Vatsasta puhuminen on lihasten hallintaa – hieronta taas niiden manipuloimista

Ari Lauanne on tunnettu vatsastapuhuja, mutta nykyään myös hieroja. Hän aloittaa vastaanoton Kauneushoitola Juhanilassa tammikuun alussa.

Tiina Judén

Suomalaisista vatsastapuhujista yksi tunnetuimmista on nimeltään Ari Lauanne. Muistatko vielä 1990-luvulla pyörinyttä TV2:n televisio-ohjelmaa ”Langalla Jaska ja Ari”? Nyt puhutaan samasta Arista, mutta eri roolissa. Lauanne aloittaa vuoden alussa koulutettuna hierojana Kauneus- ja hyvinvointihoitola Juhanilan tiloissa.

Ensimmäisenä tulee mieleen, auttaako vatsastapuhumisen taito hierontataidoissa?

-En sanoisi ihan niin, mutta esimerkiksi mobilisoiva hieronta, jota jäsenkorjaukselliseksikin hieronnaksi voisi kutsua, kyllä auttaa, sanoo Lauanne.

Lauanne on kouluttautunut Punkaharjun erikoishierontapainotteisessa hierontakoulussa, joka on osa Itä-Karjalan Kansanopistoa. Klassisen hieronnan lisäksi siellä opetetaan jäsenkorjausta, vyöhyketerapiaa, hermoratahierontaa ja kinesioteippausta sekä kiinnostuksen mukaan kiinalaista lääketiedettä, akupunktuuria ja luontaishoitoja.

Mutta palataanpa mystiseen kykyyn puhua vatsanpohjasta. Suomessa Arin lisäksi tämän taidon taitajia on vain kourallinen. Lauanteen opissa yksityiskursseilla näistä ovat olleet ainakin Sari Aalto ja Seppo Tauriainen eli ”Klovni Sebastian”, joka esiintyy Sirkus Finlandiassa.

-Molemmat ovat tosi taitavia vatsastapuhujia. Klovni Sebastian on erittäin hyvä, Suomen huippuja, Lauanne miettii.

Tunnettuja ulkomaisia vatsastapuhujia ovat muun muassa Jeff Dunham ja Kevin Johnsson.

Lauanne muistelee, että hänen isänsä oli kuvannut kokeeksi uudella kamerallaan tv-ruudusta kuvia joskus 60-luvulla. Tv-esitys tuli Pariisin Lidosta ja kolmessa kuvassa oli vatsastapuhuja nukkehahmojensa kanssa. Lauanne oli isänsä mukaan kiinnostunut noista valokuva-albumin kuvista jo kaksi vuotiaana.

-Palasin niihin kuviin aina vuosien varrella. Sitten minulla kävi tuuri, että tv:ssä alkoi pyöriä amerikkalainen komediasarja Soap eli Kupla. Siinä päähenkilönä oli Jay Johnsson ja Bob-nukke, joka perinteinen puupäänukke eli Dummy.

Lauanne seurasi ohjelmaa joka viikko. Tämän lisäksi hänellä oli taitojen kartuttamiseen vain Mikki Hiiren taskukirja, jossa oli puolitoista sivua tekstiä vatsastapuhumisesta. Näillä vinkeillä hän lähti kokeilemaan tuota taitolajia.

-Olin musikaalinen ja osasin laulaa. Soitin myös rumpuja ja uskon, että kaikki tämä edesauttoi oppimista, sillä lihaskontrollini oli helposti kehittyvä, Lauanne kertoo.

Ensimmäinen oikea kokeilu vatsastapuhujana tapahtui 12-vuotiaana. Lauanteen taidot hoksattiin 16-vuotiaana hänen esiintyessä koulun juhlissa.

-Eräs ulkopuolinen tiskijukka tuli tuolloin sanomaan, että tiedätkö, kuinka hyvä olet, Lauanne muistelee.

Esiintyvät taiteilijat eivät kuitenkaan kahdeksankymmentäluvulla saaneet helpolla omaa toiminimeä. Vedottiin niinkin hassuihin ennakkotapauksiin, kuin siihen, että Eino Grönkään ei ole saanut. Lauanne sai toiminimen vihdoin vuonna 1990.

Tv-ohjelmaan bongaus tapahtui TV2:n ohjelmapuolella järjestetyillä kinkereillä, joissa Lauanne oli esiintymässä.

-Yksi tuottajista tuli ohjelmanumeroni jälkeen sanomaan, että mulla olisi sulle yksi juttu, jos saat itsesi myytyä siihen ohjelmaan. Esitin hänelle pari temppua ja hän sanoi, että myyty, Lauanne nauraa.

