Sari Havas ja Pauliina Hukkanen tuovat Terapian tarpeessa -esityksen jatko-osan Sahanlahden kesäteatteriin

Sari Havas (oik.) ja Pauliina Hukkanen ovat toimiva työpari.

30.11.2018
Terapian tarpeessa -näytelmä on esitetty jo sata kertaa. Sahanlahden näyttämölläkin se on nähty. Nyt ympäri maan suositusta esityksestä tulee kakkososa, joka nähdään ensi kesänä Sahanlahdessa. Näytelmän käsikirjoittaa Sari Havas ja sen tuottaa Pauliina Hukkanen. Molemmat ovat esityksen päärooleissa.
Esitys nähdään kymmenen kertaa Sahanlahdessa ensi heinä- ja elokuussa. Ensi-iltansa se saa Juvalla Kuninkaankartanon kesäteatterissa.
-Uudistuminen on hyväksi. Mieluummin sitä lopettaa hyvässä vauhdissa kuin katsoisi, ettei enää ketään tule katsomaan esitystä, pohti Havas perjantaina aamupäivästä ykkösosan suosiota ja jatkotarinaan siirtymistä.
Hukkaselle tulivat samalla nostalgian tunteet pintaan.
-Kyllä sitä miettii viimeisissä esityksissä, että nämä on nyt viimeisiä repliikkejä.
Terapian tarpeessa -ykkösosaa esitetään vielä neljästi.

Kari Kauppinen

Tiet ovat paikoin erittäin liukkaita

Ajamiseen kannattaa varata aikaa ja jättää runsaasti väliä edellä ajavaan.

30.11.2018
Yön ja aamun lumisade on tehnyt teistä paikoin erittäin liukkaita. Esimerkiksi kantatie 62:lla on aurauksesta huolimatta lunta ja sohjoa ja tien pinta on jäinen. Osa teistä on osin hyvin ajettavaa, paikoin sohjoa on runsaastikin.
Myös Etelä-Savon pelastuslaitos varoittaa tiellä liikkujia erittäin huonosta ajokelistä. Pelastuslaitos kertoo, että tienpinnat ovat hyvin liukkaat ja lumi- sekä vesisade haittaa näkyvyyttä.
Alijäähtynyt vesi on tehnyt teistä paikoitellen jääpintaiset.
Pelastuslaitos kehottaa noudattamaan liikenteessä erityistä varovaisuutta, varaamaan runsaasti matka-aikaa ja noudattamaan riittävää turvaväliä.

Kari Kauppinen

Oikaisu Kansalaistori-uutisesta

Kunnantalon edessä olevasta aukiosta järjestetään nimikilpailu.

29.11.2018
Puumala-lehdessä kerrotaan tänään torstaina 29. marraskuuta, että kunnantalon edessä oleva aukio
nimetään Kansalaistoriksi ja että nimeämisjuhlaa vietetään Joulunavauksen yhteydessä 8. joulukuuta. Nimeäminen olisi seurausta kuntalaisaloitteesta.
Tämä ei pidä paikkaansa, vaan lehteen on mennyt uutinen, joka oli vasta kunnanjohtajan alkuperäinen esitys asiasta. Tämän sijaan kunnanhallitus päätti viime maanantaina yksimielisesti kunnanjohtajan muutetun ehdotuksen mukaisesti, että kunnanhallitus suhtautuu myönteisesti kuntalaisaloitteeseen ja että se päättää järjestää aukion nimestä kilpailun ja kerätä kuntalaisilta toimintaideoita aukion kehittämiseksi.

Kari Kauppinen

Kari Kuuva oli kuin oma poika Eeva ja Matti Ikoselle

Eeva Ikonen muisteli Kari Kuuvaa katselemalla heistä otettuja valokuvia. Yläkuvassa hän on Kari Kuuvan kainalossa ja alakuvassa puolisonsa Matti Ikosen kanssa. Matti ja Kari olivat keskenään pikkuserkkuja.

29.22.2018
Eeva ja Matti Ikonen muistelevat lämmöllä viime viikolla poisnukkunutta muusikkoa Kari Kuuvaa. Luet uusimmasta Puumala-lehdestä, että milloin tunnettu muusikko kävi ensimmäisen kerran Ikosilla kylässä ja missä oli hänen lempipaikkansa Puumalassa. Paikasta tuli taiteilijalle niin tärkeä, että hän jopa sävelsi sille oman ylistyslaulun.

