Viikon luontoääni: Taigametsän sankari

Kirjosiipikäpylintu on saanut nimensä siiven kuvioista. Koiras on kauniin punainen.

Viikon 13 luontoääni Yleisradiossa ja Yle Areenassa

Käpylintuja on kuvattu termillä taigametsän sankarit. Se johtuu lintujen elintavoista: ne pesivät jo lopputalvesta hyytävissä oloissa ja vaeltavat sitten tuhansia kilometrejä ruokansa perässä. Kirjosiipikäpylintu on taigan sankari, koska se on kotimaisia iso- ja pikkukäpylintuja itäisempi laji, joka syö myös lehtikuusen siemeniä. Suomen pieni pesimäkanta majailee pohjoisen itärajan tuntumassa.

Lintuatlastutkimuksen mukaan lajista on tehty aniharvoja pesimäaikaisia havaintoja Etelä-Savossa. 2000-luvulla kirjosiipikäpylintuja on nähty vaelluksella Puumalan Kotiniemessä. 

Käpylintujen aikaisen pesinnän syy on havupuiden siemensato. Kallisarvoiset kuusen ja männyn siemenet eivät saa varista kävyistä ennen kuin poikaset on ruokittu täysikasvuisiksi.

Kun linnun ravinto on yhden lähteen varassa, lajin täytyy erikoistua. Käpylintujen ristinokka sopii käpysuomujen aukaisemiseen, ruoansulatus siemenmassan tuottamiseen. Sitä varten käpylinnut käyttävät hiekanjyviä mahansa jauhinkivinä.

Erikoisuus on myös ristinokan pesä, joka on lämmöneristyksen ihme. Käpylintujen sankaruus ulottuu myös kotipiiriin, sillä joskus emot pitävät poikaset lämpiminä yli 20 asteen pakkasessa.

Markku Paakkinen

HurissaloTalon nimi muuttui: Nyt se on Hurissalon kylätalo

Hurissalon kylätalo.

27.3.2019
Hurissalon kyläyhdistys on päättänyt muuttaa Hurissalon entisen koulurakennuksen nimen Hurissalon kylätaloksi. Tähän asti talo on tunnettu HurissaloTalona.
Nimenmuutos liittyy Hurissalon niin sanotussa tulevaisuusseminaarissa esille tuotuun ajatukseen, että nimi voitaisiin muuttaa, jolloin se kuvaisi myös talon uutta alkua omistajuusjärjestelyjen jälkeen. Maanmittauslaitos teki talon omistusjaon pitkien riitojen ja talon hallinnon halvaantumisen jälkeen.
Nimenmuutoksesta päätettiin yksimielisesti yhdistyksen vuosikokouksessa, jossa asian otti esiin Unto Hämäläinen. Hän oli esittänyt samaa tulevaisuusseminaarissa.
-On hieno asia, että nimiehdotus tuli kyläläisiltä, kertoo Hurissalon Harrastajateatterin puheenjohtaja Niina Väisänen.
Kylätalon omistavat kyläyhdistys ja harrastajateatteri.

Kari Kauppinen

Kunnan talousarvio piti hyvin viime vuonna

Puumalassa oli vuoden 2018 lopussa 2 196 asukasta. Kunnalla on lainaa asukasta kohden alle 500 euroa.

27.3.2019

Puumalan kunnan vuoden 2018 tilikauden tulos oli 1, 7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Edellisiltä tilikausilta oli taseessa kertynyttä ylijäämää hieman yli kuusi miljoonaa euroa. Kunnan menot pysyivät viime vuonna budjetoitua pienempinä ja tulot arvioitua suurempina.

Tuoreessa Puumala-lehdessä on tarkempia lukuja verotuloista, vuosikatteesta ja lainamäärästä sekä investoinneista.

Kanttorilanrannan asukkailla on oma ehdotus alueen kehittämiseksi

Parin viikon takaisessa kuntalaisillassa kerrottiin Kanttorilanrannan alueen kehittämisaikeista ja suunnitelmista kaavoittaa Saimaan rannalle omakotitalotontteja.