Vatsastapuhujana hän kiersi 15 vuotta Suomen alakouluja ohjelmallaan ”Vili ja Örkki”. Molvaanialainen vuoristoörkki oli malliesimerkki siitä, mitä ”nikoholi”-niminen aine voi saada aikaan.


-Örkit ovat oikeasti kauniita ja sävyisiä, valkoturkkisia karvaturreja, mutta tämä Örkki oli muuttunut rääväsuiseksi ja likaisen harmaaksi riippuvuutta aiheuttaneen nikoholin vuoksi, Lauanne kertoo.

Hahmo luotiin yhdessä opettajien ja raittiushenkilöiden kanssa. Se antoi ymmärtää eri assosiaatioita, mutta ei luonut vääriä mielikuvia.

-Se oli erittäin hyvä ikivihreä numero.

Vili-nukke oli ihmishahmo ja samaa ikäluokkaa, kuin yleisökin.

Vili kävi lopuksi interaktiivisesti oppilaiden kanssa läpi, mitä tarinassa oli tapahtunut. Oppilaat keksivät nopeastikin, että nikotiini ja alkoholihan siinä nikoholissa oli yhdistettynä ja tulipa ohjelmassa huumeetkin mainituksi.

Vilin ohjaillessa keskustelua oppilaat saivat tuoda esille omaa tietouttansa ja lopuksi kaikki tekivät yhdessä Örkille tervehdyttämisohjelman, aivan kuin Personal Trainerit nykyään.

Sitten siirryttiin vatsastapuhujan uran ohessa myös isompiin show-bisneksiin. Lauanne sai yhteistyökumppaneita maailman voimakkaimmin levinneestä toiminta-ammuntalajin harrastajaporukastaan Cowboy action shooting, joka on toiminnallista kilpa-ammuntaa villin lännen aseilla. Amerikasta rantautunut kilpalaji on saavuttanut Suomessakin runsaasti alan harrastajia.

-Showesityksessä katsojat haukkoivat henkeään, sillä se oli todella hyvännäköistä touhua, Lauanne kehaisi.

Showammunta tehdään nallipanoksilla ja niin sanotulla mustaruutilatauksella, jossa ei ole luotia. Ruuti palaa piipun ulkopuolella pitkällä suihkulla ja kun se osuu vaikkapa ilmapalloon, niin vaikutelma on aito ja näyttävä.

Show kehittyi pikkuhiljaa ja kymmenen vuoden ajan Lauanne avustajineen esiintyi maailman ainoana suomalaisena sirkusveitsenheittäjänä muiden Villin Lännen Show – numeroidensa kera.

Keikkaelämä on kuitenkin kuluttavaa ja tuon kymmenen vuoden kuluessa Lauanteen mielessä kävi usein, että voisiko esiintyvän taiteilijan työn ohessa tehdä jotain muutakin, millä voisi täyttää tyhjät aukot kalenterissa.

-Joku oli vähän vinkannut minulle, että sinulla on kyllä näpeissä jotain. Oletko ajatellut hierojan hommia?

Samaan aikaan tapahtui elämänmuutoksia ja Lauanne jäi ainoaksi tekijäksi Ohjelmapalvelu Huippujuttuun. Roudaaminen ja shown rakentaminen kävivät raskaaksi.

-Vuonna 2011 oikea olkapääni hajosi työperäisesti. Jouduin leikkaukseen, eikä tässä kaikki. Kaaduin siinä sitten vielä toipuessani vasemman olkapään päälle, pääsin jälleen leikkaukseen ja hyvällä kuntoutuksella molemmat olkapääni tulivat onneksi kuntoon.

Sairauslomalla Lauanteella oli aikaa miettiä, että pitäisikö hankkia vielä ihan oikeakin ammatti. Toisaalta oma kuntoutuskokemus muistutti, että apua tarvitaan ja ihmiset ovat staattisten työtehtäviensä vuoksi melko jumissa.

-Parasta palautetta hierojan työssäni on, kun asiakas on sanonut, että eipä ole kukaan hieronut minua aiemmin tuohon tyyliin.

Lauanne haluaa olla mahdollisimman varma siitä, mitä tekee. Se luo turvallisuuden tunnetta ja palvelee asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkuva itsensä kehittäminen on tärkeää ja siksi Lauanne käykin syventämässä jäsenkorjaustietouttaan Kaustisilla, jossa on pitkät perinteet jäsenkorjauksellisessa kansanparannuksessa.

