niin outoa, ettei osaa edes kysyä mitä ei osaa. Siitä tulee monelle ikäihmiselle tunne, että on huono. Hienoa, että saadaan tähän asiaan nyt tukea, Aino Keijonen iloitsee.

Neuvonta-ajan voi varata puhelimitse numerosta 050 471 2120. Kuntalaisia opastetaan valmistautumaan  jo aikaa varattaessa kertomaan, mihin asioihin hän ensisijaisesti tarvitsee neuvontaa. Digineuvojana toimii Eeva-Liisa Isosaari.

Puumalan kunta muistuttaa, että asiakkaan ei tule missään tilanteessa antaa verkkopankkitunnuksiaan tai salasanojaan toiselle henkilölle, ei myöskään digineuvojalle. Myöskään poliisi tai pankit eivät koskaan kysy tunnuksia asiakkaalta.

Lue lisää digituesta ensiviikon Puumala-lehdestä, mistä idea digineuvontaan lähti!

Piitsniemen Topias on Suomen kuuluisin norppa

Kuvassa ei ole Topias, vaan Puumalan oma kuutti, yksi viime talvena syntyneistä. Kuva: Ossi Kokki.

Topias saa oman altaan Korkeasaareen

 

Tiina Judén

PUUMALAN vesiltä viime kesänä loukkaantuneena löydetty saimaannorppa Topias saa oman 200 neliömetrisen hyljealtaan Korkeasaareen ensi kesänä. Korkeasaaren villieläinsairaalassa hoidossa olleen Topiaksen allas on valmis aikaisintaan loppukesästä 2020.

Korkeasaaren hallitus teki viikko sitten maanantaina periaatepäätöksen, että eläintarhaan aletaan rakentaa tilaa Topiakselle. Norpan palauttaminen takaisin Saimaaseen ei onnistunut tautiriskin vuoksi.

 

NORPPA on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Siksi se on uhanalainen ja rauhoitettu.

-Se on kuin Saimaan kruununjalokivi, jossa on hyödyntämätöntä potentiaalia matkailun ja monen muunkin elinkeinon saralla, sanoo Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja Ossi Kokki.

Norpat ovat myös kaikki erilaisia yksilöitä. Toinen on ujompi ja arempi, toinen taas rohkea esiintyjä. Yksilöt on helppo tunnistaa täysin yksilöllisistä kiehkurakuvioista. Siksi puhutaankin kiehkurahylkeistä, jotka ovat jääneet Saimaalle jääkauden loppuaikana noin 8000 vuotta sitten eristykseen. Tätä lajia ei ole missään muualla maailmassa.

Venäjänkielen Njerpa-sanasta tuleva nimitys kertoo imettävästä, viiksekkäästä nisäkkäästä, joka on kömpelö jäällä, mutta ketterä vedessä.

Ossi Kokki on Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja. Hän näyttää Katosselällä paikkaa, jossa hyvällä tuurilla voisi olla norpan pesä.

 

SAIMAAN Norppaklubi ry:n puheenjohtaja Ossi Kokki kertoo, että pian alkaa norppien pesintäaika. Kuutti tarvitsee suojakseen pesän ensimmäisinä viikkoinaan. Sen emo imettää sitä noin kaksi kuukautta.

Kävimme Ossin kanssa katsomassa, millaiset olosuhteet ilmastonmuutoksen vuoksi erityisen lämmin talvi on norpille antanut tänä vuonna.

-Muutamia päiviä sitten tilanne näytti melko hyvältä, kun tuli lunta. Nyt jään päälle on kuitenkin noussut vettä ja se nostaa myös auki olevien rantojen jään reunaa. Pesäpaikkoja on vähän, arvioi Kokki.

Löydämme kuitenkin Katosselältä joitain kinoksen alkuja, joita tuuli ja lumisade on jäälle muodostanut.

-Pienikin kinos inspiroi norppaemoa. Sillä on luonnollinen vietti rakentaa pesää, Kokki iloitsee.