27.3.2019

Peltotiellä, Lehtokujalla ja Sarkatiellä on kierrätetty adressia ja kerätty nimiä listaan, jolla alueen asukkaat haluavat ilmaista kunnalle oman toiveensa Kanttorilanrannan kehittämisestä. Parin viikon takaiseen kuntalaisiltaan osallistuneet, ja kunnan alustavia kaavoitushahmotelmia katsomassa käyneet alueen asukkaat eivät ainakaan heti siltä istumalta ole siunaustaan suunnitelmille antamassa.

Tällä hetkellä nimiä on listalla liki 40 ja se luovutetaan kunnan virkamiehille lähipäivinä.

Tämän päivän Puumala-lehdestä selviää, että millainen ehdotus asukkailla on.

Kunta ei hyväksy Kietävälän lossin yöliikennöinnin lopettamista

27.3.2019

Puukuormien ajo voi hankaloitua Kietävälän lossilla, mikäli Ely-keskuksen suunnitelmat toteutuvat. Ely- keskus aikoo siirtää nykyisen kantavuudeltaan 150 tonnin Nestori-lossin ensi vuoden aikana liikenteellisesti vilkkaammalle lauttapaikalle. Ely-keskus väläyttää suunnitelmissaan, että uusi lossi voisi olla kantavuudeltaan vain 60 tonnia. Tämä tarkoittaisi puurekkojen ajamista vajailla lasteilla.

Ely-keskus suunnittelee samalla, että lossin yöliikenne lakkaisi.

Puumalan kunta vastustaa molempia suunnitelmia. Asiaan liittyvät perustelut voit lukea tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Metsäkauppa kasvatti teknisen toimialan tuloja

Kunnantalolla tänään kokoontuva kunnanhallitus käsittelee vuoden 2018 tilinpäätöksen.

25.3.2019

Tekninen lautakunta on hyväksynyt teknisen toimialan tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2018. Teknisten palvelujen toimialan toimintakate oli viime vuonna noin 1 642 500 euroa. Toimintakate alitti kokonaisuutena talousarvion toimintakatteen noin 70 000 eurolla.

Tulot kasvoivat talousarvioon nähden noin 80 000 euroa, joista suurimmat korotukset johtuivat metsämyyntituloista. Menot ylittyivät noin 10 000 eurolla, joista suurin osa koostui budjetoimattomista kiinteistöjen korjauksista.

YHDYSKUNTAPALVELUIDEN toimintatulot olivat budjetoitua paremmat venepaikkamaksujen ja jätehuollon osalta. Toimintakuluissa suurimmat ylitykset aiheutuivat huoltoauton korjauskustannuksista, Kukkeisten kaatopaikan velvoitetarkkailukuluista ja hissitornin ovien kunnostuksesta. Toimintakuluja kasvattivat myös Tuomontuvan sisäilmatutkimukset ja kiinteistön korjaustyöt, joita ei oltu budjetoitu.

-Tuomontuvassa oli sisäilmaepäily ja tutkimuksen jälkeen vanhan kylmiön takana todettiin kosteutta. Kylmiön poistaminen, rakenteiden uusiminen ja apukeittiön remontti maksoivat hieman alle kymppitonnin, kertoo tekninen johtaja Kimmo Hagman.

PELASTUSPALVELUIDEN osalta menot ja tulot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Toimintamenoja oli noin 258 000 euroa. Paloaseman lämmitysjärjestelmän muutostöiden lisäksi korjattiin myös rakennuksen sadevesijärjestelmää ja kompressorille rakennettiin erillinen tila.

KIINTEISTÖPALVELUJEN menot ylittyivät talousarviosta noin 41 000 eurolla. Ylitykset johtuivat esimerkiksi Koulukartanoon tehdyistä muutostöistä, Hissikahvilan maalauksesta ja kunnantalon sisäilmatutkimuksista.

