Valtuusto alensi Kanttorilanrannan ostotarjousta

Jukka Pitkosen (kesk.) ehdotus maa-alueen ostotarjoukseksi, hinnalla 135 000 euroa, tuli hyväksytyksi.

29.4.2019

Kunnanvaltuusto ei hyväksynyt kunnanhallituksen alkuperäistä esitystä puoltaa Kanttorilanrannan maa-alueen hankintaa hintaan 220 000 euroa.

Jukka Pitkosen (kesk.) ehdotus maa-alueen ostotarjoukseksi, hinnalla 135 000 euroa, sai kannatusta ja asiasta järjestettiin suljettu lippuäänestys.

Pitkosen esitys voitti äänin 6-15, ja näin ollen alkuperäinen esitys hylättiin.

Kunnanhallituksella on toimivalta tehdä maanhankintaa talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Kunnanhallitus käsittelee ostotarjousta kevään kuluessa.

Tieteenkesyttäjä juniori osallistuu kansainvälisiin Fysiikkaolympialaisiin

Antti Asikainen palkittiin hiljattain Tieteen kesyttäjä juniori -tunnustuksella.

29.4.2019

Tieteenkesyttäjä junioriksi valittu Antti Asikainen pääsi mukaan kansainväliseen fysiikan olympiavalmennusryhmään ja Suomen edustusjoukkueeseen, joka osallistuu heinäkuussa Fysiikkaolympialaisiin Israelissa.

Tel Avivissa järjestettävään kilpailuun osallistuu noin 400 nuorta eri puolelta maailmaa. Mukana on noin 80 osallistujamaata.

Antti Asikaisen mukaan pääsy kansainvälisiin kisoihin varmistui viime perjantaina, kun hän osallistui Pohjoismaiden ja Baltian Fysiikan olympialaisiin Tallinnassa. Suomesta oli mukana noin parikymmentä nuorta, joista kansainväliseen olympiavalmennusryhmään pääsi mukaan viisi kilpailijaa.

-Kokonaiskilpailussa oli mukana 62 osallistujaa ja oli siinä sijalla 21. Suomalaisten joukosta sijoituin kolmanneksi.

-Oli se kyllä odotettua rankempi tapahtuma. Siellä oli kaksi viiden tunnin koesessiota peräkkäisinä päivinä. Tähän asti olen ajatellut, että olen ahkeroinut kovasti, mutta nyt täytyy tehdä töitä vielä enemmän, kun tänne asti pääsin.

Asikainen kertoo lähtevänsä koitokseen iloisin mielin. Hän valmistautuu kisoihin tekemällä valmennustehtäviä sekä osallistumalla parille fysiikkaleirille, joissa pääsee harjoittelemaan myös kokeellisia töitä.

-Mutta ei tämä tule olemaan helppoa. Ei se ollut aiemmin, eikä tästä eteenpäinkään, hän toteaa hyväntuulisena.

Hanna-Mari Tyrväinen

Sauna paloi maan tasalle saaressa

29.4.2019
Maanantain ja tiistain välisenä yönä paloi noin viidentoista neliömetrin kokoinen saunarakennus kokonaan pienehkössä saaressa Takasenselällä.
Saunan ympäriltä paloi maastoa noin neljä aaria.
Etelä-Savon pelastuslaitos paitsi sammutti, myös kasteli maan.
Palon havaitsi ohikulkeva veneilijä.
Alueen muut rakennukset eivät vahingoittuneet.
Paikalla ei ollut ketään.
Palon syttymissyy ei ole tiedossa.

Veneestä pudonnut mies menehtyi Puumalassa

27.4.2019
Puumalassa Saimaalla menehtyi perjantai-iltana veneestä kylmään veteen pudonnut 1950-luvulla syntynyt mies, joka oli lähtenyt laskemaan katiskoita yhdessä puolisonsa kanssa.
Katiskoiden laskemisen yhteydessä mies oli horjahtanut ja pudonnut veneestä.
Samalla veteen oli pudonnut myös toinen veneen airoista.
Mies ei onnistunut nousemaan takaisin veneeseen eikä tapahtumapaikka ollut rannan läheisyydessä, joten hän joutui olemaan vedessä, kun puoliso piteli hänestä kiinni ja yritti saada veneen rantaan.
Lopulta puolison saatua veneen maihin ja päästyä hälyttämään apua, oli pitkään kylmässä vedessä ollut mies jo menehtynyt.
Poliisi tutkii tapahtunutta kuolemansyyn tutkintana.

Lähetettyjä kirjeitä: Kysymyksiä ja mielipiteitä Kanttorilanrannan alueen myynnistä

Kanttorilanrannassa on kuntalaisten käytettävissä oleva laavu.