Katosselällä on iso luonnonsuojelualue, vähän kuin Koloveden kansallispuisto. Sieltä löytyy kalliomaalauksia ja rakentamattomia rantoja, sekä myös norpalle otollisia luotoja ja hyviä kallioita.

 

APUAKIN tarvitaan. Katosselän alueella tehdään pian talkoilla noin 10-12 apukinosta jäälle sopiviin ja suojaisiin paikkoihin. Näihin apukinoksiin syntyy poikasia noin joka kolmanteen.

-Viime keväänä Katosselän alueella syntyi neljä kuuttia. Tämä oli hyvä määrä, sillä keskiarvo on noin 2-3 poikasta, Kokki tietää. Puumalan alueella syntyi yhteensä 11 kuuttia

Kokin mielestä keväällä on ilo etsiä norpanpesiä kallioiden takaa.

-Se on sitä luonnonsuojelijan löytämisen iloa, kun näkee uusia kuutteja.

Apukinosten tekoon lumikolilla saa ryhtyä vasta Metsähallituksen erikoisluvalla, jota jo odotellaan. Talkoolaisia tulee puumalalaisten lisäksi Imatralta ja pääkaupunkiseudulta.

Viime vuonna näihin aikoihin tässä oli norpan pesä.

 

KOKKI toivoo nyt tuulta ja lumimyräkkää.

-Sataisi vain lunta ja tulisi sellainen ”matikankutukeli”, niin saataisiin pesäainesta.

Nyt rannat ovat kosteita ja apukinoksien teko tulee olemaan haasteellista, sillä sohjosta tulee pelkkä jäämöykky.

Norppa on myös kuningaskairaaja, sillä se pystyy iskemään räpylöidensä kynnet jään pintaan ja pyöräyttää takaräpylöillään itsensä poraamaan, kuin kaira. Veden alta se saa jäähän reiän, josta se pääsee hengittämään tai nousemaan jään päälle.

 

NORPAN pitää käydä vedenpinnalla 20 minuutin välein, sillä se on nisäkäs. Se käy hengittämässä säännöllisesti jopa nukkuessaan. Usein pinnalle nousee vain nenänpää ja siksi sitä on vaikea nähdä etenkin talvisaikaan.

-Sulissa ja virtapaikoissa norpan voi nähdä talvellakin, kuten meillä tuossa Rongonsalmen lossin väylällä.

Rongonsalmen lauttaa ohjaava Pasi Luotinen kertoi, että norppa on näyttäytynyt siinä useasti viime päivinä.

-Kesäisin norppa leikkii ohjausvaijerilla. Ajaessa olemme varuillamme sen leikkien takia, sanoo Luotinen, joka selvästi pitää kyseisestä veijarista.

Kokin mukaan Saimaannorpan parhaat bongauspaikat Puumalassa ovatkin Katosselkä, Tolvanselkä, Viljakansaaren ympäristö ja Lietveden alue.

 

PUUMALA-LEHDEN Facebook-kyselyn mukaan norpan on nähnyt yli 30 henkilöä Puumalassa. Tämä ei ole tietenkään koko totuus, sillä sosiaalista mediaa eivät käytä läheskään kaikki luonnossa liikkujat. Se on kuitenkin suuntaa antava pikagallup, josta voidaan päätellä, että norpan on epäilemättä nähnyt täällä useampi.

Puumalassa on noin 55-60 yksilön norppakanta. Parhaat mahdollisuudet nähdä norppa on heti jäiden lähdön jälkeen, kun ne tulevat vaihtamaan karvaa ja köllöttelemään rantakiville.

-Auringon ultraviolettisäteily auttaa karvanvaihdossa. Norppa hieroo turkkiaan kiveen, kun karvanvaihto kutittaa sitä, kertoo Kokki.

