Jää voi pettää tutuissakin paikoissa

ITÄ-SUOMESSA talvi on ollut säiden osalta hyvin poikkeava. Normaalisti tähän aikaan vuodesta vesistöjen jääpeitteet ovat vahvimmillaan, mutta tänä talvena näin ei ole.

Vaihteleva jäätilanne eri puolella Suomea on ollut osasyynä tavanomaista suurempaan hukkuneiden määrään. Hukkuneiden määrä tammikuussa (8) on viimeksi ollut yhtä korkea vuonna 2014 (9). Helmikuussa on uutisoitu useasta läheltä piti -tilanteesta ja hukkumisista jäihin vajoamisen seurauksena. Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi pettää tutuissakin paikoissa.

Jäätilannetta ei näe kalenterista ja aurinkoinen sää houkuttelee ihmisiä heikoille jäille. Jään vahvuus saattaa vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla, esimerkiksi virtauksista tai pohjan laadusta johtuen. Siksi on varmistettava, että jää on tarpeeksi vahvaa koko sillä alueella, missä aiotaan liikkua.

-Alkuvuoden jäätilanne on sääolosuhteitten takia poikkeuksellisen heikko. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein, muistuttaa Anne Hiltunen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.

-Jäällä liikkumista tulisi välttää ennen kuin on täysin varma, että se on kantavaa koko liikkuma-alueella, varoittaa Hiltunen.

 

HALKEAMAT heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Erityisesti varottavia paikkoja jäällä ovat veden virtauksen vuoksi joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, kaislikot, laivaväylät, sillat ja laiturit.

Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä, kehottaa Hiltunen.

Teräsjäätä tulee olla vähintään 5 senttiä ja mielellään 10 senttiä, jotta se kestää aikuisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 sentin paksuisen jääkannen. Autoilla tulee liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Jos jää pettää, toimi näin:

  1. Rauhoita itsesi.
  2. Huuda heti apua.
  3. Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa. Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset, ellet muuten pääse ylös.
  4. Riko jäätä edeltäsi kyynärpäilläsi niin pitkälle kuin se särkyy.
  5. Ota naskalit käsiin, kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja naskaleilla vetäen ponnista itsesi jään päälle.
  6. Kieri, ryömi ja konttaa kunnes olet varmasti kestävällä jäällä.
  7. Hakeudu nopeasti lämpimään ja vaihda kuivat vaatteet päälle.

 

Jos joku toinen tarvitsee apuasi, toimi näin:

  1. Hälytä lisäapua, soita numeroon 112.
  2. Toimi ripeästi, mutta siten, ettet joudu itse uhriksi.
  3. Etsi mukaasi sopiva apuväline kättä pidemmäksi. Sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa tai oma takki.
  4. Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta eli siitä suunnasta, josta pudonnut on tullut. Konttaa ja ryömi viimeiset metrit. Auttaessasi levitä painon tasaamiseksi jalkasi.
  5. Auta autettavaa hakeutumaan nopeasti lämpimään tai toimita autettu jatkohoitoon.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry

Tammikuussa 2020 kotimaan kaukojunissa tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa

IC2, Kirjolnamäki, Salo

Teksti: Tiina Judén. Kuva: © VR Group

Junamatkustuksen vuosi alkoi vauhdilla – tammikuussa kotimaan kaukojunien matkustus kasvoi yksitoista prosenttia.

Vuosi 2020 on alkanut junamatkailun suosion kannalta lupaavasti ja matkamäärät jatkavat edelleen kasvuaan. Tammikuussa 2020 kotimaan kaukojunissa tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa, mikä on yksitoista prosenttia enemmän, kuin viime vuonna. Käynnissä oleva hiihtolomakausi täyttää junia helmi-maaliskuussa.

Junalla tehdyt matkat ovat kasvaneet VR:n tuoreiden tilastoiden mukaan tammikuusta 2016 tammikuuhun 2020 yhteensä neljäkymmentä prosenttia. Kasvun takaa löytyvät edullisemmat hinnat, lisätty vuorotarjonta, nopeat matka-ajat ja panostukset palveluihin sekä asiakaskokemuksen parantamiseen. Junan ylivertaisella ilmastoystävällisyydellä on myös vaikutuksensa kasvuun.

Olemme iloisia edelleen vahvana jatkuvasta kasvusta. Vastataksemme kasvavaan kysyntään lisäsimme liikenteeseen viime vuoden lopulla runsaasti uusia junavuoroja sekä myös junavaunuja. Kasvunvaraa on siis vielä ja toivommekin, että yhä useampi valitsisi junan”, matkustajaliikennejohtaja Topi Simola kertoo.

Myös täsmällisyys on ollut alkuvuonna hyvällä tasolla. Leuto talvisää on edesauttanut junien kulkua, mutta VR on tehnyt myös mittavia valmistelutöitä ennakkoon varmistaakseen junaliikenteen mahdollisimman hyvän sujuvuuden myös talvikaudella.

-Esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä HSL-junien täsmällisyys oli tammikuussa erinomainen eli 97,2 prosenttia. Lisäksi kaukoliikenteessä täsmällisyys oli parhaalla tasolla sitten huhtikuun 2016 eli 89,7 prosenttia. Suurimpana tekijänä on vilkkaan pääradan täsmällisyyden paraneminen, joka johtuu sekä vähäisistä infrahäiriöistä että onnistuneesta liikennerakenteen uudistamisesta. Joulukuun uusiin aikatauluihin koko pääradan liikennerakenne suunniteltiin uudestaan, jotta mahdollistettiin lisävuorot ja minimoitiin heijastevaikutukset muuhun liikenteeseen, Simola jatkaa.