27.4.2019

Arvoisat seurakunnan ja kunnan edustajat

Toivoimme, että näistä asioista olisi keskusteltu, tai otettu esille ja jopa vastattu 14.3. olleessa aluetta koskevassa yleisötilaisuudessa. Valitettavasti emme silloin päässeet paikalle. Emme saaneet myöskään vs. kunnanjohtajalta Niina Kuuvalta vastauksia henkilökohtaiseen sähköpostiin muuta kuin, että keskustellaan tilaisuudessa. Hänelle oli jätetty seuraavanlaisia kysymyksiä, jotka nyt on myös osoitettu Kanttorilanrannan alueen kohtalosta päättäville.

Haluaisimme esittää kysymyksen seurakunnan päättäjille, onko srk:n pääroolina tänä päivänä hengelliset arvot vai ”bisneksenteko”? Onko tonttikaupoilla tarkoitus seurakunnan talouden kohentaminen? Muista luontoarvoista välittämättä?

Miksi halutaan tuhota kirkonkylän lähin/ainoa virkistysranta-alue, jossa on myös laavu? Itse olemme käyneet rannalla ja laavulla lukemattomia kertoja. Vieressä asuessamme olemme huomanneet, että rannalla ja laavulla käy paljon muitakin ihmisiä kuten lapsia ja nuoria. Haluaisimme, että alue myös säilyisi rauhallisena luonto- ja virkistysalueena.

Alueen luontoarvot on jätetty huomioimatta. Sen lisäksi, että hieno rantamaisema pilaantuu lähiasukkailta ja lähitaloista, niin uusia taloja rakentaessa lähemmäksi rantaa maisema rumentuu Saimaaltakin päin huomattavasti. Alue on myös lintujen pesimäalue.

Paljon tämä kehittäminen tulee maksamaan kunnalle ennen kuin tontit ovat edes myyntikunnossa? Jääkö veronmaksajien harteille esim. kiinteistöverojen nostona?

Lähialueen vanhempien talojen ja tonttien arvo laskee ja samalla menevät myös venepaikat rannalta. Nämä tulevat tonttikaupat tulevat myös vaikuttamaan nykyisten Sarkatien ja lähialueen asuntojen ja tonttien maisema-arvoon, ja näin ollen vaikuttaen myös asukkaiden jälkipolville asti. Aikoinaan ostettaessa taloa tontteineen maisema on ollut hyvin suuri osa ostopäätöstä. Tällöin se näkyi myös ostohinnoissa ja oli annettu sellainen kuva, ettei rannalle mitään rakenneta, vaan se säilytetään puisto- ja lintujen pesimäalueena.

Puumalassa on myymättä paljon tontteja, kiinteistöjä ja liikekiinteistöjä. Varsinkin Kotiniemessä on paljon myymättömiä tontteja ja myös ulkomaalaisten omistuksessa lähes asumattomia kiinteistöjä. Näitäkö halutaan lisää?

Puumalassa on 69 omakotitalotonttia myymättä Oikotie.fi:n ja Etuovi.com:n mukaan. Pelkästään Kotiniemessä on 31 tonttia myymättä. Myös seurakunnan myymättömät tontit mm. Sopalan kylässä Saimaan rannalla. Näiden lisäksi muut tontit, joita ei ole listattu julkisesti myytäväksi.

Lopuksi kiitokset Antti Kasaselle (ps.), joka on ilmeisesti ainoa päättäjistä, joka vastustaa Kanttorilanrannan maaostoa hyvine perusteluineen.

Olemme adressiin nimet jo kertaalleen kerättyinä vastaan tätä maanmyyntiä, toivoen että alue säilytettäisiin rakentamattomana.

Tarja Pennanen ja Veli-Matti Kiiskinen,
Sarkatien asukkaat

Kirkkoherra Helena Castrén vastaa:
Seurakunnan perustehtävästä ja maakaupoista

Puumalan seurakunnan perustehtävä on avata Raamatun sanomaa ja antaa mahdollisuus Jumalan läsnäolon kokemiseen elämänkaaren eri vaiheissa yksilönä ja yhteisönä.

Tämän tehtävän hoitaminen vaatii erilaisia resursseja ja seurakuntalaisten yhteisen varallisuuden viisasta hoitamista.

Seurakunta haluaa kaikin tavoin tukea Puumalan kehittämistä muun muassa kaava-alueen rantarakentamista ja laadukasta asumista, joka nostetaan esiin kunnan strategiassa. Seurakunta on aikanaan omistanut suurimman osan nykyisen kirkonkylän maa-alueista ja myynyt sekä vuokrannut niitä asukkaiden käyttöön aiemminkin.