 

Kunta varautuu Essoten arviota suurempiin menoihin

Kunta budjetoi ensi vuodelle lähes 900 000 euroa enemmän Essoten terveyskuluihin kuin Essoten omassa talousarviossa on ennakoitu.

29.11.2018
Kunnanhallitus käsitteli maanantaina vuoden 2019 talousarviota ja seuraaville kolmelle vuodelle laadittua taloussuunnitelmaa, joka menee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa.

Kunnan talousarviossa vuoden 2019 verotulokertymäksi arvioidaan noin 8 810 000 euroa.

-Rehellisyyden nimissä nollatulosta oli vaikea saada aikaiseksi. Mutta kokonaisuudessaan verotulot on arvioitu tämän vuoden talousarviota selvästi optimistisemmin, mutta samalla Kuntaliiton arviota pessimistisemmin, vs. kunnanjohtaja Niina Kuuva muotoilee.

Luet tarkemmat suunnitelmat ja talousluvut Puumala-lehden uusimmasta numerosta.

 

Puumala sai hennon lumipeitteen

25.11.2018
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Puumala sai ohkaisen lumipeitteen. Sään yleisilme on valoisa, kun taivas on energisen kirkas, aurinko taas löytynyt ja valoa tuo lisää valkoiseen peittoon peittynyt maa.
Vielä eilen aamupäivästä Ilmatieteen laitos ei luvannut Etelä-Savoon eikä täsmällisesti Puumalaankaan lumipeitettä, vaikka saderintama eteni pohjoisimmasta Lapista Koillismaan ja Kainuun halki Pohjois-Karjalaan. Tosin pieni arvelu oli, että heikko lumisade saattaa yltää jopa eteläiseen Suomeen saakka. Ja niin kävi, monen toive toteutui, kun maa muuttui valoisammaksi.
Vaikka lunta ei ole juuri nimeksikään, niin valkoisen peiton voi olettaa myös pysyvän ainakin muutaman päivän. Sääennusteet lupaavat pientä pakkasta läpi vuorokauden ja lisäksi pientä lumisadetta myös maanantaille ja siitä eteenkinpäin.
Seuraavia juuri nollaan tai aivan niukasti nollan yläpuolelle nousevia lämpötiloja ennustetaan alkavan viikon torstaille ja joulukuun 3.-4. päivään.
Sateen todennäköisyydeksi Ilmatieteen laitos arvioi maanantaille 40-60 prosenttia ja tiistaillekin vielä 30-40 prosenttia.
Seuraavan reilun viikon aikana pakkaslukemat pysyvät tyypillisesti 1-3 miinusasteessa paitsi alkavan viikon tiistaina ja keskiviikkona luvataan kuuteenkin pakkasasteeseen tippuvia lukemia. Tulevalla viikolla tuuli puhaltaa 3-7 metrin sekuntivauhtia ja suhteellinen kosteus vaihtelee reilusta 60 prosentista yli 90:een.

Kari Kauppinen

Puumala on parhaimpia imagon rakentajia

24.11.2018
Maakunta palkitsi tänä iltana maakunnan parhaita imagon rakentajia Mikkelin Teatteriravintola Ilossa. Esimerkillisinä maakunnan imagon rakentajina ja puolestapuhujina Etelä-Savon parhaat -palkinnon vuonna 2018 vastaanottivat Puumalan kunta, DeSavo ry ja hotelliyrittäjä Saimi Hoyer.

Palkintoraati toteaa, että Puumalan kunta kehittää esimerkillisesti alueen matkailua ja vapaa-ajan asumista.  Kehittämistyössä kunta on aktiivinen yhteistyökumppani alueen yhdistystoimijoiden ja yritysten kanssa. Kunta myös panostaa ja resursoi määrätietoisesti matkailuun ja näkee sen elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä.

KONKREETTISET esimerkit kunnan tekemästä yhteistyöstä alueen yritys- ja yhdistyskentän kanssa ovat Puumalan saaristoreitti ja Norppapolku. Puumalassa on onnistuttu edistämään luontomatkailua ja liikuntaa yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Molemmat reitit ovat saaneet runsaasti kiitosta ja myönteistä julkisuutta myös maakunnan ulkopuolella esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, blogikirjoituksissa ja aikakauslehdissä. Raati toteaa tämän olleen Puumalan, Etelä-Savon ja Saimaan matkailumainontaa parhaimmillaan.

Puumalassa myös uskotaan vahvasti luontomatkailuun ja panostetaan Saimaa GeoParkin kehittämiseen. Maakunnan strategiset kärjet metsä, vesi ja ruoka tarjotaan matkailijoille ja vapaa-ajanasukkaille muun muassa reitistöjen ja niihin kytkeytyvien palveluiden muodossa.

