Ulosajo Viljakansaarentiellä

28.11.2019

Puumalan Viljakansaarentiellä on sattunut ulosajo. Paikalle lähetettiin pelastushenkilöstöä Puumalan paloasemelta.

Etelä-Savon pelastuslaitos sai klo 11:53 hälytyksen liikenneonnettomuuteen Puumalan Viljakansaarentielle Suvirannan kohdalle. Henkilöauto oli tuntemattomasta syystä ajautunut ulos ajoradalta ja pyörähtänyt ojaan katolleen.

Yksin autossa ollut kuljettaja toimitettiin ensihoidon toimesta tarkastettavaksi Puumalan terveyskeskukseen. Pelastuslaitos esti lisävahingot tekemällä ajoneuvon virrattomaksi sekä merkitsemällä auton huomionauhalla.

Ajokeli on tällä hetkellä erittäin huono jäisten teiden vuoksi. Varovaisuus ja ajonopeuden pudottaminen liikenteessä ovat nyt tärkeä varotoimi onnettomuuksien ennakointiin.

Mega-Paula oli pikkujoulujen kuningatar

Mega-Paula eli Juha Rastas odotteli keikan alkua Sahanlahden keittiössä.

27.11.2019

Helsingissä asuva dragtaiteilija Juha Rastas saapui viime perjantaina junalla Mikkeliin, josta matka jatkui arkisesti paikallisbussin kyydissä Puumalan Sahanlahteen. ”Glamuuria viikonloppuun”, kuten hän itse somepäivityksessään totesi.

Illalla, kahden tunnin laittautumisen jälkeen, glamouria kuitenkin nähtiin, kun sädehtivä Mega-Paula astui pikkujouluyleisön eteen.

Luet uusimmasta Puumala-lehdestä, kuinka 40-vuotistaiteilijajuhlavuottaan viettävän Rastaan ura oikein alkoi vuonna 1979 ja kuinka häneen suhtauduttiin silloin, kun dragshow oli Suomessa ihan uutta.

Tämän viikon lehti on muutenkin tuhti lukupaketti, 12 sivua. Luet sen Postin lakon vuoksi ilmaiseksi, klikkaamalla yllä olevaa banneria.

Hanna-Mari Tyrväinen

Kirkkovaltuusto hyväksyi yhteistyöselvityksen

Puheenvuoro on yrittäjä ja lähihoitaja Heidi Pietikäisellä, kuvassa keskellä. Vasemmassa reunassa kirkkoherra Helena Castrén ja kunnanvaltuutettu ja kirkkovaltuutettu Laura Pitkonen.

Kirkkovaltuusto päätti tänään illalla kokouksessaan, että Puumalan seurakunta osallistuu yhteistyöselvityksen laadintaan Juvan ja Sulkavan seurakunnan kanssa. Ehdotus yhteistyöstä on lähtenyt liikkeelle Sulkavan seurakunnan kirkkoherra Hanne-Maaria Rentolalta. Selvitystyöhön on varattu Puumalan seurakunnan osalta kaksi tuhatta euroa vuoden 2020 talousarvioon.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kirkkovaltuusto oli selvitystyön tarpeellisuudesta yksimielinen. Erimielisyyttä ja keskustelua syntyi sen sijaan pienistä asioista, kuten kirkkokuoron evätystä tuesta, henkilökunnan virkistysmatkasta ja Saimaan kauneimmista sävelistä.

Vuodesta 2000 lähtien Puumalan seurakunnan jäsenet ovat vähentyneet 39,7 prosenttia.

Vuodesta 2000 lähtien Puumalan seurakunnan jäsenet ovat vähentyneet 39,7 prosenttia. Henkilöissä tämä tarkoittaa 1136 jäsentä. Puumalan seurakunta sai tänä vuonna kirkollisverotuloista toimintaansa 430 000 euroa ja valtionosuudesta 41 800 euroa. Pelkästään henkilöstökuluihin menee verotuloista 87 prosenttia.