Kanttorilanrannan ostaja velvoitetaan järjestelemään jokaisen saaritontin omistajan kanssa uusi veneen säilytyspaikka kaava-alueelta.  Seurakunta on antanut aikanaan mahdollisuuden laavun rakentamiseen alueelle. Uskomme, että kunnastamme, jossa on noin 3000 km rantaviivaa, löytyy edelleen riittävästi sopivia virkistysalueita.

Tontinmyyntiasia on ollut vasta virkamiesten ja työryhmien valmisteluasteella. Nyt on keskustelun aika. Lopullisen päätöksen myynnistä tekee kirkkoneuvoston esityksestä Puumalan kirkkovaltuusto. Päätös alistetaan edelleen Mikkelin tuomikapitulille ja kirkkohallitukselle.

Helena Castrén,
Puumalan seurakunnan kirkkoherra

Vs. kunnanjohtaja Niina Kuuva vastaa: Kiitos kirjelmän lähettäjille Kanttorilanrantaa koskevista kysymyksistä ja keskustelusta.

Tässä vastineessa avaan maanhankintaan liittyvää kokonaisuutta.

Pennasen ja Kiiskisen lähettämiä asioita käytiin läpi yleisötilaisuudessa 14.3., jossa esiteltiin Kanttorilanrannan kokonaisuutta. Itse esittelin kokonaistilanteen ja kunnan maapolitiikan tavoitteet, jotka valtuusto on asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa hyväksynyt. Tekninen johtaja avasi suunnitelmia infrastruktuurin rakentamisesta ja kustannuksista, vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja vesiosuuskunnan roolista ja maankäyttöteknikko kaavoitusprosessin kulusta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista, mikäli kaavoitukseen asti edettäisiin.

Taustana maanhankinnan neuvotteluille on ollut se, että Puumalan seurankunta jätti kesäkuussa 2017 hakemuksen asemakaavan muuttamisesta kirkonkylän Kanttorilanrannassa ja myös tätä ennen on alueesta käyty keskustelua jo useamman vuoden ajan. Kunnanhallitus päätti kesäkuussa 2017 käynnistää asemakaavan muutoksen ns. Kanttorilanrannan alueella. Samalla kunnanhallitus päätti, että kunta ja seurakunta laativat kaavoitukseen ja kaavan toteuttamiseen liittyvän maankäyttösopimuksen sitten, kun kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä. Vuonna 2018 kunta ja seurakunta kävivät neuvotteluja maankäyttösopimuksesta, mutta tuolloin se todettiin kunnan kannalta epäedulliseksi ratkaisuksi ja tonttien myynti sekä markkinointi olisi myös hankalaa, kun tontteja olisi sekä kunnalle että seurakunnalla. Näin ollen jatkettiin neuvottelua raakamaan ostosta.

Kanttorilanrannan tapauksessa tärkeää on huomioida se, että 30.6.2016 lainvoimaiseksi tulleessa taajamayleiskaavassa alue on asemakaavalla suunniteltavaa pientalovaltaista asuinaluetta, jonka jatkosuunnittelussa on otettava huomioon alueen maisema-arvot ja viheryhteystarpeet. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n mukaan yleiskaava on puolestaan ohjeena silloin, kun asemakaavaa muutetaan. Taajamayleiskaavan muutosta tehtäessä ei kaavasta jätetty yhtään valitusta. Alueella on voimassa tällä hetkellä 2.3.1981 hyväksytty asemakaava, jossa alue on puistoa, leikkikenttä- ja venevalkama-aluetta.

Kanttorilanrannan kehittämisen perusteet on mm. valtuuston huhtikuussa 2018 hyväksymässä maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa, jossa todetaan, että ”kirkonkylän asemakaava-alueen tiivistämistä tutkitaan ainakin ns. Kanttorilanrannan alueella. Alue on tällä hetkellä rakentamatonta ja hyvin pientalorakentamiseen soveltuvaa.” Alue on myös lähellä kirkonkylän keskustaa ja hyvin palveluiden, kuten koulun ja päiväkodin, äärellä. Em. ohjelmaan maapolitiikan tavoitteeksi on myös kirjattu, että raakamaan hankintaa tulisi harkita taajaman lähellä olevilla, rantaan tukeutuvilla alueilla. Edelleen linjataan, että maanhankinta kohdistetaan taajamayleiskaavassa pääosin asumiskäyttöön osoitetuille alueille. Tätä Kanttorilanranta edustaa.

Puumalan kunnalla on tällä hetkellä Kotiniemessä 2 omarantaista tonttia, joista toisen ostotarjous on käsittelyssä maanantain valtuustossa. Tämän jälkeen kunnalla olisi yksi omarantainen tontti tarjolla ja kun huomioidaan se, että viime vuosien kysyntä on kohdentunut pääosin vain omarantaisiin, tulee perusteita etenkin omarantaisten tonttien kaavoitukselle.

