Puumalan Vuoden liikuttajaksi 2019 on valittu Puumalan Viri

Vasemmalla Antti Kasanen, Heikki Virta ja Markku Jaatinen.

Tiina Judén

Puumalan Viri ry:n pesäpallo on innostanut kaikenikäisiä pesäpalloharrastuksen pariin. Aikuisten harrastejoukkue pelasi menestyksekkäästi harrastepesiksessä. Puumalan Viri järjesti viime kesänä myös puumalalaisen itä-länsi ottelun. Näiden lisäksi seura on järjestänyt pesiskoulun lapsille ja toteuttanut pesiskerhon nuorille.

PuVi:n palkinnon vastaanottivat tänään illalla Etelä-Savon Urheilugaalassa Mikkelissä Heikki Virta ja Markku Jaatinen sekä kunnan edustajana Antti Kasanen.

Gaalaan oli ilmoittautunut noin 150 liikunnan ja urheilun ystävää. Gaalan juhlatervehdyksen lausui tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ja gaalan juonsi toimittaja Joanna Kuvaja.

Siltakemmakoille tapahtumahistorian suurin artistikattaus

Ellinooran tunnetuimpia kappaleita ovat vuosina 2015 ja 2016 julkaistut singlet ”Carrie” ja ”Leijonakuningas”. Ellinoora esiintyy Siltakemmakoilla torstaina. Kuva: Warner Music Live.

22.1.2020

Ensi kesänä juhlitaan Puumalansalmen sillan valmistumisen 25-vuotisjuhlaa. Puumalan tunnetuimman maamerkin juhlavuonna myös 5.-8.8. vietettäviä Siltakemmakoita juhlitaan suuremmin kuin koskaan, ainakin 16 esiintyjän voimalla.

Esiintymislavalla nähdään Laura Voutilainen, J. Karjalainen, Ellinoora, Irina, Elastinen, Erin, Abreu ja BEHM, jonka ”Hei Rakas” soi parhaillaan Suomen virallisen soittolistan kärjessä.

Kemmakkaviikon perjantaina järjestettävien ”Ysäribileiden” esiintyjälistalla on 90-luvun kuumimpia ja toivotuimpia nimiä. Ruotsalaista ysärimusiikkia esittävät Basic Element, Pandora ja Solid Bace ja suomalaista ysäritunnelmaa ovat nostattamassa Movetron, Aikakone ja Waldo.

Siltakemmakat alkaa tuttuun tapaan keskiviikkona 5.8. järjestettävällä konsertilla. Sopimuksellisista syistä esiintyjä julkaistaan vasta myöhemmin.

Luet uusimmasta lehdestä lisää, kuinka ysäritunnelmat ja karnevaaliteema näkyvät Puumalan keskustassa ja tapahtuma-alueella.

Matkailututkimuksen 2020 mukaan suomalaisten matkoissa korostuu rentoutuminen, arjen elämykset ja paikallisen kulttuurin säilyttäminen

Uusimmassa lehdessä useat matkailualan yrittäjät kertovat matkailun kehittämisestä Puumalassa. Kuvassa Janne Kuivalainen, Sahanlahti Resortista lämmittää savusaunaa ja kertoo Koko kansan saunapäivästä. Kuva: Tiina Judén

Uusimmassa lehdessä useat matkailualan yrittäjät kertovat matkailun kehittämisestä Puumalassa. Kuvassa Janne Kuivalainen, Sahanlahti Resortista lämmittää savusaunaa ja kertoo Koko kansan saunapäivästä. Kuva: Tiina Judén

Matkamessujen Matkailututkimus 2020 selvitti jälleen suomalaisten matkustamisen syitä ja matkailuun liittyviä mielipiteitä. Matkalta haetaan arjen elämyksiä ja paikallista kulttuuria. Vastuullisuutta mietitään matkapäätöstä tehdessä aiempaa enemmän. Matkamessut on auki yleisölle Helsingissä Messukeskuksessa 17.− 19.1.2020.

Suomalaisia matkalla kiinnostaa vähemmän turistiset kohteet ja katukeittiöt. Lomalta haetaan paikallista kulttuuria ja arjen elämyksiä. Majoituskohteessa toivotaan perusasioiden olevan kunnossa ja henkilökunnan käytettävissä. Paikalliset pikkuputiikit ja aidot yhteisöt kiinnostavat suomalaismatkustajaa. Erityisesti suomalaiset toivovat, että työ- ja lomamatkat pidetään erillään.

Matkailun vastuullisuus puhuttaa, ja se näkyy myös matkailututkimuksen tuloksissa. Edellisvuosien tapaan suurin osa suomalaisista on matkustaessaan suosinut paikallisia palveluntarjoajia, kuten esimerkiksi hotelleja tai ravintoloita. Suuri osa on myös vähentänyt kohteen kuormitusta matkustamalla kiireisimmän sesongin ulkopuolella.

Suomalainen matkailija onkin vastuullinen ja noudattaa paikallisen kulttuurin tapoja sekä ohjeita. Lähes puolelle vastaajista paikallisen kulttuurin säilyttäminen on matkan tärkein vastuullisuuteen liittyvä valintakriteeri. Tärkeänä pidettiin myös tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia (35%) ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä (34%).