Puheenvuoro on yrittäjä ja lähihoitaja Heidi Pietikäisellä, toinen oikealta. Vasemmassa reunassa kirkkoherra Helena Castrén ja hänen vieressään kunnanvaltuutettu ja kirkkovaltuutettu Laura Pitkonen.

Lue lisää ensi viikon Puumala-lehdestä.

21.11.2019

Tiina Judén

Lapsi mukaan töihin -päivä voi tuoda raikkaita ajatuksia työpaikalle

Mette Virtanen on usein mukana Kristiina-äidin työpaikalla Sillashopissa. Perjantaina on valtakunnallinen Lapsi mukaan työpaikalle -päivä.

Tiina Judén

VUODESTA 2016 lähtien on ollut mahdollista ottaa lapsi mukaan töihin oikein kampanjan mukaisesti, mikäli työnantaja antaa tähän luvan. Seuraavan kerran se on mahdollista tulevana perjantaina 22. päivä marraskuuta,  lapsen oikeuksien viikolla. Kampanjan järjestävät Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä STTK:n, SAK:n, Akavan ja EK:n kanssa.

Tarkoituksena on tarjota lapselle mahdollisuus nähdä mitä työnteko on ja mitä äiti tai isi työpäivinään tekee.

Lapsimukaantoihin.fi -sivustolla voi ilmoittaa työyhteisönsä mukaan päivän viettoon ja haastaa muut tekemään samoin. Sivustolta saa myös vinkkejä, millaista ohjelmaa lapsille voi päivän aikana järjestää.

YRITTÄJÄPERHEISSÄ on joka päivä ”lapsi mukaan töihin” -päivä. Näin kertoo muun muassa puumalalaisen Isännöinti Sillan ja Sillashopin yrittäjäpariskunta Kristiina ja Seri Virtanen.

-Ensimmäinen lapsemme oli täällä vauvasta saakka ja nukkui päiväunia vaunuissa, kun en voinut pitää äitiyslomaa kolmea kuukautta pidempään, naureskelee Kristiina Virtanen.

Keskimmäisen lapsen kohdalla äitiyslomalle ei herunut juurikaan aikaa.

NYT nuorimmainen lapsista, Mette, tulee usein koulun jälkeen Sillashoppiin tekemää läksyjä ja syömään eväitään, mutta on hän ollut jo ihan ”oikeastikin” töissä ja kirjoitellut mainostauluihin mainoslauseita valmiilla kiinnitettävillä kirjaimilla.

Seri Virtanen kertoo, että hänen työverstaallaan Metellä on oma lasten höyläpenkki. Isoveli onkin aloittanut puusepän opinnot mahdollisesti juuri isän jalanjäljissä. Virtasen isä on puutyönopettaja, joten ammattitaito kulkee suvussa.

-Mette on ollut minun mukanani myös kesätorilla myymässä, Seri Virtanen kertoo.

HÄIRITSEEKÖ lapsi vai antaako hän raikkaita ajatuksia työpaikalla?

-Tuleehan siinä varmaan keskeytyksiä ja lapsi vie vanhemman työpanosta ja huomiota, riippuen työtehtävistä, arvelee Kristiina Virtanen.

Seri Virtanen puolestaan kertoo, että puutyöpajalla on myös omat vaaransa, ja riskit pitää harkita tarkasti.

Snapchattiä ja Whatsappia

Eerika Kasanen on Puumalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Hän käyttää sosiaaliseen mediaan noin neljä tuntia päivässä. Suosikki on Snapchat.

Tiina Judén

SUOMALAISTEN suosikit sosiaalisen median palveluista ovat vuonna 2019 WhatsApp ja YouTube, joilla kummallakin on 2,8 miljoonaa käyttäjää. Facebookilla on 2,7  ja Instagramilla 1,6 miljoonaa suomalaista käyttäjää. Lisäksi suosiossa ovat myös Twitter, Snapchat, LinkedIn ja Pinterest, joilla kullakin on Suomessa 500 000 – 1 000 000 käyttäjää.

Muilla sosiaalisen median palveluilla on Suomessa alle viisisataatuhatta käyttäjää.