Myrsky tuottaa ongelmia sähkönjakeluun – Puumalassa jo 3022 sähkötöntä

Painava lumi taivuttaa puita sähkölinjojen päälle. Runsas lumentulo on tehnyt myös ajokelistä erittäin huonon.

Lunta on satanut Järvi-Suomessa ennustetun runsaasti. Muutamassa tunnissa huomattava lumikuorma on kertynyt puustoon. Ilmajohtoverkko on alttiina lumen painosta linjojen päälle taipuville puunrungoille. Sään ääri-ilmiöt näyttäytyvät Järvi-Suomessa lyhyessä aikavälissä satavana sakeana lumipyrynä, joka tuottaa nyt ongelmia niin sähkönjakeluun kuin liikenteeseenkin.

Sähköverkon viat ovat alkaneet klo 16 sakean lumisateen saavutettua Järvi-Suomen Energian jakelualueen. Illan aikana vikoja on syntynyt runsaasti ja niitä syntyy edelleen niin kauan kuin lumisade jatkuu. Puumalassa on 387 sähkötöntä muuntopiiriä ja vika- tai työkeskeytysten piirissä olevia asiakkaita on jo 3022 ja määrä saattaa kasvaa yhä.

Vaikea keli aiheuttaa ongelmia liikenteessä ja osaltaan hidastaa korjauspartioiden siirtymistä vikakohteilta toisille. Myös kulkuväylille katkeilevat oksat aiheuttavat hankaluuksia ja jopa vaaraa liikenteessä. Teiden auraaminen kulkukelpoiseksi on ensiarvoisen tärkeää sähköverkon vikojen korjaamiseksi.

Maastossa työskennellään nyt noin 65 hengen voimin ja torstaiaamuna henkilövahvistuksia saadaan Järvi-Suomen Energian jakelualueen ulkopuolelta.

Sään salliessa kaksi helikopteria nousee tarkastuslennoille torstaina aamusta.

Linjoilla olevia puita ei saa missään tapauksessa itse poistaa linjoilta eikä mahdollisiin maassa oleviin johtoihin saa koskea sähköiskun vaaran takia.

Järvi-Suomen Sähkön vikapalvelunumeroon 0800 90440 kannattaa soittaa, jos tietää vian aiheuttajan, kuten sähkölinjaan nojaavan puun. Vikailmoituslomakkeella voi ilmoittaa myös viansijainnin. Sähkönjakelun palautumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että sähköyhtiö saa kirjattua ja välitettyä maastoon tiedon vian aiheuttajista ja sijainnista.

Keskijänniteverkon tilaa voit seurata Järvi-Suomen Energian häiriökartalta.

Tilannetietoa saa myös sähköyhtiön some-kanavien Facebookin (@jarvisuomenenergia) ja Twitterin (@jarvisuomenene) kautta.

Lisätietoa sähkökatkoon varautumisesta löytyy täältä: nettisivuilta.

Linkkejä sähkökatkoihin ja lumipyryyn varautumiseksi: Kodinturvaopas lumipyryihin Kodinturvaopas sähkökatkoihin

Artikkelia päivitetty klo 21.43

Maalaisjuntit Taitaja9-kilpailun Jyväskylän loppukilpailuun

Kuvassa Puumalan yhtenäiskoulun joukkue Maalaisjuntit, eli Mila Kontinen (vas), Aino Asikainen sekä Elmeri Manninen suorittamassa tieto- ja viestintätekniikan ohjelmointitehtävää. Kuva: Marika Auvinen

Tiina Judén

Puumalan yhtenäiskoulun joukkue Maalaisjuntit nappasi toisen sijan Taitaja9 Savon aluekilpailuissa. Joukkueessa kilpailivat Aino AsikainenMila Kontinen ja Elmeri Manninen. Aluekilpailut voitti Juvan yläkoulun joukkue Tehotytöt. Kolmannen paikan valtakunnallisiin Taitaja9-finaaleihin nappasi itselleen Kivelän koulun joukkue Kivelä 1 Leppävirralta.

Etelä-Savon ammattiopisto Esedu järjesti joulukuussa Taitaja9 Savon alueen aluekilpailut, joissa taisteltiin Savon alueen mestaruudesta sekä samalla valtakunnallisista finaalipaikoista.

Kilpailuun osallistui Savon alueelta kaiken kaikkiaan 15 joukkuetta, jotka olivat siivittäneet tiensä aluekilpailuihin paikalliskilpailujen myötä. Puumala-lehti uutisoi Maalaisjunttien paikalliskilpailuista aiemmin syksyllä.