Palkinnon kävivät vastaanottamassa vs. kunnanjohtaja Niina Kuuva ja kunnan markkinointipäällikkö Tuula Vainikka.

MAAKUNNAN parhaat valittiin kahdeksatta kertaa. Palkinto annetaan vuosittain 1-3 yritykselle, yhteisölle tai henkilölle toiminnasta, joka kohentaa merkittävällä tavalla maakunnan yhteishenkeä, identiteettiä tai imagoa.

Tänä vuonna ehdotuksia perusteluineen tuli ennätyksellisen paljon, yhteensä 55 ehdotusta.

– Raadilla oli kova, mutta mukava työ tehdä päätöstä, sillä meillä oli runsaudenpulaa hyvistä ehdokkaista, toteaa palkintoraadin sihteeri Heli Gynther.

Palkintoraadin muodostavat Etelä-Savon ELY-keskuksen, Etelä-Savon Kauppakamarin, Etelä-Savon Yrittäjien, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston, Taiteen edistämiskeskuksen ja Etelä-Savon maakuntaliiton edustajat.

Lea ja Pirkko lähtevät lausumaan lempirunojaan

Lea Jurva kuului ennen kansalaisopiston runopiiriin Talviomenat. Pirkko Kontinen kuuluu nykyiseen runo- ja proosa-ryhmään.

22.11.2018
Lea Jurva
ja Pirkko Kontinen osallistuvat sunnuntaina kansalaisopiston järjestämään runokaraokeen ravintola Hovissa.
Kontinen on luvannut lausua tilaisuudessa ainakin yhden runon. Jurva ei ole vielä päättänyt, mitä hän runojen estradilla lausuu, mutta tilaisuuteen on lähdössä mukaan nipullinen runoja.

Vaikka kaikille avoin iltapäivä on omistettu runokaraokelle, nimestään huolimatta mikrofoniin ei tartuta lauleskellen, vaan joko omia runoja tai mielirunoilijan tekstejä lausuen. Runot saa lukea paperista, eikä niitä tarvitse osata ulkoa.

-Käyn laulamassa karaokea. Mutta eihän runoa ja sen painotuksia edes voisi lukea nauhalta. Kyllä runoon pitää aina tutustua ennen kuin sen voi lukea, Jurva pohtii.

-Niin. Ei siihen muuten saa otetta, Kontinen komppaa.

Luet naisten runoiluista lisää päivän aviisista.

Laura Pitkonen teki historiaa seurakuntavaaleissa

Laura Pitkonen keräsi 15,8 prosenttia äänistä eli lähes joka kuudennen äänen.

22.11.2018
Seurakuntavaaleissa Laura Pitkosen saamat sata ääntä ovat kaikkien aikojen ennätys Puumalan seurakunnassa. Kukaan ei ole koskaan saanut lähellekään vastaavaa äänimäärää.

Vasta valitut 15 kirkkovaltuutettua arvioivat äänestäjien haluavan muutosta seurakuntaan. Luet Pitkosen ja muiden valtuutettujen tuoreista tunnoista ja tarkemmista äänestystuloksista tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Vedenjakelussa on taas tänään katkos

21.11.2018
Puumalan Vesiosuuskunnan kirkonkylän alueella on katko juomaveden toimituksessa tänään keskiviikkona kello 16 alkaen. Veden tulon arvioidaan olevan poikki 2-3 tuntia vuotavan linjaventtiilin vaihdon vuoksi. Vedenjakelun keskeytys koskee Niementien ja Mäkitien asukkaita.

-Siellä vaihdettiin viime viikon loppupuolella yksi venttiili, mutta nyt on löytynyt toinenkin vuotava venttiili, kertoo Puumalan Vesiosuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Kuntonen.

-Todennäköisesti tästä aiheutuu taas ruskeaa vettä, kun putkistoa aletaan jälleen täyttämään vedellä. Putkistossa on turbulenssia, joka irrottaa seinämistä roinaa kuten ruostetta. Mutta tämähän on jo kerran harjoiteltu, joten toivottavasti irtoamaa ei tule nyt niin paljon.

Ruskehtava vesi EI ole vaarallista, vaikka voikin olla pahan näköistä. Hanaveden kirkastumista voi jouduttaa vettä juoksuttamalla.

 

Joulukuusi saapui Junninmäeltä

Joulukuusi on noin 11 metriä korkea.