Suomen käytetyin sosiaalinen media on DNA:n ja Nepan tutkimuksen mukaan Whatsapp. Sitä käyttää noin 68 prosenttia suomalaisista. Kuva DNA ja Nepa.

EERIKA Kasanen, 18, kuuluu ikäryhmään, jonka voidaan sanoa syntyneen kännykkä vaippataskussa. Digitaalisuus ja sosiaalinen media ovat tälle sukupolvelle kuin kaurapuuro tai jokapäiväinen leipä. Kasanen käyttää kaikkein mieluiten Snapchattiä, Instagramia ja Whatsappia. Lisäksi hän selailee Facebookkia, mutta ei juurikaan päivitä sinne mitään, kuten eivät lukuisat ikätoverinsakaan.

-Vaikea sanoa, miten paljon käytän aikaa somen parissa, ei sitä tule mietittyä. Sanoisin, ehkä noin 4 tuntia päivässä, Kasanen kertoo.

Kasasta sosiaalisen median reaaliaikaisuus ja hektinen vuorovaikutteisuus ei ahdista, ennemminkin häiritsee, jos joku ihminen ei ole aktiivinen somessa, eikä vastaa, kun kysyy jotain tärkeää.

-Snapchatistä pidän siksi, kun siellä keskustelu kavereiden kanssa kuvien ja videoiden avulla on niin luontevaa. Snapin avulla tietää, mitä kavereille kuuluu.

HÄNEN mielestään video- ja kuvaviestintä on hauskin tapa viestiä. Snapit eli näpsäykset ovat itsestään tuhoutuvia kuvia tai lyhyitä 10 sekunnin videoita, joita voi lähettää yhdelle tai useammalle kaverille.Story eli tarinapitää sisällään useita näpsäyksiä.

Lisäksi tässä mediassa voi käyttää chattiä eli keskustelua, joka on yksinkertaista kahdenkeskistä tekstipohjaista viestintää.

-Lähes aina rajaan yleisön, jolle Snappiviesti menee. Facebookkia käyn vain lähinnä nopeasti selaamassa. Tuskin kukaan minun ikäiseni tekee sinne päivityksiä.

Jos Kasanen ei somettaisi, hän käyttäisi someajan olemalla kasvotusten kavereiden kanssa. Hänen mielestään kavereiden kanssa oleminen ei kuitenkaan kärsi somen takia, sillä suurin osa somettamisesta tulee tehtyä nopeissa tilanteissa. Eerika Kasasella on myös jonkin verran kavereita ulkomailla.

-Olin Norjassa 4H-leirillä ja sieltä tuli kavereita, joiden kanssa tulee keskusteltua somen välityksellä.

KASANEN on toiminut Puumalan nuorisovaltuuston puheenjohtajana jo kaksi vuotta. Nyt tammikuussa pyörähtää käyntiin viimeinen nuorisovaltuustokausi, sillä hän täyttää 19-vuotta. Hän valmistuu ylioppilaaksi Imatran lukiosta ensi keväänä.

Kasasen mukaan Puumalassa saadaan päättäjät nopeasti mukaan nuorisovaltuuston ideoihin.

-Ensinnäkin on tosi kiva, että meitä kuunnellaan ja ajatuksia viedään oikeasti eteenpäin. Esimerkiksi kun halusimme Norppapuistoon jotain toimintaa myös esiteineille, niin ajatukseen tartuttiin heti, Kasanen kiittelee.

NUORISOVALTUUSTOTOIMINTA on rohkaissut Kasasta ja antanut uskoa nuorten mahdollisuuteen vaikuttaa. Jäsenistöön tulee hänen mukaansa joka vuosi pari uutta nuorta ja osa samoista nuorista jatkaa. Kasanen kuuluu myös Etelä-Savon nuorisovaltuustoon. Se kokoontuu parin kolmen kuukauden välein Mikkelissä.

-Sielläkin meitä on tosi paljon, yli 20 varajäsenineen, Kasanen kertoo.

Lue tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä lisää myös ikäihmisten mediankäytöstä.