Toimintatuloja kertyi reilut 93 000 tuhatta euroa budjetoitua vähemmän, noin 336 000 euroa. Syynä tähän on, etteivät Essotelle vuokrattujen tilojen vuokrat toteutuneet arvioidusti. Terveysaseman vuokria oli laskutettu 37 000 euroa sovittua vähemmän.

Kimmo Hagman sanoo, että laskutuksessa tapahtui inhimillinen erehdys.

-Aikaisemmin Essoten vuokrat sisälsivät tilahuollon eli siivouksen. Essote halusi kuitenkin irrottaa vuokrista siivoukset, koska hinnat olivat Essoten mielestä liian kalliita muihin kuntiin verrattuna. Hintaa neuvoteltiin ja siinä vaiheessa, kun tuli hinnankorjauksia ja palautuksia, meillä sattui virhe.

Essote hoitaa vuokrat tämän vuoden aikana.

Muutenkin Essotelle vuokrattujen tilojen puhtaanapidon maksutulojen siirtyminen kiinteistöpalveluista ruoka- ja puhtaanapitopalveluihin vähensi toimintatuloja. Tulot alittuivat myös Kiinteistö Oy Kaivonkulman ja Melkan hallin saamatta jääneistä vastike- ja vuokratuloista, sillä tilat olivat vajaakäytöllä.

YMPÄRISTÖVALVONNASSA toimintatuloja oli budjetoitu 95 000 euroa, mutta tilinpäätöslukema oli 107 500. Esimerkiksi rakennusvalvonnan tulot ylittyivät arvioidusta, johtuen rakennuskohteiden suuremmista kerrosaloista verrattuna edellisvuoteen.

Toimintamenoja oli 18 400 euroa budjetoitua vähemmän, noin 157 200 euroa.

KAAVOITUS- JA TONTTIPALVELUIDEN toimintakate oli 140 400 euroa. Toimintatuloja oli noin 204 300 euroa, reilusti yli 124 000 euroa budjetoitua enemmän. Toimintatulojen kasvu johtui siitä, että osa vuoden 2017 puunmyyntituloista kirjautui vuodelle 2018.

ASUMISPALVELUIDEN toimintatuloja karttui noin 311 000 euroa, joka on noin 29 600 euroa talousarviota enemmän. Toimintatulot ylittyivät, koska vuokra-asuntojen käyttöaste nousi varsinkin seniorikodeissa.

Toimintamenoja kertyi noin kymppitonni arvioitua enemmän, 236 000 euroa. Suurin ylitys kohdistui Haapaselässä olleen vesivahingon korjauskustannuksiin. Pesuhuoneessa seinärakenteita kastellut putkivuoto aiheutti noin 8 000 euron kustannukset.

RUOKAHUOLTO– ja puhtaanapidon toimintamenot olivat noin 992 000 euroa, toimintatulojen ollessa 647 000 euroa. Menot toteutuivat suunnitellusti ja tulopuoli hieman arvioitua suurempana.

VUONNA 2018 teknisen palvelujen toimialalla tehtiin investointeja liki 650 000 eurolla. Viime vuonna muun muassa korjattiin Veeran sauna, tehtiin Norppa II:lle muutostöitä, uusittiin torin valaistus ja purettiin Pistohiekan kahvilarakennus sekä asfaltoitiin koulun piha ja hankittiin koululle uusi kuulutusjärjestelmä. Palolaitoksella uusittiin lämmitysjärjestelmä ja korjattiin katto.

Kunnanhallitus käsittelee Puumalan kunnan vuoden 2018 tilinpäätöksen tänään.

Hanna-Mari Tyrväinen

Lämpimät säät ovat käynnistämässä kelirikkokauden

21.3.2019

Kelirikkokausi on alkamassa ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä pystytetään sorateiden varsille. Vähäsateisen kesän ja syksyn vuoksi kelirikkokaudesta ennakoidaan normaalia. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat kuitenkin kelirikon kestoon ja siihen, kuinka vaikea siitä tulee.

Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolojen perusteella. Vähäsateisen syksyn ja alkutalven jälkeen kovimmat pakkaset ajoittuivat tammikuulle ja maantiet ovat routaantuneet normaalisti.

Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, sulaa routa nopeasti ja varsinkin tien pintakerros voi nopeasti liejuuntua. Tästä syystä sorateillä esiintyy alkuvaiheessa paikoin pintakelirikkoa ennen varsinaisen runkokelirikon syntymistä. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikon kurissa.

-Itä-Suomessa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat monin paikoin otollisia kelirikon syntymiselle ja sorateitä on paljon, sanoo ELY-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.

Kelirikkokauden alkaminen näkyy liikennemerkkien ilmestymisenä varoittamaan routavaurioista ja pehmenevistä teiden pinnoista.  

-ELY-keskus toivoo, että kelirikolle alttiilla maanteillä tiedossa olevia raskaita kuljetuksia ajoitettaisiin ennen varsinaisen kelirikon alkamista ja hyödynnettäisiin yöpakkasia. Usein tämä tarkoittaa aikaista aamua, jolloin teiden kantavuus on suurimmillaan, toteaa Partanen.

Pieni mutta peloton peto

Tuimailmeinen varpuspöllö on taitava saalistaja.

20.3.2019

Viikon 12 luontoääni Yleisradiossa

Suomen pienin petolintu varpuspöllö on lintujen ruokkijalle sekä ilon että surun aihe. Luonnossa toisen kuolema on toisen elämä, joten varpuspöllön nappaama tiainen on osanen luonnon kiertokulkua.

Kun on taitava saalistaja, mikään ei riitä. Joskus varpuspöllö yltyy varastoimaan kymmeniä pikkulintuja ja myyriä pönttöön. Usein osa niistä jää syömättä.

Hurjat iskut koituvat joskus pedon kohtaloksi. Varpuspöllö saattaa teloa itsensä pensasaidan piikkeihin tai lentää päin ikkunaa, josta heijastuu kaunis maisema.

Varpuspöllö on tänä talvena tavattu pari kertaa Karkian kylän ruokintapaikalla. Kun pesimäaika pian koittaa, pöllöt siirtyvät pesimään metsän uumeniin. Lintuatlastutkimuksen mukaan varpuspöllö on pesinyt varmuudella kolmessa Puumalan eteläosan 10×10 kilometrin tutkimusruudussa. Muualtakin on pesimäaikaisia havaintoja.

Alun perin varpuspöllö on vanhojen kuusivaltaisten metsien laji, joka pesii tikankoloissa. Varpuspöllön pöntöt ovat kuitenkin lisänneet lajin kantaa monenlaisissa metsissä. Kantaan vaikuttaa myös pikkunisäkkäiden runsaus.

 Markku Paakkinen

Kunta suunnittelee uusia omakotitalotontteja Kanttorilanrantaan

Rantatontit ovat niitä, jotka tekevät kauppansa. Kanttorilanrantaa kunnassa katseltiin jo viime kesänä. Kuva: Niina Kuuva.

20.3.2019

Kunta suunnittelee Kanttorilanrannan kaavoittamista omakotitalotonteiksi. Tarvetta omarantaisille tonteille on, sillä esimerkiksi viime kymmenen vuoden aikana tonttikauppaa Puumalassa on tehty lähes yksinomaan omarantaisista tai rannan läheisyydessä sijaitsevista tonteista.

Asiasta keskusteltiin viime viikon torstaina valtuustosalissa järjestetyssä tilaisuudessa. Paikalla oli parikymmentä henkilöä.

Millaista ajatustenvaihtoa asiasta käytiin, sen luet tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Riistakäristys valmistui äijämeiningillä

Pääkokki Harri Kautonen opetti äijille, että miten veitsestä saadaan terävä.