20.11.2018
Olli Luukkosen lahjoittama komea joulukuusi haettiin tänään Junninmäeltä ja pystytettiin  kunnantalon edustalle. Latvatähti on jo saatu paikalleen ja parhaillaan työmiehet asentavat siihen koristeeksi uusia valoja.

Puumala maakunnan ykkönen seurakuntavaalien äänestysaktiivisuudessa

Varsinaisena vaalipäivänä äänestettiin kirkossa.

19.11.2018

Puumalan seurakuntalaiset äänestivät Etelä-Savossa ylivoimaisesti aktiivisimmin.

Seurakuntavaalien äänestysprosentti on 39,4, kun se Mäntyharjulla, joka sijoittui äänestysprosentein laskettuna kakkoseksi, on 25,7.

Sulkavan äänestysprosentti on 19,6 ja Juvan 18,6.

Hiljaisinta äänestyskäyttäytyminen oli odotetusti kaupungeissa. Mikkelissä ääniä antoi 12,2 prosenttia äänioikeuteutuista ja Savonlinnassa 12,2 prosenttia.

Etelä-Karjalan puolelta Ruokolahden äänestysprosentti on 22,8 ja Imatran 9,3.

Kari Kauppinen

Neljä alle 18-vuotiasta äänesti seurakuntavaaleissa

18.11.2018

Seurakuntavaaleissa saivat äänestää myös viimeistään tänään sunnuntaina 16 vuotta täyttäneet.

16-17-vuotiaita äänioikeutettuja oli 28, joista kaksitoista tyttöä ja kuusitoista poikaa. Heistä äänesti kolme tyttöä ja yksi poika.

Anne Kietäväinen, Minna Korhonen, Hanne Keijonen, Kaija Huhtinen, Kirsi Sarvi ja Laura Pitkonen kuuden kärki vaaleissa

18.11.2018

Vertausluku ratkaisee sen, miten kukin ehdokas sijoittuu lopullisessa vaalitilastossa.

Järjestelmässä vaalilistansa eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvun, joka on puolueen tai yhteislistan saamien äänien kokonaismäärä. Seuraavaksi eniten ääniä ryhmässään saanut saa vertausluvun, joka on puolet äänistä, kolmas kolmanneksen ja niin edelleen.

Täten ykköseksi nousee Anne Kietäväinen, toiseksi Minna Korhonen ja kolmanneksi Hanne Keijonen. Eniten yksittäisiä ääniä saanut Laura Pitkonen jää kuudenneksi. Pitkonen oli ryhmänsä ainoa ehdokas.

Kaija Huhtinen on vertailulukulistan neljäs ja Kirsi Sarvi viides.

Sama kuusikko sai myös eniten henkilökohtaisia ääniä.

Juttua täydennetty klo 21.45. Alkuperäinen juttu julkaistiin klo 21.15.

Tässä on uusi kirkkovaltuusto, Laura Pitkonen keräsi sata ääntä

18.11.2018

Seurakuntavaalien tulos on ratkennut.

Kolmesta ryhmittymästä valittiin kirkkovaltuustoon seuraavat henkilöt:

Keskustan ryhmä: Minna Korhonen (71 ääntä), Kaija Huhtinen (37), Eero Lappalainen (34), Marketta Auvinen (29), Oiva Kiljunen (29), Asta Luukkonen (20).

Sosialidemokraattien ryhmä: Laura Pitkonen (100).

Yhteinen seurakuntamme –lista: Anne Kietäväinen (54), Hanne Keijonen (51), Kirsi Sarvi (49), Heidi Pietikäinen (35), Eeva-Liisa Luukkonen (27), Aino Keijonen (22), Katri Pölönen (19) ja Paavo Immonen (14).

Äänestysprosentti oli 39,4.

Sunnuntaina kävi äänestämässä 231 seurakuntalaista. Ennakkoäänestäjien määrä oli 402. Yhteensä äänen antoi siis 633. Äänioikeutettuja oli 1 607.

Seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi

Varsinaisena vaalipäivänä äänestettiin kirkossa.

18.11.2018

Kello 20 päättyneiden seurakuntavaalien äänestysprosentti on 39,4, mikä tullee olemaan valtakunnan kärkitasoa.

Sunnuntaina kävi äänestämässä 231 seurakuntalaista. Ennakkoäänestäjien määrä oli 402. Yhteensä äänen antoi siis 633. Äänioikeutettuja oli 1 607.