Essote ottaa postilakon ajaksi tekstiviestit ajanvarauksen käyttöön

14.11.2019

 Essote alkaa lähettää ajanvarauksen tietoja tekstiviesteillä asiakkaille postilakon aikana. Soittamalla ilmoittamista jatketaan myös, sillä kaikkia ajanvarauksia ei pystytä tekstiviestillä ilmoittamaan.  

-Tekstiviestejä tulee pääosin Mikkelin keskussairaalan eli erikoissairaanhoidon ajanvarauksista. Myös osan perusterveydenhuollon ajanvarauksista pystymme lähettämään tekstiviesteinä. Ensimmäiset viestit lähtevät tänään torstaina, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Johanna Pulkkinen Essoten osastonsihteeripalveluista.

Lakon aikana Essote kerää kokemuksia ajanvarauksen ilmoittamisesta tekstiviestinä ja viestittelyä jatketaan ainakin osittain lakon jälkeen. Tekstiviestin lähettäminen ei sovellu kaikkeen ajanvarauksesta ilmoittamiseen, koska usein potilaille täytyy laittaa samassa yhteydessä myös ohjeistusta.

Puumalansalmen virrassa voi kokeilla jääkelluntaa

Puumalassa käynnistyi viime viikolla talvimatkailun kehittämiseen liittyvä hanke, johon osallistui paikallisia matkailualan yrittäjiä ja muita toimitahoja. Palaverin jälkeen ryhmä siirtyi Arto Keinäsen johdolla Veeran rantaan kokeilemaan jääkelluntaa.

Hanna-Mari Tyrväinen

13.11.2019

Puumalassa on mahdollista kokea uusi talvinen elämys, kun pukee päällensä pelastuspuvun ja hyppää satamassa jäisen virran vietäväksi. Talvimatkailuohjelmansa paikkakunnalla aloittanut Arto Keinänen sanoo, että kokemus jääkuutioiden keskellä kellumisesta on parhainta kovilla pakkasilla veden höyrytessä.

Uutta talvista elämysohjelmaa testattiin viime torstaina Puumalansalmen sillan alla. Jäätä ei hyisessä vedessä vielä ollut, mutta kokemus tuskin jätti ketään punapukuista yhteistyökumppania kylmäksi, jotka tulivat kokeilemaan kelluntaa virtaavassa vedessä.

-Tällaista erikoista ohjelmaa ei ole ihan joka pitäjässä. Se saattaa kiinnostaa erityisesti kansainvälisiä asiakkaita. Elämyksenä se on parhaimmillaan silloin, kun on jäätä, uskoo Keinänen.

Keinänen järjestää myös norpparisteilyjä ja ekopaatin kotisatama tulee olemaan ensi kesänä Puumalassa.

Puumalassa on käynnistymässä myös talvikauden matkailuun keskittyvä yritysryhmähanke, johon on tässä vaiheessa ilmoittautunut mukaan kymmenkunta mikroyritystä.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Me Tammelat on Puumalan tietoviisas

Voittajajoukkueessa voitti pokaalin ensimmäisen kerran vuonna 2016.

9.11.2019

Sahanlahdessa illan aikana käydyn Puumalan Tietoviisas -kilpailun on voittanut Me Tammelat.
Joukkueessa kilpailivat Timo Laitakari, Sanni Haikarainen, Paula Haikarainen ja Ossi Huuskonen. Joukkue voitti kilpailun myös vuonna 2016.

Perinteinen tietovisa järjestettiin kuudetta kertaa ja tällä erää hoksottimiaan oli testaamassa 15 neljän hengen joukkuetta.

Kunnanjohtaja Matias Hildenin ja Arto Venäläinen olivat laatineet 40 kysymystä ja ”vähän extraa päälle”. Kilpailussa vastattiin viiteen kysymykseen kerralla ja aihealueet liikkuivat yleistiedosta urheiluun ja kulttuuriin.

Luet aiheesta lisää ensi viikon Puumala-lehdestä.