Eniten tammikuussa matkustettiin Helsingin ja Oulun (+44 %), Helsingin ja Rovaniemen (+38 %) ja Helsingin ja Jyväskylän (+17 %) välillä. Helmikuussa matkustusta on kiihdyttänyt hiihtolomasesonki.

-Parhaillaan käynnissä olevat hiihtolomat näkyvät myös junissa. Moni suuntaa perinteisesti pohjoiseen, josta löytyykin valkeille hangille haluaville oivalliset kelit. Hiihtolomilla junaillaan ennakoimaamme enemmän ja yhteensä odotamme kaukojuniin sesongin aikana jopa 800 000 matkustajaa, aiemmin ennustetun 750 000 sijaan. Pohjoisen hiihtokohteiden lisäksi myös muihin isoihin kaupunkeihin matkustetaan vilkkaasti.

VR järjestää myös ravintolavaunun ruokareseptikilpailun, jolla etsitään sopivaa makumaailmaa monipuoliselle asiakaskunnalle Suomen nopeimpaan maisemaravintolaan. 8. maaliskuuta mennessä kilpailuun osallistuneista parhaat pääsevät valmistamaan annoksensa Helsingissä järjestettävään finaalin. Voittaja palkitaan junalipuilla Eurooppaan ja voittaja-annos tulee VR:n kotimaanliikenteen valikoimaan tulevana kesänä. Lisätietoja kilpailusta:vr.fi/kokkikisa

Lohen perkuujätteillä ajetaan biodieselautoa

RUOKA on merkittävässä roolissa maakunnan elinkeinorakennetta tarkastellessa, sillä yritysten toimipaikoista joka viides on ruokasektorilla. Ruokasektori on aluetaloudellisesti varsin merkittävä, sillä ala työllistää noin 5 000 henkilöä, liikevaihdon ollessa 930 miljoonaa euroa.

Ruoka-alan uudistumiselle, elinvoimaisuudelle ja kasvulle halutaan nyt luoda entistä paremmat edellytykset. Aiheeseen on tarttunut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu-XAMK, joka lähtee rakentamaan Etelä-Savon alueelle ruoka-alan kehittämisohjelmaa yhteistyössä yrittäjien ja alan kehittäjien kanssa.

Puumalassa yrityskäynnit aloittanut Xamkin TKI-asiantuntija Eetu Karhunen vieraili viime viikolla Puumalan Lohessa tapaamassa yrittäjä Timo Hagmania. Vapaamuotoisessa keskustelussa käytiin läpi esimerkiksi yrityksen tulevaisuuden suuntauksia ja kehitettäviä osa-alueita sekä kalateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä kiertotaloutta ja ilmastonmuutosta silmällä pitäen.

Tiesitkö,  että kalan suolista voidaan tehdä biodieseliä tai bioetanolia ja siitä jäljelle jäävästä aineksesta pystytään ottamaan mädätyslaitoksella vielä kaasukin talteen?

 

PRINTTILEHTEEN oli livahtanut ajatusvirhe, joka koski tuotantoeläinten rehukerrointa. Tuotantoeläimistä kala hyödyntää rehun kaikista tehokkaimmin. Jokaista syötettyä sataa rehukiloa kohti saadaan 56 kiloa syöntikelpoista kalanlihaa, kun vastaavasti broilerista saadaan sataa rehukiloa kohden 22 kiloa syöntikelpoista lihaa.

Suurten lohikalojen tuotannossa rehukerroin on 1-1,2 ja esimerkiksi broilerin tuotannossa 1,7-2. Kun kalan ruoaksi käytetään reilu kilo rehua, kala kasvaa sillä noin kilon. Vastaavasti broilerin on syötävä  rehua 1,7-2 kiloa, ei sentään kuitenkaan 22 kiloa, kuten lehteen oli lipsahtanut. Eli mitä alhaisempi rehukerroin, sitä tehokkaampi on rehun hyötysuhde.

Lähde: Biomar.com.

 

 

Majurista Vuoden Urheilija ja SM-pronssimitalisti 1500 metrin juoksussa

Lumeton talvi ja sulat tiet sopivat Martti Majurille, sillä ulkona on aina parempi juosta, kuin kuntosalin juoksumatolla.

Puumalan Vuoden 2019 urheilijaksi valitun Martti Majurin piti jättää viime perjantaina virallinen palkitsemistilaisuus väliin, sillä juoksijalahjakkuus osallistui viikonloppuna Helsingissä yleisurheilun SM-hallikisoihin. Kisareissu kannatti, sillä Majuri toi kotiin tuomisiksi SM-pronssimitalin.

Majuri kertoo tuoreessa Puumala-lehdessä, millaisia ajatuksia Vuoden urheilija -titteli ja SM-mitali hänessä herättävät. Luet lehdestä myös Majurin tulevaisuuden suunnitelmista ja tavoitteista.

Posti, elintarviketuotannon omavaraisuus ja someviha huolettavat meitä

 

Teksti: Tiina Judén, Kuva: Arto Erkkilä

PAIKALLISLEHTIEN päätoimittajat pääsivät tapaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä viime torstaina  Mäntyniemessä, Helsingissä. Kyselytunnin aikana 41 päätoimittajaa saivat esittää presidentti Niinstölle kysymyksiä maakunnista ja maailmanpolitiikan polttavista kysymyksistä. Presidentti toivotti jokaisen tervetulleeksi kättelemällä.