Äänestysprosentti oli vuoden 2014 seurakuntavaaleissa 34. Sillä sijoittui kymmenennelle sijalle.

Seurakuntavaalien äänestys käynnissä

18.11.2018

Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on tänään.

Äänestys alkoi jumalanpalveluksen jälkeen kello 11 ja jatkuu kello 20 saakka.

Puumalan seurakunnassa on 1 607 äänioikeutettua.

Äänestämään pääsevät myös ne 16-vuotiaat, jotka täyttävät 16 vuotta viimeistään tänään.

Seurakuntavaaleissa annettiin 397 ennakkoääntä.

Äänestysprosentti on ennen sunnuntaita 24,7 prosenttia. Luku on neljän vuoden takaisia vaaleja korkeampi, jolloin se oli 21,4.

Puumala on äänestysaktiivisuudeltaan Suomen kärkeä.

Kirkonkylän vesi voi vielä olla ei-kirkasta ja poreilla hanasta tullessaan

17.11.2018

Torstainen vesilinjaston korjaus näkyy vielä joissakin talouksissa siten, että vesi ei ole kirkasta ja saattaa ”potkia” hanasta tullessaan.

Tämä johtuu siitä, ettei vettä ole valutettu riittävästi hanasta. Ongelmat poistuvat, kun vettä laskee.

Torstaina suljettiin useampi kilometri vesiputkistoa. Koko kirkonkylän vedentulo katkaistiin. Yleensä vedentuloa ei tarvitse näin laajalti laittaa poikki, koska putkistossa on sulkuventtiilejä. Nyt se ei onnistunut.

PUUMALAN Vesiosuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Kuntonen sanoo, että vähintäänkin kuution eli tuhannen litran eli noin tunnin valutuksella veden pitäisi olla täysin entisellään. Vähempikin aika riittänee. Osassa talouksista ei ole mitään ongelmia.

Tunnin veden valutus maksaa alle kaksi euroa.

Ongelma ei välttämättä poistu, jos kaikki samassa linjastossa olevat eivät laske hanoja kirkasvetisiksi. Eli jos naapuri ei valuta vettä, ongelma ei välttämättä poistu.

VESI ei ole, vaikka se olisi esimerkiksi harmaata tai ruskeahkoa, vaarallista.

Väri johtuu siitä, että vanhoista rautaputkista irtoaa ruostehilsettä ja muoviputkista myös siihen muodostuneita jäämiä.

-Putkiston täyttyminen kestää aika kauan ja aiheuttaa turbulenssia virtausta ennen kuin virtaus tasaantuu. Turbulenssi puolestaan irrottaa putken seinämissä olevaa materiaalia, esimerkiksi ruostetta, sanoo Jaakko Kuntonen.

Vesi jouduttiin katkaisemaan torstai-iltana kello 22 aikaan, koska puhdasvesilinjassa oli venttiilivaurio ja se korjattiin Niementien ja Mäkitien risteyksessä. Kyse oli kulumisvauriosta, jossa tiivistelaatikossa oli mutterivika todennäköisesti korroosion takia.

Katkos kesti kolmisen tuntia.

Kari Kauppinen

Pirjo Luukkonen sai kiitokset Sauli Niinistöltä

Pirjo Luukkonen perjantaiaamuna tasavallan presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä kättelemässä Sauli Niinistöä. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia.
Keräyksen tuoton luovuttivat Yhteisvastuu 2018 -keräyksen esimies, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen (toinen oik.), Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila (vas.), vapaaehtoinen Pirjo Luukkonen Puumalan seurakunnasta ja Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia.

16.11.2018

Yhteisvastuukeräyksessä vapaaehtoisena kunnostautunut Pirjo Luukkonen oli perjantaina mukana tasavallan presidentin vastaanotolla tämän virka-asunnolla Mäntyniemessä Helsingissä. Tilaisuudessa luovutettiin kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräyksen tuotto keräyksen suojelijalle, presidentti Sauli Niinistölle.

Tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofiavun (60 prosenttia), Kirkon diakoniarahaston (20 prosenttia) sekä paikallisseurakuntien (20 prosenttia) kesken. Jako-osuudet ovat suluissa.

Yhteensä suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3 138 702,14 euroa. Varoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman konfliktialueilla.

Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevia suomalaisia tuetaan esimerkiksi ruoka-avun kautta. Presidentti Niinistö totesi, että ruoka-avun ja ruokahävikin pienentäminen on tulevaisuuden toimintaa ja tuottaa tuplahyötyä.