Kirjelmän laatijat viittaavat siihen, että alueen luontoarvot on jätetty huomioimatta ja kannetaan huolta linnustosta. Viimeksi taajamayleiskaavaa laadittaessa ja sen kaavaselostuksessa on käsitelty uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia lajeja. Suunnittelualueella, johon myös Kanttorilanranta kuului, ei ole tavattu edellä mainittuja lajeja. Luontoarvot ja maisema huomioidaan kaavoitusta tehtäessä, mikäli sinne asti asia etenee.

Kirjelmän laatijat kantavat huolta virkistysranta-alueen tuhoutumisesta ja erityisesti linjaloiston vieressä olevan laavun kohtalosta. Alustavissa kaavaversioissa, jotka eivät siis tässä vaiheessa ole virallisia kaavaluonnoksia, on hahmoteltu alueen pohjoispäähän laajaa lähivirkistysaluetta ja pienempää virkistysaluetta linjaloiston läheisyyteen. Pohjoispää on valikoitunut siksi, että se on kallioisen maaperän takia vaikeasti ja kalliisti rakennettavaa. Linjaloiston kohdalle ei puolestaan saa rakentaa, jottei se häiritse väylän liikennettä. Linjaloiston vieressä oleva laavu on mahdollista säilyttää tai pikemminkin soisi sille kunnostuksen ja yleisilmeen kohotuksen, mikäli asuinalue toteutuu. Rantaan on mahdollista suunnitella ja jättää uintipaikka sekä kulku talvisin jäälle. Maaliskuun yleisötilaisuudessa päätin oman esitykseni siihen, että toivoin kaavaan jätettäville viheralueille yhteistä suunnittelua alueen asukkaiden kanssa. Tämä tarkoittaa juuri kotaa tai laavua, uimarantaa, rantautumispaikkaa, kävelypolkua ja jotakin muuta.

Puumala-lehdessä viitattiin myös siihen, että kunnan suulla on puhuttu infran rakentamisen maksavan noin 300 000 euroa ja näin juuri on. Myös kirjelmän laatijat kysyvät kokonaiskustannusten perään. Kunnalla on konsultin toimesta tehty arvio kokonaiskustannuksista, joihin kuuluvat vesihuolto ja hulevedet, valaistus sekä katujen rakentaminen. Lisäksi vesiosuuskunnan kanssa on keskusteltu vesi- ja viemäröinnin rakentaminen, joka kuuluu siis em. kustannusarvioon. Kokonaisuuden kustannus tilaajatehtävineen on arvioitu n. 325 000 euroksi. Maanostotarjous on puolestaan 220 000 euroa. Tämä kustannusarvio on esitetty kunnanhallituksessa ja tullaan esittämään valtuustossa. Kustannukset jakautuisivat vuosille 2019–2021/2022 ja riippuen siitä, kuinka maanosto ja kaavoitus etenee.

Mikäli maanhankinta toteutuu, tulee kunnan osoittaa venepaikkojen omistajille uudet paikat. Yhteensä maapohjassa on ns. rasitteena 11 venepaikkaa ja lisäksi alueella on muita veneitä. Vaihtoehtoja on alustavasti tarkasteltu, mutta toteutuessaan venepaikkojen omistajia kuullaan yksilöidysti ja otetaan heidän toiveitaan huomioon.

Haluan vielä korjata Puumala-lehdessä 25.4. olleen tiedon, jossa sanottiin, että kunnanhallitus päätti ostaa seurakunnalta Kanttorilanrannan maa-alueita tonttien myymistä varten. Kuten kunnanhallituksen 15.4. pidetyn kokouksen pöytäkirja osoittaa, kunnanhallitus ei ole vielä hyväksynyt ostotarjousta ja kauppakirjaluonnosta. Kunnanhallitus on tehnyt valtuustolle esityksen siitä, että valtuusto puoltaisi Kanttorilanrannan maanhankintaa. Kyseessä on ns. periaatepäätös ja sen jälkeen kunnanhallitus käsittelee asiaa uudelleen. Hallintosäännön mukaan toimivalta kiinteän omaisuuden ostamisessa on kunnanhallituksella määrärahojen puitteissa ja määräraha maanhankintaan on talousarviossa olemassa. Mikäli kunta päättää jättää ostotarjouksen seurakunnalle, käsittelee seurakunnan puolella asiaa ensin kirkkoneuvosto, sitten valtuusto ja tämän jälkeen asia lähtee tuomiokapituliin ja lopulta kirkkohallitus tekee lopullisen päätöksen.  