Presidentti Niinistö on tunnustanut jo aiemmin, että hänellä on lämmin suhde paikallislehtiin. Häneltä kysyttiinkin useaan otteeseen paikallislehtien uhista, kuten Postin kulun hitaudesta sekä mediakäyttäytymisen muutoksesta.

PUUMALA-LEHDEN päätoimittaja kysyi, onko presidentillä mitään keinoja palauttaa luottamusta Postiin vai pitääkö paikallislehtien alkaa tehdä pelkästään digitaalista mediaa?

-Tätä en taida uskaltaa kommentoida muuten, kuin että aikansa se taitaa ottaa, vastasi Niinistö ja sai aikaan hyväntahtoiset naurun hymähdykset.

Sari Heinilä Alajärveltä kysyi myös paikallislehtien uhista, kuten Postin palveluista ja mediakäyttäytymisen muutoksesta. Heinilä näki yhteisöllisyyden vahvistamisen keskeisenä paikallislehtien tehtävänä ja sen uhatuksi tulemisen vakavana asiana. Ilmastonmuutokseen liittyen hän esitti presidentille myös yhteen liittyvinä asioina huolen yhteisöllisyyden säilymisestä ja maaseudun säilymisestä.

Niinistö asetti paikallislehtien roolin yhteisöllisyyden säilyttäjänä erittäin korkealle.

-Paikallislehti pitää lähiyhteisiä asioita esillä ja tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden kirjoittaa omia mielipiteitään. Uskoisin, että lukijat arvostavat sitä, Niinistö vastasi.

MYÖS maallemuutto, monipaikkainen asuminen, etätyö ja omavarainen ruuantuotanto nousivat esiin presidentti Niinistön puheissa. Häneltä kysyttiin voisiko tasavallan presidentti kuulua tuohon miljoonan suomalaisen joukkoon, joka haaveilee maalle muutosta?

-Olisin enempi taipuvainen ajattelemaan kahden asumisen mallia, jota varmasti jo ainakin miljoona, jollei puolitoista viettää kesähuviloittensa puitteissa. Kesähuviloissa, joista nyt on näköjään tullut talviasuttavia, Niinistö muistuttaa.

Maaseudun Tulevaisuuden äskettäin tekemän selvityksen mukaan Suomessa on jo noin miljoona ihmistä, jotka haaveilevat maalle muutosta.

 

Lue lisää Niinistön ajatuksia tänään ilmestyneestä printti- tai digilehdestä.

Useiden viikkojen tieremontti tulee vaikeuttamaan pyöräilyolosuhteita kantatiellä

 

Tiina Judén

ALUSTAVA tienpäällystysohjelma Hurissalosta itään päin, Sahanlahteen asti, on parhaillaan kilpailutuksessa. Jos yllätyksiä ei ilmene kustannuksissa, niin tiehanke toteutuu ensi kesänä noin 25 kilometrin matkalla.

Tieremontti tulee väistämättä vaikeuttamaan pyöräilyolosuhteita saaristoreitillä.

Tien kunnostuksen aikataulusta ei tiedetä vielä tarkemmin, sillä kilpailutuksen voittava urakoitsija päättää siitä. Joka tapauksessa kyseessä tulee olemaan useita viikkoja kestävä ajanjakso tietyötä, jonka myötä tien kuntoa, liikenneturvallisuutta ja tien kuivatusta parannetaan.

-Olosuhteet voivat olla hankalat pyöräilylle ensi kesänä. Tämä kannattaa huomioida pyöräretkiä ajatellen, vinkkaa yksikön päällikkö Mirko Juppi Pohjois-Savon Ely-keskuksesta.

-Siellä tehdään päällystystöiden lisäksi muun muassa puuston poistoa ja avarretaan kallioleikkauksia useammassa kohdassa. Tielinjaukseen tai ajoradan leveyteen ei ole tulossa muutosta, kertoo Juppi.

Korkeiden kustannusten lisäksi leventämistä olisi Jupin mukaan hankala ympäristönkin vuoksi teknisesti toteuttaa.

 

MYÖS  Ely-keskuksen ylläpitovastaava Kimmo Tiikkainen kertoo, että kantatie 62 remontti on muutakin kuin pelkkää uudelleen päällystämistä. Se kestää useita viikkoja ja valmistuu viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

-En halua ylimääräisesti pelotella, mutta sekoitusjyrsintä, vanhan pinnan rikkominen ja kantavan kerroksen murskeen lisääminen ovat isohkoja toimenpiteitä. Voin sanoa, että pyöräily on useita viikkoja kesän aikana tosi hankalaa, Tiikkainen luettelee.

-Jos me halutaan tie kunnostaa, näitä haasteita ei voida välttää. Tämän kesän osalta olosuhteet eivät siis ole optimaaliset pyöräilylle. Murskepintaisien osuuksien lisäksi työkoneet ja muu liikenne aiheuttavat vaaratilanteita, Tiikkainen lisää.

Lue lisää muun muassa matkailuyrittäjien kommentteja tämän viikon Puumala-lehdestä.