Muut vastuullisuuteen liittyvät valintakriteerit jäivät kuitenkin vähemmälle huomiolle, ja muun muassa lentojen hiilidioksidipäästöjä on kompensoinut joka kymmenes vastanneista, kun vastaavasti joka neljäs (24 %) kokee, ettei matkan hiilidioksidipäästöjen kompensointi ole kiinnostava asia. Joka kymmenes  (11 %) vastannut oli sitä mieltä, ettei vastuullisuudella ole merkitystä matkapäätöksiä tehtäessä.

Kaukomatkat ja uudet kulttuurit kiehtovat yhä, mutta niihin sekoittuu ilmastonmuutoksen tuoma huoli ympäristöstä. Kuvassa hindujen puhdistautuminen Balin Ubudissa sijaitsevassa temppelissä. Kuva: Tiina Judén

Lue tänään ilmestyneestä matkailuteemaisesta Puumala-lehdestä lähimatkailumahdollisuuksista ja vertaa niitä kaukomatkoihin. Lue myös matkailun kehittämisen uusimmista käänteistä Puumalassa.

Omassa vetovoimassa pitää olla pitovoimaa

Kunnanjohtaja Matias Hilden haluaa nostattaa uudella vuosikymmenelläkin edelleen hyvää me-henkeä.

Kunnanjohtaja Matias Hilden haluaa nostattaa uudella vuosikymmenelläkin edelleen hyvää me-henkeä.

Tiina Judén

KUNNANJOHTAJAN vuosi vaihtui rauhallisissa tunnelmissa yhdeksänkuukautisen vauvan, vaimon ja Himmu-koiran kanssa kotona Puumalassa.

– Uuden vuoden vaihde meni koiraa rauhoitellessa. Meillä ei siis tarvitse käydä raketteja ainakaan ulkona katsomassa, toteaa Hilden.

Hildenille on tärkeää, että Puumalassa viihdytään ja että positiivinen Puumala-henki säilyy myös uudella vuosikymmenellä.

-Meillä on tervettä ja nöyrää ylpeyttä omasta kotipaikkakunnastamme. Puumala on ketterä, nöyrä ja kehittymishakuinen, Hilden kiteyttää.

Hilden uskoo, että hyviä asioita seuraa lisää hyviä asioita, mutta laakereilleen ei pidä jäädä lepäämään.

PUUMALA on tällä hetkellä muuttovoittoinen kunta.

-Tänne muuttaa eniten eläkeläisiä, mutta myös työikäisiä 30-65-vuotiaita. Nuori sukupolvi 15-29-vuotiaat sen sijaan loistavat poissaolollaan, mutta tälle on selkeä selitys: täällä ei ole opiskelupaikkoja.

Hilden näkee haasteena sen, miten korkeakoulutettuja työikäisiä houkutellaan Puumalaan. Hän korostaa, että palveluvaltaistumistrendi pitäisi osata hyödyntää nyt, kun väestökehitys on ennusteiden mukaan positiivinen. Koko Etelä-Savossa väestökehitys taas on muuttotappioinen. Etelä-Savon väestö väheni tammi-marraskuussa kaikkiaan 2 001 asukkaalla.

-Jos väestökehitys jatkuu näin, niin parin vuoden sisällä Puumalassa asuvista enemmistö on muilla paikkakunnilla syntyneitä.

KUNNANJOHTAJAN katse kääntyy taakse jääneeseen vuosikymmeneen, sillä se näyttää graafisina häkkyröinä hyvältä. Matias Hildenin 8 vuotta Puumalassa ovat olleet monella saralla positiivisia.

Työttömyys kääntyi laskusuuntaan vuonna 2015, kuten muuallakin Etelä-Savossa. Toisaalta tähän löytyy luonnollisia selityksiä, kuten eläköityminen. Myös lainakate laskee tasaisesti verrattuna koko maan lainakatteeseen.

-Verotulot ja valtionosuuksien kehitys ovat olleet hyviä tällä vuosikymmenellä. Toimintamenot ovat kehittyneet suotuisasti ja meillä ei ole nettovelkaa, Hilden kehuu.

YLEISESTI ottaen Hilden ei pidä politiikan pinnallistumisesta.

-Asioita politisoidaan liikaa, kuten nyt tämä Al Hol -keskustelukin osoitti.

Uusi nuori hallitus ei sen sijaan huoleta, eikä hän ota kantaa ikäasioihin. Pääministerissä ja kunnanjohtajassamme on kuitenkin jotain yhteistä.

Sanna Marin on tuttu Hildenille opiskeluajoilta. He molemmat aloittivat opintonsa hallintotieteiden maisteriksi Tampereella samana vuonna. Hilden valmistui kolmessa ja puolessa vuodessa, kun Marinilla siihen meni vähän kauemmin.

-Sanna Marinilla on erilaiset arvot ja hän näkee yhteiskunnan eri tavoin, kuin minä. Hän on kuitenkin hyvin määrätietoinen luonteeltaan ja osaa varmasti pitää kuria, napauttaa Hilden.

UUDENVUODEN puheessaan Hilden toivotti kaikille hyvää alkanutta 2020-lukua. Puheessaan hän muistutti muun muassa me-hengestä: ”Me puumalalaiset voisimme tehdä asiat vähän järkevämmin ja nopeammin kuin muut tekevät, löytää mahdollisuuksia sieltä mistä muut etsivät ongelmia ja ennen kaikkea kokeilla asioita rohkeasti ja sallia myös epäonnistumiset.”