Olemme linjanneet valtuuston hyväksymässä (Kunnanvaltuusto 23.4.2018 § 10, liite 1) kuntastrategiassa yhtenä viidestä painopisteestämme laatuasumisesta ja tavoitteena on, että ainutlaatuiset tontit houkuttelevat uusia asukkaita. Yksi toimenpiteistä on, että lisätään omarantaisia tontteja kirkonkylän läheisyydessä. Toinen toimenpide on, että vetovoimaisten asuinpaikkojen yhteydessä turvataan helppo pääsy Saimaalle ja että asuinalueiden välittömässä yhteydessä on virkistysalue. Kanttorilanrannan alue, joka sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä kirkonkylän palveluista ja Saimaan rannassa tukee hyvin näitä tavoitteita. Nyt on esitetty kokonaisuus ja tehty esitys maanhankinnasta, josta demokraattisesti valitut toimielimet pääsevät päättämään. 

Niina Kuuva
vs. kunnanjohtaja

Huomioi ruohikkopalovaroitus

26.4.2019

Maakunnan tämän kevään ensimmäinen laajamittainen maastopalo sammutettiin eilen torstaina Pertunmaalla, kun Kuortissa paloi noin neljän hehtaarin kokoinen maastoalue.

Etelä-Savon Pelastuslaitos muistuttaa, että maasto on nyt erittäin kuivaa. Etelä-Savossa on voimassa ruohikkopalovaroitus ja avotulen tekeminen on kiellettyä ja rangaistavaa.

Kunta vetoaa lakiin lossien aikatauluttomuuden puolesta

Kunnan mielestä nykyiset tauot ovat riittäviä, muutoin lossin pitää liikenteen sujuvuuden nimissä kulkea nonstoppina.

25.4.2019

Puumalan kunta ei hyväksy Hätinvirran ja Rongonsalmen lossien aikataulumuutossuunnitelmia. Kunta sanoo, että laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetään, että lautat liikennöivät pääsääntöisesti ilman aikataulua. Kunnan mukaan ELY-keskuksen suunnitelmat tarkoittaisivat kuitenkin sitä, että aikataulutetusta liikenteestä olisi tulossa pääsääntö Saimaalla.

-Tätä ei voi hyväksyä, painottaa vs. kunnanjohtaja Niina Kuuva kunnanhallitukselle laatimassaan tekstissä.

Tuoreessa Puumala-lehdessä on aiheesta lisää juttua.

Pikakiväärimies Sulo Rouhiainen taisteli Syvärillä etulinjassa

Sulo Rouhiainen palaa sota-aikoihin aina joskus muistelumielessä. Elokuussa 96 vuotta täyttävä mies muistaa kaikki tapahtumat päivälleen.

25.4.2019

Jatkosodan käynyt rintamaveteraani Sulo Rouhiainen muistelee omia sotakokemuksiaan valtakunnallisen veteraanipäivän alla, jota vietetään lauantaina.

Käkisalmessa syntynyt Rouhiainen täyttää elokuussa kunnioitettavat 96 vuotta. Kun hänet 18-vuotiaana kutsuttiin Suomen armeijan palvelukseen, valmiina taistelemaan kotimaan itsenäisyyden puolesta, ei nuori mies osannut silloin pelätä.

Sulo Rouhiainen kertoo uusimmassa Puumala-lehdessä muun muassa heinäkuisesta päivästä vuonna 1944, ja kuinka hän ihan sattumalta pelastui, kun Salmin kirkon hautausmaalla räjähti kranaatti.

Hyville mökkikohteille on paljon ostajia

16.4.2019

Vaikka Puumalassa käytävä asunto- ja kiinteistökauppa on ollut viime vuosina hiljaista, kohteet vaihtavat silti pikkuhiljaa omistajaa. Suurta rynnistystä kiinteistökaupoille ei ole, mutta keväällä ja kesää kohti mentäessä kaupankäynti aina vilkastuu. Tällä hetkellä kauppansa tekevät pääasiassa lomakiinteistöt.

Luet aiheesta lisää tämän päivän Puumala-lehdestä.

AC Cockmastersille kolmas perättäinen voitto

Pallon perään lähteneen Eetu Summasen joukkue Gunless pelasi tänä vuonna hopealle.

16.4.2019

Puumalan puulaaki salibandyturnaukseen osallistui tällä kertaa yhdeksän joukkuetta ja tapahtuma keräsi urheiluhalliin viime viikonloppuna noin 80 salibandyharrastajaa. Alkusarjan ja välierien jälkeen finaalissa kohtasivat punapaidoissa pelaava AC Cockmasters ja keltaisiin pelipaitoihin pukeutunut Gunless. Voiton vei lopulta AC Cockmasters, lukemin 4-1, jolle kiertopalkinto meni jo kolmatta kertaa peräkkäin.