 

Norppa eli kiehkuraishylje

  • Suomessa on noin 400 norppaa
  • Saimaannorpan älykkyys on koiran älykkyystasoa
  • Se voi sukeltaa yli 20 minuuttia
  • Norppa pitää kiiskistä, kuoreesta, ahvenesta, muikusta ja särkikaloista ja syö noin 1000 kiloa kalaa vuodessa
  • Norppa on edelleen uhanalainen eläin ja siksi suojeltu – Norpan suojelu on aloitettu vuonna 1979
  • Aikuinen norppa painaa noin 40-90 kg ja on pituudeltaan 85-160 senttiä.
  • Se on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs
  • Sen ainoa vihollinen on ihminen ja suurin uhka on hukkua pyydyksiin
  • Norpan kyljissä on jokaisella yksilöllä erilaisia renkaita eli kiehkuroita, joista ne voidaan tunnistaa

Kiertokoulusta osalliseen opetukseen

 

Tiina Judén

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Sanomalehtiviikkoa kouluissa. Tämän kunniaksi kaikki voivat lukea Puumala-lehden digilehteä maksutta uudistuneilta verkkosivuiltamme sunnuntaihin saakka. Tänään ilmestyneen lehden jutuista iso osa on Puumalan yhtenäiskoulun oppilaiden ideoimista aiheista.

 

VIELÄ 65 vuotta sitten, samaan aikaan, kun Puumala-lehti oli juuri perustettu, oli Puumalan kunnassa yhteensä 17 kansakoulua. Tämä tarkoitti sitä, että lähes jokaisella kylällä oli oma koulu ja kouluissa oli 50-luvulla yhteensä yli 1000 lasta. Nyt lapsia on yhdessä koulussa vähän yli sata.

Oma koulu löytyi Puumalan kunnan koululaitoksen satavuotishistoriikin mukaan Haukkoniemestä, Harmaalasta, Hurissalosta, Huuhkalasta ja Hämälänmäeltä. Koulu oli myös Kaipaalassa, Kietävälässä, Kirkonkylällä ja Kyllölässä. Opinahjo löytyi myös Lieviskästä, Lintusalosta, Luukkolasta, Rokansalosta, Ruokotaipaleelta ja Ryhälästä sekä Sepänkylästä ja Sopalasta.

 

UUDELLE vuosituhannelle tultaessa, vuonna 2005 kouluista oli enää jäljellä vain neljä: Harmaalan koulu, Hurissalon koulu, Sepänkylän koulu ja Sininen koulu. Kyläkouluista viimeisimpänä lopetettiin Hurissalon koulu viisi vuotta sitten.

Puumalan yhtenäiskoulun rehtori Anni Riikka Leskinen on iloinen, että sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtonen on pitänyt kiitettävästi yllä valtakunnallista keskustelua kyläkoulujen lakkautustahdista ja siitä, miten yhdenvertaisuus kärsii, kun kouluverkkoa karsitaan.

-Mitä säästöjä se lopulta tuo? Ainakin lasten koulupäivät pitenevät. Kuinka moni aikuinen olisi valmis lisäämään työpäivänsä pituutta kolmella tunnilla? Sitä se pahimmillaan voi jollain lapsilla olla, Leskinen harmittelee.

Puumalan koululla kaikkien koulutunnit alkavat yhdeksältä, joten se helpottaa kauempaa tulevien aamuja. Monissa kunnissa koulu alkaa kuitenkin kahdeksalta.

-Meille pisimmät koulumatkat tulevat Hurissalosta ja Kietävän lossin takaa, Leskinen kertoo.

 

LESKINEN on tullut Puumalan yhtenäiskouluun opinto-ohjaajaksi ja kielten opettajaksi jo vuonna 2006 ja siirtyi siitä vuonna 2012 alkaen rehtoriksi.

Leskinen kertoo, että työryhmässä, jossa valmistellaan Unicefin lapsiystävällistä mallikuntaa, käydään läpi kymmenen kohtaa, jotka pitää täyttyä, jotta kunta voi saada statuksen.

-Yksi näistä kohdista on, kokevatko lapset ja nuoret, että heille tärkeitä asioita käsitellään riittävästi julkisesti, Leskinen muistuttaa.