Puumala-lehti avaa näköislehtensä kaikkien luettavaksi Postin lakon ajaksi

Suuret lehtipäivät kokosi paikallislehtien päätoimittajia ja muita työntekijöitä Hyvinkään Sveitsiin. Vuosittain palkitaan myös eri sarjojen parhaat lehdet ja jutut.

Maanantaiaamuna alkava Posti- ja logistiikka-alan unioni Paun lakko vaikuttaa sanomalehtiin hyvin eri tavoin. Lehtien varhaisjakeluun lakko ei kuitenkaan vaikuta. Puumala-lehti ilmestyy ja varhaisjakelussa olevat taloudet saavat lehtensä. Varhaisjakelun ulkopuolella olevat tilaajat sen sijaan jäävät seuraavan kahden viikon aikana ilman lehteä.

-Tämän vuoksi avaamme verkkosivuillamme näköislehden kaikkien luettavaksi maksutta ensi keskiviikosta lähtien, kertoo päätoimittaja Tiina Judén.

Näköislehden lisäksi Puumala-lehti järjestää maksuttomia lehtiä noutopisteisiin kunnantalolle sekä Puumala-lehden toimitukseen. Lehtiä voi noutaa keskiviikkona 13.päivä marraskuuta.

Maaseudun Tulevaisuus jää näillä näkymin painamatta kahden viikon mittaiseksi kaavaillun lakon aikana. Lehti on käytännössä kokonaan Postin perusjakelussa koko Suomessa. Myös Maaseudun Tulevaisuuden näköislehti on lakon aikana veloituksetta kaikkien luettavissa.

Postin lakko vaikeuttaa myös Essoten toimintaa

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakko vaikeuttaa merkittävästi myös Essoten lähete- ja ajanvarauskirjeiden ja asiakasohjeiden sekä laskujen toimittamista. Essotesta lähtee noin 300-400 kirjettä päivittäin ja lakko vaikuttaa luonnollisesti myös kuntayhtymään tulevaan postiin.

-Lakolla voi olla vaikutuksia myös potilasturvallisuuteen, kun asiakkaalle lähetetyt kutsukirjeet eivät mene perille. Nyt kannattaa käydä kirjautumassa osoitteessa www.essote.fi sähköisen asiointipalvelun käyttäjäksi, jolloin kutsu- ja muut kirjeet tulevat kotiin sähköisesti, vinkkaa Essoten johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.

Terveyspalveluissa muille asiakkaille pyritään soittamaan kutsut ja potilasohjeistukset. Puheluja soittavat pääasiassa osastonsihteerit.

-Puhelimitse kutsuttavia tulee olemaan todella paljon. On lisäksi haastavaa, miten muun muassa tutkimusohjeita sisältävät potilasohjeistukset saadaan puhelimitse hoidettua. Haasteeksi nousee myös asiakkaiden tavoitettavuus sekä heidän mahdollisuutensa ottaa ohjeistusta vastaan, kun soitamme.  Oman lisänsä tähän tuo tämän hetkiset vähentyneet resurssit, sillä äskettäisen rekrytointikiellon aikana menetimme valitettavasti paljon osaavaa työvoimaa, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Johanna Pulkkinen osastonsihteeripalveluista.

Laskut

Laskujen maksuaikaa pidennetään. Tällä hetkellä Essoten laskujen maksuehto on 21 vuorokautta, mutta se pitenee lakon aikana 28 vuorokauteen.

Vanhus- ja vammaispalvelut

Essoten vanhus- ja vammaispalveluiden asiakasohjeita, tiedotteita ja päätöksiä sekä hakemusten tilanteita voi kysyä suoraan palveluneuvosta tai Essoten palveluohjauksen toimipisteistä.  Tarpeen vaatiessa asiakkaisiin ollaan yhteydessä myös puhelimitse.

-Vanhus- ja vammaispalvelut on laittanut tällä viikolla tietoa kuljetuspalvelumuutoksesta, joka tapahtuu vuodenvaihteessa. Emme tiedä, ovatko nämä tiedotteet ehtineet perille. Uuden asiakasohjeen postitus tästä asiasta on heti joulukuun alussa. Lakolla voi olla vaikutus tämän asian ymmärtämiseen, jos asiakasohjetta ei saada heille ennen vuodenvaihdetta, kertoo vammaispalveluiden palvelupäällikkö Anne-Maarit Paunonen.