Tänään ilmestynyt Puumala-lehti kertoo aiheesta enemmän.

Matias Hilden palaa kunnanjohtajaksi

Matias Hilden sai onnitteluja vaalivalvojaisissa.

15.4.2019


Matias Hilden palaa Puumalan kunnanjohtajaksi vapun jälkeen. Hänen virkavapaansa loppuu huhtikuun lopussa.

Hilden on ollut syksystä 2017 alkaen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) erityisavustaja.

-Uskon, että palaan vapun jälkeen, kuten on sovittu eikä muuta ole tarkoitus sopia.

Vs. kunnanjohtajana työskentelevä Niina Kuuva päättää pestinsä vappuaattona.

Kari Kauppinen

Matias Hilden jäämässä ulos eduskunnasta


11.4.2019 klo 22.10

Matias Hilden (kesk.) ei ole tulossa valituksi eduskuntaan.

Hildenin edellä on toinenkin Keskustan ehdokas, Markku Pakkanen. Hänet Hildenin pitäisi ohittaa. Kun 79 prosenttia äänistä on laskettu, eroa on 234 ääntä.

Lisäksi Keskustan pitäisi napata Kaakkois-Suomesta vielä lisäpaikka, mikäli Hilden mielii eduskuntaan. Nyt Keskustalla on kolme ehdokasta menossa läpi. Päättyneellä istuntokaudella puolueella oli viisi paikkaa.

Ääniä voisi vielä tulla isommasti Imatralta ja Lappeenrannasta, jossa ääniä on laskettu vasta 68 prosenttia ja 78 prosenttia. Toisaalta Imatralla Keskusta ei pärjää.

Kari Kauppinen

Matias Hilden sai Kirkonkylältä 807 ääntä


14.4.2019 klo 21.35

Matias Hilden keräsi Puumalan äänet todella hyvin. Kirkonkylän äänistä hän sai 807. Ääniä annettiin 1 357.

Seuraavaksi eniten Kirkonkylän äänestysalueelta ääniä keräsi Antti Häkkänen (kok.) eli 65 ääntä.

Olavi Kietäväinen (kd.) sai 48 ääntä.

Kari Kauppinen

Matias Hilden ylivoimainen ykkönen Hurissalossa


14.4.2019 klo 20.45

Hurissalon äänestysalueelta Matias Hilden (kesk.) sai 58 prosenttia äänistä.

Hurissalossa annettiin yhteensä 169 hyväksyttyä ääntä. Niistä Hilden sai 98. Alueen alustava laskenta on valmis. Kaksi ääntä hylättiin.

Olavi Kietäväinen (kd.) sai Hurissalosta 4 ääntä.

Jari Leppä (kesk.) sai 13 ääntä, Antti Häkkänen (kok.) 11 ääntä ja Juho Eerola (ps.) 7 ääntä.

Kari Kauppinen


Vielä ehtii äänestää jopa kello 20 jälkeen

14.4.2019 klo 19.40

Vaalihuoneistot sulkeutuvat klo 20. Vielä siis ehtii äänestää Puumalan kahdessa äänestyspisteessä, kunnantalolla ja Hurissalon kylätalolla. Äänestää pitää omalla äänestysalueellaan.

Vielä klo 20 jälkeenkin pääsee äänestämään, jos ehtii vaalihuoneistolle ennen kello kahdeksaa.

Kari Kauppinen

Eduskuntavaalien äänestysaikaa kello 20 saakka


14.4.2019 klo 8.45

Vaalihuoneistot avautuvat vartin päästä kello 9. Ne ovat avoinna kello 20 saakka.

Puumalassa voi äänestää Kirkonkylällä kunnantalolla sekä Hurissalossa kylätalolla.

Kummassakin paikassa voi äänestää vain, mikäli kuuluu äänestysalueen luetteloon toisin kuin ennakkoäänestyksessä, jolloin pystyi äänestämään missä vain.

Ennakkoon Puumalassa äänesti 48,1 prosenttia. Sillä sijoittuu koko maan äänestysaktiivisuudessa kärkikymmenikköön.

Kari Kauppinen

Puumalan ennakkoäänestysprosentti lopulta 48,1

11.4.2019


Ennakkoääniä annettiin Puumalassa kaikkiaan 925. Se on 48,1 prosenttia äänioikeutetuista. Luku tarkentui kahdella kymmenyksellä aiemmin ilmoitetusta.

Naisia uurnalla kävi 480 ja miehiä 445.

Puumalassa on 1 925 äänioikeutettua.

Varsinainen vaalipäivä on tämän viikon sunnuntai 14.4.

Koko maan tilastossa Puumala on kahdeksantena ennakkoäänestysaktiivisuudessa. Koko maassa suurimmat prosentit iski pöytään Lestijärvi: 59,8.