Vanhojen tanssit juhlistivat tänä vuonna ystävänpäivää

Mikkelin lukion vanhat astelivat Ikioma Areenalle arvokkaasti värijärjestyksessä vaaleasta tummimpaan. Ystävänpäivänä vietetyissä vanhojen iltatansseissa oli 125 vanhaa.

 

Avaustanssissa helmat heiluivat. Kuvassa pyörähtelee myös Puumalan vanhoja.

 

Oman tanssin koreografiaa oli ollut suunnittelemassa iso joukko lukiolaisia.

 

Tässä osiossa oli romantiikkaa ja vauhtia.

 

Ikimuistoisen päivän iltatansseissa oli upeita daameja ja kavaljeereja.

Pastellisävyjen suosiosta huolimatta joukossa oli myös tyylikkäitä tummansinisiä pukuja.

Karkausvuonna rakkausviraston helmikuu on ruuhkainen

Maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistyivät Digi- ja väestötietovirastoksi vuoden alussa. Vihkipaikkojen nimenä säilyy kuitenkin tuttu maistraatti – toisinaan rakkausvirastoksikin kutsuttu.

Helmikuussa on tarjolla monta hyvää päivämäärää helposti muistettavalle hääpäivälle.

Heti helmikuun ensimmäinen sunnuntai oli 02.02.2020. Tämän päivämäärän hääpäiväkseen olivat valinneet 42 maistraatissa vihittyä paria.

Helmikuussa perinteisesti suosittu on myös ystävänpäivä 14.2., tänä vuonna vihkimisiä on noin 180 ympäri Suomen. Tampereen Tallipihalla Digi- ja väestötietovirasto järjestää ohjelmallisen Sormusten yön, jossa pareja vihitään klo 18 alkaen.

Suosittu vihkipäivämäärä on myös 20.02.2020, jolloin vihitään näillä näkymin 161 paria.

 

Tänä vuonna on mahdollista saada myös harvoin tarjolla oleva vaihtoehto viettää hääpäivää vain neljän vuoden välein, karkauspäivänä 29.2. Tämän vaihtoehdon on valinnut hääpäiväkseen tällä tietoa 58 paria.

-Helmikuun päivämäärät ovat hyvin suosittuja, mutta vielä suositumpia vihkimispäiviä ovat olleet mm. 12.12.2012 ja 7.7.2007, kertoo myös vihkimisistä vastaava johtaja Ari Torkkel.

Jos vihkimisen haluaisi järjestää vielä helmikuulle tulee kiire, sillä ihan valmistelematta vihille ei voi astella. Ennen vihkimistä tutkitaan, onko avioliitolle Suomen lain mukaisia esteitä kuten väestötiedoista löytyvä aiempi purkamaton avioliitto. Esteidentutkintaan on varattava vähintään seitsemän päivää. Jos aviopuoliso on ulkomaalainen, esteiden tutkintaan tulee varata useita viikkoja.

-Samalla kun avioliiton esteiden tutkinnan laittaa vireille Digi- ja väestötietovirastossa, tulee myös valita ja ilmoittaa tuleva sukunimi, Torkkel lisää.

 

Uuden sukunimilain mukaan molemmat puolisot säilyttävät oman nimensä, elleivät muuta sovi. Nykyisin molemmat puolisot voivat myös ottaa yhdistelmänimen. Laissa on muitakin uudistuksia sukunimen valintaan, joten kannattaa tutustua lisätietoihin ja esimerkkeihin osoitteessa https://dvv.fi/puolison-sukunimi.

Virka-aikana maistraatissa vihkiminen on maksuton. Jos vihkimisen haluaa järjestää virka-ajan ulkopuolella, vihkimispalkkio on 250 euroa. Lisäksi peritään vihkijän matkakustannukset. Maistraatissa tapahtuvaan vihkimiseen voi varata ajan ajanvarauksesta https://www.ajanvaraus.fi/isl/frontend/. Muutoin tulee olla yhteydessä osoitteeseen vihkiminen@dvv.fi tai paikalliseen Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkaan.

-Vihkimisen voi järjestää myös kotona tai muussa soveliaassa paikassa, jos vihkijä ja kihlakumppanit ovat siitä keskenään sopineet. Talvisin viikonloppuvihkimiset ovat yleensä kotona tai juhlatiloissa sisätiloissa, kesällä on enemmän erikoisempia vihkipaikkoja, kuten vaikkapa kuumailmapallo, kertoo Torkkel.

 

Siviilivihkimiset ovat kirineet nykyään hieman suositummiksi kuin kirkolliset vihkimiset. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 siviilivihkimisen valitsi 11 900 paria, kun kirkoissa vihittiin 10 000 paria. Maistraateissa vihittiin vuonna 2018 145 miesparia ja 242 naisparia.

Pinja Yläharju voitti ampumahiihdon Suomen mestaruuden

Pinja Yläharju toivoo, että hän kehittyisi koko ajan ja saisi hyviä tuloksia. Maajoukkue ja isommat kisat kiinnostavat. Tästä ikäryhmästä alkaa maajoukkueharjoittelu.

 

Tiina Judén
PINJA Yläharju, 14, voitti ampumahiihdon Suomen mestaruuden Oulun Sankivaarassa lauantaina. Voitto irtosi 12 sekunnin erolla toiseksi tulleeseen kilpailijaan kuuden kilometrin matkalla ajalla 20,34. Voitto tuli normaalimatkalta, jossa oli kolme ammuntaa ja yksi aikasakko eli 45 sekuntia.