Taitaja9 -kilpailut on Suomessa jaettu 12 alueeseen, joista Savo on yksi. Savon aluekilpailussa kolme parhaiten menestynyttä joukkuetta etenee loppukilpailuun, joka järjestetään vuotuisten Taitaja – ammattitaidon SM-kilpailuiden yhteydessä Jyväskylässä toukokuussa 2020.

Taitaja9-kilpailussa 9. luokkalaisista koostuvat kolmihenkiset joukkueet kisaavat kädentaitoja ja näppäryyttä testaavissa rastitehtävissä. Kilpailussa peruskoulun 9. luokkalaisilla on mahdollisuus kokeilla kädentaitojaan tehtävissä, jotka tutustuttavat hauskalla tavalla eri aloihin.

Puumalan ensimmäinen ilves kaatui kirkonkylän läheisyydessä

Kuvassa vasemmalla jäljille päässyt Ruunajoen Martta ja oikealla Ruunajoen Karhuherra. Metsästäjämiehet eivät kuvaan halunneet, mutta ovat tiukasti hihnan päässä saaliin äärellä.

Tiina Judén

Puumalassa ammuttiin tänään ensimmäinen ilves. Saalis on nuori noin 2-3-vuotias 17-kiloinen uros. Sen on nähty riistakameroiden mukaan vierailevan Puumalan kirkonkylän kotipihoilla. Eniten ilveksen saaliiksi on joutunut lähialueen peuroja.

Talven ensimmäinen kissaeläin kaatui tänään aamupäivällä Särkijärven alueella metsässä, mutta taajaman pinnassa. Kaato tapahtui Puumalan yhteisluvalla. Yhteisluvassa ovat mukana kaikki Puumalan metsästysseurat. Nyt jahdissa oli yhteensä kuusi miestä, jotka olivat Vesiniemen Metsästys- ja Kalastusseurasta, Muuramäen Riistaringistä ja Länsi-Puumalan Erästä.

Ilveksen metsästyskausi alkoi joulukuun alussa. Sen liikkeitä on seurattu ensilumista lähtien. Nyt luvista on käytetty toinen eli viikkolupa, ja jäljellä on enää yksi viikonloppuun sijoitettava kaatolupa.

Yksi metsästäjistä, joka haluaa pysyä nimettömänä, lähti aamuyöstä seuraamaan ilveksen jälkiä. Kun jäljet löytyivät, metsästäjät kokoontuivat klo 9.30 ja olivat passissa jo klo 10 aamupäivällä. Ilveksen tavoittamiseen meni noin tunti.

-Kaatamiseen meni vain minuutti siitä, kun koira laskettiin irti, sanoo yksi ryhmän jäsenistä.

Ilveksen jäljille johtanut koira oli Ruunajoen Martta. Se on kokenut suomenajokoira.

Uskallus tulee positiivisen palautteen kautta

Sami Nikkarin yksi lempisoitin on trumbetti.

Tiina Judén

PUUMALA on saanut uuden ja uudella tavalla ajattelevan musiikinopettajan, joka peräänkuuluttaa uskallusta tehdä virheitä. Lapualta kotoisin oleva kasvatustieteen maisteri ja musiikkipedagogi Sami Nikkari haluaa heittää pulpetit nurkkaan ja luoda tilaa toiminnalliselle opetukselle.

-En halua pakottaa ketään, enkä luoda negatiivista ilmapiiriä. Se sopii huonosti luovaan taideaineeseen, kuten musiikki. Haluan opettaa uskaltamaan tehdä myös virheitä, Nikkari muistuttaa.

Nikkarin mukaan puumalalaiset yläkoululaiset ovat innostuneita musiikista.

-Huomaan, että alakoulun opetus on ollut hyvää, sanoo yläkoululaisia vasta marraskuusta alkaen opettanut Nikkari.

NIKKARI on toiminut pitkään oman yrityksensä ”Iloiset Oppijat” kautta myös koirien tottelevaisuus eli toko-kouluttajana.

-En minä koiria kouluta, vaan niiden omistajia, Nikkari nauraa.

Hän myöntää, että eläinten koulutuksessa ja soittotaidon opetuksessa on yhtäläisyyksiä.

-Arkikielellä kerrottuna ne ovat pienissä osissa harjoittelu, kriteerien asettelu ja se, ettei yritä liian vaikeita asioita kerralla, Nikkari toteaa.