Kari Kauppinen

Vedenneito vie Saimaan matkalle

Vedenneito on kertomus Saimaan kauneudesta kaikkina vuodenaikoina. Kuva: Petteri Saario.

11.4.2019

Kauniita maisemia, luontoa, neljän vuodenajan Saimaa. Siinä pääelementit elokuvaan Vedenneito, joka sai maailman ensi-iltansa viime viikonloppuna, myös Puumalassa. Elokuvaa esitetään Puumalassa vielä ainakin tällä viikolla.

Elokuva kertoo 13-vuotiaan Emikan ja hänen serkkunsa Antin hetkistä Saimaan saaressa huikaisevan järviluonnon keskellä.

Yhdessä serkukset menevät koskemattomaan metsään, uivat, kalastavat ja keräävät mustikoita. Talvella he yöpyvät järven jäällä, revontulten alla. Keväällä he kohtaavat maailman harvinaisimman hylkeen, saimaannorpan.

Elokuvaa on kuvattu eri puolilla Saimaata, lähinnä Pihlajavedellä, myös Haukivedellä ja Kolovedellä. Puumalassa kuvauksia ei tehty.

ELOKUVA keskittyy kuvaan, jonka taustalla kulkee 13-vuotiaan tytön kertomus Saimaasta.

-Koen hyvin tärkeänä, että tehdään kerrankin sellainen dokumentaarinen elokuva, jossa se kokija on nimenomaan nuori, joka pystyy innostamaan omalla esimerkillään nuoria lähtemään ulos ja samalla havaitsemaan sen, miten luonnossa on kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina mielenkiintoista tekemistä, selvittää elokuvan ohjaaja Petteri Saario.

-Ei luonnossa ole koskaan tylsää, vaan siellä voi nähdä erilaisia asioita. Siellä voi uida, telttailla, hiihtää ja voi tehdä vaikka mitä. Ja samalla oppii asioita esimerkiksi kasveista, viittaa Saario varsinkin kaupunkilaisiin, jotka ovat jo ainakin hieman etääntyneet luonnosta.

ELOKUVA on kannanotto luonnon ja sen suojelun puolesta. Se on tarkoitettu koko perheelle.

-Lähtökohta koko elokuvassa on innostaa ja rohkaista lapsia ja nuoria lähtemään ulos ja mielellään paitsi keskenään, niin ainahan se on mukavaa, jos mennään vanhempien tai isovanhempien kanssa luontoon, sanoo Petteri Saario.

Saario kertoo, että tällä hetkellä tilanne on se, että lapset ja nuoret viettävät luonnossa vähemmän aikaa kuin koskaan.

-Ulkona oleminen on romahtanut. Nuorten ajasta kilpailee niin paljon muita asioita.

-Eikä ole ihan harmitonta, ettei ulkona olla. Samaan aikaan on havaittu muun muassa, että kuulon taajuusspektri on kapenemassa ja hämäränäkö heikkenemässä.

-Yhä suurempi osa ihmisistä elää jatkuvassa melusaasteessa, samoin valosaasteessa.

Saario nostaa myös esiin autoimmunisairaudet.

-Tyypillisesti allergia ja astma ovat tällaisia. Ihmiset eivät enää altistu mikrobeille, kun eivät ole ulkona.

Duodecim Terveyskirjaston mukaan autoimmuunitautien (ja allergioiden) yleistymisen arvellaan ainakin osittain johtuvan nykyisestä liian hygieenisestä elämästä lapsuuden aikana.

Terveyskirjasto on sivusto, jotta ylläpitää Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry. Se on alun perin lääketieteen kansantajuistamistyöhön vuonna 1881 perustettu järjestö.

PETTERI Saario sanoo, että tämän hetken maailmassa lapsia ja nuoria huolestuttaa luonnon tila enemmän kuin koskaan.

-Heidänkin äänensä on hyvä saada tässäkin kuuluviin.

-Luonto on valtava voimavara kaikenikäisille ihmisille.

-Se tiedetään tutkimusten pohjalta, kun lapset leikkivät luonnossa, niin leikki-ikäisten lasten fyysinen kunto, koordinaatiokyky ja tasapaino kehittyvät paremmin kuin missään ohjatussa urheiluharrastuksessa.

Saario nostaa esille myös luonnon luonnollisuuden.

-Teineillä on valtavat ulkonäköpaineet yhtenäiskulttuurissa. Luonnossa tällä tavoin ei ole. Siellä voi olla ihan relana. Ei haapana välitä, onko nenänpäässä finni tai että muotifarkut eivät ole jalassa.