20.3.2019

Hiljattain perustettu Puumalan Äijät on aloittanut toimintansa rivakasti. Äijät perustivat ryhmälleen oman ”kokkikerhon” ja heti ensimmäisellä kerralla yhtenäiskoulun opetuskeittiöön saapui reilun kymmenen oppikokin iloinen joukko.

Ruokalistalla oli hirvenlihasta valmistettua riistakäristystä, perunamuusia ja kiinankaalisalaattia sekä jälkiruoaksi maitokiisseliä. Mukana oli monta miestä, joilla kokkaushommat ovat vasta ihan alkumetreillä, mutta intoa ja iloista puheensorinaa ryhmässä riitti sitäkin enemmän.

Luet aiheesta lisää uusimmasta Puumala-lehdestä.

Norppapolun lähellä tehdään hakkuita, ulkoilijoilta toivotaan varovaisuutta

18.3.2019

Metsäyhtiö UPM tekee kasvatushakkuita omistamallaan Arpolan tilalla, joka sijaitsee Norppapolun ympäristössä.

Hakkuut alkavat tällä viikolla.

Norppapolulla liikkujilta toivotaan varovaisuutta ja hakkuun turvaohjeiden noudattamista.

UPM sanoo, että huomioliivien käyttö parantaa polulla liikkujan turvallisuutta.

Hakkuut tehdään lumipeitteen aikana, jotta maastoon tulisi mahdollisimman vähän jälkiä.

Kari Kauppinen

Kansanedustajaehdokkaiden äänestysnumerot selvillä


15.3.2019

Puumalalaisten kansanedustajaehdokkaiden numerot ovat selvillä. Ne saatiin ehdokasasettelun vahvistamisen jälkeen torstaina 14.3.

Matias Hilden (kesk.) esiintyy vaalilistoilla numerolla 156 ja Olavi Kietäväinen (kd.) numerolla 88.

Kari Kauppinen

Öljysäiliöstä valui sata litraa polttoainetta


13.3.2019

Maanpäällisen noin 3 000 litran niin sanotun farmarisäiliön täytön aikana havaittiin keskiviikkona säiliön alaosassa reikä, josta vuoti öljyä maahan Ylävaltolantiellä.

Kun reikä oli havaittu, täyttöauto imi maahan mennyttä polttoainetta takaisin säiliöautoon.

Jäiselle maalle ehti vuotaa noin sata litraa polttoainetta, jonka poiskeräily on jo aloitettu. Samalla maaperä ennallistetaan.

Kari Kauppinen

Kantatie 62 poikki Anttolan kohdalla,mies kuoli kolarissa

13.3.2019 klo 11.30

Anttolassa on Kantatie 62:n ja Sydänmaantien risteyksessä tapahtunut kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus.

Tie on tällä hetkellä poikki ja liikennöinti tapahtuu Anttolan keskustan kautta.

Onnettomuudessa menehtynyt mies ajoi henkilöautoa ja oli ilmeisesti tullut kärkikolmion takaa tukkirekan eteen. Rekka oli matkalla Puumalan suuntaan.

Paikalla on kaksi ambulanssia ja poliisipartiota.

Onnettomuus tapahtui hieman ennen kello 10 keskiviikkona.

Kari Kauppinen

Nestorinrannassa nautittiin talven riemuista

Mauno Mannilla yritti istua napakelkan kyydissä ensin kädet taskussa. Vauhti yltyi kuitenkin niin kovaksi, että lopulta kelkasta oli pideltävä kiinni kaksin käsin.

13.3.2019

Veskansan kylät järjesti viime lauantaina Nestorinrannassa talvitapahtuman, jossa oli napakelkkakyydin lisäksi mahdollisuus kokeilla lumikenkiä.

Porukkaa ei paikalla paljoa ollut, mutta meno oli sitäkin hauskempaa.

Luet aiheesta lisää tämän päivän Puumala- lehdestä.

Hurissalon tulevaisuusseminaarissa toivottiin sopua pitkien riitojen päätteeksi

HurissaloTalon seinällä on vanhoja väri- ja mustavalkoluokkakuvia. Kati Kotro (oik.) katseli kuvia tyttärensä Vilma Kotron kanssa.