– Ampumahiihto on siitä kivaa, että ei voi ikinä tietää, miten se menee. Siinä lajin mielenkiinto piilee. Ammunta ratkaisee tuloksen, mutta hiihtovauhdinkin on oltava kohdallaan, sanoo Pinja Yläharju.

Pinja pitää monipuolisesta urheilusta ja harrastaa yleisurheilua Puumalan Virissä, maastohiihtoa Puumalan Hiihtäjissä ja ampumahiihtoa Imatran Urheilijoissa. Mestaruus ei ole ensimmäinen, sillä viime kesänä hän voitti ampumajuoksussa SM-kultaa Kauhajoella.

AMPUMAHIIHTO on tuttua jo seitsemänvuotiaasta saakka, sillä isoveli Joona, 19, on näyttänyt mallia. Joona Yläharju sijoittui 19-vuotiaiden miesten sarjassa kymmenenneksi loppuajalla 44,01. Matkaa oli 12,5 kilometriä ja neljä ammuntaa. Joonalle kertyi viisi sakkoa.
Pinja Yläharjun seuraava etappi ampumahiihdossa olisi nuorten Suomi-Ruotsi-maaottelu maaliskuun loppupuolella Ruotsissa. Oulun SM-kisat oli yksi valintakisa niihin. Mikkelissä on myös yksi karsintakisa maaotteluun, mutta Koululiikuntaliiton SM-maastohiihtokisat ovat Kalajoella samaan aikaan.

VAIHTELEVA ja vähäluminen talvi on ollut hiihtäjille haasteellinen.
-En päässyt hiihtämään Puumalassa, kuin viikon ennen kisoja. Hiihtää piti kuitenkin kolme kertaa viikossa, joten Mikkelin ja Imatran tykkilumi kutsui, Pinja kertoo.
Harjoitteluun kuuluu lenkkejä ja lihaskuntoa. Isä valmentaa ampumapuolta ja äiti fysiikkaharjoittelua.
Isä Mika Yläharjun auton matkamittariin tulee 30 – 40 000 kilometriä vuodessa. Myös kisat ovat melko kaukana. Kaikesta huolimatta Pinja on hiihtänyt jo yli 1 000 kilometriä tänä talvena. Imatralla ja Mikkelissä tykkilumiladut ovat maksullisia. Kausikortti maksaa noin 80 euroa.
Pinja on käynyt ampumahiihtokisoissa tänä talvena ainoastaan yhden kerran ennen Suomen mestaruuskisoja. Ne olivat marraskuussa Kontiolahdella. Maastohiihtokisoja sen sijaan on ollut useita lähialueella ja Jyväskylässä.
-Monet kisat jouduttiin perumaan huonojen kelien vuoksi, Pinja kertoo.

SANKIVAARAN SM-kisoissa kilpailtiin kahtena päivänä. Voitto tuli normaalimatkasta. Yhteislähdössä Pinjan sijoitus oli neljäs.
-Kyllä tuon varmasti muistaa ikuisesti. Tuntui uskomattomalta. Mitali kaulassa sitä tajuaa, minkä työn on tehnyt ja se työ on tuottanut tulosta, nuori Suomen mestari iloitsee.

Puumalan kunta käynnistää henkilökohtaisen digineuvonnan asukkailleen

Digituki on maksuton uusi kunnan tarjoama palvelu, jota voi saada kunnantalolla tai kotona. Aika pitää varata ajoissa Eeva-Liisa Isosaarelta.

 

Puumalan kunta on aloittanut henkilökohtaisen digineuvonnan tarjoamisen asukkailleen.

Neuvonnan tarkoituksena on opastaa kansalaiset käyttämään sähköisiä palveluja ja helpottaa siten arjen asiointia. Digineuvoja voi opastaa asiakasta esimerkiksi laskujen maksamisessa verkkopankissa, sähköpostin käyttöönotossa tai junalippujen ostamisessa. Neuvonnan tarkoituksena on se, että asiakas oppii ajan myötä käyttämään sähköisiä palveluja itsenäisesti.

-Taustalla oli huoli ihmisten tasavertaisuudesta ja siitä, että tiedämme miten huonosti pankit ovat auki ja yhteiskunta sähköistyy kovalla vauhdilla. Kuntana haluamme rohkaista kansalaisia sähköisten välineiden pariin ja saada helpotusta heidän arkeensa, kertoo Matias Hilden.

Neuvonta on aina henkilökohtaista ja sitä annetaan joko Puumalan kunnantalolla tai asiakkaan kotona. Neuvontaa varten on varattava aika etukäteen. Neuvonta on maksutonta. Digineuvontaa annetaan suljetussa tilassa ja asiakkaan kanssa laaditaan ensimmäisellä neuvontakerralla kirjallinen salassapito- ja neuvontasopimus.

 

Neuvonnassa käytetään asiakkaan omia digilaitteita, kuten esimerkiksi älypuhelinta, tietokonetta tai tablettia. Neuvontaa voidaan antaa myös kunnantalolla olevilla asiakastietokoneilla, mutta tällöin neuvonta tapahtuu avoimessa tilassa kunnantalon aulassa.

Idea digituesta on lähtenyt Puumalan Kalevalaiset naiset ry:ltä. Yhtenä puuhanaisena heistä on ollut Aino Keijonen.

-Tämä on ihan tunnetasollakin tärkeä asia. Kieli, mitä digimaailma käyttää on niin outoa, ettei osaa edes kysyä mitä ei osaa. Siitä tulee monelle ikäihmiselle tunne, että on huono. Hienoa, että saadaan tähän asiaan nyt tukea, Aino Keijonen iloitsee.