Kari Kauppinen

Olavi Kietäväisen vaalibudjetti 4 010 euroa


11.4.2019

Olavi Kietäväisen (kd.) vaalikampanja maksaa 4 010 euroa. Asia selviää hänen tekemästään vapaaehtoisesta vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta.

Kietäväinen on laittanut kampanjaan omaa rahaa 3 227 euroa. Puolueelta saatua tukea on 475 euroa ja puolueyhdistyksiltä 308 euroa.

Kietäväisen rahoista 3 000 euroa menee lehtimainontaan. Mainonnan suunnittelu maksaa 339 euroa ja vaalitilaisuuksiin on varattu 200 euroa. Muihin kuluihin on budjetoitu 471 euroa.

Kaikkien ehdokkaiden vaalirahailmoituksia tai niiden tekemättä jättämisiä voi käydä katsomassa Valtiontalouden tarkastusviraston vaali- ja puoluerahoitusvalvontasivustolta.

Tässä linkki vaalirahoitusilmoituksiin Kaakkois-Suomen vaalipiirin osalta: http://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/EV2019/08.html

Eduskuntavaaleissa on pakollista tehdä ilmoitus vaalirahoituksesta vaalien jälkeen.

Kari Kauppinen

Antti Asikainen on Tieteenkesyttäjä Juniori

Mikkelin lukiossa opiskeleva Antti Asikainen on menestynyt erinomaisesti fysiikan opinnoissa.

10.4.2019

Antti Asikaiselle myönnettiin tänään Tieteenkesyttäjä Juniori -tunnustus, joka julkaistiin Mikkelin Tieteen päivillä.

Tunnustuksen kriteerinä on syvä intressi ja intohimo johonkin aiheeseen tai oppiaineeseen. Mikkelin lukiossa opiskeleva Asikainen on menestynyt erinomaisesti fysiikan opinnoissa ja osoittanut oma-aloitteista kiinnostusta ainetta kohtaan. Perusteluissa todetaan, että hän osaa esittää sellaisia kysymyksiä, jotka vievät opiskeltavaa asiaa syvemmän tietämyksen äärelle ja hän jää usein tunnin jälkeen pohtimaan käsiteltävää asiaa.

Asikainen on aktiivinen myös muiden opiskelijoiden tukemisessa. Hän on esimerkiksi vetänyt matematiikan opintopiiriä lukion Kujakuppilassa, jonne opiskelijat ovat voineet tulla tekemään kotitehtäviään.

Viime marraskuussa Matemaattisten Aineiden Opettajien liiton vuosittain järjestämässä valtakunnallisessa fysiikkakilpailussa kolmanneksi sijoittunut Asikainen pääsi mukaan jatkovalmennukseen, josta valitaan edustusjoukkue kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin.

– Todella kiitollinen olen tästä ja ehkä kuitenkin yllättynyt, että omat tavallaan vähäiset meriitit ja kiinnostuneisuus on nähty niin merkittävänä, että on tällaisen arvoinen, kommentoi Asikainen tuoreeltaan.

Pohjoismaiden ja Baltian Fysiikan Olympialaiset (NBPhO) järjestetään pääsiäisen jälkeen Tallinnassa. Kilpailussa valitaan viisi parasta suomalaista, jotka pääsevät maailmanlaajuisen olympiajoukkueen valmennusryhmään. Kansainväliset Fysiikkaolympiaaiset järjestetään ensi kesänä Israelissa.

Vuoden 2019 Tieteenkesyttäjä on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, MMT Sari Iivonen. Hän on työskennellyt vuoden 2017 alusta Luomuinstituutin johtajana. Sitä ennen hän toimi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tutkimuskoordinaattorina ja johti menestyksekkäästi useita maatalous-, metsä-, elintarvike- ja luomualan tutkimus- ja kehittämishankkeita vuodesta 2007 alkaen.

Hanna-Mari Tyrväinen

Pohjoismaiden ja Baltian Fysiikan Olympialaisten lyhenne korjattu oikeaksi 11.4.

Ryhäläntiellä rekka jumissa pahassa paikassa

Vaaran paikka. Kuljettaja ratkoi ongelmaa aamuyhdeksän jälkeen.

10.4.2019 klo 9.30
Rekka on jäänyt ylämäkeen erittäin vaarallisessa paikassa Ryhäläntiellä viisi kilometriä Kantatie 62:lta Sulkavan suuntaan.
Rekka on omalla ajokaistallaan ja vain toinen kaista on käytössä.
Jos rekkaa lähtee ohittamaan, pitää olla erittäin varovainen vastaantulijoiden varalta, jotka eivät myöskään näe rekkaa kovin etäältä nyppylän ja mutkan takia.
Paikalla on varoituskolmiot molemmin puolin tietä ennen rekan kohtaamista.

Kari Kauppinen