Samoin vammaispalveluista lähetettävät reagointikirjeet eivät ehdi lakisääteissä ajassa. Reagointikirje on asiakkaalle lähetettävä tieto, jossa kerrotaan että hänen asiansa on laitettu vireille. Laki vaatii hakemukseen reagointia seitsemän päivän sisällä.

Perhe ja sosiaalipalvelut

Essoten perhe- ja sosiaalipalvelut lähettävät postin kautta kaikki viranomaispäätökset, perhepalvelujen kutsut ja esitietolomakkeita, joita ei ole nettisivuilla: täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätökset, etuuksiin liittyvät lisätietopyynnöt, lastensuojelun päätökset ja lastensuojelun kuulemiskutsut vanhemmille.

Mikäli ensi viikolla on lähdössä kiireellistä postia ja lakko toteutuu, skannataan päätökset, kutsut, maksusitoumukset jne. ja ne laitetaan turvasähköpostilla asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Mikäli asiakkaalla ei ole sähköpostia tai puhelinta, asiointi tapahtuu tarvittaessa Mikkelin sosiaalikeskuksessa (Vilhonkatu 9-7) tai lähikuntien palvelupisteissä, joihin toimitetaan asiakkaalle lähtevää postia. Mikkelissä Essotesta lähtevä Kelan posti viedään suoraan Kelalle

Aurinkolämpökenttä liitetään kaukolämpöverkkoon torstaina

Savosolar Oyj:n projektipäällikkö Miika Kilgast valvoo pohjatöiden tekoa. Puumalan aurinkolämpökentän aurinkokeräimien asentaminen aloitetaan ensi viikolla tai Kilgastin mukaan mahdollisesti jo loppuviikolla.

Tiina Judén

PUUMALAN pesäpallokentän viereen nousevasta aurinkolämpökentästä tulee Suomen suurin aurinkolämpöä tuottava laitos. Lempeän kehityspäällikkö Aki Padatsun mukaan päälaitteet alkavat olla paikoillaan ja aurinkokeräimien asentamiset aloitetaan ensi viikolla.

Torstaina 7. marraskuuta kaukolämmön jakelussa on jakelukatko, jolloin uusi järjestelmä liitetään Puumalan kaukolämpöverkkoon. Kuluttajille se tarkoittaa sitä, että katkon aikana lämmintä käyttövettä ei tule ja kaukolämmitetyissä kiinteistössä lämmitys ei toimi aamuyhdeksän ja iltakuuden välillä.

-Asennustyöt tehdään tämän kuukauden aikana. Sitten aurinkolämpökenttä jää talviteloille ja laitteistoja päästään testaamaan keväällä, Aki Padatsu kertoo.

Puumala kaukolämpöverkon koko on Padatsun mukaan ideaali tällaiselle laitteistolle.

JATKOSSA energia on tarkoitus tuottaa kesällä kokonaan aurinkolämmöllä ja erikoislämpöpumpulla. Talvella kylmimpään aikaan joudutaan varalla käyttämään myös öljyä.

-Tämä on ensimmäinen näin ison luokan kokeilu ja tästä tulee hieno systeemi. Aurinkopaneeliala on 400,5 neliömetriä ja se on valmistuessaan Suomen suurin aurinkolämpökenttä, Padatsu korostaa.

Prosessissa yhdistyvät aurinkokeräimien lisäksi isompi teollisen mittakaavan erikoisilmalämpöpumppu, joka ottaa lämpöä ilmasta ja 80 kuution lämpöakku, joka varastoi lämpöä ja tasaa järjestelmän toimintaa.

-Esimerkiksi kun aamulla tehontarve on suuri, voidaan yön aikana varastoitua lämpöä purkaa akusta. Näin yritetään vähentää fossiilisen polttoaineen käyttöä minimiin.

Lue lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.