Neuvonta-ajan voi varata puhelimitse numerosta 050 471 2120. Kuntalaisia opastetaan valmistautumaan  jo aikaa varattaessa kertomaan, mihin asioihin hän ensisijaisesti tarvitsee neuvontaa. Digineuvojana toimii Eeva-Liisa Isosaari.

Puumalan kunta muistuttaa, että asiakkaan ei tule missään tilanteessa antaa verkkopankkitunnuksiaan tai salasanojaan toiselle henkilölle, ei myöskään digineuvojalle. Myöskään poliisi tai pankit eivät koskaan kysy tunnuksia asiakkaalta.

Lue lisää digituesta ensiviikon Puumala-lehdestä, mistä idea digineuvontaan lähti!

Piitsniemen Topias on Suomen kuuluisin norppa

Kuvassa ei ole Topias, vaan Puumalan oma kuutti, yksi viime talvena syntyneistä. Kuva: Ossi Kokki

Kuvassa ei ole Topias, vaan Puumalan oma kuutti, yksi viime talvena syntyneistä. Kuva: Ossi Kokki.

Topias saa oman altaan Korkeasaareen

 

Tiina Judén

PUUMALAN vesiltä viime kesänä loukkaantuneena löydetty saimaannorppa Topias saa oman 200 neliömetrisen hyljealtaan Korkeasaareen ensi kesänä. Korkeasaaren villieläinsairaalassa hoidossa olleen Topiaksen allas on valmis aikaisintaan loppukesästä 2020.

Korkeasaaren hallitus teki viikko sitten maanantaina periaatepäätöksen, että eläintarhaan aletaan rakentaa tilaa Topiakselle. Norpan palauttaminen takaisin Saimaaseen ei onnistunut tautiriskin vuoksi.

 

NORPPA on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Siksi se on uhanalainen ja rauhoitettu.

-Se on kuin Saimaan kruununjalokivi, jossa on hyödyntämätöntä potentiaalia matkailun ja monen muunkin elinkeinon saralla, sanoo Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja Ossi Kokki.

Norpat ovat myös kaikki erilaisia yksilöitä. Toinen on ujompi ja arempi, toinen taas rohkea esiintyjä. Yksilöt on helppo tunnistaa täysin yksilöllisistä kiehkurakuvioista. Siksi puhutaankin kiehkurahylkeistä, jotka ovat jääneet Saimaalle jääkauden loppuaikana noin 8000 vuotta sitten eristykseen. Tätä lajia ei ole missään muualla maailmassa.

Venäjänkielen Njerpa-sanasta tuleva nimitys kertoo imettävästä, viiksekkäästä nisäkkäästä, joka on kömpelö jäällä, mutta ketterä vedessä.

Ossi Kokki on Saimaan Norppaklubin puheenjohtaja. Hän näyttää Katosselällä paikkaa, jossa hyvällä tuurilla voisi olla norpan pesä.

 

SAIMAAN Norppaklubi ry:n puheenjohtaja Ossi Kokki kertoo, että pian alkaa norppien pesintäaika. Kuutti tarvitsee suojakseen pesän ensimmäisinä viikkoinaan. Sen emo imettää sitä noin kaksi kuukautta.

Kävimme Ossin kanssa katsomassa, millaiset olosuhteet ilmastonmuutoksen vuoksi erityisen lämmin talvi on norpille antanut tänä vuonna.

-Muutamia päiviä sitten tilanne näytti melko hyvältä, kun tuli lunta. Nyt jään päälle on kuitenkin noussut vettä ja se nostaa myös auki olevien rantojen jään reunaa. Pesäpaikkoja on vähän, arvioi Kokki.

Löydämme kuitenkin Katosselältä joitain kinoksen alkuja, joita tuuli ja lumisade on jäälle muodostanut.

-Pienikin kinos inspiroi norppaemoa. Sillä on luonnollinen vietti rakentaa pesää, Kokki iloitsee.

Katosselällä on iso luonnonsuojelualue, vähän kuin Koloveden kansallispuisto. Sieltä löytyy kalliomaalauksia ja rakentamattomia rantoja, sekä myös norpalle otollisia luotoja ja hyviä kallioita.

 

APUAKIN tarvitaan. Katosselän alueella tehdään pian talkoilla noin 10-12 apukinosta jäälle sopiviin ja suojaisiin paikkoihin. Näihin apukinoksiin syntyy poikasia noin joka kolmanteen.

-Viime keväänä Katosselän alueella syntyi neljä kuuttia. Tämä oli hyvä määrä, sillä keskiarvo on noin 2-3 poikasta, Kokki tietää. Puumalan alueella syntyi yhteensä 11 kuuttia

Kokin mielestä keväällä on ilo etsiä norpanpesiä kallioiden takaa.

-Se on sitä luonnonsuojelijan löytämisen iloa, kun näkee uusia kuutteja.

Apukinosten tekoon lumikolilla saa ryhtyä vasta Metsähallituksen erikoisluvalla, jota jo odotellaan. Talkoolaisia tulee puumalalaisten lisäksi Imatralta ja pääkaupunkiseudulta.

Viime vuonna näihin aikoihin tässä oli norpan pesä.

 

KOKKI toivoo nyt tuulta ja lumimyräkkää.