13.3.2019

Hurissalossa ollaan uuden ajan edessä. Pitkään kylän mielenrauhaa jäytänyt HurissaloTalon kohtalo on saatu ratkaistua. Viime lauantaina talolla sen nykyiset kaksi omistajaa, kyläyhdistys ja harrastajateatteri, järjestivät tulevaisuusseminaarin.

Juhlasalillinen väkeä pohdiskeli, millaisia tapahtumia ja tilaisuuksia talolla ja sen pihapiirissä toivottaisiin järjestettävän. Myös talon nimestä käytiin keskustelua.

Luet aiheesta lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Nanopar selvisi jatkoon KasvuOpenissa

Jaakko Kuntonen kehittää uusia teknisiä ratkaisuja ja sovelluksia.


12.3.2019

Puumalalaisyritys Nanopar on selvinnyt jatkoon Etelä-Savon KasvuOpen-ohjelmassa.

KasvuOpen pyörähti käyntiin Etelä-Savon osalta työpajapäivällä Mikkelissä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin kampuksella tiistaina.

Käytännössä Nanoparille menestys tarkoittaa, että se on valittu sparrausryhmään, jossa valittiin viidentoista suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta tukea liiketoiminnan kehittämiseen yrityselämän asiantuntijoilta.

Kasvu lähtee yrittäjän omista lähtökodista, oli tavoitteena sitten kasvattaa yrityksen liikevaihtoa, henkilöstömäärää, lanseerata uusi tuote tai selvittää kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Ohjelmaan haki mukaan 37 kasvunälkäistä yritystä, joista tuomaristo vaikean valinnan jälkeen seuloi 15 yritystä jatkoon.

Kasvu Open on pk-yritysten kehittämiseen suunniteltu metodi ja vuoden mittainen kokonaisuus.

NANOPAR on infrapunakuivaukseen, seulontaan, luokitukseen ja mikronisointiin erikoistunut yhtiö.

Nanopar kehittää kestävään kehitykseen perustuvia, taloudellisia ja kompakteja infrapunakuivainratkaisuja kaivos- ja prosessiteollisuudelle sekä orgaanisiin kunnallisiin ja teollisuuslietteiden kuivauksiin.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jaakko Kuntonen.

ERI lähtökohdista olevista yrityksistä Kasvun kiitoradalle Nanoparin ohella selviytyivät Saimaan Vuokravenho, Sunojan Saha, A-J Automation, Visla Solution, Räikee Oy, Ansanmäki, Platom, VVA-Palvelut, eLive Ecosystems, Virtasalmen Viljatuote, Teknosavo, Mustan Virran Panimo, Harri Haavikko ja Kerimaan Lomakeskus.

Kari Kauppinen

Nurmes saatiin oikaistua yöllä

Nurmes on jälleen paikallaan ja odottaa nyt matkaa korjattavaksi.

12.3.2019

Helmikuun puolivälissä osittain uponnut Nurmes saatiin oikaistua maanantain ja tiistain välisenä yönä ja se on jälleen pinnalla.


Nurmes-laivan nosto alkoi

Nurmeksen nosto on alkanut. Laiva upposi osittain helmikuun puolivälissä.

11.3.2019 klo 11.00

Nurmeksen nosto Puumalan satamassa on alkanut.

Maanantaiaamuna laivan nostotyöt alkoivat jäiden irrottamisella ja parhaillaan vedestä nousee laivan irtaimistoa.

Myöhemmin maanantaina tai tiistaina laiva nostetaan pumppaamalla ja nosturin avulla.

Kari Kauppinen


Markus Kaihola ei selvinnyt Luomukokki-kilpailun finaaliin

Kuuden semifinalistin joukossa kilpaillut Markus Kaihola aloitti oman suorituksensa ensimmäisenä. Kuva: Outi Kaihola.