-Tiedämme, että ruoan tuottaminen rasittaa valtavasti meidän yhteistä maapalloamme. Ruoan poisheittäminen ja tuhlaileva meininki on näissä olosuhteissa ristiriitaista, presidentti sanoi.

SUOMESSA yhteisvastuuvaroin tuetaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä yhteistyössä Kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kanssa. Diakoniarahastosta myönnetään avustuksia esimerkiksi sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai yllättävän elämäntilanteen vuoksi kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille. Seurakunnissa yhteisvastuuvaroin pyritään tuomaan välitöntä helpotusta vähävaraisten ihmisten arkeen esimerkiksi ruoka-avun kautta.

Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä. Heille turvataan muun muassa riittävän ravinnon ja puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus terveydenhoitoon, majoitukseen, lasten koulunkäyntiin ja perheiden toimeentuloa parantavaan koulutukseen. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

-Suomi on hyvien ihmisten maa. Suomalaiset haluavat tukea avun tarpeessa olevia lähimmäisiä, niin lähellä kuin kaukana. Kenenkään päivittäinen arjesta selviytyminen ei kuitenkaan saisi olla toisten armeliaisuuden varassa. Tarvitaan myös vahvoja yhteiskunnallisia toimia. Nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä!”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen.

KERÄYKSEN 2018 kansainvälisenä esimerkkikohteena seurattiin Etelä-Sudanista sotaa ja levottomuuksia Ugandaan paenneiden ihmisten elämää.

-Vuosi sitten pelkäsin tyttäreni laihtuvan hengiltä yksipuolisen ja riittämättömän ravinnon vuoksi. Kirkon Ulkomaanavulta saamani viljelykoulutuksen ja siementen avulla sain kasvimaan tuottamaan, kertoo Etelä-Sudanista yksin kuuden lapsensa kanssa Ugandaan paennut opettaja Muja Rose.

Saamallaan tuella Rose on pystynyt laajentamaan viljelyään, hankkimaan kanoja ja perustamaan pienen kaupan. Lisäksi hän on päässyt töihin läheiseen alakouluun.

-Lapset voivat nyt paljon paremmin ja käyvät koulua. Olen niin kiitollinen kaikesta tuesta, jonka olemme saaneet, sanoo Rose.

VUODEN 2019 Yhteisvastuukeräys tukee lasten ja nuorten koulutusta. Keräys käynnistyy sunnuntaina 3. helmikuuta. Sen esimiehenä toimii Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura.

Kari Kauppinen

Jalkapuuteatterin 40-vuotisjuhlista: Teatterintekijä on arjen muusa

15.11.2018
Kun teatteriyhdistys juhli edellisiä täysiä kymppejä, se kertoi verkkosivuillaan, että ”vanhan kliseen mukaan kukaan ei ole profeetta omalla maallaan ja se klisee tuntuu olevan yhä voimassa: Puumalassa Jalkapuuteatteria ei ole oikein osattu arvostaa, mutta muualla sitäkin enemmän.”
Tällainen on toivottavasti jo mennyttä, sillä teatteria meidän pitäisi osata katsoa yhtenä merkittävänä osana elämää.
Ei kovin moni taidemuoto säily tuhansia vuosia.
Nykymuotoinen puumalalainenkin teatteri kumpuaa antiikin Kreikasta, jossa osallistuminen teatteriesityksiin kuului kansalaisen velvollisuuksiin.
Eikä tällainen velvollisuus nykypäivänäkään olisi ajatus heikoimmasta päästä, sillä teatteri on paljon enemmän kuin me äkkiseltään vesisateisessa katsomossa liian pienen varjon alla jaksamme ymmärtää.
Toki pakko ei kuulu teatterin perinteeseen, vaan se on kautta aikain ollut tapa vaikuttaa yhteiskuntaan, myös verhotusti silloin, kun asioita ei ole voinut sanoa suoraan. Siksikin teatteriperinteen ylläpitäminen eri tavoin on kunnianosoitus menneille sukupolville.