-Sataisi vain lunta ja tulisi sellainen ”matikankutukeli”, niin saataisiin pesäainesta.

Nyt rannat ovat kosteita ja apukinoksien teko tulee olemaan haasteellista, sillä sohjosta tulee pelkkä jäämöykky.

Norppa on myös kuningaskairaaja, sillä se pystyy iskemään räpylöidensä kynnet jään pintaan ja pyöräyttää takaräpylöillään itsensä poraamaan, kuin kaira. Veden alta se saa jäähän reiän, josta se pääsee hengittämään tai nousemaan jään päälle.

 

NORPAN pitää käydä vedenpinnalla 20 minuutin välein, sillä se on nisäkäs. Se käy hengittämässä säännöllisesti jopa nukkuessaan. Usein pinnalle nousee vain nenänpää ja siksi sitä on vaikea nähdä etenkin talvisaikaan.

-Sulissa ja virtapaikoissa norpan voi nähdä talvellakin, kuten meillä tuossa Rongonsalmen lossin väylällä.

Rongonsalmen lauttaa ohjaava Pasi Luotinen kertoi, että norppa on näyttäytynyt siinä useasti viime päivinä.

-Kesäisin norppa leikkii ohjausvaijerilla. Ajaessa olemme varuillamme sen leikkien takia, sanoo Luotinen, joka selvästi pitää kyseisestä veijarista.

Kokin mukaan Saimaannorpan parhaat bongauspaikat Puumalassa ovatkin Katosselkä, Tolvanselkä, Viljakansaaren ympäristö ja Lietveden alue.

 

PUUMALA-LEHDEN Facebook-kyselyn mukaan norpan on nähnyt yli 30 henkilöä Puumalassa. Tämä ei ole tietenkään koko totuus, sillä sosiaalista mediaa eivät käytä läheskään kaikki luonnossa liikkujat. Se on kuitenkin suuntaa antava pikagallup, josta voidaan päätellä, että norpan on epäilemättä nähnyt täällä useampi.

Puumalassa on noin 55-60 yksilön norppakanta. Parhaat mahdollisuudet nähdä norppa on heti jäiden lähdön jälkeen, kun ne tulevat vaihtamaan karvaa ja köllöttelemään rantakiville.

-Auringon ultraviolettisäteily auttaa karvanvaihdossa. Norppa hieroo turkkiaan kiveen, kun karvanvaihto kutittaa sitä, kertoo Kokki.

 

Norppa eli kiehkuraishylje

  • Suomessa on noin 400 norppaa
  • Saimaannorpan älykkyys on koiran älykkyystasoa
  • Se voi sukeltaa yli 20 minuuttia
  • Norppa pitää kiiskistä, kuoreesta, ahvenesta, muikusta ja särkikaloista ja syö noin 1000 kiloa kalaa vuodessa
  • Norppa on edelleen uhanalainen eläin ja siksi suojeltu – Norpan suojelu on aloitettu vuonna 1979
  • Aikuinen norppa painaa noin 40-90 kg ja on pituudeltaan 85-160 senttiä.
  • Se on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs
  • Sen ainoa vihollinen on ihminen ja suurin uhka on hukkua pyydyksiin
  • Norpan kyljissä on jokaisella yksilöllä erilaisia renkaita eli kiehkuroita, joista ne voidaan tunnistaa

Kiertokoulusta osalliseen opetukseen

Anni Riikka Leskinen on toiminut Puumalan yhtenäiskoulun rehtorina jo vuodesta 2012 lähtien. Aiemmin hän toimi koulun opinto-ohjaajana ja kieltenopettajana vuodesta 2006.

 

Tiina Judén

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Sanomalehtiviikkoa kouluissa. Tämän kunniaksi kaikki voivat lukea Puumala-lehden digilehteä maksutta uudistuneilta verkkosivuiltamme sunnuntaihin saakka. Tänään ilmestyneen lehden jutuista iso osa on Puumalan yhtenäiskoulun oppilaiden ideoimista aiheista.

 

VIELÄ 65 vuotta sitten, samaan aikaan, kun Puumala-lehti oli juuri perustettu, oli Puumalan kunnassa yhteensä 17 kansakoulua. Tämä tarkoitti sitä, että lähes jokaisella kylällä oli oma koulu ja kouluissa oli 50-luvulla yhteensä yli 1000 lasta. Nyt lapsia on yhdessä koulussa vähän yli sata.

Oma koulu löytyi Puumalan kunnan koululaitoksen satavuotishistoriikin mukaan Haukkoniemestä, Harmaalasta, Hurissalosta, Huuhkalasta ja Hämälänmäeltä. Koulu oli myös Kaipaalassa, Kietävälässä, Kirkonkylällä ja Kyllölässä. Opinahjo löytyi myös Lieviskästä, Lintusalosta, Luukkolasta, Rokansalosta, Ruokotaipaleelta ja Ryhälästä sekä Sepänkylästä ja Sopalasta.

 

UUDELLE vuosituhannelle tultaessa, vuonna 2005 kouluista oli enää jäljellä vain neljä: Harmaalan koulu, Hurissalon koulu, Sepänkylän koulu ja Sininen koulu. Kyläkouluista viimeisimpänä lopetettiin Hurissalon koulu viisi vuotta sitten.

Puumalan yhtenäiskoulun rehtori Anni Riikka Leskinen on iloinen, että sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtonen on pitänyt kiitettävästi yllä valtakunnallista keskustelua kyläkoulujen lakkautustahdista ja siitä, miten yhdenvertaisuus kärsii, kun kouluverkkoa karsitaan.