Sorella Bollström, Aleksandra Korhonen ja Mila Hämäläinen poseeraavat koulun uudella sohvalla. He ja monet muut oppilaat antoivat toimitukselle kysymyksiä, joista haluaisivat lukea Sanomalehtiviikon lehdestä.

PUUMALAN  yhtenäiskoulu on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukutaidon kehittämiseksi myös erityisavustusta.

-Koulun arjessa lasten osallisuus on tietysti päivän sana, se on juurtunut jo syvälle koulun toimintakulttuuriin, Leskinen miettii.

-Lasten näkemykset otetaan hyvin huomioon nykyisessä opetuksessa. Mietimme onko opetus riittävän vuorovaikutteista ja tukeeko se lukutaidon kehittymistä.

Leskinen muistuttaa, että lasten oikeuksia pitää kunnioittaa myös kodeissa. Lasta tulee kuunnella ja lapselle pitää olla aikaa.

-Olisi tärkeää, että kaikki kuntalaiset tietäisivät myös lasten oikeudet. Lapsiystävällinen kunta kun on muutakin kuin ilmaisia harrastuksia. Se on koko kylän juttu, Leskinen lisää.

Nykyään opetuksessa otetaan huomioon myös lasten näkökulma asioihin. Koulun seinällä on tärkeitä lastenoikeuksia.

Kouluhistoriaa

Ennen koululaitosta kansansivistäjänä, luku- ja kirjoitustaidon, luvunlaskun ja uskonnon opettajana toimi kirkko. Tehtävä annettiin tavallisesti seurakunnan lukkarille ja myöhemmin koulumestarille, joita palkattiin seurakuntiin. Puumala saattoi olla jo tuolloin tietynlainen tiennäyttäjä, sillä Savon ensimmäinen koulumestari lienee toiminut Puumalassa jo 1600-luvulla, kertoo kouluhistoriikki.

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylällä jo lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1875 kauppias A.Kotrolta vuokratuissa tiloissa. Kirkonkylän uusi koulurakennus vihittiin sitten käyttöön marraskuun 10. päivänä vuonna 1883. Puumalassa toimi pitkään, jopa vuoteen 1951 saakka, kaksi rinnakkaista koulumuotoa, seurakunnan ylläpitämä kiertokoululaitos sekä kunnan ylläpitämä kansakoululaitos.

Uudempi koulurakennus valmistui vuonna 1922 ja Sininen koulu vuonna 1994. Keskuskoulu rakennettiin 1956. Yhtenäiskouluksi se muutettiin vuonna 2010. Puumalassa toimi myös oma lukio vuosina 1974-2009 ja se jatkoi Mikkelin sivutoimipisteenä vuodesta 2009 vuoteen 2015.

Arkistojen aarteisiin uppoutumaan Puumala-lehteä avusti palvelujohtaja Anne Julin, joka on toiminut kunnassa koulutoimenjohtajana ja sivistystoimenjohtajana vuodesta 1987 lähtien. Tällä hetkellä Puumalassa on 125 oppilasta. Oppilasmäärässä ovat mukana kaikki oppilaat esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin.

 

Fakta

  • Haukkoniemen koulu 1951-1959
  • Harmaalan koulu 1907-2009
  • Hurissalon koulu 1913-2011
  • Huuhkalan koulu 1927-1972
  • Hämälänmäen koulu 1948-1962
  • Kaipaalan koulu 1942-1961
  • Kietävälän koulu 1912- 1991
  • Lieviskän koulu 1902-1979
  • Liimattala/Lintusalon koulu 1914-1979
  • Luukkolasta 1928-2004
  • Närtesalon koulu 1955-1962
  • Ollilan koulu 1951-1962
  • Rokansalosta 1926-1968
  • Ruokotaipaleelta 1910-1971
  • Ryhälän koulu 1911-1987
  • Sepänkylän koulu 1923-2007
  • Sopalasta 1926-1966
  • Kyllölässäkin on historiikin mukaan toiminut koulu, mutta toimintavuosista ei löytynyt arkistotietoa.