Teatterinkatsojan tehtävä ei tietysti ole aprikoida sitä, miten valtavan työn teatterintekijät yhden esityksensä eteen tekevät. Se on katsojalle mieluisa harrastus, hän tulee paikalle kokemaan ja arvatenkin myös katsomaan tuttuja näyttelijöitä.
Mutta samalla kun me katsojat menemme teatteriin, meidän ei pitäisi nähdä harrastajanäyttelijöitä parituntisen esityksen jälkeen pelkästään sellaisina, sillä he ovat myös vallan muuta.
Teatterintekijä on esimerkiksi mielenterveyshoitaja. Pienikin katkos raskaaseen arkirutiiniin tyhjentää päätä tehokkaasti ja taas jaksaa elämän suvantovaihettaan. Teatterista on myös vaikea karata kesken kaiken. Sekin tekee hyvää, että on vain, jos esitys ei satu kiinnostamaan.
Teatterintekijä on myös yrityssparraaja. Vain uusin ajatuksin voi parantaa toimintaansa. Jokainen repliikki merkitsee eri asioita jokaiselle katsojalle ja niistä jokainen tekee oman tulkintansa omasta taustastaan. Irrallinen kohtaus voi tuoda ajatuksia, jotka ovat odottaneet hetkeä nousta pintaan.
Tässä vain pari esimerkkiä. Listaa voisi jatkaa piin desimaalien määrän verran.

Teatterintekijä on kaiken kaikkiaan muusa. Sekin sana viittaa nykyteatterin alkulähteille, antiikin Kreikkaan. Muusa ymmärretään nykyisin taiteellisen innoituksen lähteenä, mutta kyllä muusan voi laajassa kuvassa ymmärtää innoituksen tuojana mihin tahansa: kaikki on katsojan mielessä, muusa voi sitä tuoda pintaan esityksen sinällään merkityksettömässä sivulauseessa. Kaikki on siis jo katsojassa, on vain tartuttava teatterintekijän tuomaan hetkeen, katsottava hetki mielensä peiliin, eikä hukata sitä hetkeä, joka teatterissa tarjoillaan.
Teatterintekijä on naurun ja itkun irrottaja, elämämme kuvastin.
Kannattaa kokeilla. Teatteri kannattaa aina.

Kari Kauppinen

Vesi on iltakymmeneltä noin tunnin ajan poikki

15.11.2018

Puumalan Vesiosuuskunnan kirkonkylän alueella on katko juomaveden toimituksessa torstai-iltana kello 22 alkaen.

Katkoksen on arvioitu kestävän noin tunnin.

Syynä katkokseen on puhdasvesilinjan venttiilivaurio ja vaihto Niementien ja Mäkitien risteyksessä. Kyse on kulumisvauriosta, jossa tiivistelaatikossa on mutterivika todennäköisesti korroosion takia.

-Katkon jälkeen juomavesi saattaa olla ruskeahkoa ja pyydämme juoksuttamaan vettä, kunnes vesi on kirkasta, kertoo Vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kuntonen.

Ruskea väri johtuu siitä, että verkostossa on rautaputkia, ja kun normaali veden virtaus on ensin keskeytynyt katkon takia ja sen jälkeen paineella sinne tulee uutta vettä, niin se irrottaa putkistosta materiaaleja.

Vesi ei ole vaarallista eikä kaikilla asiakkailla välttämättä ole värissäkään mitään muutoksia.

Kari Kauppinen

Mitäs me kateelliset

15.11.2015
Suomi vietti äsken kansallista kateellisuusviikkoa. Niin harvinainen juhlan aihe, että sitä saapui ihmettelemään jopa New York Timesin toimittaja. Halusi varmaan vaihtelua arkeensa, Trumpin toilailujen selostamisen lomaan.
Tottahan se on, että Suomessa julkisten verotietojen lisäksi riittää paljon ihmettelemistä. Puumalassakin, vaikka täällä ei mitään Pamplonan härkäjuoksuja tai Rion karnevaalien kaltaisia pippaloita pidetäkään. Onhan meidät jo ristitty Suomen Floridaksi, jonne sankoin joukoin eläkeläiset pyrkivät pinkomaan urajuoksunsa loppukaarteen jälkeen, saunojensa kuisteilla jäähdyttelemään. Ja mikäpä siinä, kyllä jälkipolvet kiittää kun jätämme sitä kuuluisaa hiilijalanjälkeä reippaasti vähemmän täällä kuin oikeassa Floridassa, jonne pitää lentää ja ilmansaastetta tohhuuttaa 10 tuntia ja ties kuinka monta tonnia per siivu. Se olisi yhtä tekovihreää ja viisasta kuin Vihreiden pätkäpuheenjohtajaksi pyrkineen eliittiehdokakan perhelomailu Kiotossa, nousevan auringon maassa.
Hajasijoituspolitiikan osalta tämä eläkeläisten vapaaehtoinen siirtyminen ihailemaan Saimaan kauneimpia maisemia ja saimaannorppia on paljon onnistuneempi operaatio kuin vaikkapa Fimean siirto Kuopioon, jonne lääkealan asiantuntijoita ei saanut vedettyä villit hevosetkaan. No, siihen vaikuttivat toki muutkin vetovoimattomuustekijät kuin ilmastonmuutos, mutta Puumalaan lämpenevillä, pitenevillä kesillä on varmasti oma vaikutuksensa.