-Mitä säästöjä se lopulta tuo? Ainakin lasten koulupäivät pitenevät. Kuinka moni aikuinen olisi valmis lisäämään työpäivänsä pituutta kolmella tunnilla? Sitä se pahimmillaan voi jollain lapsilla olla, Leskinen harmittelee.

Puumalan koululla kaikkien koulutunnit alkavat yhdeksältä, joten se helpottaa kauempaa tulevien aamuja. Monissa kunnissa koulu alkaa kuitenkin kahdeksalta.

-Meille pisimmät koulumatkat tulevat Hurissalosta ja Kietävän lossin takaa, Leskinen kertoo.

 

LESKINEN on tullut Puumalan yhtenäiskouluun opinto-ohjaajaksi ja kielten opettajaksi jo vuonna 2006 ja siirtyi siitä vuonna 2012 alkaen rehtoriksi.

Leskinen kertoo, että työryhmässä, jossa valmistellaan Unicefin lapsiystävällistä mallikuntaa, käydään läpi kymmenen kohtaa, jotka pitää täyttyä, jotta kunta voi saada statuksen.

-Yksi näistä kohdista on, kokevatko lapset ja nuoret, että heille tärkeitä asioita käsitellään riittävästi julkisesti, Leskinen muistuttaa.

Sorella Bollström, Aleksandra Korhonen ja Mila Hämäläinen poseeraavat koulun uudella sohvalla. He ja monet muut oppilaat antoivat toimitukselle kysymyksiä, joista haluaisivat lukea Sanomalehtiviikon lehdestä.

PUUMALAN  yhtenäiskoulu on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukutaidon kehittämiseksi myös erityisavustusta.

-Koulun arjessa lasten osallisuus on tietysti päivän sana, se on juurtunut jo syvälle koulun toimintakulttuuriin, Leskinen miettii.

-Lasten näkemykset otetaan hyvin huomioon nykyisessä opetuksessa. Mietimme onko opetus riittävän vuorovaikutteista ja tukeeko se lukutaidon kehittymistä.

Leskinen muistuttaa, että lasten oikeuksia pitää kunnioittaa myös kodeissa. Lasta tulee kuunnella ja lapselle pitää olla aikaa.

-Olisi tärkeää, että kaikki kuntalaiset tietäisivät myös lasten oikeudet. Lapsiystävällinen kunta kun on muutakin kuin ilmaisia harrastuksia. Se on koko kylän juttu, Leskinen lisää.

Nykyään opetuksessa otetaan huomioon myös lasten näkökulma asioihin. Koulun seinällä on tärkeitä lastenoikeuksia.

Kouluhistoriaa

Ennen koululaitosta kansansivistäjänä, luku- ja kirjoitustaidon, luvunlaskun ja uskonnon opettajana toimi kirkko. Tehtävä annettiin tavallisesti seurakunnan lukkarille ja myöhemmin koulumestarille, joita palkattiin seurakuntiin. Puumala saattoi olla jo tuolloin tietynlainen tiennäyttäjä, sillä Savon ensimmäinen koulumestari lienee toiminut Puumalassa jo 1600-luvulla, kertoo kouluhistoriikki.

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylällä jo lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1875 kauppias A.Kotrolta vuokratuissa tiloissa. Kirkonkylän uusi koulurakennus vihittiin sitten käyttöön marraskuun 10. päivänä vuonna 1883. Puumalassa toimi pitkään, jopa vuoteen 1951 saakka, kaksi rinnakkaista koulumuotoa, seurakunnan ylläpitämä kiertokoululaitos sekä kunnan ylläpitämä kansakoululaitos.

Uudempi koulurakennus valmistui vuonna 1922 ja Sininen koulu vuonna 1994. Keskuskoulu rakennettiin 1956. Yhtenäiskouluksi se muutettiin vuonna 2010. Puumalassa toimi myös oma lukio vuosina 1974-2009 ja se jatkoi Mikkelin sivutoimipisteenä vuodesta 2009 vuoteen 2015.

Arkistojen aarteisiin uppoutumaan Puumala-lehteä avusti palvelujohtaja Anne Julin, joka on toiminut kunnassa koulutoimenjohtajana ja sivistystoimenjohtajana vuodesta 1987 lähtien. Tällä hetkellä Puumalassa on 125 oppilasta. Oppilasmäärässä ovat mukana kaikki oppilaat esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin.

 

Fakta

  • Haukkoniemen koulu 1951-1959
  • Harmaalan koulu 1907-2009
  • Hurissalon koulu 1913-2011
  • Huuhkalan koulu 1927-1972
  • Hämälänmäen koulu 1948-1962
  • Kaipaalan koulu 1942-1961
  • Kietävälän koulu 1912- 1991
  • Lieviskän koulu 1902-1979
  • Liimattala/Lintusalon koulu 1914-1979
  • Luukkolasta 1928-2004
  • Närtesalon koulu 1955-1962
  • Ollilan koulu 1951-1962
  • Rokansalosta 1926-1968
  • Ruokotaipaleelta 1910-1971
  • Ryhälän koulu 1911-1987
  • Sepänkylän koulu 1923-2007
  • Sopalasta 1926-1966
  • Kyllölässäkin on historiikin mukaan toiminut koulu, mutta toimintavuosista ei löytynyt arkistotietoa.