6.3.2019

Sahanlahden keittiömestari Markus Kaihola osallistui tänään Luomukokki-kilpailun semifinaaliin Fastfood & Cafe & Ravintola -messuilla Helsingissä. Finaalipaikkaa tavoitteli kuusi kilpailijaa, joista kolme pääsi mukaan huomenna käytävään finaaliin. Kaihola ei sijoittunut kolmen parhaan joukkoon.

-Vähän myöhästyin ja yksi komponentti (kanannahkasipsi) unohtui annoksesta. Totta kai olen pettynyt, sillä finaalipaikkaa lähdin hakemaan, Kaihola totesi heti finalistien ratkettua.

Aikaa kilpailuannoksen tekemiseen oli kaksi tuntia. Kaihola valmisti yrttivoissa paistettua broilerinrintaa, sienibroilerimureketta, porkkanapyrettä ja pikkelöityä porkkanaa sekä siitakesieniä ja siitakesienikastiketta.

Vuoden luomukokki -tittelistä kilpailevat finalistit valmistavat torstaina kolme ruokalajia, alkupalat, pääruoan ja jälkiruoan. 

Kerro liikenteen vaaranpaikoista

6.3.2019
Jokainen voi osallistua lähiympäristönsä liikenneturvallisuuden parantamiseen, mikäli täyttää verkossa 4.3. avatun kyselyn.
Kysely on avoinna 24. maaliskuuta saakka. Siihen voi vastata vain sähköisesti.
Jos havaitsee esimerkiksi turvattoman tienylityspaikan, ongelmia esteettömyyden kanssa, hankalan risteyksen, puutteellisen pysäköintijärjestelyn, puuttuvia turvaesteitä tai jos jollakin paikalla ajetaan liian kovaa, niin asiasta kannattaa käydä mainitsemassa kyselyssä.
Kyselyn tulokset kasataan kevään ja kesän aikana. Toimeenpanolista parannettavista kohteista valmistuu syksyllä.
Kysely löytyy osoitteesta: http://apps.strafica.fi/karpalo/mikkelinseutu

Kesätyöpaikat laitettiin hakuun entistä aiemmin

Juuso Kiljunen paistoi viime kesänä Nestorinrannassa lettuja, joita sai suolaisella ja makealla täytteellä.

6.3.2019

Tuoreimman Etelä-Savon työllisyyskatsauksen mukaan Puumalassa oli tammikuussa haettavana peräti 62 avointa työpaikkaa. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna avointen työpaikkojen määrä näkyy räjähdysmäisenä kasvuna, sillä tammikuussa 2018 avoimia työpaikkoja oli vain 18.

Syy positiiviselle ilmiölle ei ole kuitenkaan sen ihmeellisempi, kuin että paikalliset yritykset ovat laittaneet kesäsesongin työpaikat hakuun tavallista aikaisemmin.

Kesätöistä, työllisyydestä ja avoimista työpaikoista on juttua tämän viikon Puumala-lehdessä.

Puulaakiviestiin osallistuneiden joukkueiden kesken arvotaan 200 euroa

Puulaakiviestin voitti viime talvena Team Närhi, jota edustivat Niko Närhi (vas.), Mika Närhi, Ari Närhi ja Niina Närhi.

6.3.2019

Puumalan puulaakiviestiin halutaan enemmän joukkueita. Aikanaan kymmeniä joukkueita kerännyt tapahtuma on hiipunut muutaman joukkueen vuosittaiseksi mittelöksi. Tänä vuonna houkuttimena on otettu käyttöön startanneiden joukkueiden arvontaraha, 200 euroa.

Tapahtumaa järjestämässä oleva Risto Eronen sanoo, että mukaan voivat tulla kaikki mahdolliset tahot eli esimerkiksi yritysten, työpaikkojen, yhdistysten ja kaveriporukoiden joukkueet.

Puulaakiviestin mestaruudesta hiihdetään urheilukentän maastossa sunnuntaina 10. maaliskuuta.