Kuntapoliitikot kantavat huolta siitä, että kunnastamme on tulossa kovaa kyytiä reservaatti, jossa pian saavutetaan maaginen 50/50 suhde eläkeläisten ja aktiiviväestön kesken. Saatetaan jopa mennä eläkeläisenemmistön puolelle, mutta tässä kehityksessä koko Etelä-Savo on Suomen muuttolukuja tarkastellen piikkipaikalla. Juvalainen opiskelijanuori kiteytti äsken TV-uutisissa osuvasti tilanteen siten kun hän ja muu nuoriso sen näkee. Innosta hihkuen varapaikalta Kuopioon, ammattikorkeaan opiskelemaan. Mutta sen jälkeen pääkaupunkiseudulle. Jees.
Olisi kannattanut haastattelijan edes omana kommenttina sanoa, että sieltä sitten eläkeläiset pinkoo alta pois täyttämään eteläsavolaista asukasvajetta. Juuri kuten Puumalassa tapahtuu. No, kunnan ja Essoten onneksi tulijat ovat keskimäärin hyvin toimeentulevia, perusterveitä ihmisiä, jotka ovat kunnalle enemmän rikkaus, niin fyysinen kuin henkinenkin, kuin huolto- ja hoitotaakka.
Se ei toki poista huolta siitä, että myös työikäistä väestöä pitäisi saada ainakin pysymään Puumalassa tai mieluummin siirtymään tänne kaupunkipaikoista, joissa on ahdasta, kallista ja tylsää asua. Matkailuelinkeino lienee ainoa jatkossa nykyistä enemmän työllistävä sektori, siis se vetovoimatekijä, jota voimme käyttää pyrittäessä pitämään eläkeläisten ja aktiivien määrä edes tasasuuruisena.
Helppoa tavoitteen ja tasapainon saavuttaminen ei ole, sillä kunnassa on edelleen kolkkia, joissa paikallinen perähikiäläisyys jarruttaa niin uusien tulokkaiden kotoutumista kuin heidän ajatusmaailmansa jalansijaa. Edelleen kuuluu toiveikasta puhetta perävaloista kun juttu kääntyy tulokkaisiin, ikäänkuin tuijat olisivat naurisvarkaita. Ei ymmärretä sitä, että tulijat voisivat monella tapaa kantaa hengen valoa ja tulevaisuususkoa pimeimpiinkin peräkammareihin syrjäisimmilläkin rysänperillä.

Samanaikaisesti kaiholla ja suurella ilolla on pantu merkille, että virkavapaalla oleva kunnanjohtajamme, meijän Matias, pyrkii Arkadianmäelle kevään vaaleissa. Hänellä olisi onnistuessaan aitiopaikka edesauttaa kehitystä kotikuntamme osalta oikeaan suuntaan. Antaa tulevaisuuden Puumalalle entistä paremmat eväät olla se ”yhteinen asiamme”, joka liian monessa haja-asutusalueen kunnassa on silkkaa toiveajattelua.
Tätä odotellessa, hyvää isänpäivää, reservaattimme kunnanisille myös. Kiitollisuudella muistaen, että ilman äitejä ei olisi meitä isiäkään.

Timo Korppi

Koskenselälle valmistuu frisbeegolfrata

Koskenselän kangasmetsässä pääsee ensi kesänä pelaamaan yhdeksänväyläisellä radalla. Tämä kuva on Mikkelin frisbeegolfpuistosta Siekkilästä. Kuva: Mikkelin frisbeegolf ry.

15.11.2018
Kaikille avoin ja ilmainen yhdeksänväyläinen frisbeegolfrata on käytössä ensi kesänä Koskenselällä leirintäalueen vieressä. Sen toteuttaa yrittäjä Pasi Partanen yhdessä kunnan ja seurakunnan kanssa.

Radan suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä. Suunnittelija Ville Nivalainen sanoo, että maasto on frisbeegolfradalle erittäin hyvä.

-Kyseessä on kuiva kangasmetsä, jossa puusto on suhteellisen kevyttä, mutta mukavan tiheää. Tällainen alue on frisbeegolfin metsäradalle melko ideaali, kertoo Nivalainen.

Luet tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä aiheesta lisää.