Toistojen määrä on myös olennaisen tärkeä asia. Näillä keinoilla sekä soittajassa, että koiranomistajassa saa nopeasti näkyviä tuloksia aikaan, mutta kumpikin vaatii viikkoja, mieluummin kuukausia.

-Kehotan useimmiten videoimaan omaa soittoharjoitusta ja pitämään harjoituspäiväkirjaa, jotta saadaan niitä onnistumisen kokemuksia.

Motivaation kannalta on olennaisen tärkeää onnistua. Lisäksi harjoitus- ja esiintymisvideoita on hauska katsoa myöhemmin, vaikka aikuisena.

UUDEN musiikinopettajan tavassa opettaa näkyy draamakasvatustausta. Hän kiittelee koulun rehtoria pedagogisesta vapaudesta tehdä musiikkiluokasta omanoloinen ja toiminnallinen. Soitinvalikoima on hyvä ja kitaroita löytyy kaikille oppilaille.

Nikkarin mielestä luovan aineen, kuten musiikin, hyödyt ovat kiistatta moninaiset.

-Kesken päivän nuoret pääsevät laskujen pänttäämisestä toiminnallisempaan työhön.

Nikkarin mielestä ei ole olennaista miettiä onko Mozart tärkeämpi, kuin Beethoven tai Sannin tuotanto. On yleishyödyllistä tietää niistä kaikista.

-Haluan painottaa opetuksessani muita asioita, kuten millainen muistijälki musiikkitunneista jää tulevaisuuden musiikin ja kulttuuripalvelujen kuluttajalle.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Nestorin tilalle tulee kevyempi lautta

Kaarel Kruuse on yksi Kietävälän lossin viidestä kuljettajasta.

4.12.2019

ELY-keskus on kilpailuttanut 40 lauttapaikan liikennepalvelut ja solminut neljä siirtymäkauden sopimuspakettia, joilla poistetaan pahimpia liikenteen solmukohtia ja kehitetään liikennettä.

Kietävälässä Viljakansaaren ja Partalansaaren välillä kulkevaan lossiliikenteeseen tämä tarkoittaa sitä, että kantavuudeltaan 150 tonninen Nestori-lautta siirtyy Arvinsalmeen, josta Liperin ja Rääkkylän kuntien rajalla kulkeva 60 tonnin lossi vaihtaa päikseen tukikohtansa Kietävälään.

-Nestori on ollut ylimitoitettu Kietävälän käyttäjämäärään nähden. Alun perin Nestorin piti siirtyä jo 2018 Vekaransalmeen, mutta sillan rakentamisen johdosta lossi päätettiin siirtää Arvinsalmeen, jossa on paljon raskasta liikennettä, toteaa tieinsinööri Tapani Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Luet aineesta lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Niina Kuuvasta uusi aluejohtaja Etelä-Savon Yrittäjiin

3.12.2019

Etelä-Savon Yrittäjien hallitus on valinnut aluejärjestölle aluejohtajaksi Niina Kuuvan. Aluejohtaja aloittaa tehtävässään osin tammikuussa ja kokoaikaisesti helmikuusta alkaen. Niina Kuuva toimi Puumalan kunnanjohtajan sijaisena 1,5 vuotta ja työskentelee tammikuun loppuun asti Etelä-Savon maakuntaliitossa ennakointiasiantuntijana. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtaja Nina Rasolan mukaan aluejohtajan pesti herätti laajaa kiinnostusta ja hakijat olivat hyviä.

-Hain tehtävään, koska haluan olla rakentamassa yrittäjäystävällistä ja elinvoimaista Etelä-Savoa, toteaa Kuuva.

Yrittäjäjärjestö vaikuttaa, vahvistaa ja verkostoi – Niinalla on hyvät lähtökohdat hoitaa aluejohtajan tehtävää Etelä-Savossa, toteaa Rasola.

-Tavoitteiden on oltava kirkkaita ja toiminnan vaikuttavaa. Yrittäjäyhdistyksen tulee palvella jäsenkenttää vaikuttamistehtävässä sekä osaamisen kehittämisessä, linjaa vastavalittu aluejohtaja Niina Kuuva.

Yrittäjäjärjestön tavoitelistalla on saada yrittäjyyden olosuhteiden huomioiminen aluekehityksen kärkeen. Siihen liittyvät vahvasti osaavan työvoiman saannin turvaaminen, yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa sekä Etelä-Savon imagon ja brändin kirkastaminen.  Paikallisyhdistystasolla on tarkoituksena kiinnittää erityistä huomiota kuntavaikuttamiseen.